Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p ja talouspäällikkö Maarit Hauskamaa, p

Transkriptio

1 Hallitus VUODEN 2018 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN 113/ /2019 Hallitus 34 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p ja talouspäällikkö Maarit Hauskamaa, p Tilinpäätös 2018 Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän hallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys yhtymäkokouksen hyväksymien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kuntayhtymän hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Perussopimuksen 11 :n mukaan kuntayhtymän tilinpäätöksestä päätetään viimeistään toukokuun loppuun mennessä pidettävässä yhtymäkokouksessa. Tuloslaskelma Tuotot HSL:n toimintatuotot olivat yhteensä 728,0 milj. euroa eli 6,4 milj. euroa (0,9 %) yli talousarvion (TA 721,6 milj. euroa). Toimintatuotoista 50,8 % on lipputuloja ja 46,9 % kuntaosuuksia. Lipputulojen osuus toimintatuotoista väheni 3,6 %-yksiköllä edellisvuodesta. Lipputulot ovat yhteensä 370,1 milj. euroa ja ne ylittivät talousarvion 5,6 milj. eurolla (1,5 %). Lipputulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,4 %. Talousarvion lipunmyyntiennuste perustui keskimäärin 1,5 % matkustajamäärän kasvuarvioon, kun toteutunut matkustajamäärien kasvu oli 3,3 %. HSL-joukkoliikenteen lippujen hintoja ei korotettu vuonna 2018, mutta mobiililippujen hinnan alentaminen arvolippujen tasolle ja arvolippujen hintojen pyöristys tasakymmensentteihin aiheuttivat keskimäärin 1,1 % hintojen alennuksen.

2 Kunnat maksavat HSL:n kulut kuntaosuuksina siltä osin kun niitä ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntaosuudet olivat yhteensä talousarvion mukaiset 341,1 milj. euroa ja niillä katettiin 48,2 % HSL:n toimintakuluista. Kuntaosuudet kasvoivat vuoden 2017 tasosta 59,2 milj. euroa (21,0 %). Kasvun selittää pääosin länsimetron valmistumisen myötä kasvaneet infrakustannukset, jotka kasvoivat 52,8 milj. eurolla edellisestä vuodesta (59,7 %). Muut toimintatuotot, yhteensä 16,8 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle oli 4,8 milj. euroa. Muita avustuksia ja tukia kirjattiin 1,0 milj. euroa. Tarkastusmaksutuloja kertyi 4,9 milj. euroa ja niistä kirjattiin luottotappiovarauksiin 1,8 milj. euroa. Kulut Toimintakuluja toteutui yhteensä 708,4 milj. euroa, mikä jäi 14,3 milj. euroa alle talousarvion (2,0 %). Toimintakulujen alituksesta 12,3 milj. euroa johtui liikennöitsijöille maksettavista operointikustannuksista. Toimintakuluista 676,1 milj. euroa (95,5 %) oli palvelujen ostomenoja. Joukkoliikenteen operointikustannukset olivat yhteensä 498,8 milj. euroa eli ne muodostivat 70,4 % HSL:n toimintakuluista. Operointikustannukset laskivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, ollen 0,4 % alle edellisen vuoden tason. Säästöjä operointikustannuksissa kertyi talousarvioon verrattuna yhteensä 12,3 milj. euroa (2,4 %). Länsimetron ensimmäinen vaihe aloitti liikennöinnin marraskuussa 2017 ja tilikaudesta 2018 muodostui länsimetron ensimmäinen kokonainen liikennöintivuosi. Talousarvio (joka laadittiin 10/2017) sisälsi erilaisia varauksia sekä metroettä bussiliikenteen operointikustannuksissa poikkeusjärjestelyihin mahdollisissa länsimetron liikennehäiriöissä, mutta näitä varauksia ei tarvinnut käyttää täysimääräisesti. Tämä näkyy operointikustannusten talousarviovertailuissa. Joukkoliikenteen kustannustaso nousi vuonna 2018 keskimäärin 1,4 %, kun talousarviossa oli varauduttu keskimäärin 0,9 %:n nousuun. Maltilliset palkkaratkaisut ja poltto- ja voiteluaineiden sekä muun energian hintojen hintataso johtivat siihen, että kustannustason nousu keskimäärin oli edelleen kohtuullista, vaikkakin hieman talousarviossa arvioitua korkeampaa. Bussiliikenteessä palkkojen ja henkilösivukustannusten osuus liikenteenhoidon kustannuksista on noin 50 % ja poltto- ja voiteluaineiden noin 15 %. Korkojen merkitys HSL:n operointikustannuksiin on ollut suuri junaliikenteessä junakalustoyhtiön leasingvuokrien kautta. Viime vuosina korot ovat olleet matalalla tasolla, mikä on vaikuttanut alentavasti junakalustoyhtiön (junaliikenteen) ja myös raitioliikenteen pääomakorvausten kustannuksiin. Jäsenkuntien HSL:n käyttöön erillisillä sopimuksilla osoittaman joukkoliikenneinfraomaisuuden käytöstä maksettavat käyttöoikeuskorvaukset olivat yhteensä 141,2 milj. euroa ja ne alittivat alkuperäisen talousarvion 0,3 milj. eurolla, mikä johtui Espoon

3 tarkennuksesta länsimetron infrakorvauksen laskutukseen. Yhtymäkokous käsitteli talousarviomuutoksena joukkoliikenteen infrakorvauksiin Espoon tekemän tarkistuksen, koska HSL:n ja jäsenkuntien välisissä infrasopimuksissa on sovittu, että kuntien HSL:ltä laskuttama infrakorvaus perustuu HSL:n talousarvioon ja olennaiset muutokset käsitellään HSL:ssä talousarviomuutoksina. Muita kuin operointi- ja infrakustannuksia toteutui yhteensä 68,4 milj. euroa. Nämä kustannukset sisälsivät ulkopuolisilta hankittavia palvelujen ostoja yhteensä 36,2 milj. euroa, 2,2 milj. euroa alle talousarvion. Henkilöstökuluja toteutui yhteensä 22,0 milj. euroa, 0,1 milj. euroa yli talousarvion. Tilinpäätöksen henkilöstökulut sisältävät varauksen tulospalkkion maksamiseen. Vuoden lopussa HSL:n palveluksessa oli 421 henkilöä ja henkilökustannuksia vastaava työpanos oli 391 henkilötyövuotta. Vuokrakuluja toteutui yhteensä 4,7 milj. euroa, 0,7 milj. euroa alle talousarvion. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannuksiin käytettiin 2,7 milj. euroa sekä muihin kuluihin 2,8 milj. euroa. Muut kulut sisältävät tarkastusmaksutuloista toimintavuodelle kirjatun luottotappiovarauksen 1,8 milj. euroa. Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate oli 19,7 milj. euroa ylijäämäinen. Rahoitus Rahoituksen nettokustannuksiksi arvioitiin talousarviossa 0,03 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa arvioitiin tarvittavan tilikaudella enintään 10 milj. euroa. HSL:llä ei ole tilinpäätöshetkellä lainoja rahoituslaitoksilta. Vallitsevasta korkotasosta johtuen HSL joutui maksamaan rahoituslaitoksille kassavarojen maksuliiketileiltä negatiivista korkoa. Negatiivisten korkojen välttämiseksi tilkaudella on sijoitettu ylimääräisiä kassavaroja hallituksen hyväksymiä sijoitusperiaatteita noudattaen ja sijoituksia hajauttaen, kolmen eri rahoituslaitoksen yhteensä viiteen eri rahastoon ja yhdelle määräaikaiselle talletustilille. Rahoituksen nettotuotot olivat tiilnpäätöksessä 0,03 milj. euroa ja ne ylittivät siten talousarvion 0,06 milj. eurolla, joten vuosikate rahoituserien jälkeen oli 19,7 milj. euroa ylijäämäinen. Rahoituksen tunnusluvuilla mitattuna HSL:n kassan riittävyys oli 42,1 päivää ja se heikkeni 6,4 päivällä edellisestä vuodesta. Maksuvalmiussuhde eli Quick Ratio parani hieman edellisestä vuodesta ollen 1,6 (yleisesti 1-2 välillä olevaa arvoa pidetään tyydyttävänä). Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 17,8 milj. euroa ja ne alittivat talousarvion 2,3 milj. eurolla. Suunnitelman mukaisten poistojen alitus johtui investointien siirtymisestä alkuperäisestä aikataulustaan. Tilikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen on 1,9 milj. euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 21,5 milj. euron

4 alijäämäiseen tulokseen. Ylijäämä esitetään kirjattavaksi edellisten vuosien yli-/alijäämätilille. Vuoden 2018 investointimenot ovat yhteensä 14,8 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 8,0 milj. eurolla (35,2 %). Investointimenoista 7,7 milj. euroa liittyy lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ) ja nykyisen matkalippujärjestelmän ylläpitoon liittyviin hankintoihin. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, asiakassovellusten ja lähiverkon kehittämiseen käytettiin 7,1 milj. euroa. Talousarvion alittuminen aiheutui pääosin lippu- ja informaatiojärjestelmän valmistumisen takia siirtyneistä muista hankkeista. Taseen loppusumma 191,2 milj. euroa pieneni edellisvuodesta 1,6 milj. eurolla. HSL:n peruspääoma on 9,6 milj. euroa. Peruspääoma kasvoi edellisestä tilinpäätöksestä 0,3 milj. eurolla Tuusulan ja Siuntion liityttyä HSL:n jäseniksi. Talousarvion sitovat erät ja niiden toteutuminen Hyväksyessään HSL:n vuoden 2018 talousarvion yhtymäkokous päätti, että sitovia määrärahoja talousarviossa ovat toimintakulut ja investointimenot ja sitova tuloarvio kuntaosuudet yhteensä. Yhtymäkokous käsitteli talousarviomuutoksena joukkoliikenteen infrakorvauksiin vuoden aikana tehdyn 0,3 milj. euron oikaisun, mutta samalla päätettiin, että sitovia määrärahoja ei alkuperäisestä talousarviosta muutettu. Kuntaosuudet toteutuivat sitovan tuloarvion mukaisina. Toimintakulut jäivät 14,6 milj. euroa alle sitovan määrärahan ja investointimenot 8,0 milj. euroa alle sitovan määrärahan. Euroa Sitova erät TP Ero TP/TA % Kuntaosuudet yhteensä ,0 % Toimintakulut yhteensä ,0 % Investointimenot yhteensä ,1 % Ehdotus Hallitus päättää a) ehdottaa yhtymäkokoukselle, että tilikauden ylijäämä, ,97 euroa kirjataan edellisten vuosien yli-/alijäämätilille; sekä b) hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajien

5 tarkastettavaksi sekä saattaa tilinpäätöksen tarkastuksen jälkeen yhtymäkokouksen käsiteltäväksi. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Tilinpäätös 2018