Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 50 Kokoustiedot Aika maanantai klo 9:03-10:59 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Teemu Lahtinen, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Maria Guzenina, poistui 39 käsittelyn aikana klo Saara Hyrkkö Jaana Jalonen Stig Kankkonen Mia Laiho Ville Lehtola Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Ari Konttas kaupunginhallituksen puheenjohtaja, saapui klo 9.12 Tiina Elo kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja, poistui 38 käsittelyn aikana klo 9.30 Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja, poistui 38 käsittelyn aikana klo 9.30 Reijo Tuori rahoitusjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Maria Jyrkkä konserniohjauksen kehittämisjohtaja Pasi Laitala elinkeinopäällikkö Jouni Majuri kaupunginsihteeri Sinikka Ahtiainen suunnittelupäällikkö paikalla :t 31-39, poistui klo Matti Kokkinen Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja, paikalla :ien käsittelyn aikana klo Katja Rytilahti lakimies Anja Kuosmanen lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 50 Allekirjoitukset Teemu Lahtinen puheenjohtaja Anja Kuosmanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Tiina Ahlfors Ville Lehtola Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 50 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 32 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 33 Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 6 selostukset 34 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen 7 hallituksen täydentämiseksi Länsimetro Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Kiinteistö Oy Espoon sairaalan hallituksen täydentäminen 9 36 Lausunto Kårkulla samkommunin taloussuunnitelmasta 11 vuosille Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n perustamissopimuksen ja 15 osakassopimuksen muuttaminen sekä hallituksen jäsenten ja varajäsenten nimeäminen 38 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut - 17 kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen n jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tiina Ahlfors ja Ville Lehtola.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / 50 5/ / Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh Eva Elston-Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä merkitsee tiedoksi saadut selostukset. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kokouksessa kuullaan seuraavat selostukset: - Länsimetro Oy:n tilannekatsaus, toimitusjohtaja Matti Kokkinen - Kuntalaki 2015 ja konserniohjaus, kaupunginsihteeri Jouni Majuri Tiedoksi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / / Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen hallituksen täydentämiseksi Länsimetro Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Länsimetro Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen va kehittämisjohtaja Tanja Paanasen tai hänen määräämänsä sekä antaa yhtiökokousedustajalle toimiohjeeksi kokouksessa esittää, että Länsimetro Oy:n hallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi valitaan Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kokouskutsu ja esityslista Yhtiökokouskutsu Länsimetro Oy:n osakkaat on kutsuttu ylimääräiseen yhtiökokoukseen klo 8.00 Länsimetro Oy:n konttoriin osoitteessa Tapiontori 3A, Espoo. Yhtiön hallituksen täydentäminen Espoon kaupunki omistaa 84,4 % yhtiön osakkeista ja Helsingin kaupunki 15,6 %. Espoon ja Helsingin kaupunkien välisessä Länsimetro Oy:tä koskevassa osakassopimuksessa on sovittu, että yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Espoo nimeää jäsenistä viisi ja Helsinki kaksi. Espoo nimeää hallituksen puheenjohtajan ja Helsinki varapuheenjohtajan. Yhtiökokouksen on yhtiöjärjestyksen 6 :n mukaan nimettävä hallituksen valinnan yhteydessä jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksessa ovat kuluvalla tilikaudella toimineet: Olavi Louko, puheenjohtaja (viran puolesta, Espoo)

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 50 Reijo Tuori (viran puolesta, Espoo) Jyrki Kasvi (Vihr.) Kimmo Oila (Kok.) Pekka Vaara (SDP) Ville-Pekka Lehmuskoski, varapuheenjohtaja (viran puolesta, HKL) Tuula Saxholm (viran puolesta, Helsinki) Yhtiön toimitusjohtajana toimii Matti Kokkinen. Osakkeenomistajien tulee päättää yhtiön hallituksen kokoonpanosta, koska hallituksen puheenjohtajana toiminut Olavi Louko on menehtynyt. johtosäännön 4 :n mukaan n toimivaltaan kuuluu nimetä kaupungin ehdokkaat yhteisöjen hallintoelimiin. Tiedoksi - Tanja Paananen, Talousyksikkö Tekninen ja ympäristötoimi, ote

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / / Kiinteistö Oy Espoon sairaalan hallituksen täydentäminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 valitsee Kiinteistö Oy Espoon sairaala -nimisen yhtiön hallituksen jäseneksi Tilakeskus -liikelaitoksen toimitusjohtaja Carl Slätiksen sekä esittää, että puheenjohtajaksi valitaan hallituksen jäsen, teknisen toimen johtaja Olli Isotalo, 2 oikeuttaa hallintopäällikkö Eva Elston-Hämäläisen tai hänen määräämänsä allekirjoittamaan edellä mainitun osakkeenomistajan yksimielistä päätöstä koskevan päätöspöytäkirjan. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kiinteistö Oy Espoon sairaala on kaupungin 100 % omistama yhtiö. Yhtiöjärjestyksen 4 :n mukaan yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksessa ovat kuluvalla tilikaudella toimineet: Olavi Louko pj (viran puolesta) Juha Metso (viran puolesta) Olli Isotalo (viran puolesta) Reijo Tuori (viran puolesta) sekä Kirsi Sirén (Kok.) Matti Kuronen (Vihr.) Marjo Pihlman (PerusS/Sit.)

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 50 Yhtiön toimitusjohtajana toimii Tilakeskus-liikelaitoksen toimitusjohtaja Carl Slätis. Osakkeenomistajan tulee päättää yhtiön hallituksen kokoonpanosta, koska hallituksen puheenjohtajana toiminut Olavi Louko on menehtynyt. Osakeyhtiölain 5 luvun 1 :n mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta, kuten hallituksen jäsenten valitsemisesta. Kirjattuun päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään. johtosäännön 4 :n mukaan n toimivaltaan kuuluu nimetä kaupungin ehdokkaat yhteisöjen hallintoelimiin. Tiedoksi -

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / / / Lausunto Kårkulla samkommunin taloussuunnitelmasta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Nina Hiltunen, puh Juha Lappalainen, puh Markus Syrjänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso antaa seuraavan lausunnon Kårkulla samkommunin taloussuunnitelmasta vuosille : 1 Espoon kaupunki varautuu vuoden 2016 talousarviossaan Kårkulla samkommunin palvelujen ostoihin vuoden 2015 tasoa vastaavasti. 2 Espoon kaupunki aloittaa vuoden 2016 alussa neuvottelut Kårkulla samkommunin kanssa asiakasohjauksen ja erityishuollon palveluja koskevan päätöksenteon siirtämisestä espoolaisten asiakkaiden osalta Espoon kaupungille vuoden 2016 aikana. 3 Kårkulla samkommunin tulee laatia taloussuunnittelukaudelle tuottavuusohjelma, joka sisältää tuottavuuden kasvutavoitteeksi 1,5 %. Yksikkökustannusten tulee olla läpinäkyviä ja hinnat ja kustannusrakenne vertailukelpoisia esim. jäsenkuntien oman toiminnan suhteen. Laitoshoidon purku tulee toteuttaa kuntayhtymätasolla kustannusneutraalisti. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taloussuunnitelma vuosille Kårkulla samkommun on pyytänyt päivätyllä kirjeellä jäsenkuntiensa lausuntoa Kårkulla samkommunin taloussuunnitelmasta vuosille Lausuntoa pyydetään mennessä. Kårkulla samkommunin hallitus esittää vuoden 2016 talousarviossa kuntien kokonaismaksuosuuteen euron eli 2,5 %:n kasvua. Lopullinen jäsenkunnan maksuosuus on toteutuneiden palvelumäärien mukainen.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 50 Talousarviossa on esitetty laitoshoitopalvelujen volyymin vähenevän 37,8 %, laitoshoitopalvelujen maksuosuuksien vähenevän 37 % ja laitoshoitopäivän hinnannousun olevan 0,9 %. Vastaavasti asumispalvelujen keskimääräisen palvelumäärien volyymin esitetään kasvavan 11 %, asumispalvelujen maksuosuuksien lisääntyvän 12,4 % ja asumispalvelujen hinnannousun olevan keskimäärin 1,3 %. Yleinen kustannuskehitys huomioiden Espoon kaupunki toteaa, että yksikkökustannusten kehityksen tulee olla negatiivinen kuntayhtymätasolla. Kustannusten arviointia vaikeuttaa palvelutuoteuudistus, joka on tullut voimaan vuonna Siinä erityisesti kotipäivien sisällön ja hinnan suhde asumisen ja päivä- ja työtoiminnan sisältöön ja hinnoitteluun ei ole selkeä. Palvelutuoteuudistuksen vaikutukset eri palvelujen hintoihin on syytä tarkentaa ja arvioida. Espoon kaupunki edellyttää, että Kårkulla samkommun laatii taloussuunnittelukaudelle tuottavuusohjelman, joka sisältää tuottavuuden kasvutavoitteeksi 1,5 %. Tuottavuusohjelmassa tulee huomioida yksikkökustannusten läpinäkyvyys ja hintojen ja kustannusrakenteen vertailukelpoisuus esim. jäsenkuntien oman toiminnan suhteen. Espoon kaupunki toteaa, että laitoshoidon purku tulee toteuttaa kuntayhtymätasolla kustannusneutraalisti. Espoon kaupungin arvio Kårkulla samkommunin palvelujen ostoista vuonna 2016 Espoon kaupungin maksuosuus Kårkulla samkommunin vuoden 2015 talousarviossa on euroa ja ennuste vuodelle 2015 on euroa eli vuoden 2015 Kårkulla samkommunin talousarvio näyttää toteutuvan noin 98,4 prosenttisesti. Kårkulla samkommun on arvioinut Espoon kaupungin palvelujen ostot euroksi vuodelle Talousarviossa esitetään Espoon kaupungin maksuosuuden kasvavan 2,05 %, kun otetaan huomioon hinnanmuutos sekä palvelumäärissä ja -luokissa tapahtuvat muutokset. Espoon kaupungin vammaispalvelujen talousarvio mahdollistaa vuodelle 2016 Kårkulla samkommunin palvelujen ostot vuoden 2015 tasoa vastaavasti, huomioiden myös mahdollinen palvelutarpeen kasvu. Espoon kaupunki lähtee omassa budjettikehyksessään kattamaan vammaisten palvelutarpeen kasvua tuottavuuden lisäyksellä. Espoon kaupunki aloittaa vuoden 2016 alussa neuvottelut Kårkulla samkommunin kanssa asiakasohjauksen ja erityishuollon palveluja koskevan päätöksenteon siirtämisestä espoolaisten asiakkaiden osalta Espoon kaupungille vuoden 2016 aikana. Vastaavanlainen muutos on toteutettu Eteva kuntayhtymän kanssa jo aiemmin.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 50 Kårkulla samkommunin konsernin talouskehitys vuosina Tuloslaskelmien tunnuslukuja Toimintatuotot , , , , ,12 Toimintakulut , , , , ,56 Toimintakate , , , , ,56 Rahoitustuotot , , , , ,38 ja -kulut Vuosikate , , , , ,18 Poistot , , , , ,35 Tilikauden tulos , , , , ,83 Taseiden tunnuslukuja Oma pääoma , , , , ,87 - Peruspääoma , , , , ,95 - Muut rahastot , , ,33 - Edellisten tilikau , , , , ,83 sien tulos -Tilikauden voitto , , , , ,16 (tappio) Tilinpäätössiir , , , tojen kertymä ja varaukset Muut rahastot , , , , ,71 Vieraspääoma , , , , ,64 -Pitkäaikainen , , , , ,70 -Lyhytaikainen , , , , ,94 Kårkulla samkommunin toimintakate on ollut vuosina pääasiassa ylijäämäinen. Vuosikate on ollut kyseisenä aikana vuonna 2011 alijäämäinen. Vuosina 2011 ja 2014 vuosikate ei ole riittänyt poistoihin. Näinä vuosina tilikauden tulos on ollut alijäämäinen. Vieraan pääoman osuus on kasvanut suhteessa omaan pääomaan. Vieraan pääoman suhde koko pääomaan vuonna 2010 oli 43,31 prosenttia ja vuonna 2014 suhde oli 64,81 prosenttia. Espoon valtuusto on päättänyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta (TATU). Se koostuu seuraavista pääelementeistä: kestävä rahoitustasapaino, tasapainotustoimenpiteet ja tuottavuuden parantaminen. Tasapainotus- ja tuottavuusohjelman piiriin kuuluvat myös konserniyhteisöjen tuottavuuden parantaminen.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 50 Espoon kaupunki on lausunut Kårkulla samkommunin vuosien taloussuunnitelmasta, että Kårkulla samkommunin on laadittava tuottavuus- ohjelma, jota ei ole laadittu. Espoon kaupunki esittää, että Kårkulla samkommunin taloussuunnitelmassa vuosille on otettava huomioon tuottavuuden nostaminen vähintään 1,5 prosentilla vuosittain. Tämän johdosta Kårkulla samkommunin tulee laatia taloussuunnittelukaudelle tuottavuusohjelma, joka sisältää tuottavuuden kasvutavoitteeksi 1,5 % sekä toiminnallisena laitoshoidon purun toteuttamisen kuntayhtymätasolla kustannusneutraalisti. Suunnitelma tulee laatia Kårkulla samkommunin valtuuston käsiteltäväksi taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / / / Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n perustamissopimuksen ja osakassopimuksen muuttaminen sekä hallituksen jäsenten ja varajäsenten nimeäminen Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo 1 hyväksyy liitteenä olevan Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n muutetun perustamissopimuksen ja osakassopimuksen, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan tekemään muutettuun perustamissopimukseen ja osakassopimukseen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä muutoksia, 3 nimeää Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n hallituksen jäseniksi Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkisen (varajäsen ylläpitopäällikkö Pekka Puustisen sekä Tilakeskus-liikelaitoksen rakennuttajapäällikkö Kimmo Martinsenin varajäsen suunnittelupäällikkö Juha Iivanainen, 4 päättää, että Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n toimiohjeet antaa ja kaupungin edustajat yhtiökokouksiin nimeää teknisen toimen johtaja. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Osakassopimusluonnos 2 Perustamissopimusluonnos Kaupunginhallitus päätti Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n perustamissopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen hyväksymisestä. Tapiolan Keskustavalvomo Oy vastaa keskuksen turvallisen ja kitkattoman toiminnan edellyttämistä yhteisjärjestelyistä. Yhtiön osakkaiksi tulevat alkuvaiheessa kaupunki, LähiTapiolan omistamat kiinteistöt sekä Tapiolan Keskuspysäköinti Oy.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 50 Aiemmin hyväksytyn osakassopimuksen mukaan yhtiölle valitaan hallitus siten, että Espoon kaupungilla on oikeus nimetä kaksi jäsentä ja heille varajäsenet. Muilla sopimuspuolilla eli Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:llä ja LähiTapiolan omistamilla kiinteistöyhtiöillä yhtenä osapuolena on molemmilla oikeus nimittää yksi hallituksen jäsen. Yhtiössä on 634 osaketta, joista kaupunki omistaa 218 kpl, LähiTapiolaryhmä 305 kpl ja Tapiolan Keskuspysäköinti Oy 111 kpl. Aiemmin hyväksytyn osakassopimuksen määräys hallituksen jäsenten nimeämisestä ei vastaa yhtiön omistussuhteita, joten määräystä on syytä tarkistaa siten, että Tapiola-ryhmä nimeää kaksi jäsentä, kaupunki kaksi jäsentä ja Tapiolan Keskuspysäköinti Oy yhden jäsenen hallitukseen. Kukin em. taho nimeää valitsemilleen jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. Myös yhtiön perustamissopimuksen määräys hallituksen jäsenistä (3 ) muutetaan vastaamaan korjattua osakassopimusta. Tiedoksi - Antti Mäkinen, Tekninen ja ympäristötoimi - Pekka Puustinen, Tilakeskus-liikelaitos - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Kimmo Martinsen, Talonrakennus - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / / / Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Petri Vainio, puh Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoofi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo antaa seuraavan lausunnon Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta : Vesihuollon investoinnit 1) Toiminta-alueen laajentuminen Vesihuollon toiminta-alueen kaavoituksen mukaiseen laajentumiseen talousarvioesityksessä varattu 29,2 milj. euroa ei ole jaettu kuntien kesken, mutta Espoon kaupungin näkemyksen mukaan se riittää jäsenkuntien yhteenlaskettuun laajentumistarpeeseen. Espoo laajenee voimakkaasti ja HSY:n tulee säilyttää valmius tarkastaa investointikehystään kesken toimintavuoden, mikäli näyttää siltä, että kehys ei riitäkään jäsenkuntien tarpeeseen. HSY on alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan varautunut laajentumiseen haja-asutusalueille 1 milj. euroa vuonna Kolmperän vesihuollon rakentaminen alkaa kehittämissuunnitelman mukaan vuonna 2015 ja jatkuu vuonna Kehittämissuunnitelman mukaan Kotimäen vesihuollon rakentaminen alkaa vuonna 2016 ja jatkuu vuonna 2017 ja mahdollisesti vielä Yhteensä näihin pitää Espoon kaupungin arvion mukaan varata noin 1 milj. euroa vuonna 2016, 1,5 milj. euroa vuonna 2017 ja 0,8 milj. euroa vuonna ) Länsi-Espoon runkovesijohto ja Koillis-Espoon pääviemäri Rakennettaessa 14 km runkovesijohtoa Länsi-Espooseen ja 15 km pääviemäriä Koillis-Espooseen tulee samalla tutkia mahdollisuutta yhdistää vesihuolto ja vesihuoltokäytävän päälle rakennettava ulkoilureitti. Menettelyllä saataisiin kustannussäästöjä ja lisää hyväksyttävyyttä vesihuollon rakentamiselle. Samaa menettelyä tulisi soveltaa myös muissa

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 50 kohteissa, joissa rakennetaan erillistä vesihuoltoa katualueiden ulkopuolelle. 3) Espoo pitää tärkeänä, että HSY:n tulee kiirehtiä vesihuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltoverkkoon Mustapuron, Ämmässuon ja Kulmakorven alueilla. Talous HSY esittää, että vuonna 2016 ja suunnitelmavuosina jätehuollon investointivarausta purettaisin ja tuloutettaisiin 0,6 milj. euroa vuosittain. HSY:n tulisi purkaa ja tulouttaa kaikki ne investointivaraukset vuonna 2016, joita ei tulla kohdistamaan investoinneille. HSY:n vuosikate on vuonna ,8 milj. euroa ja investoinnit sekä lainojen lyhennykset ovat yhteensä 195,1 milj. euroa. HSY on alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan todennut, että tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä. HSY:n investointiohjelma tulee laatia niin, että pitkällä aikavälillä investoinnit pystytään rahoittamaan tulorahoituksella ilman, että hintoja korotetaan samassa määrin kuin on esitetty vuodelle Lisäksi HSY voisi tarkistaa mahdollisuutta laina-aikojen pidentämiseen ilman, että korkotaso ja -kulut olennaisesti nousevat, helpottaakseen rahoitustasapainoa lainanlyhennystasoa alentamalla. Espoon kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille on tavoitteena, että HSY:n tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % per vuosi. HSY:n tulee edelleen jatkaa tuottavuuden parantamista ja hillitä kustannusten nousua siten, että tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % per vuosi. Käsittely Hyrkkö Guzeninan kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen: Esitän, että lisätään päätösehdotuksen kohtaan 3 seuraava virke: Lisäksi kaupunki edellyttää, että pikaisesti selvitetään mahdollisuus yhdistää vesihuolto ja vesihuoltokäytävän päälle rakennettava kevyenliikenteenväylä käynnissä olevan Kolmperän vesihuollon rakentamisessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hyrkön esitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen. Päätös :

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 50 antaa seuraavan lausunnon Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta : Vesihuollon investoinnit 2) Toiminta-alueen laajentuminen Vesihuollon toiminta-alueen kaavoituksen mukaiseen laajentumiseen talousarvioesityksessä varattu 29,2 milj. euroa ei ole jaettu kuntien kesken, mutta Espoon kaupungin näkemyksen mukaan se riittää jäsenkuntien yhteenlaskettuun laajentumistarpeeseen. Espoo laajenee voimakkaasti ja HSY:n tulee säilyttää valmius tarkastaa investointikehystään kesken toimintavuoden, mikäli näyttää siltä, että kehys ei riitäkään jäsenkuntien tarpeeseen. HSY on alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan varautunut laajentumiseen haja-asutusalueille 1 milj. euroa vuonna Kolmperän vesihuollon rakentaminen alkaa kehittämissuunnitelman mukaan vuonna 2015 ja jatkuu vuonna Kehittämissuunnitelman mukaan Kotimäen vesihuollon rakentaminen alkaa vuonna 2016 ja jatkuu vuonna 2017 ja mahdollisesti vielä Yhteensä näihin pitää Espoon kaupungin arvion mukaan varata noin 1 milj. euroa vuonna 2016, 1,5 milj. euroa vuonna 2017 ja 0,8 milj. euroa vuonna ) Länsi-Espoon runkovesijohto ja Koillis-Espoon pääviemäri Rakennettaessa 14 km runkovesijohtoa Länsi-Espooseen ja 15 km pääviemäriä Koillis-Espooseen tulee samalla tutkia mahdollisuutta yhdistää vesihuolto ja vesihuoltokäytävän päälle rakennettava ulkoilureitti. Menettelyllä saataisiin kustannussäästöjä ja lisää hyväksyttävyyttä vesihuollon rakentamiselle. Samaa menettelyä tulisi soveltaa myös muissa kohteissa, joissa rakennetaan erillistä vesihuoltoa katualueiden ulkopuolelle. 3) Espoo pitää tärkeänä, että HSY:n tulee kiirehtiä vesihuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltoverkkoon Mustapuron, Ämmässuon ja Kulmakorven alueilla. Lisäksi kaupunki edellyttää, että pikaisesti selvitetään mahdollisuus yhdistää vesihuolto ja vesihuoltokäytävän päälle rakennettava kevyenliikenteenväylä käynnissä olevan Kolmperän vesihuollon rakentamisessa. Talous HSY esittää, että vuonna 2016 ja suunnitelmavuosina jätehuollon investointivarausta purettaisin ja tuloutettaisiin 0,6 milj. euroa vuosittain. HSY:n tulisi purkaa ja tulouttaa kaikki ne investointivaraukset vuonna 2016, joita ei tulla kohdistamaan investoinneille.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 50 HSY:n vuosikate on vuonna ,8 milj. euroa ja investoinnit sekä lainojen lyhennykset ovat yhteensä 195,1 milj. euroa. HSY on alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan todennut, että tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä. HSY:n investointiohjelma tulee laatia niin, että pitkällä aikavälillä investoinnit pystytään rahoittamaan tulorahoituksella ilman, että hintoja korotetaan samassa määrin kuin on esitetty vuodelle Lisäksi HSY voisi tarkistaa mahdollisuutta laina-aikojen pidentämiseen ilman, että korkotaso ja -kulut olennaisesti nousevat, helpottaakseen rahoitustasapainoa lainanlyhennystasoa alentamalla. Espoon kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille on tavoitteena, että HSY:n tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % per vuosi. HSY:n tulee edelleen jatkaa tuottavuuden parantamista ja hillitä kustannusten nousua siten, että tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % per vuosi. Oheismateriaali - HSY:n lausuntopyyntö - HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelma Selostus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus on pyytänyt jäsenkuntia antamaan mennessä lausuntonsa Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta vuosille Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminnan ja talouden puitteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa ja sitä täydentävässä sopimuksessa vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä (yhdistymisen periaatesopimus). Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio ja samassa yhteydessä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi), joista ensimmäinen on talousarviovuosi. HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot ennen sen hyväksymistä.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 50 Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Toiminta- ja taloussuunnitelman tavoiteasetanta perustuu uuteen strategiaan 2020, jonka yhtymäkokous hyväksyi Toiminta- ja taloussuunnitelmakauden tavoitteiden ja hankkeiden pohjana ovat strategiset päämäärät: - ympäristön tila on parantunut - toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu - HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut - HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä - tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella. Toiminta Veden tuotannon arvioidaan olevan 90 milj. m³ vuonna 2016, josta vedenmyynnin HSY:n alueelle arvioidaan olevan 71,1 milj. m³ ja naapurikunnille 1,1 milj. m³. Asukkaiden veden käytön ennakoidaan laskevan vuosittain noin 0,93 % ja veden käyttäjien määrän ennakoidaan kasvavan vuosittain 1,3 %. Veden kokonaiskäytön on ennakoitu kasvavan vuosittain noin 0,37 %. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla vuonna 2016 käsiteltävien jätevesimäärien arvioidaan olevan 136,1 milj. m³, josta 129 milj. m³ on HSY:n toiminta-alueelta ja 15,2 milj. m³ muualta. Vuonna 2016 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan toimitetaan jätteitä tonnia ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen noin tonnia. Asiakaskiinteistöiltä kuljetettavan jätemäärän arvioidaan kasvavan asukasluvun kasvun mukaisesti. Kartongin keräys sekä sako- ja umpikaivolietteet siirtyvät vaiheittain HSY:n tuottamiksi palveluiksi. Sortti-asemien asiakasmäärän ennakoidaan kasvavan 1 % vuodesta 2016 vuoteen 2018 mennessä. Tällöin asiakaskäyntejä olisi vuodessa yli Ruskeasantaan rakennettava Sortti-asema otetaan käyttöön syksyllä Kirkkonummen Sortti-aseman hankesuunnitelma tuodaan HSY:n hallitukseen syksyllä 2015, rakentaminen ajoittuu vuosille Käyttötalous

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 50 HSY:n toimintatulot vuonna 2016 ovat 350,6 milj. euroa, 6,3 milj. euroa (1,8 %) enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Veden ja jäteveden yksikköhintoihin on vuosille tehty 2,2 % reaaliset korotukset. Vuodelle 2016 on tämän lisäksi huomioitu inflaatio 1,4 %. Yksikköhintojen korotukset ovat laaditun talousmallin mukaisia. Korotukset perustuvat tulevien vuosien suurien investointien poistojen ja rahoituskulujen kattamiseen. Veden ja jäteveden yksikköhintojen korotukset käsittävät sekä käyttö- että perusmaksut. Jätehuollon asiakaskiinteistöjen maksuihin on vuodelle 2016 huomioitu yleisen hintatason nousuun perustuva 1,4 % korotus. HSY:n toimintamenot vuonna 2016 ovat 182,6 milj. euroa, 2,6 milj. euroa (-1,4 %) vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Vuoden 2016 toimintamenoissa on huomioitu jätteenkuljetuksen käsittelyosuuden läpilaskutuksen vaiheittain lopettaminen, joka vähentää sekä menoja että tuloja ja toiminnan muutokset sekä kustannustason nousut. Toimintatulojen ja -menojen erotuksena syntyvä toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ajan. Nettorahoitusmenot vuonna 2016 ovat 68,1 milj. euroa, 1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1 milj. euroa osinkotuottoja Uudenmaan Woima Oy:ltä. Rahoitusmenoista 63,0 milj. euroa on jäsenkunnille maksettavia perustamislainojen korkoja. Toimintakatteen ja rahoituserien erotuksena syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen on käytettävissä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2016 vuosikate on 101,2 milj. euroa ja investoinnit sekä lainojen lyhennykset ovat yhteensä 195,2 milj. euroa. Investointien rahoittamiseksi uutta ulkopuolista lainaa nostetaan koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 307,8 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennetään samaan aikaan 107,9 milj. eurolla. Ulkopuolisten pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä on suunnitelmakauden lopulla noin 450,7 milj. euroa. Käyttöomaisuudesta vuonna 2016 tehdyt poistot ovat 96,2 milj. euroa, 5,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Tilikauden tulos on 5,6 milj. euroa ylijäämäinen vuonna Vuoden 2015 talousarvion tilikauden tulos on 1,3 milj. euroa ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarausta puretaan 0,6 milj. euroa ja esitetään tuloslaskelmassa varausten muutoksena, joka parantaa tilikauden ylijäämää. Vesihuollon tuloksesta maksetaan tuloveroa 0,4 milj. euroa. Vuoden 2016 tilikauden ylijäämä on varausten muutosten ja tuloverojen jälkeen 5,9 milj. euroa. Investoinnit

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 50 HSY:n investointimenot ovat yhteensä 168,2 milj. euroa vuonna Vesihuollon investoinnit ovat 153,4 milj. euroa, jätehuollon 12,8 milj. euroa ja muiden tulosalueiden 2 milj. euroa. Vesi- ja jätehuollon investoinnit perustuvat yhtymäkokouksen hyväksymään investointiohjelmaan Investointisuunnitelman rakenne perustuu suoraan kaupunkien kehittymisen mukaisiin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja vesihuoltojärjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen mukaisiin investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit). Olennaisia kaupunkilähtöisten investointien painopisteitä ovat suunnitelmakaudella kaavoituksen mukainen laajentuminen (alueverkot) joista merkittävimmät ovat Suurpelto Espoossa, Jätkäsaari ja Kalasatama Helsingissä sekä Kivistön alue Vantaalla. Olennaisia vesihuoltolähtöisten investointien painopisteitä ovat suunnitelmakaudella vedenpuhdistuksen uusinvestoinnit Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksiin, vedenjakelun uudisinvestoinnit, verkostojen saneerausinvestoinnit ja Blominmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen. Jätehuollon investoinnit kohdistuvat pääasiassa Sorttiasemien rakentamiseen, asemaverkosto laajentuu Kirkkonummelle, ympäristövaikutusten hallintaan (vesien keräys ja johtaminen, kaatopaikan viimeistely) sekä alueiden ja toimintojen kehittämiseen (biojätteen käsittely, infran kehittäminen ja investoinnit sekä energiainvestoinnit). Ämmässuolle rakennettava biokaasulaitos valmistuu syyskuussa 2015 ja laitoksen biokaasua hyödynnetään vuokratulla (leasing) kaasumoottorivoimalaitoksella, joka valmistuu keväällä Rahoitus Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 mrd. euroa) lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua lainaa vuoden 2015 lopussa arviolta 250,8 milj. euroa. Kuntayhtymän tulorahoitus (vuosikate) ei riitä kattamaan investointimenoja ja lainojen lyhennyksiä ja vuonna 2016 investointien rahoittamiseksi nostetaan uutta lainaa noin 84,5 milj. euroa. Suunnitelmakaudella uutta ulkopuolista lainaa nostetaan yhteensä noin 307,8 milj. euroa ja lainoja lyhennetään noin 107,9 milj. euroa. Vuoden 2018 lopussa ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettujen lainojen yhteismäärä on noin 450,7 milj. euroa. HSY:n omavaraisuusaste alenee koko suunnitelmakauden ajan, vuoden 2014 tilinpäätöksen 25 %:sta 23,2 %:iin. Omavaraisuuden aleneminen johtuu investointien rahoittamiseksi tarvittavan vieraan pääoman määrän kasvusta.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 50 Tiedoksi - Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / / Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo antaa Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymälle (HSL) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta taloussuunnitelmasta seuraavan lausunnon: 1. HSL strategiasuunnitelma ja Espoon tulostavoitteet HSL:n vuosille esittämät strategiset tavoitteet ovat pääosin kannatettavia ja hyviä. Osa HSL:n tavoitteista tai strategiassa mainituista lähivuosien hankkeista ei kuitenkaan vastaa täysin Espoon lähivuosien painotuksia. Espoon kaupungin strategisena tavoitteena kuluvalla valtuustokaudella on kehittää Espoon kaupunkirakennetta osana metropolialuetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Espoon palvelukeskittymien saavutettavuutta halutaan parantaa joukkoliikenneyhteyksien avulla ja kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä tiivistää ja kehittää yhteistyötä, maankäytön, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta vastaavien Espoon kaupungin organisaatioiden kanssa sekä ottaa toiminnassaan aikaisempaa paremmin huomioon Espoossa maankäytön ja liikenteen kehittämiselle asetetut tavoitteet. Espoon kannalta keskeisiä joukkoliikenteen kehittämiskohteita ovat tällä hetkellä Länsimetro ja sen jatke Matinkylästä Kivenlahteen. Matinkylään ulottuvan Länsimetron liikennöinti alkaa syksyllä 2016, jolloin Espoon joukkoliikennejärjestelmä muuttuu merkittävästi. Espoo edellyttää, että HSL toiminnallaan varmistaa, että Länsimetrolle asetetut joukkoliikenteen ja maankäytön kasvutavoitteet saavutetaan. Espoo edellyttää myös, että HSL varautuu viestintää koskevissa suunnitelmissaan jakamaan Espoon asukkaille ja yrityksille oikea-aikaisia ja kattavia tietoja Espoon joukkoliikennejärjestelmään ja liityntäpysäköintiin kohdistuvista muutoksista syksyllä 2016, kun Länsimetron liikenne alkaa.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 50 HSL:n tulee varata linjaston suunnitteluresursseja suunnittelukauden aikana käynnistyviin ennalta arvaamattomiin, Espoon joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittäviin yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Kivenlahden metron liityntälinjasto tulee viimeistään vuonna 2016 päivittää. Myös metron suunnitteluun ja siihen liittyvään maankäytön suunnitteluun saattaa sisältyä osahankkeita, joiden resursointiin myös HSL:n tulee varautua. Metron ja sen liityntäliikenteen käynnistymisvaiheessa HSL:n tulee järjestää Espoon liityntäterminaaleihin ja metroasemille riittävästi opastusta sekä yhdessä Espoon kaupungin kanssa suunnitella ja toteuttaa muutosvaiheen ajaksi ikäihmisille ja epävarmoille joukkoliikenteen käyttäjille suunnattu henkilökohtainen avustajapalvelu yhteistyössä Espoon vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Joukkoliikenteen ja sen järjestämisen tulee vuonna 2016 olla nykyistä taloudellisempaa ja tehokkaampaa. Espoon tavoitteena on, että HSL tehostaa vuonna 2016 toimintaansa ja sen tuottavuutta, karsii tuottamiensa palvelujen kustannuksia sekä kasvattaa lipputuloja. HSL:n strategiassa tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja vahvistaa koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä. Espoo edellyttää, että joukkoliikenteen taloutta koskevilla tavoitteilla on vuosina HSL:n toiminnassa aikaisempaa keskeisempi rooli. HSL:n tulee vuonna 2016 sisällyttää seurantaan kuntakohtaiset tunnusluvut, joilla joukkoliikenteen ja sen talouden kehitystä sekä HSL:n ja Espoon asettamien tavoitteiden toteutumista voidaan vuoden aikana seurata ja arvioida myös kuntatasolla. Nyt HSL seuraa strategisten tavoitteidensa toteutumista yksinomaan koko HSL -alueen kattavilla tunnusluvuilla. Espoon näkökulmasta tämä ei riitä. 2. Joukkoliikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista Espoon osalta HSL:n vuodelle 2016 esittämistä muutoksista keskeisiä ovat Länsimetron ja sen liityntälinjaston käyttöönotto syyskaudella Kuntaosuuksien lisäksi Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttöbudjetista rahoitetaan 2016 alkaen myös muut Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä Espoolle aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot. Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2016 joukkoliikennemenojen kasvattamista HSL:n esittämässä laajuudessa. Espoo esittää seuraavia tarkistuksia HSL:n esittämiin palvelutason muutoksiin: Kustannussyistä Espoo esittää, että Länsimetron liityntälinjastoa tarkistetaan niin, että Tapiolaan päättyvä linja 118 päätetään Lasilaakson sijaan Suurpeltoon. Vaihdoton bussiyhteys Espoon keskuksesta Tapiolaan

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 50 asti on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti vasta, kun Suurpellosta Kuurinniittyyn johtava joukkoliikennekatu 2020-luvun alussa valmistuu. Lasilaakson joukkoliikenneyhteydet Kauklahden asemalle tulee järjestää kustannustehokkaammalla tavalla, esimerkiksi linjan 166 reittiä tarkistamalla. Kustannussyistä Espoo esittää myös, että linja 548 päätetään Lähderantaan. HSL palvelutaso-ohje tai palvelukysyntä ei edellytä tiheävuoroisen Tapiolaan päättyvän bussilinjan 548 jatkamista Lähderannan kerrostaloalueelta Jupperin pientaloalueelle asti. Linjan 115 liikennöinnin aloittaminen tulee siirtää kesäkauden 2017 alkuun. Hanasaaren kulttuurikeskus on peruskorjauksen takia pois käytöstä loppukevääseen 2017 asti. Espoon sairaala Jorvissa valmistuu vuonna Tähän liittyen HSL:n tulee yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa varmistaa, että Jorvia palvelevien linjojen liikennöinnissä otetaan huomioon sairaalan työvuorojen alkamis- ja päättymisajat erityisesti hiljaisen liikenteen aikaan. Vuodesta 2013 alkaen HSL on korvannut joukkoliikenteen palvelutasoanalyysin karttamuotoisilla koko Helsingin seudun kattavilla joukkoliikenteen matka-aikatarkasteluilla (MASA). Esitystapa on niin yleispiirteinen, ettei se anna riittäviä edellytyksiä Espoon joukkoliikenteen tilannekuvan muodostamiseen tai kaupunginosakohtaisten kehityksen tai palvelupuutteiden arviointiin. Espoo edellyttää, että HSL kehittää ja tarkentaa vuonna 2016 matka-aikatarkasteluja ja tuottaa Espoolle kunta- ja kaupunginosakohtaisia tietoja joukkoliikenteen määrän ja kustannuskehityksen seurantaa varten. 3. Lipputuloista ja lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Taloudellisesta tilanteestaan johtuen Espoo puoltaa HSL:n seutulipuille esittämää 6,7 %:n ja Espoon sisäisille lipuille esittämää 6,9 % keskimääräistä hinnan korotusta. HSL lipunmyyntiä koskevilla ennusteilla on suuri merkitys Espoolle kohdistuvaan 2016 kuntaosuuteen ja joukkoliikenteen ylijäämän kehitykseen. Espoo edellyttää, että HSL tarkistaa ennen toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista lipputulojen pohjana olevaa myytyjen lippujen määrällistä ennustetta viime vuosien todellista kasvua vastaavasti ja ottaa Espoon osalta huomioon myös Länsimetron matkustamista lisäävän vaikutuksen. Erityisesti seutumatkojen osalta HSL:n arvioima myytävien lippujen määrällinen 0,45 %:n kasvu vaikuttaa kohtuuttoman alhaiselta. Länsimetron liikennöinnin alkaminen kasvattaa Espoossa myytävien lippujen määrää paitsi seutumatkoilla myös Espoon sisäisillä liityntäbussimatkoilla. 4. Infrakorvaukset

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / 50 Espoon keväällä 2015 HSL:lle ilmoittamat joukkoliikenteen infran tulevien vuosien käyttökorvauksia koskevissa tiedoissa on ilmennyt puutteita. HSL toiminta- ja talous-suunnitelmaan tulee sisällyttää Espoon aiemmin ilmoittamien kustannuserien lisäksi myös Tapiolan terminaaliin syksyllä 2015 toteutettavan sähköbussien latausasema ja Matinkylään vuonna 2016 valmistuvan liityntäbussiterminaalin rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat käyttökorvaukset. Länsimetron käyttöönotto kasvattaa Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttömenoja merkittävästi. Vuodesta 2016 alkaen HSL kuntaosuuksien lisäksi Espoon joukkoliikenteen käyttömenoista rahoitetaan myös Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot, jotka eivät kuulu HSL infrakorvausten piiriin. 5. Kuntaosuuksien tasosta HSL:lle maksettavat kuntaosuudet ovat Espoolle keskeinen joukkoliikenteen käyttömeno. Espoon talousarvioon sisältyvä joukkoliikenteen vuotta 2016 koskeva käyttöbudjetti määräytyy suurelta osin nyt annettavan lausunnon ja sen pohjalta syksyllä laadittavan HSL toiminta- ja taloussuunnitelman perusteella jo ennen Espoon talousarviokäsittelyä. HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan Espoon kuntaosuudet ennen ylijäämähyvitystä mukaan lukien Kutsuplus liikennöinti ovat yhteensä 59,97 milj. euroa. Lisäystä vuonna 2015 maksettavaan kuntaosuuteen on 3,9 milj. euroa. Kasvu on 6,9 %. Espoon kaupungin budjettivalmistelussa ei ole varauduttu näin suureen HSL:n joukkoliikenteen kuntaosuuksien kasvuun. Kuntaosuuksien lisäksi joukkoliikenteen käyttöbudjetista rahoitetaan 2016 alkaen myös ne Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä Espoolle aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot, jotka eivät kuulu HSL infrakorvausten piiriin. Espoo esittää, että kuntaosuusmenoja pienennetään Espoon esittämien palvelutasotarkistusten lisäksi myös HSL lipputuloennustetta tarkistamalla ja HSL yleiskustannuksia karsimalla. Espoo ei hyväksy HSL:n yleiskustannuksiin esitettyä 2 milj. euron lisäystä. Espoo edellyttää, että HSL sopeuttaa muiden Espoon kaupungin kustantamien palvelujen tapaan toimintaansa vuonna 2016 niin, että Espoolle kohdistuvat HSL yleiskustannukset pysyvät vuoden 2015 tasolla. HSL:n esitys yleiskustannusten kasvattamiseksi 19,5 %:lla on kohtuuton verrattuna kuntien yleiseen taloustilanteeseen ja Espoon budjetin sopeutustavoitteeseen.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / 50 HSL on laskelmissaan sisällyttänyt joukkoliikenteen subventioon kunnille joukkoliikenteen infrasta maksettavat käyttökorvaukset. Tämä ei anna oikeaa kuvaa kuntien joukkoliikenteelle kohdistamasta tuesta, koska infrakorvausmenettelystä kertyy jäsenkunnille myös merkittäviä käyttökorvaustuloja. Samaan aikaan, kun isot seudulliset infrahankkeet Kehärata ja Länsimetro tulevat täysimittaisina infrakorvausten piiriin, on esiin noussut tarve täsmentää joukkoliikenteen subvention käsitettä ja laskentatapaa. Nykymuotoisen subventioasteen rinnalle tarvitaan kustannuskehityksen pitkäjänteistä seurantaa ja subventioasteen määrittelyä varten tunnusluku, joka kattaa lipputulojen lisäksi vain liikennöinnistä ja HSL yleiskustannuksista aiheutuvat käyttökorvaukset. 6. Tarkastusmaksun korottamisesta Espoo kannattaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. 7. Kutsuplus liikennöinnin jatkamisesta Espoon alueella Kutsuplus ei ole HSL suunnitteluohjeen edellyttämä peruspalvelu, vaan tavanomaiseen joukkoliikenteeseen nähden päällekkäinen ja yksikkökustannuksiltaan erittäin kallis liikennöintimuoto. Alueella, jossa Kutsuplus Espoossa liikennöi, tavanomainen joukkoliikenne on erityisen kattavaa ja tiheävuoroista. Kutsuplus bussien operointi- ja erityisesti palvelun tuottamisesta aiheutuvat yleiskustannukset (27 % palvelun kokonaismenoista) ovat osoittautuneet hyvin korkeiksi lipputuloihin ja muun joukkoliikenteen yksikkökustannuksiin verrattuna. Syyskauden 2015 alussa kauppatieteiden kandidaattiopetus siirtyy Otaniemeen, joten Kutsuplus liikennöinnin perusteena ollut liikkumistarve Aaltoyliopiston eri kampusten välillä on merkittävästi vähenemässä. Espoon joukkoliikenteessä painopiste on vuonna 2016 Länsimetron ja sen liityntäliikenteen käynnistämisen turvaamisessa ja edistämisessä. Espoon talous ei mahdollista HSL:n esittämää Kutsuplus liikennöinnin laajennusta eikä perustele kokeiluna käynnistyneen KutsuPlus palvelun vakinaistamista Espoossa. Palvelulaajennusten sijaan Espoo esittää, että HSL lakkauttaa Kutsuplus palvelun Espoon alueella, kun käynnissä oleva kokeilu vuoden 2015 lopussa päättyy. Liikennöinnin lakkauttamisesta ei Espoossa aiheudu palvelutasopuutteita. 8. Espoon ylijäämän käytöstä Viime vuosina sekä HSL:n operointimenojen että lipputulojen varovainen arviointi ovat johtaneet aikaisemmilta vuosilta Espoolle kertyneen HSL

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / 50 lipputulojen ylijäämän jatkuvaan kasvuun. Espoon HSL ylijäämän saldo oli vuoden 2015 alussa jo 10,6 milj. euroa. HSL lipputulojen ylijäämä on Espoon kaupungin budjetoinnissa erotettu HSL kuntaosuusmaksuista. Espoon 2015 tilinpäätöksen laatiminen ja 2016 talousseuranta edellyttävät, että HSL toimittaa Espoon kaupungille mennessä ennakkotiedon HSL 2015 tilinpäätöksen kuntakohtaisesta toteutumisesta sekä alustavan arvion HSL tilinpäätöksen mukaisesta vuonna 2015 toteutuneesta Espoolle kohdistuvan ylijäämän käytöstä. HSL on vuosina pyrkinyt lyhentämään Espoolle kertynyttä ylijäämää HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmiin perustuvilla Espoon kuntaosuuksiin kohdistuvilla ylijäämähyvityksillä. Tästä huolimatta Espoon HSL ylijäämä on jatkuvasti kasvanut. Toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksessä HSL esittää aiempien vuosien tapaan, että Espoon ylijäämästä 3,019 milj. euroa käytetään vuoden 2015 kuntaosuuksiin ja loppuosa hyvitetään Espoolle 2,351 milj. euron tasaerinä vuosien kuntaosuuksissa. HSL:n osavuosikatsauksen 1/2015 perusteella Espoolle kohdistuva lipputulojen ylijäämän käyttö vuoden 2015 aikana on jälleen jäämässä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa budjetoitua pienemmäksi. Koska HSL ylijäämän käyttö ei vuoden 2010 jälkeen ole toteutunut Espoon kaupungin toivomalla tavalla, Espoo esittää, että HSL käynnistää jäsenkuntien kanssa neuvottelut lipputulojen ylijäämän maksutavan tarkistamiseksi. Espoo edellyttää, että vuoden 2014 loppuun mennessä kertynyt HSL lipputulojen ylijäämä, 10,9 milj. euroa käytetään loppuun Espoo hyväksi vuosien aikana. Käsittely Hyrkkö Laihon kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: Poistetaan seuraavat kappaleet: "Kustannussyistä Espoo esittää, että Länsimetron liityntälinjastoa tarkistetaan niin, että Tapiolaan päättyvä linja 118 päätetään Lasilaakson sijaan Suurpeltoon. Vaihdoton bussiyhteys Espoon keskuksesta Tapiolaan asti on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti vasta, kun Suurpellosta Kuurinniittyyn johtava joukkoliikennekatu 2020-luvun alussa valmistuu. Lasilaakson joukkoliikenneyhteydet Kauklahden asemalle tulee järjestää kustannustehokkaammalla tavalla, esimerkiksi linjan 166 reittiä tarkistamalla. Kustannussyistä Espoo esittää myös, että linja 548 päätetään Lähderantaan. HSL palvelutaso-ohje tai palvelukysyntä ei edellytä

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / 50 tiheävuoroisen Tapiolaan päättyvän bussilinjan 548 jatkamista Lähderannan kerrostaloalueelta Jupperin pientaloalueelle asti." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hyrkön esitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen. Hyrkkö puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: Kohta "Taloudellisesta tilanteestaan johtuen Espoo puoltaa HSL:n seutulipuille esittämää 6,7 %:n ja Espoon sisäisille lipuille esittämää 6,9 % keskimääräistä hinnan korotusta." muutetaan muotoon: Espoo yhtyy HSL:n huoleen lipunhintojen merkittävistä korotuspaineista ja korotusten vaikutuksista joukkoliikenteen käyttäjien määrään. Espoon strateginen tavoite on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta, ja tuntuvat hintojen korotukset vaarantavat tämän tavoitteen. Tulevina vuosina on erityisen tärkeää saada Länsimetron liikennöinti sujumaan hyvin alusta alkaen, minkä vuoksi Espoo kehottaa HSL:ää tarkistamaan lipunhintojen korotuksia alaspäin. HSL:lle tälle valtuustokaudelle asetettu omistajaohjauksen tavoite, että kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksista enintään 50 %, tarkoittaa että vähintään 50% on katettava lipunmyyntituloilla. Kun osa infrakustannuksista on mukana kokonaiskustannuksissa, aiheuttavat kalliit infrainvestoinnit (länsimetro ja kehärata) ylisuuren korotuspaineen lipunhintoihin. Jotta lipunhinnat voidaan pitää kohtuullisina, on kokonaiskustannusten rahoitusperiaate tarpeen uudistaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 3 ääntä vastaan yhden ollessa poissa hylänneen Hyrkön muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Kankkonen Hyrkön kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: Poistetaan lausunnosta maininta KutsuPlussasta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 2 ääntä vastaan yhden äänestäessä tyhjää ja yhden ollessa poissa hylänneen Kankkosen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 32 / 50 Särkijärvi Jalosen kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: Liikenteeseen kohdistuu tulevaisuudessa suuria muutoksia. Robottiautot tulevat käyttöön, fossiiliset polttoaineet jäävät pois, ja mobiili- ja etätyön osuus kasvaa. HSL:n tulisi strategiansa yhteydessä linjata sopeutumisensa näihin muutoksiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven esitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen. Päätös antaa Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymälle (HSL) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta taloussuunnitelmasta seuraavan lausunnon: 1. HSL strategiasuunnitelma ja Espoon tulostavoitteet HSL:n vuosille esittämät strategiset tavoitteet ovat pääosin kannatettavia ja hyviä. Osa HSL:n tavoitteista tai strategiassa mainituista lähivuosien hankkeista ei kuitenkaan vastaa täysin Espoon lähivuosien painotuksia. Liikenteeseen kohdistuu tulevaisuudessa suuria muutoksia. Robottiautot tulevat käyttöön, fossiiliset polttoaineet jäävät pois, ja mobiilija etätyön osuus kasvaa. HSL:n tulisi strategiansa yhteydessä linjata sopeutumisensa näihin muutoksiin. Espoon kaupungin strategisena tavoitteena kuluvalla valtuustokaudella on kehittää Espoon kaupunkirakennetta osana metropolialuetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Espoon palvelukeskittymien saavutettavuutta halutaan parantaa joukkoliikenneyhteyksien avulla ja kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä tiivistää ja kehittää yhteistyötä, maankäytön, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta vastaavien Espoon kaupungin organisaatioiden kanssa sekä ottaa toiminnassaan aikaisempaa paremmin huomioon Espoossa maankäytön ja liikenteen kehittämiselle asetetut tavoitteet. Espoon kannalta keskeisiä joukkoliikenteen kehittämiskohteita ovat tällä hetkellä Länsimetro ja sen jatke Matinkylästä Kivenlahteen. Matinkylään ulottuvan Länsimetron liikennöinti alkaa syksyllä 2016, jolloin Espoon joukkoliikennejärjestelmä muuttuu merkittävästi. Espoo edellyttää, että HSL toiminnallaan varmistaa, että Länsimetrolle asetetut joukkoliikenteen ja maankäytön kasvutavoitteet saavutetaan. Espoo edellyttää myös, että HSL varautuu viestintää koskevissa suunnitelmissaan jakamaan Espoon asukkaille ja yrityksille oikea-aikaisia ja kattavia tietoja Espoon joukkoliikennejärjestelmään ja liityntäpysäköintiin kohdistuvista muutoksista syksyllä 2016, kun Länsimetron liikenne alkaa.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 33 / 50 HSL:n tulee varata linjaston suunnitteluresursseja suunnittelukauden aikana käynnistyviin ennalta arvaamattomiin, Espoon joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittäviin yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Kivenlahden metron liityntälinjasto tulee viimeistään vuonna 2016 päivittää. Myös metron suunnitteluun ja siihen liittyvään maankäytön suunnitteluun saattaa sisältyä osahankkeita, joiden resursointiin myös HSL:n tulee varautua. Metron ja sen liityntäliikenteen käynnistymisvaiheessa HSL:n tulee järjestää Espoon liityntäterminaaleihin ja metroasemille riittävästi opastusta sekä yhdessä Espoon kaupungin kanssa suunnitella ja toteuttaa muutosvaiheen ajaksi ikäihmisille ja epävarmoille joukkoliikenteen käyttäjille suunnattu henkilökohtainen avustajapalvelu yhteistyössä Espoon vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Joukkoliikenteen ja sen järjestämisen tulee vuonna 2016 olla nykyistä taloudellisempaa ja tehokkaampaa. Espoon tavoitteena on, että HSL tehostaa vuonna 2016 toimintaansa ja sen tuottavuutta, karsii tuottamiensa palvelujen kustannuksia sekä kasvattaa lipputuloja. HSL:n strategiassa tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja vahvistaa koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä. Espoo edellyttää, että joukkoliikenteen taloutta koskevilla tavoitteilla on vuosina HSL:n toiminnassa aikaisempaa keskeisempi rooli. HSL:n tulee vuonna 2016 sisällyttää seurantaan kuntakohtaiset tunnusluvut, joilla joukkoliikenteen ja sen talouden kehitystä sekä HSL:n ja Espoon asettamien tavoitteiden toteutumista voidaan vuoden aikana seurata ja arvioida myös kuntatasolla. Nyt HSL seuraa strategisten tavoitteidensa toteutumista yksinomaan koko HSL -alueen kattavilla tunnusluvuilla. Espoon näkökulmasta tämä ei riitä. 2. Joukkoliikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista Espoon osalta HSL:n vuodelle 2016 esittämistä muutoksista keskeisiä ovat Länsimetron ja sen liityntälinjaston käyttöönotto syyskaudella Kuntaosuuksien lisäksi Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttöbudjetista rahoitetaan 2016 alkaen myös muut Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä Espoolle aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot. Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2016 joukkoliikennemenojen kasvattamista HSL:n esittämässä laajuudessa. Espoo esittää seuraavia tarkistuksia HSL:n esittämiin palvelutason muutoksiin: Linjan 115 liikennöinnin aloittaminen tulee siirtää kesäkauden 2017 alkuun. Hanasaaren kulttuurikeskus on peruskorjauksen takia pois käytöstä loppukevääseen 2017 asti.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 34 / 50 Espoon sairaala Jorvissa valmistuu vuonna Tähän liittyen HSL:n tulee yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa varmistaa, että Jorvia palvelevien linjojen liikennöinnissä otetaan huomioon sairaalan työvuorojen alkamis- ja päättymisajat erityisesti hiljaisen liikenteen aikaan. Vuodesta 2013 alkaen HSL on korvannut joukkoliikenteen palvelutasoanalyysin karttamuotoisilla koko Helsingin seudun kattavilla joukkoliikenteen matka-aikatarkasteluilla (MASA). Esitystapa on niin yleispiirteinen, ettei se anna riittäviä edellytyksiä Espoon joukkoliikenteen tilannekuvan muodostamiseen tai kaupunginosakohtaisten kehityksen tai palvelupuutteiden arviointiin. Espoo edellyttää, että HSL kehittää ja tarkentaa vuonna 2016 matka-aikatarkasteluja ja tuottaa Espoolle kunta- ja kaupunginosakohtaisia tietoja joukkoliikenteen määrän ja kustannuskehityksen seurantaa varten. 3. Lipputuloista ja lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Taloudellisesta tilanteestaan johtuen Espoo puoltaa HSL:n seutulipuille esittämää 6,7 %:n ja Espoon sisäisille lipuille esittämää 6,9 % keskimääräistä hinnan korotusta. HSL lipunmyyntiä koskevilla ennusteilla on suuri merkitys Espoolle kohdistuvaan 2016 kuntaosuuteen ja joukkoliikenteen ylijäämän kehitykseen. Espoo edellyttää, että HSL tarkistaa ennen toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista lipputulojen pohjana olevaa myytyjen lippujen määrällistä ennustetta viime vuosien todellista kasvua vastaavasti ja ottaa Espoon osalta huomioon myös Länsimetron matkustamista lisäävän vaikutuksen. Erityisesti seutumatkojen osalta HSL:n arvioima myytävien lippujen määrällinen 0,45 %:n kasvu vaikuttaa kohtuuttoman alhaiselta. Länsimetron liikennöinnin alkaminen kasvattaa Espoossa myytävien lippujen määrää paitsi seutumatkoilla myös Espoon sisäisillä liityntäbussimatkoilla. 4. Infrakorvaukset Espoon keväällä 2015 HSL:lle ilmoittamat joukkoliikenteen infran tulevien vuosien käyttökorvauksia koskevissa tiedoissa on ilmennyt puutteita. HSL toiminta- ja talous-suunnitelmaan tulee sisällyttää Espoon aiemmin ilmoittamien kustannuserien lisäksi myös Tapiolan terminaaliin syksyllä 2015 toteutettavan sähköbussien latausasema ja Matinkylään vuonna 2016 valmistuvan liityntäbussiterminaalin rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat käyttökorvaukset. Länsimetron käyttöönotto kasvattaa Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttömenoja merkittävästi. Vuodesta 2016 alkaen HSL kuntaosuuksien lisäksi Espoon joukkoliikenteen käyttömenoista rahoitetaan myös

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 35 / 50 Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot, jotka eivät kuulu HSL infrakorvausten piiriin. 5. Kuntaosuuksien tasosta HSL:lle maksettavat kuntaosuudet ovat Espoolle keskeinen joukkoliikenteen käyttömeno. Espoon talousarvioon sisältyvä joukkoliikenteen vuotta 2016 koskeva käyttöbudjetti määräytyy suurelta osin nyt annettavan lausunnon ja sen pohjalta syksyllä laadittavan HSL toiminta- ja taloussuunnitelman perusteella jo ennen Espoon talousarviokäsittelyä. HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan Espoon kuntaosuudet ennen ylijäämähyvitystä mukaan lukien Kutsuplus liikennöinti ovat yhteensä 59,97 milj. euroa. Lisäystä vuonna 2015 maksettavaan kuntaosuuteen on 3,9 milj. euroa. Kasvu on 6,9 %. Espoon kaupungin budjettivalmistelussa ei ole varauduttu näin suureen HSL:n joukkoliikenteen kuntaosuuksien kasvuun. Kuntaosuuksien lisäksi joukkoliikenteen käyttöbudjetista rahoitetaan 2016 alkaen myös ne Matinkylän metrosta ja siihen liittyvästä liityntäpysäköinnistä Espoolle aiheutuvat rahoitus- ja käyttömenot, jotka eivät kuulu HSL infrakorvausten piiriin. Espoo esittää, että kuntaosuusmenoja pienennetään Espoon esittämien palvelutasotarkistusten lisäksi myös HSL lipputuloennustetta tarkistamalla ja HSL yleiskustannuksia karsimalla. Espoo ei hyväksy HSL:n yleiskustannuksiin esitettyä 2 milj. euron lisäystä. Espoo edellyttää, että HSL sopeuttaa muiden Espoon kaupungin kustantamien palvelujen tapaan toimintaansa vuonna 2016 niin, että Espoolle kohdistuvat HSL yleiskustannukset pysyvät vuoden 2015 tasolla. HSL:n esitys yleiskustannusten kasvattamiseksi 19,5 %:lla on kohtuuton verrattuna kuntien yleiseen taloustilanteeseen ja Espoon budjetin sopeutustavoitteeseen. HSL on laskelmissaan sisällyttänyt joukkoliikenteen subventioon kunnille joukkoliikenteen infrasta maksettavat käyttökorvaukset. Tämä ei anna oikeaa kuvaa kuntien joukkoliikenteelle kohdistamasta tuesta, koska infrakorvausmenettelystä kertyy jäsenkunnille myös merkittäviä käyttökorvaustuloja. Samaan aikaan, kun isot seudulliset infrahankkeet Kehärata ja Länsimetro tulevat täysimittaisina infrakorvausten piiriin, on esiin noussut tarve täsmentää joukkoliikenteen subvention käsitettä ja laskentatapaa. Nykymuotoisen subventioasteen rinnalle tarvitaan kustannuskehityksen pitkäjänteistä seurantaa ja subventioasteen määrittelyä varten tunnusluku, joka kattaa lipputulojen lisäksi vain liikennöinnistä ja HSL yleiskustannuksista aiheutuvat käyttökorvaukset. 6. Tarkastusmaksun korottamisesta

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 36 / 50 Espoo kannattaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. 7. Kutsuplus liikennöinnin jatkamisesta Espoon alueella Kutsuplus ei ole HSL suunnitteluohjeen edellyttämä peruspalvelu, vaan tavanomaiseen joukkoliikenteeseen nähden päällekkäinen ja yksikkökustannuksiltaan erittäin kallis liikennöintimuoto. Alueella, jossa Kutsuplus Espoossa liikennöi, tavanomainen joukkoliikenne on erityisen kattavaa ja tiheävuoroista. Kutsuplus bussien operointi- ja erityisesti palvelun tuottamisesta aiheutuvat yleiskustannukset (27 % palvelun kokonaismenoista) ovat osoittautuneet hyvin korkeiksi lipputuloihin ja muun joukkoliikenteen yksikkökustannuksiin verrattuna. Syyskauden 2015 alussa kauppatieteiden kandidaattiopetus siirtyy Otaniemeen, joten Kutsuplus liikennöinnin perusteena ollut liikkumistarve Aaltoyliopiston eri kampusten välillä on merkittävästi vähenemässä. Espoon joukkoliikenteessä painopiste on vuonna 2016 Länsimetron ja sen liityntäliikenteen käynnistämisen turvaamisessa ja edistämisessä. Espoon talous ei mahdollista HSL:n esittämää Kutsuplus liikennöinnin laajennusta eikä perustele kokeiluna käynnistyneen KutsuPlus palvelun vakinaistamista Espoossa. Palvelulaajennusten sijaan Espoo esittää, että HSL lakkauttaa Kutsuplus palvelun Espoon alueella, kun käynnissä oleva kokeilu vuoden 2015 lopussa päättyy. Liikennöinnin lakkauttamisesta ei Espoossa aiheudu palvelutasopuutteita. 8. Espoon ylijäämän käytöstä Viime vuosina sekä HSL:n operointimenojen että lipputulojen varovainen arviointi ovat johtaneet aikaisemmilta vuosilta Espoolle kertyneen HSL lipputulojen ylijäämän jatkuvaan kasvuun. Espoon HSL ylijäämän saldo oli vuoden 2015 alussa jo 10,6 milj. euroa. HSL lipputulojen ylijäämä on Espoon kaupungin budjetoinnissa erotettu HSL kuntaosuusmaksuista. Espoon 2015 tilinpäätöksen laatiminen ja 2016 talousseuranta edellyttävät, että HSL toimittaa Espoon kaupungille mennessä ennakkotiedon HSL 2015 tilinpäätöksen kuntakohtaisesta toteutumisesta sekä alustavan arvion HSL tilinpäätöksen mukaisesta vuonna 2015 toteutuneesta Espoolle kohdistuvan ylijäämän käytöstä. HSL on vuosina pyrkinyt lyhentämään Espoolle kertynyttä ylijäämää HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmiin perustuvilla Espoon kuntaosuuksiin kohdistuvilla ylijäämähyvityksillä. Tästä huolimatta Espoon HSL ylijäämä on jatkuvasti kasvanut.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 37 / 50 Toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksessä HSL esittää aiempien vuosien tapaan, että Espoon ylijäämästä 3,019 milj. euroa käytetään vuoden 2015 kuntaosuuksiin ja loppuosa hyvitetään Espoolle 2,351 milj. euron tasaerinä vuosien kuntaosuuksissa. HSL:n osavuosikatsauksen 1/2015 perusteella Espoolle kohdistuva lipputulojen ylijäämän käyttö vuoden 2015 aikana on jälleen jäämässä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa budjetoitua pienemmäksi. Koska HSL ylijäämän käyttö ei vuoden 2010 jälkeen ole toteutunut Espoon kaupungin toivomalla tavalla, Espoo esittää, että HSL käynnistää jäsenkuntien kanssa neuvottelut lipputulojen ylijäämän maksutavan tarkistamiseksi. Espoo edellyttää, että vuoden 2014 loppuun mennessä kertynyt HSL lipputulojen ylijäämä, 10,9 milj. euroa käytetään loppuun Espoo hyväksi vuosien aikana. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Äänestys 39 - Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen päivitys - Kuntaosuudet vertailua Espoo - Ote HSL pöytäkirjasta Liite 5 Espoon linjastoon kohdistuvat muutokset HSL taloussuunnitelmasta annettava lausunto- ja hyväksymismenettely HSL:n hallitus pyytää mennessä Espoon kaupungilta lausuntoa Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta Lausunto on erityisesti vuoden 2016 osalta Espoon kaupungin taloutta sitova. Alustavaan HSL toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy kuntayhtymän esitys joukkoliikenteen hoidosta vuosina , Espoolle koituvista kuntaosuuksista sekä lippujen hintoihin esitettävistä keskimääräisistä korotuksista. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toimintaa ohjaa perussopimus, jonka nojalla kuntayhtymä vastaa jäsenkuntiensa: Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä ja suunnittelusta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatimisesta. HSL:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. HSL:n

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 38 / 50 taloussuunnitelman tulee sisältää tulossuunnitelman lisäksi strategiasuunnitelma sekä mm. tariffien ja palveluverkon muutoksia koskevat suunnitelmat. HSL on laatinut keväällä alustavan taloussuunnitelmaehdotuksensa vuosille HSL perussopimuksen mukaisesti se on lähetetty lausunnolle jäsenkuntiin. HSL tarkistaa talousarvioesitystään syksyn 2015 aikana jäsenkunnilta saatujen lausuntojen sekä kuluvan toimintavuoden aikana toteutuneen kustannus- ja lipputulokehityksen perusteella. Yhtymäkokouksen on määrä vahvistaa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma marraskuussa. Perussopimus edellyttää, että HSL liittää kuntien talousarvioesityksestä antamat lausunnot yhtymäkokoukselle annettavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen. HSL rahoittaa tuottamansa joukkoliikennepalvelut pääosin lipputuloilla ja kuntaosuuksilla. HSL:lle joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kohdistetaan jäsenkunnille palvelujen käytön suhteessa. Lipputulot kohdistetaan kunnittain kuntakohtaisen lipputulokertymän perusteella. HSL:n taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu myös HSL alueelle myönnettävä suurten kaupunkien joukkoliikenteen valtionavustus, jonka HSL jakaa jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa. Siltä osin kuin HSL:n tehtävien hoidosta perittävät maksut ja tuotot eivät riitä kattamaan kuluja, kunnat maksavat HSL:lle kuntaosuutta, jolla katetaan kunnalle koituvien joukkoliikenteen tuottojen ja kulujen erotus. HSL Toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksen liite 5 on oheismateriaalina. Siinä esitetään joukkoliikenteen palvelutasoon HSL:n vuosille ehdottamat muutokset HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää vuoteen 2025 ulottuvat HSL:n strategiset tavoitteet ja käyttötaloussuunnitelman. 2. Lausuntopyynnön sisältö HSL:n hallitus pyytää Espoolta ja muilta jäsenkunniltaan lausuntoa alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta erityisesti seuraavista asioista: - strategiasuunnitelmasta - liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista - lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista - kuntaosuuksien tasosta - tarkastusmaksun korottamisesta 80 eurosta 100 euroon - yli-/alijäämän käytöstä suunnitelmakaudella - Kutsuplus liikenteen jatkamistarpeesta päättyvän kokeilukauden jälkeen

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 39 / 50 Yhteenveto kuntaosuuksien 2016 perusteista ja asiaa koskeva ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ovat oheismateriaalina. Helsingin seudun joukkoliikenteen kuntayhtymän hallituksen hyväksymä alustava toiminta- ja taloussuunnitelma on tulosteena n kokouksessa nähtävillä ja asiakirjana n jäsenten sähköisellä työpöydällä. Se on luettavissa ja tulostettavissa myös HSL:n internetosoitteesta: 3. Nyt annettava lausunto sitoo Espoon taloutta HSL:lle taloussuunnitelmasta annettava lausunto on tärkeä Espoon joukkoliikenteen talouden ja palvelutason ohjauksen väline. Lausunnossaan Espoon tulee ilmoittaa HSL joukkoliikenteen kuntaosuuksiin vuonna 2016 käytettävissä olevan rahoituksen taso. Samalla kaupunki määrittelee tulevan vuoden joukkoliikennepalvelujen karsinta- ja lisäystarpeet sekä joukkoliikenteessä noudatettavaan palvelutasoon, ottaa kantaa HSL-linjaston lähivuosien kehittämisehdotuksiin ja tulevan vuoden joukkoliikenteen taksoihin sekä kertoo HSL:lle Espoon kaupungin strategisista tavoitteista sekä Espoossa joukkoliikenteelle asetetuista taloudellisista ja laadullisista kehittämistavoitteista. Vuoden 2016 osalta lausunnossa esitettävät kannanotot ovat kaupungin taloutta ja Espoon 2016 talousarvion laatimista sitovia, joskin vasta yhtymäkokouksen marraskuussa hyväksyttämä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma lopulta vahvistaa vuonna 2016 perittävien kuntaosuuksien lopullisen tason. HSL määrittelee 2016 kuntaosuuksien suuruuden jäsenkuntien HSL:n taloussuunnitelmasta antamien lausuntojen ja vuonna 2015 toteutuvan lipputulo- ja kustannuskehityksen perusteella. Koska HSL kilpailuttaa joukkoliikennepalveluja linjoittain 6-8 vuodeksi kerrallaan, uusien liikennepalvelujen kustannukset koskevat aloitusvuonna yleensä vain syyskauden liikennettä. Siksi vuonna 2016 toteutuvien Länsimetron ja sen liityntälinjaston kustannusvaikutukset kohdistuvat täysimääräisenä Espoon kuntaosuuksiin vasta vuodesta 2017 alkaen ja sitovat Espoon taloutta 2020-luvulle ulottuvan kilpailutuskauden loppuun asti. 4. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää toimintastrategian, ja käyttötalousosan, johon sisältyy toimintatulo- ja menoerittelyjen lisäksi suunnitelmakaudella toteutettavaksi esitetyt investoinnit sekä taloussuunnitelman toteuttamisesta koituvat kuntaosuudet ja suunnitelma aikaisemmilta vuosilta Espoolle kertyneen lipputulojen ylijäämän käytöstä.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 40 / 50 Kuvauksena joukkoliikennepalveluille asetettujen palvelutasotavoitteiden alueellisesta toteutumisesta HSL laatii vuosittain joukkoliikenteen matkaaikasaavutettavuutta kuvaavia MASA- karttoja, joista koottu päivitetty raportti on oheismateriaalina. HSL ei kuitenkaan ole laatinut niiden pohjalta mitään analyysejä edellisvuoden jälkeen tapahtuneesta kehityksestä tai palvelutasoeroista HSL-alueen eri osien välillä HSL:n strategiset tavoitteet HSL Strategia 2025:n visio on Joukkoliikenne on ykkösvalinta ja Helsingin seutu älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjä. Visiota palvelevat tavoitteet on kuvattu oheisessa kaaviossa. Alatavoitteet ja mittarit on esitelty tarkemmin HSL:n toiminta-ja taloussuunnitelmassa. Joukkoliikennepalvelujen käyttäjien kannalta HSL:n asettamat tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Espoon kaupungin näkökulmasta on positiivista, että HSL on asettanut strategiseksi tavoitteekseen myös joukkoliikenteen tehokkaan talouden ja rahoituspohjan kestävyyden. 4.2 Espoolle kohdistuvat menot 2016 Yhteenveto Espoon 2016 kuntaosuuksista on oheismateriaalina. Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Espoolle kohdistuvat HSL:n vuoden 2016 toimintamenot ovat yhteensä 127,7 milj. euroa. Tämä merkitsee 8,1 % menojen lisäystä HSL taloussuunnitelmaan 2015 nähden. Liikenteen järjestämisestä Espoolle koituvat operointikustannukset ovat yhteensä 101,1 milj. euroa. Operoinnin kokonaismenojen arvioidaan

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 41 / 50 vuonna 2016 Länsimetron myötä pienenevän 1,9 %:lla HSL taloussuunnitelmaan 2015 nähden. Espoolle kohdistuvat HSL yleiskustannukset ovat vuonna 2016 yhteensä 12,1 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden on 19,5 %. Espoolle kohdistuvat HSL infrakorvaukset kasvavat merkittävästi vuonna 2016, kun Länsimetron liikennöinti Matinkylään alkaa. Tällöin HSL infrakustannukset ovat yhteensä 14,4 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2015 nähden on 9,5 milj. euroa. Espoolle kohdistuvat HSL:n lipputulot vuonna 2016 ovat HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan lähes 66,5 milj. euroa. Kasvua vuoden 2015 taloussuunnitelmaan nähden on 9,7 %. Lipputulot kattavat 52,1 % HSL:n talousarvioesityksessä Espoolle kohdistuvista kustannuksista. Valtion myöntämän suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen määräksi on vuosina arvioitu koko HSL alueella yhteensä 5,4 milj. euroa/vuosi. Espoon osuus siitä on 1,2 milj. euroa. Valtion tuen osuus Espoolle kohdistuvista HSK joukkoliikenteen menoista on 1 % Operointikustannukset pienenevät lähes 2 milj. eurolla HSL Taloussuunnitelmaesityksen mukaan joukkoliikenteen operoinnista Espoolle kohdistuvat kuntaosuudet pienenevät Länsimetron aloituksen myötä vuonna 2016 yhteensä 1,975 milj. eurolla. Espoolle kohdistuvat bussiliikenteen operointimenot vuonna 2016 ovat yhteensä 77,8 milj. euroa. Tämä merkitsee 6,4 milj. euroa vähennystä edellisvuoteen nähden. Lähtöoletuksena on, että Espoon bussilinjaston liikennöinti toteutuu nykytyyppisenä aina 2016 syysliikenteen alkuun asti, jolloin Länsimetron myötä siirrytään Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman mukaiseen liikennöintiin. VR lähiliikenteestä Espoolle koituvat operointimenot ovat yhteensä 16,0 milj. euroa. Kustannusten arvioidaan vuonna 2016 kasvavan pääkaupunkiseudun junaliikenteen osalta 6,6 %. Kehäradan liikennöinnin kustannukset ovat vuoden 2016 taloussuunnitelmassa ensi kertaa mukana täysimääräisinä. Espoolle kohdistuvien raitiovaunuliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2016 olevan 2,16 milj. euroa ja kustannusten kasvun 4,6 %. Metroliikenteestä Espoolle kohdistuvien kustannusten arvioidaan vuonna 2016 olevan yhteensä 3,9 milj. euroa. Kustannuksissa on metroliikenteen aloittamisen myötä kasvua 3,0 milj. euroa. Vuonna 2016 HKL:n lauttaliikenteen operoinnista Espoolle koituu 0,3 milj. euron menoerä. Kustannusten arvioidaan pysyvän kuluvan vuoden tasolla.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 42 / 50 HSL esittää, että Kutsuplus liikennettä lisätään vuodesta 2016 alkaen merkittävästi. Tästä Espoolle kohdistuisi vuonna 2016 operointikustannuksina 0,7 milj. euron menoerä. HSL:n esittämä operointikustannusten kasvu olisi tällöin 194 %. Lisäksi Kutsuplus palvelun järjestämisestä kohdistuisi Espoolle vuonna 2016 yleiskustannuksia 0,1 milj. euron edestä. Vuonna 2017 Espoolle Kutsuplusliikenteestä koituvat operointikustannukset olisivat jo 2,2 milj, euroa ja yleiskustannukset 0,2 milj. euroa Yleiskustannukset kasvavat lähes 2 milj. eurolla Vuonna 2016 Espoolle kohdistuvat HSL:n yleiskustannukset ovat yhteensä 10,2 milj. euroa. Yleiskustannukset kasvavat HSL:n 2012 tarkistettuun budjettiin nähden 1,99. milj. eurolla (19,5 %). Syyksi poikkeuksellisen suuriin yleiskustannuksiin HSL ilmoittaa uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän käyttöön ottoon liittyvät palveluostot ja vuonna 2016 päällekkäin käytössä olevan vanhan ja uuden lippujärjestelmän ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Espoolle kohdistuvat HSL henkilöstökulut ovat 3,8 milj. euroa. Kasvu kuluvaan vuoteen nähden on 4,4 % HSL maksaa kunnille joukkoliikenteen infrasta käyttökorvausta HSL perussopimuksen mukaisesti HSL:n jäsenkunnille maksamat käyttökorvaukset kuntien omistaman joukkoliikenteen infrastruktuurin käytöstä ja ylläpidosta sisältyvät joukkoliikenteen kuntaosuuksiin. Korvausten määräytyminen ja jako HSL jäsenkuntien kesken tapahtuu HSL perussopimuksen ja infrasopimuksen perusteella joukkoliikenteen käytön suhteessa. Kuntaosuuksissa Espoolle kohdistuvat joukkoliikenteen infrakustannukset kasvavat vuonna 2016 merkittävästi Länsimetron liikennöinnin aloittamisesta johtuen. Espoolle kuntaosuuksissa kohdistuvat infrakustannukset ovat vuonna 2016 yhteensä 14,406 milj. euroa. Lisäystä kuluvaan vuoteen nähden on 9,6 milj. euroa. Toisaalta HSL Infrasopimuksen perusteella Espoo voi vuonna 2016 budjetoida tulona ja laskuttaa HSL:ltä lähes 13 milj. euron käyttökorvauksen Espoon kaupungin omistaman joukkoliikenne infran käytöstä. Kaikkien jäsenkuntien HSL:ltä laskuttamat infrakorvaukset sisältyvät täysimääräisinä vuosia koskevaan HSLtalousarvioesitykseen. HSL:lle kohdistuvat infrakustannukset jaetaan kuntien kesken joukkoliikenteen nousujen suhteessa Espoolle kohdistuvan HSL ylijäämän käytöstä

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 43 / 50 HSL:n taloussuunnitelmissa aiempien vuosien tilinpäätösten osoittama kuntakohtainen yli-/ alijäämä otetaan huomioon tasaerinä kolmen seuraavan vuoden talousarviossa. Näin ollen HSL esittää Espoon 2016 kuntaosuuksiin 2,351 milj. euron ylijäämähyvitystä. Vuoden 2014 tilinpäätöksen ja voimassa olevan taloussuunnitelman 2015 perusteella HSL on arvioinut, että Espoolla on aikaisempien vuosien ylijäämää käytettävissä vuosien kuntaosuuksiin yhteensä 7 milj. euroa. Alustavassa HSL:n taloussuunnitelmassa se on jaettu tasan kolmen tulevan vuoden kesken. Arvioitu yli-/alijäämä kunnittain: HSL maksaa korkoa kuntakohtaisesta ylijäämästä ja laskuttaa korkoa kuntakohtaisesta alijäämästä. HSL:lle koituvat korkokustannukset HSL on sisällyttänyt alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa yleiskustannuksiin ja jakanut kuntien kesken nousujen suhteessa. 5. Kuntaosuuksien jakoperusteista Perussopimuksen mukaan joukkoliikenteen lipputulot ja joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat menot kohdistetaan kunnittain seuraavasti: - Henkilökohtaiset arvo- ja kausilipputulot kohdennetaan kunnittain matkakorttijärjestelmän mukaan. Muut lipputulot joko suoraan tai henkilökohtaisten lippujen suhteessa. - Operointikustannukset jaetaan liikennemuodoittain ja kunnittain matkustuskilometrien suhteessa - Yleiskustannukset jaetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa - Infrakorvaukset jaetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa 6. HSL-taloussuunnitelmasta Espoolle koituvat vaikutukset 6.1 Espoon kuntaosuudet 2016