Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 37 Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:00-9:40 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Tony Hagerlund Jaana Jalonen Ulf Johansson Hannele Kerola, poistui 52 käsittelyn aikana klo 9.35 Mia Laiho Ville Lehtola Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Ari Konttas kaupunginhallituksen puheenjohtaja, saapui 49 käsittelyn aikana klo 8.10 Tiina Elo kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja, poissa 51 käsittelyn aikana klo Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poissa 51 käsittelyn aikana klo Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Olli Isotalo kehittämisjohtaja Maria Jyrkkä konserniohjauksen kehittämisjohtaja Sinikka Ahtiainen joukkoliikennekoordinaattori, läsnä :t klo Sirpa Hertell HSL:n hallituksen jäsen, läsnä :t klo Martti Tieaho HSL:n hallituksen jäsen, läsnä :t klo Katja Rytilahti lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 37 Allekirjoitukset Seppo Sonkeri puheenjohtaja Katja Rytilahti sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mia Laiho Jaana Jalonen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 kerros, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 37 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 47 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 48 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 49 Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne - 6 kuntayhtymälle HSL:n alustavasta talousarviosta Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori ja Tapiolan Liiketalo Oy 25 nimisten yhtiöiden toimiohjeiden antajasta päättäminen ja valmistelukehotus yhtiöiden fuusioimiseksi (osittain Khasia) 51 Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakkeiden osto HUS:lta 28 (Kh-asia) 52 1 Välitilinpäätös kaupunginhallituksen lle 31 raportoivista yhteisöistä 53 Kårkulla samkommunin taloussuunnitelma vuosille

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen n jäsenille ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistolle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Mia Laiho ja Jaana Jalonen.

6 Sivu 6 / / / Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle HSL:n alustavasta talousarviosta Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko antaa Helsingin Seudun liikennekuntayhtymälle HSL:n alustavasta taloussuunnitelmasta seuraavan lausunnon: 1. Liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista YTV:n toiminta- ja taloussuunnitelmiin sisältyi vuosittain kuvaus joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden alueellisesta toteutumisesta. Pyynnöistä huolimatta HSL ei ole toimittanut Espoolle analyysitietoja joukkoliikenteessä toteutuneesta palvelutasosta vuoden 2009 jälkeen. Analyysitietojen puuttuessa laajempien johtopäätösten tekeminen Espoon joukkoliikennepalvelujen alueellisesta toteutumisesta ja kehittämistarpeista on merkittävästi vaikeutunut. HSL:n tulee tehostaa joukkoliikenteen määrän ja laadun kehityksen seurantaa, sekä raportoida Espoolle joukkoliikennepalvelujen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta marraskuuhun 2013 mennessä. Espoo puoltaa HSL:n vuodelle 2014 esittämiä Espoon palvelutason tarkistuksia. Mankin seisakkeen lakkauttaminen ja linjan 18 liikennöinnin aloittaminen Lasilaaksoon on mahdollinen sen jälkeen, kun Lasimäentien länsiosa on valmis. Katu pyritään rakentamaan valmiiksi vuoden 2014 aikana. Linjan 35 lakkauttamisen myötä yhteydet Matinkylästä Leppävaaraan ovat muuttuneet ruuhkan ulkopuolella vaihdollisiksi elokuussa Tämän palvelupuutteen korjaamiseksi Matinkylä-Leppävaara välillä nyt ruuhkaaikoina liikennöivän linjan 5 arjen päiväliikenne on syytä aloittaa jo vuonna Jos Espoon suunnan linjastossa ja palvelutasossa ilmenee talousarviota 2014 tai liikennöintisuunnitelmaa valmisteltaessa tarvetta poiketa alustavasta talousarvioesityksestä, HSL:n tulee ennen päätöksentekoa sopia muutoksista erikseen Espoon kanssa.

7 Sivu 7 / Kuntaosuuksien tasosta HSL:lle maksettavat kuntaosuudet ovat Espoon merkittävin joukkoliikenteen käyttömeno. Käytännössä Espoon talousarvioon sisältyvä joukkoliikenteen käyttötalouden budjetti vuodelle 2014 määräytyy kaupunkia sitovasti HSL:n talous- ja toimintasuunnitelmasta nyt annettavan lausunnon perusteella, ennen Espoon 2014 talousarvion hyväksymiskäsittelyä. HSL:n esityksen mukaan Espoon budjetista maksettavat joukkoliikenteen kuntaosuudet vuonna 2014 ovat yhteensä 54,7 milj. euroa. Lisäystä vuonna 2013 maksettavaan kuntaosuuteen on 0,9 milj. euroa (+ 1,7%). Toisaalta HSL myös maksaa vuonna 2014 Infrasopimuksen perusteella Espoolle käyttökorvausta kaupungin infraomaisuuden käytöstä yhteensä 2,5 milj. euroa. Espoolle aiemmilta vuosilta kertyneestä lipputulojen ylijäämästä HSL on sisällyttänyt kolmanneksen (2,961 milj. euroa) vuoden 2014 kuntaosuuksiin. Espoossa vuoden 2014 joukkoliikenteen kuntaosuuksiin on lähtökohtaisesti varattu 53,8 milj. euroa. Espoo edellyttää, että vahvistettavassa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa joukkoliikenteen 2014 kuntaosuudet ovat Espoon kehyksen mukaiset ja 0,9 milj. euron vaje katetaan ensisijaisesti HSL:n toimintamenoja karsimalla ja lipputuloja kasvattaen. 3. Lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista HSL:n seutulipuille asettama 3,1%:n ja Espoon sisäisille lipuille asettama 2,9 %:n keskimääräinen hinnan korotus vastaavat Espoolle kohdistuvaa nettomenojen kasvua. Espoo puoltaa HSL:n tavoitteekseen asettamaa sisäisen ja seutukausilipun välisen hintaportaan madaltamista. HSL:n vuodelle 2014 esittämät hintasuhteiden muutokset palvelevat hyvin tätä tavoitetta. 4. Tarkastusmaksun korottamisesta Espoo puoltaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. 5. Kutsuplus liikenteen kehittämisvaihtoehdoista Espoo puoltaa maltillisempaa, skenaarion B mukaista Kutsuplus-liikenteen käynnistämisvauhtia vuosina Ennen palvelun voimakasta kasvattamista HSL:n tulee ensin varmistaa uuden joukkoliikennemuodon tarjoaman palvelun todellinen kysyntä ja vakiinnuttaa sen asema.

8 Sivu 8 / 37 Automäärän kasvaessa uuden palvelun rahoitus- ja laajentamistarvetta tulee iteroida toteutuneen matkustaja- ja lipputulokehityksen perusteella. A-skenaarion mukaiseen Kutsuplus-liikenteen nopeaan laajentamiseen sisältyvä riski on liian suuri: Toistaiseksi Kutsuplus-liikennöinti on ollut pienimuotoista ja yleisessä käytössä niin lyhyen aikaa, että arviot palvelukysynnästä ja lipputulokehityksestä ovat vielä kovin epävarmalla pohjalla. 6. Espoon ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Aikaisempina vuosina ennakoitua suuremmasta lipputulosta on kertynyt Espoolle mittava HSL-ylijäämä, jonka saldo vuoden 2013 alussa oli jo ,58 euroa. HSL:n toiminta-ja taloussuunnitelmiin sekä Espoon kuntaosuuksiin vuosina sisältyneistä hyvityksistä huolimatta lipputulojen ylijäämä ei ole pienentynyt Espoon toivomalla tavalla. HSL:n laatiman talouden toteumaennusteen perusteella Espoolle kertynyttä ylijäämää kuluu vuonna 2013 edelleen budjetoitua vähemmän, joten ylijäämää jää vuosien kuntaosuuksiin käytettäväksi enemmän kuin HSL on alustavassa talousarviossaan esittänyt. Talousarvioesityksen perusteella Espoon ylijäämä tulee käytetyksi viimeistään Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 HSL:n ei tule sitoa laajoja linjastosuunnitelmia koskevia lausuntoja HSL:n toiminta- ja talousarviolausuntoon, joka ajoittuu keskelle kesää ja jonka aihepiiri on jo itsessään kovin laaja. Espoo edellyttää, että jatkossa näin merkittävät linjastokokonaisuudet; esimerkiksi Espoolle erityisen tärkeät Länsimetron ja Espoon kaupunkiradan liityntälinjastosuunnitelmat tulee tuoda lausunnolle erillisinä asioina niin, että Espoon sisäiseen päätösten valmisteluun ja suunnitelmaan perehtymiseen jää riittävästi aikaa. Talousarvioesitykseen nyt sisältyvä Vantaan joukkoliikennelinjasto koskee myös useita pohjoisen ja itäisen Espoon mm. Kalajärven, Lintuvaaran ja Laaksolahden joukkoliikennettä palvelevia bussilinjoja. Espoo ei ole ollut mukana Vantaan linjaston suunnittelussa. Siksi monet nyt esitetyt linjaston ja sen vuorotarjonnan muutokset on Espoolle uusia. Kesälomakaudelle ajoittuva valmisteluaika on liian lyhyt, jotta itäisen ja koillisen Espoon joukkoliikenteeseen suunnitelmassa esitettyihin lukuisiin linjasto- ja palvelutasomuutoksiin olisi annetussa aikataulussa mahdollista perehtyä riittävän syvällisesti. Osa esitetyistä muutoksista poikkeaa yhteisesti laadituista aikaisemmista suunnitelmista. Espoo edellyttää, että HSL käy Espoon kanssa läpi sitä koskevat linjastoon ja aikatauluihin esitetyt muutokset yksityiskohdissaan ja neuvottelee syksyn 2013 aikana erityisesti Lintuvaaran, Uusmäen ja

9 Sivu 9 / 37 Painiityn suunnan linjastomuutoksista Espoon kanssa. HSL :n liikennöintisuunnitelmassa Espoosta Vantaalle liikennöivien poikittaisten seutulinjojen (mm. linjojen 555, 556, 23 ja 38 ) reitti- ja tarjontamuutokset tulee esittää Espoon maankäytön kehityksen edellyttämällä tavalla tarkistettuina. Espoo muistuttaa, että Keilaniemi on merkittävä seudullinen työpaikkakeskittymä, jonka joukkoliikennepalvelut - myös poikittaiset yhteydet- HSL:n tulee varmistaa myös jatkossa. Espoo vastustaa Vantaan linjastosuunnitelmassa esitettyä Myyrmäestä Westendiin liikennöitävän seudullisen poikittaislinjan 510( Vantaan suunnitelmassa linja 555) palvelutarjonnan vähentämistä. Yhdessä elokuussa 2013 jo lakkautettavien Leppävaarasta Otaniemen ja Keilanimen kautta Westendiin ajettavien 512 A vuorojen kanssa muutos merkitsisi tuntuvaa heikennystä Keilaniemen seudullisiin poikittaisyhteyksiin, joita vuonna 2016 käyttöön otettava metro ei korvaa. 8. Infrakorvaukset HSL infrasopimuksen mukaisesti Espoo on toimittanut HSL:lle joukkoliikenneinfraomaisuuttaan koskevan arvion vuonna 2014 laskutettavien käyttökorvausten suuruudesta ja sisällöstä. HSL:n talousarvioesitys on tältä osin Espoon HSL:lle toimittaman infrakorvauslaskelman mukainen. Länsimetro otettaneen käyttöön vuoden 2016 alussa. Arvio 2016 alkaen laskutettavista infrakorvauksista sisältyy HSL:n TTS suunnitelmaan. Toistaiseksi metroasemien ja liityntäterminaalien ylläpidosta vuonna 2016 koituvat kustannukset ovat alustavia. Infraomaisuudesta 2016 perittävän, pääoma- ja ylläpitokustannuksista muodostuvan infrakorvauksen loppusumma tulee rakentamisen edetessä tarkentumaan. Käsittely Kerola Hagerlundin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: lausunnon alkuun lisätään: Espoo pitää tärkeänä hyvin toimivaa joukkoliikennettä. Länsimetro tulee osaltaan parantamaan merkittävästi joukkoliikennepalveluja. Kuntaosuuksien taso kohdan loppua muutetaan: vaje katetaan ensisijaisesti HSL:n tuottavuutta parantamalla ja Espoon ylijäämillä. Infrakohtaan lisätään: Infrakorvauksista neuvoteltaessa Espoolle on varmistettava Länsimetron edellyttämä oikeudenmukainen korvaus. Lehtola Laihon kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: lausunnon kutsuplus-kohtaan lisätään: kutsuplus-palvelu tulee toteuttaa kilpailuttamalla niin, että ainakin operointi on kilpailutettu. Hagerlund Kerolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: lausunnon kohta 4 muutetaan muotoon Espoo ehdottaa tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 90 euroon.

10 Sivu 10 / 37 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 4 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Kerolan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 6 äänellä 2 ääntä vastaan yhden äänestäessä tyhjää hyväksyneen Lehtolan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 4 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Hagerlundin muutosehdotuksen. Päätös antaa Helsingin Seudun liikennekuntayhtymälle HSL:n alustavasta taloussuunnitelmasta seuraavan lausunnon: 1. Liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista YTV:n toiminta- ja taloussuunnitelmiin sisältyi vuosittain kuvaus joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden alueellisesta toteutumisesta. Pyynnöistä huolimatta HSL ei ole toimittanut Espoolle analyysitietoja joukkoliikenteessä toteutuneesta palvelutasosta vuoden 2009 jälkeen. Analyysitietojen puuttuessa laajempien johtopäätösten tekeminen Espoon joukkoliikennepalvelujen alueellisesta toteutumisesta ja kehittämistarpeista on merkittävästi vaikeutunut. HSL:n tulee tehostaa joukkoliikenteen määrän ja laadun kehityksen seurantaa, sekä raportoida Espoolle joukkoliikennepalvelujen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta marraskuuhun 2013 mennessä. Espoo puoltaa HSL:n vuodelle 2014 esittämiä Espoon palvelutason tarkistuksia. Mankin seisakkeen lakkauttaminen ja linjan 18 liikennöinnin aloittaminen Lasilaaksoon on mahdollinen sen jälkeen, kun Lasimäentien länsiosa on valmis. Katu pyritään rakentamaan valmiiksi vuoden 2014 aikana. Linjan 35 lakkauttamisen myötä yhteydet Matinkylästä Leppävaaraan ovat muuttuneet ruuhkan ulkopuolella vaihdollisiksi elokuussa Tämän palvelupuutteen korjaamiseksi Matinkylä-Leppävaara välillä nyt ruuhkaaikoina liikennöivän linjan 5 arjen päiväliikenne on syytä aloittaa jo vuonna Jos Espoon suunnan linjastossa ja palvelutasossa ilmenee talousarviota 2014 tai liikennöintisuunnitelmaa valmisteltaessa tarvetta poiketa alustavasta talousarvioesityksestä, HSL:n tulee ennen päätöksentekoa sopia muutoksista erikseen Espoon kanssa.

11 Sivu 11 / Kuntaosuuksien tasosta HSL:lle maksettavat kuntaosuudet ovat Espoon merkittävin joukkoliikenteen käyttömeno. Käytännössä Espoon talousarvioon sisältyvä joukkoliikenteen käyttötalouden budjetti vuodelle 2014 määräytyy kaupunkia sitovasti HSL:n talous- ja toimintasuunnitelmasta nyt annettavan lausunnon perusteella, ennen Espoon 2014 talousarvion hyväksymiskäsittelyä. HSL:n esityksen mukaan Espoon budjetista maksettavat joukkoliikenteen kuntaosuudet vuonna 2014 ovat yhteensä 54,7 milj. euroa. Lisäystä vuonna 2013 maksettavaan kuntaosuuteen on 0,9 milj. euroa (+ 1,7%). Toisaalta HSL myös maksaa vuonna 2014 Infrasopimuksen perusteella Espoolle käyttökorvausta kaupungin infraomaisuuden käytöstä yhteensä 2,5 milj. euroa. Espoolle aiemmilta vuosilta kertyneestä lipputulojen ylijäämästä HSL on sisällyttänyt kolmanneksen (2,961 milj. euroa) vuoden 2014 kuntaosuuksiin. Espoossa vuoden 2014 joukkoliikenteen kuntaosuuksiin on lähtökohtaisesti varattu 53,8 milj. euroa. Espoo edellyttää, että vahvistettavassa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa joukkoliikenteen 2014 kuntaosuudet ovat Espoon kehyksen mukaiset ja 0,9 milj. euron vaje katetaan ensisijaisesti HSL:n toimintamenoja karsimalla ja lipputuloja kasvattaen. 3. Lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista HSL:n seutulipuille asettama 3,1%:n ja Espoon sisäisille lipuille asettama 2,9 %:n keskimääräinen hinnan korotus vastaavat Espoolle kohdistuvaa nettomenojen kasvua. Espoo puoltaa HSL:n tavoitteekseen asettamaa sisäisen ja seutukausilipun välisen hintaportaan madaltamista. HSL:n vuodelle 2014 esittämät hintasuhteiden muutokset palvelevat hyvin tätä tavoitetta. 4. Tarkastusmaksun korottamisesta Espoo puoltaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. 5. Kutsuplus liikenteen kehittämisvaihtoehdoista Espoo puoltaa maltillisempaa, skenaarion B mukaista Kutsuplus-liikenteen käynnistämisvauhtia vuosina Ennen palvelun voimakasta kasvattamista HSL:n tulee ensin varmistaa uuden joukkoliikennemuodon tarjoaman palvelun todellinen kysyntä ja vakiinnuttaa sen asema.

12 Sivu 12 / 37 Automäärän kasvaessa uuden palvelun rahoitus- ja laajentamistarvetta tulee iteroida toteutuneen matkustaja- ja lipputulokehityksen perusteella. A-skenaarion mukaiseen Kutsuplus-liikenteen nopeaan laajentamiseen sisältyvä riski on liian suuri: Toistaiseksi Kutsuplus-liikennöinti on ollut pienimuotoista ja yleisessä käytössä niin lyhyen aikaa, että arviot palvelukysynnästä ja lipputulokehityksestä ovat vielä kovin epävarmalla pohjalla. Kutsuplus-palvelu tulee toteuttaa kilpailuttamalla niin, että ainakin operointi on kilpailutettu. 6. Espoon ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Aikaisempina vuosina ennakoitua suuremmasta lipputulosta on kertynyt Espoolle mittava HSL-ylijäämä, jonka saldo vuoden 2013 alussa oli jo ,58 euroa. HSL:n toiminta-ja taloussuunnitelmiin sekä Espoon kuntaosuuksiin vuosina sisältyneistä hyvityksistä huolimatta lipputulojen ylijäämä ei ole pienentynyt Espoon toivomalla tavalla. HSL:n laatiman talouden toteumaennusteen perusteella Espoolle kertynyttä ylijäämää kuluu vuonna 2013 edelleen budjetoitua vähemmän, joten ylijäämää jää vuosien kuntaosuuksiin käytettäväksi enemmän kuin HSL on alustavassa talousarviossaan esittänyt. Talousarvioesityksen perusteella Espoon ylijäämä tulee käytetyksi viimeistään Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 HSL:n ei tule sitoa laajoja linjastosuunnitelmia koskevia lausuntoja HSL:n toiminta- ja talousarviolausuntoon, joka ajoittuu keskelle kesää ja jonka aihepiiri on jo itsessään kovin laaja. Espoo edellyttää, että jatkossa näin merkittävät linjastokokonaisuudet; esimerkiksi Espoolle erityisen tärkeät Länsimetron ja Espoon kaupunkiradan liityntälinjastosuunnitelmat tulee tuoda lausunnolle erillisinä asioina niin, että Espoon sisäiseen päätösten valmisteluun ja suunnitelmaan perehtymiseen jää riittävästi aikaa. Talousarvioesitykseen nyt sisältyvä Vantaan joukkoliikennelinjasto koskee myös useita pohjoisen ja itäisen Espoon mm. Kalajärven, Lintuvaaran ja Laaksolahden joukkoliikennettä palvelevia bussilinjoja. Espoo ei ole ollut mukana Vantaan linjaston suunnittelussa. Siksi monet nyt esitetyt linjaston ja sen vuorotarjonnan muutokset on Espoolle uusia. Kesälomakaudelle ajoittuva valmisteluaika on liian lyhyt, jotta itäisen ja koillisen Espoon joukkoliikenteeseen suunnitelmassa esitettyihin lukuisiin linjasto- ja palvelutasomuutoksiin olisi annetussa aikataulussa mahdollista perehtyä riittävän syvällisesti.

13 Sivu 13 / 37 Osa esitetyistä muutoksista poikkeaa yhteisesti laadituista aikaisemmista suunnitelmista. Espoo edellyttää, että HSL käy Espoon kanssa läpi sitä koskevat linjastoon ja aikatauluihin esitetyt muutokset yksityiskohdissaan ja neuvottelee syksyn 2013 aikana erityisesti Lintuvaaran, Uusmäen ja Painiityn suunnan linjastomuutoksista Espoon kanssa. HSL :n liikennöintisuunnitelmassa Espoosta Vantaalle liikennöivien poikittaisten seutulinjojen (mm. linjojen 555, 556, 23 ja 38 ) reitti- ja tarjontamuutokset tulee esittää Espoon maankäytön kehityksen edellyttämällä tavalla tarkistettuina. Espoo muistuttaa, että Keilaniemi on merkittävä seudullinen työpaikkakeskittymä, jonka joukkoliikennepalvelut - myös poikittaiset yhteydet- HSL:n tulee varmistaa myös jatkossa. Espoo vastustaa Vantaan linjastosuunnitelmassa esitettyä Myyrmäestä Westendiin liikennöitävän seudullisen poikittaislinjan 510( Vantaan suunnitelmassa linja 555) palvelutarjonnan vähentämistä. Yhdessä elokuussa 2013 jo lakkautettavien Leppävaarasta Otaniemen ja Keilanimen kautta Westendiin ajettavien 512 A vuorojen kanssa muutos merkitsisi tuntuvaa heikennystä Keilaniemen seudullisiin poikittaisyhteyksiin, joita vuonna 2016 käyttöön otettava metro ei korvaa. 8. Infrakorvaukset HSL infrasopimuksen mukaisesti Espoo on toimittanut HSL:lle joukkoliikenneinfraomaisuuttaan koskevan arvion vuonna 2014 laskutettavien käyttökorvausten suuruudesta ja sisällöstä. HSL:n talousarvioesitys on tältä osin Espoon HSL:lle toimittaman infrakorvauslaskelman mukainen. Länsimetro otettaneen käyttöön vuoden 2016 alussa. Arvio 2016 alkaen laskutettavista infrakorvauksista sisältyy HSL:n TTS suunnitelmaan. Toistaiseksi metroasemien ja liityntäterminaalien ylläpidosta vuonna 2016 koituvat kustannukset ovat alustavia. Infraomaisuudesta 2016 perittävän, pääoma- ja ylläpitokustannuksista muodostuvan infrakorvauksen loppusumma tulee rakentamisen edetessä tarkentumaan. Oheismateriaali Selostus - Lausuntopyyntö, Ote HSLn hallituksen pöytäkirjasta Yhteenveto Espoon kuntaosuuksien perusteluista Kutsuplus liikenteen kehittämisvaihtoehdot ja rahoitus - Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 HSL, Ote HSLn hallituksen pöytäkirjasta Vantaan bussilinjasto HSL taloussuunnitelma ja sen lausunto- ja hyväksymismenettely HSL:n hallitus pyytää mennessä Espoon kaupungilta lausuntoa Helsingin Seudun liikenne kuntayhtymän taloussuunnitelmasta Lausunto on vuoden 2014 osalta Espoon kaupungin taloutta sitova.

14 Sivu 14 / 37 Perussopimuksen mukaisesti HSL:n hallituksella ja yhtymäkokouksella on oikeus jäsenkuntien lausuntoihin perustuen valmistella ja vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelma , päättää vuonna 2014 noudatettavista lippujen hinnoista, vuonna 2014 noudatettavista lippulajeista, joukkoliikenteessä hyväksyttävistä erityisryhmistä sekä alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteista sekä päättää liikennöintisuunnitelmasta Niistä ei kunnilta pyydetä erillisiä lausuntoja. Alustavaan taloussuunnitelmaan sisältyy HSL:n esitys joukkoliikenteen hoidosta vuosina , Espoolle koituvista kuntaosuuksista sekä lipun hintoihin esitetyistä keskimääräisistä korotuksista. Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän toimintaa ohjaa perussopimus, jonka nojalla kuntayhtymä vastaa jäsenkuntiensa: Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä ja suunnittelusta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatimisesta. HSL:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. HSL:n taloussuunnitelman tulee sisältää tulossuunnitelman lisäksi strategiasuunnitelma sekä mm. tariffien ja palveluverkon muutoksia koskevat suunnitelmat. HSL on kevään 2013 aikana laatinut alustavan taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille , joka perussopimuksen mukaisesti on lähetetty lausunnolle jäsenkuntiin. Syys-lokakuun aikana HSL tarkistaa talousarvioesitystään kuntien lausuntojen sekä vuoden 2013 aikana toteutuneen kustannus- ja lipputulokehityksen perusteella. Yhtymäkokous vahvistaa HSL:n talousarvion marras- joulukuussa. Perussopimus edellyttää, että HSL liittää kuntien talousarvioesityksestä antamat lausunnot yhtymäkokoukselle annettavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen. HSL-kuntayhtymä rahoittaa tuottamansa joukkoliikennepalvelut pääosin lipputuloilla ja kuntaosuuksilla. HSL:lle joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan jäsenkuntien kesken palvelujen käytön suhteessa. Lipputulot kohdistetaan kuntakohtaisen lipputulokertymän perusteella. HSL:n talousarviossa on huomioitu myös pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki, jota jaetaan jäsenkunnille asukasluvun suhteessa. Siltä osin kuin HSL:n tehtävien hoidosta perittävät maksut ja tuotot eivät riitä kattamaan kuluja, kunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksia, joilla katetaan kullekin kunnalle koituva joukkoliikenteen tuottojen ja kulujen erotus.

15 Sivu 15 / 37 2.Lausuntopyynnön sisältö HSL:n hallitus pyytää Espoolta ja muilta jäsenkunnilta alustavaan taloussuunnitelmaan liittyen lausuntoa erityisesti seuraavista asioista: Strategiasuunnitelmasta, liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista, kuntaosuuksien tasosta lippujen hintojen keskimääräisistä muutoksista, tarkastusmaksun korottamisesta Kutsuplus-liikenteen kehittämisvaihtoehdoista kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Vantaan joukkoliikennelinjastosta 2015 Ote lausuntopyyntöä koskevasta HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ovat oheismateriaalina. Helsingin seudun joukkoliikenteen kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksen päivätty, HSL:n hallituksen hyväksymä luonnos on n kokouksessa nähtävillä. Se on luettavissa ja tulostettavissa myös HSL:n internetosoitteista: 3. Lausunto sitoo Espoon taloutta HSL:lle taloussuunnitelmasta annettava lausunto on tärkeä Espoon joukkoliikenteen talouden ja palvelutason ohjauksen väline. Lausunnossaan Espoon kaupungin tulee ilmoittaa joukkoliikenteen kuntaosuuksiin vuonna 2014 käytettävissä olevan rahoituksen taso. Samalla kaupunki voi ottaa kantaa joukkoliikenteessä noudatettavaan palvelutasoon, linjaston lähivuosien kehittämistarpeisiin, tulevan vuoden joukkoliikenteen taksoihin sekä kertoa HSL:lle Espoon kaupungin strategisista tavoitteista sekä Espoossa joukkoliikenteelle asetetuista laatu- ja kehittämistavoitteista. Vuoden 2014 osalta lausunnossa esitetyt kannanotot ovat kaupungin taloutta ja Espoon 2014 talousarvion laatimista sitovia. HSL:lle maksettavien kuntaosuuksien suuruus määräytyy jäsenkuntien HSL:n taloussuunnitelmasta antamien lausuntojen ja vuonna 2013 toteutuvan lipputulo- ja kustannuskehityksen perusteella. Koska HSL kilpailuttaa joukkoliikennepalvelut linjoittain 6-8 vuodeksi kerrallaan, vuoden 2014 aikana käynnistyvä ja kilpailutettava linjaliikenne sitoo Espoon taloutta myös tulevina vuosina. Uusien liikennepalvelujen kustannukset koskevat aloitusvuonna yleensä syyskauden liikennettä. Siksi vuonna 2014 toteutuvien liikennemuutosten kustannusvaikutukset kohdistuvat täysimääräisenä Espoon kuntaosuuksiin vasta vuonna 2015.

16 Sivu 16 / HSL:n taloussuunnitelma HSL:n alustava taloussuunnitelma sisältää toimintaympäristön kuvauksen, strategiasuunnitelman sekä käyttötalousosan, johon sisältyy toimintatulo- ja menoerittelyjen lisäksi suunnitelmakaudella toteutettavaksi esitetyt investoinnit sekä taloussuunnitelman toteuttamisesta koituvat kuntaosuudet ja suunnitelma aikaisemmilta vuosilta kertyneen lipputulojen ylijäämän käytöstä. Espoon jo aiempina vuosina pyytänyt HSL:ltä kuvausta joukkoliikennepalveluille asetettujen tavoitteiden alueellisesta toteutumisesta. Ns. palvelutasoanalyysi puuttuu edelleen HSL:n taloussuunnitelmasta HSL:n strategiset tavoitteet HSL Strategia 2018:n mukaan perustehtävä on tarjota kattavat liikkumismahdollisuudet ja luoda edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin seudulle. Tavoitetilassa vuonna 2018 Helsingin seudulla on Euroopan toimivin liikennejärjestelmä ja tyytyväisimmät joukkoliikenteen käyttäjät. HSL on asettanut tavoitteekseen tuottaa asukkaille laadukkaat, kustannustehokkaat ja kohtuuhintaiset joukkoliikennepalvelut. Espoon joukkoliikennepalvelujen rahoituksen kannalta on tärkeää, että HSL asettaisi strategiseksi tavoitteekseen myös joukkoliikenteen maltillisen ja vakaan kustannuskehityksen. Toistaiseksi tämän suuntaiset tavoitteet puuttuvat HSL strategiasuunnitelmasta. 4.2 HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma TTS Alustavan toiminta-ja taloussuunnitelman mukaan HSL:n vuoden 2014 kokonaismenot ovat yhteensä 608,3 milj. euroa. Tämä merkitsee 3,7 % menojen lisäystä HSL:n vuoden 2013 talousarvioon nähden. Liikenteen järjestämisestä HSL:lle koituvat operointikustannukset ovat yhteensä 489,3 milj. euroa. Operointikustannusten arvioidaan nousevan keskimäärin 3,8 % 2013 talousarvion tasosta. HSL:n toimintatulot vuonna 2014 ovat talousarvioesityksen mukaan yhteensä 609,0 milj. euroa. Kasvua vuoden 2013 talousarvioon nähden on 3,5 %. Vuonna 2014 lipputulot, yhteensä 291,9 milj.euroa( ilman alv), muodostavat 47,3 % HSL:n toimintatuloista. Lipputulojen kasvu vuoden 2013 tarkistettuun talousarvioon nähden on 3,1 %. Valtion myöntämän joukkoliikenteen tuen määräksi on vuosina arvioitu 5,8 milj. euroa/vuosi. Tuki kohdistuu kunnille asukaslukujen suhteessa. Jäsenkuntien budjettirahoitteinen osuus on yhteensä 298,6 milj. euroa. Kuntaosuudet muodostavat 49,4 % HSL:n toimintatulosta.

17 Sivu 17 / 37 Loput menot yhteensä 7,9 milj. euroa esitetään katettavan HSL:lle aiemmilta vuosilta kertyneellä lipputilojen ylijäämällä Operointikustannukset vuonna 2014 Taloussuunnitelman mukaan bussiliikenteen operointimenot vuonna 2014 ovat yhteensä 321,3 milj. euroa. Bussiliikenteen kustannusindeksin arvioidaan vuonna 2013 nousevan 2,5 %. Junaliikenteen menot ovat yhteensä 74,2 milj. euroa. Kustannustason arvioidaan vuonna 2014 kohoavan pääkaupunkiseudun junaliikenteen osalta 1,5 % ja Keravan ja Kirkkonummen liikenteen osalta 3,5%. Kustannuksissa ovat mukana ostopalveluna hankittavan pääkaupunkiseudun junaliikenteen lisäksi Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikennesopimuksen mukaiset korvaukset VR:lle. Vuosina 2015 ja 2016 menot kasvavat kehäradan ja uuden sm5-kaluston käyttöönoton myötä. Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2014 olevan 51,2 milj. euroa ja kustannustason nousun 2,4 %. Metroliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2014 olevan yhteensä 27,8 milj. euroa ja kustannustason nousun 1,8 %. Vuonna 2015 kustannuksia nostaa uuden metrokaluston pääomakustannukset. Vuonna 2016 kustannukset nousevat edelleen uuden metrokaluston ja Länsimetron käyttöönoton myötä. Jos metron yöliikennekokeilu aloitetaan jatkamalla viikonlopun liikennöintiaikaa kahdella tunnilla, liikennöinnin lisäkustannus on noin euroa vuodessa. Nämä kustannukset eivät sisälly toiminta- ja taloussuunnitelmaan. HKL:n lauttaliikenteen 2014 operointikustannuksiksi on arvioitu 4,0 milj. euroa ja kustannustason nousuksi 2,6 %. Kutsuplus-liikenteen operointikustannusten arvioidaan vuonna 2014 olevat 10,7 milj. euroa HSL maksaa kunnille joukkoliikenteen infrasta käyttökorvausta HSL perussopimuksen mukaisesti HSL:n jäsenkunnille maksamat käyttökorvaukset kuntien omistaman joukkoliikenteen infrastruktuurin käytöstä ja ylläpidosta sisältyvät joukkoliikenteen kuntaosuuksiin. Korvausten määräytyminen ja jako kuntien kesken tapahtuu HSL perussopimuksen ja infrasopimuksen perusteella joukkoliikenteen käytön suhteessa. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt keväällä 2011 HSL:n ja jäsenkuntien välisen infrakorvauksia koskevan sopimuksen. Sopimuksen kohdan 8.2 mukaan vuonna 2012 tai sen jälkeen käyttöön otettavien

18 Sivu 18 / 37 merkittävien joukkoliikenneinvestointien infrakulujen kohdentamisesta sovitaan erikseen. Neuvottelut Kehärataa ja Länsimetroa koskevasta sopimuksesta ovat kesken, siksi taloussuunnitelmaesitys on valmisteltu infrakorvausten osalta nykyisen HSL infrasopimuksen mukaan. Vuonna 2014 HSL maksaa kunnille infrakorvauksia yhteensä 66,4 milj. euron edestä. Helsingin veloitusosuus korvauksista on 62,6 milj. euroa, Espoon osuus 2,5 milj. euroa, Vantaan osuus 1,1 milj. euroa, Keravan 0,08 milj. euroa sekä Kirkkonummen osuus 0,1 milj.euroa. Vähennystä edellisvuodesta on 3,0 milj. euroa (-4,4 %). Kustannukset on jaettu kuntien kesken joukkoliikenteen nousujen suhteessa Yleiskustannukset kasvavat 2,4 milj. eurolla Vuonna 2014 HSL:n yleiskustannukset ovat yhteensä 48,5 milj. euroa. Yleiskustannukset kasvavat HSL:n 2013 budjettiin nähden 2,4 milj. eurolla (5,2 %). Suurin yleiskustannuserä, 26,6 milj. euroa on palvelujen ostot, mistä 7,2 milj. euroa käytetään IT-palveluihin, 6,0 milj. euroa lipunmyyntipalkkioihin, 4,5 milj. euroa ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin, 2,3 milj. euroa kaluston ja laitteiden kunnossapitopalveluihin, 1,4 milj. euroa kaupungeille maksettaviin staattisen informaation hoidon korvauksiin, 0,8 milj. euroa painatuksiin, 1,4 milj. euroa kunnille maksettaviin korvauksiin staattisen informaation hoidosta, 0,8 milj. euroa ilmoitus- ja mainoskuluihin, 0,9 milj. euroa posti- ja telepalveluihin, 0,3 milj. euroa vartiointiin matkalippujen tarkastuksessa ja terminaaleissa sekä 2,4 milj. euroa muihin palveluihin kuten pankki- ja toimistopalveluihin, kiinteistön siivoukseen ja kunnossapitoon, matkakortin laitekuljetuksiin sekä henkilökunnan koulutus-, matkustus-, ja terveys- yms. palveluihin. Henkilöstömenot ovat 17,9 milj. euroa, mikä on 2,9 % toimintamenoista. Vuonna 2014 henkilöstömenot kasvavat 0,5 milj. eurolla (2,7 %). Palkkamenoissa on varauduttu 1,5 %:n yleisiin sopimuskorotuksiin HSL investoi LIJ2014- ja matkakorttijärjestelmän kehittämiseen Suunnitelmakauden merkittävin investointi on Lippu- ja informaatiojärjestelmä hanke (LIJ2014). HSL rahoittaa investointinsa lainanotolla rahalaitoksilta. Uusiin investointeihin arvioidaan vuonna 2014 tarvittavan lainaa 22 milj. euroa, vuonna milj. euroa ja vuonna milj. euroa. Lainakanta vuoden 2016 lopussa on noin 80,1 milj. euroa. Lainan korkona on käytetty 3 %. Rahoituksen nettokulujen arvioidaan vuonna 2014 olevat 0,6 milj. euroa, vuonna ,1 milj. euroa ja vuonna ,0 milj. euroa. Investoinnit realisoituvat kuntaosuuksiin suunnitelman mukaisten poistojen kautta. Talousarviossa poistot ovat vuonna 2014 yhteensä 8,0 milj. euroa,

19 Sivu 19 / ,5 milj. euroa ja vuonna ,1 milj. euroa. Poistot sisältyvät kuntaosuuslaskennassa yleiskustannuksiin Ylijäämän käyttö Alustavassa taloussuunnitelmassa HSL:n tilikauden 2014 alijäämäksi arvioidaan jäävän 7,9 milj. euroa, joka voidaan rahoittaa joukkoliikenteen ylijäämästä. Kumulatiivinen HSL yli /alijäämä kunnittain ja sen käyttö : HSL:n tilinpäätöksen osoittama kuntakohtainen yli-/ alijäämä otetaan huomioon seuraavien vuosien talousarvioissa. HSL:n vuoden 2012 tilinpäätöksessä kumulatiivista yli-/ alijäämää on käytettävissä 23,6 milj. euroa, joka on taloussuunnitelmassa jaettu kolmelle tulevalle vuodelle Vuodesta 2012 alkaen HSL maksaa jäsenkunnalle vuotuista korkoa HSL:n kirjanpidon osoittamalle kuntakohtaiselle kumulatiiviselle ylijäämälle ja perii vastaavasti jäsenkunnalta korkoa HSL:n kirjanpidon osoittamasta kuntakohtaisesta kumulatiivisesta alijäämästä. Koron laskentaperusteena on kunkin tilinpäätösvuoden ensimmäisen ja viimeisen päivän kuntakohtaisen kumulatiivisen yli/alijäämän keskiarvo. Laskentakorkona käytetään 12 kk:n euriborkorkoa. Koron määräytymispäivä on kunkin tilinpäätösvuoden ensimmäinen pankkipäivä. Koron maksupäivä on tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivä. Korko kuntakohtaiselle yli-/alijäämälle sisältyy toiminta-ja taloussuunnitelmaan

20 Sivu 20 / HSL Peruspääoma HSL peruspääoma on yhteensä 9,230 milj. euroa. Se jakautuu jäsenkunnille seuraavasti: Helsinki 4,798 milj. euroa, Espoo 2,010 milj. euroa, Vantaa 1,625 milj. euroa, Kirkkonummi 0,300 milj. euroa, Kerava 0,278 milj. euroa, Sipoo 0,148 milj. euroa ja Kauniainen 0,071 milj. euroa. Peruspääomalle ei esitetä maksettavan korkoa. 5. Kuntaosuuksien jakoperusteet Perussopimuksen mukaan joukkoliikenteen lipputulot ja joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat menot kohdistetaan kunnittain seuraavasti: - Henkilökohtaiset arvo- ja kausilipputulot kohdennetaan kunnittain matkakorttijärjestelmän mukaan. Muut lipputulot joko suoraan tai henkilökohtaisten lippujen suhteessa. - Operointikulut jaetaan liikennemuodoittain ja kunnittain matkustuskilometrien suhteessa - Yleiskulut jaetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa - Infran käyttökorvaus jaetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa 6. HSL-taloussuunnitelmasta Espoolle koituvat vaikutukset 6.1 Espoon kuntaosuudet 2014 Yhteenveto Espoon 2014 kuntaosuuksista on oheismateriaalina. HSL:n alustavat taloussuunnitelman mukaan Espoon kuntaosuudet ovat vuonna 2014 vähennysten jälkeen yhteensä 54,7 milj. euroa. Kasvua vuoden 2013 tarkistettuun HSL talousarvioon nähden on +1,7 %. Vastaavasti Espoolle kohdistuvat kuntaosuusmenot vuonna 2015 ovat yhteensä 58,5 milj. euroa ja vuonna 2016 yhteensä 90 milj. euroa. Vuonna 2014 Espoon kuntaosuuden kasvu johtuu pääosin operointikustannusten kasvusta ja siihen sisältyvästä Kutsuplusliikennöinnin laajentamisesta. Vuosina 2015 ja 2016 kuntaosuutta kasvattavat Kehäradan ja Länsimetron käyttöönotosta aiheutuvat pääomakustannukset, jotka kohdistuvat infrakorvausten kautta Espoon kuntaosuuksiin. Espoon kaupungin osuus HSL:n vuoden 2014 operointimenoista on 104,2 milj. euroa. Kasvua vuoden 2013 talousarvioon nähden on 4,7 %. Seutulinjojen kustannuslisäys vuonna 2014 on 3,6 %. Vastaavasti Espoon sisäisten bussilinjojen kustannuslisäys on 1,0 %. Pääkaupunkiseudun VRlähiliikenteessä kustannuslisäys on 4,6 %. Espoon osuudeksi HSL:n vuoden 2014 lipputuloista on arvioitu 59,1 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukainen Espoolle kohdistuvien lipputulojen kasvu vuoden 2013 talousarvioon nähden on 5,2 %. Lipun hintoja

21 Sivu 21 / 37 esitetään korotettavan Espoon sisäisessä liikenteessä keskimäärin 2,9 % ja seutumatkoilla keskimäärin 3,1 %. Espoon yleiskustannusten kuntaosuus vuonna 2014 on 9,2 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 3,4 %. Espoon maksuosuus 2014 HSL:n perimistä infrakustannusten kuntaosuuksista on 4,7 milj. euroa. Vähennystä edellisvuoteen on -6,9 %. 6.2 Espoon suunnalle esitetyt liikennöinnin muutokset 2014 Vuonna 2014 Espoon sisäisen liikenteen palvelutarjonta säilyy lähes nykyisellään. Lisäystä liikennesuoritteessa on 0,3 %. HSL esittää, että linja 13 Eestinlaaksosta Tapiolaan lakkautetaan. Linjan käyttäjämäärä on pieni. Aikojen saatossa sen ovat korvanneet seutulinja 158 Eestinlaaksosta Kamppiin ja linja 46 Espoon keskuksesta Espoonlahteen. Ajoaikojen kasvusta johtuen linjoille 21 (Leppävaara-Lahnus), 26 (Leppävaara-Jorvi), 27 (Leppävaara-Espoon keskus) ja 29 ( Leppävaara- Kalajärvi) esitetään talviliikenteessä yhden auton lisäystä arkeen ja viikonloppuun. Linjan 51 (Leppävaara-Kuurinniitty) käytettävyyttä ja liityntäyhteyksiä parannetaan viikonloppuisin vuoroväliä tihentämällä. Linjan reitti siirretään kulkeman Karakallion kautta. Seutulinjoilla palvelutarjontaa lisätään kasvaneesta kysynnästä johtuen mm. linjoilla 102, 103, 109, 550 ja 165. Kasvaneista ajo-ajoista johtuen automäärää lisätään mm. linjoilla 150, 231, 247, 248 ja 270. Maankäytön muutoksista johtuen linjaa 107 jatketaan Suurpellossa ja linjojen 143, 145 ja 324 ajoreittejä tarkistetaan. Kuitinmäki- Puolarmetsä välillä linjan 505 käyttö on korvaavien yhteyksien takia vähäistä; Linja lyhennetään välille Verkkosaari-Kuitinmäki. Samalla sen vuoroväliä tihennetään. 6.3 Espoon joukkoliikenteen hinnoittelu Vuonna 2014 Espoolle kohdistuvat lipputulot 59.1 milj. euroa kattavat 50 % Espoon suunnan joukkoliikenteen menoista. Lisäystä voimassa olevaan HSL:n 2013 budjettiin nähden on 5,2 %.

22 Sivu 22 / 37 HSL:n esittämät keskimääräiset hinnan korotukset: Seutuliput, pääkaupunkiseutu 3,1% Seutuliput, lähiseutu 2 2,7% Espoon sisäiset liput 2,9% HSL alueen keskimääräinen korotus 3,2 % 6.4 Valtion joukkoliikennetuki Vuonna 2014 HSL-kuntien arvioidaan saavan valtiolta suurten kaupunkien joukkoliikennetukea yhteensä 5,8 milj. euroa. Espoon osuus valtionavusta on 1,28 milj. euroa, mikä kattaa 1,1 % Espoolle vuonna 2014 kohdistuvista HSL-joukkoliikenteen kokonaismenoista. 6.5 Ylijäämän käyttö Talousarvioesityksen mukaan HSL-ylijäämä pienentää vuosittain Espoon kuntaosuutta 2,961 milj. eurolla / vuosi Espoon kumulatiivinen ylijäämä oli yhteensä 8,884 milj. euroa. HSL:n vuodelle 2013 vahvistetun talousarvion mukaan sitä käytetään 2,143 milj. euroa Espoon vuoden 2013 kuntaosuuksiin. Alkuvuoden toteuman perusteella HSL ennustaa, että vuonna 2013 ylijäämän käyttö on budjetoitua pienempää. 6.6 Johtopäätöksiä Espoo on asettanut tavoitteekseen HSL -kuntaosuuksien säilyttämisen vuoden 2013 tasolla. Näin ollen HSL:n tulee karsia alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettyjä menoja tai lisätä lipputuloja 0,9 milj. eurolla. Espoon tavoitteena on, että HSL:n ensisijaisesti tehostaa vuonna 2014 toimintansa tuottavuutta ja karsii tuottamiensa palvelujen kustannuksia sekä kasvattaa lipputuloja sen sijaan, että vaje katettaisiin Espoolle kertyneellä lipputulojen ylijäämällä. HSL:n alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman perusteella Espoon joukkoliikenteen kuntaosuus tulee kasvamaan vuosina , joten Espoon joukkoliikenteen ylijäämä tullee käytetyksi loppuun viimeistään vuonna 2016, kun sekä Kehärata että Länsimetro ovat täysimääräisesti liikenteellä. Espoon kaupungin joukkoliikenteen käyttömenojen kokonaisrahoitustarve vuonna 2014 on yhteensä milj. euroa. Se sisältää kuntaosuuksien lisäksi myös muut Espoon joukkoliikenteen käyttömenoista maksettavat menoerät. Vastaavasti HSL:n infrakorvauksista kertyy vuonna 2014 käyttökorvaustuloa 2,5 milj. euroa.

23 Sivu 23 / Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjaston uudistaminen liittyy Kehäradan käyttöönottoon. Uudistusta on valmisteltu yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa keväästä 2011 lähtien. Tavoitteena on bussilinjaston sopeuttaminen tilanteeseen, jossa Kehäradan junat toimivat monilla alueilla joukkoliikenteen pääyhteytenä. Esimerkiksi bussiliikenne Tikkurilan ja Myyrmäen välillä vähenee ja bussiyhteydet Tikkurilasta ja Myyrmäestä lentoasemalle korvautuvat junayhteydellä. Bussilinjastoa on suunniteltu neljässä alueellisessa suunnitelmaprojektissa, joiden pohjalta on muodostettu koko Vantaan kattava linjastosuunnitelma. Vuoden 2012 lopussa valmistunut Länsi- Vantaan linjastosuunnitelma koskee myös Espoon kaakkoisosien, Lintuvaaran, Laaksolahden ja Kalajärven suunnan seudullisia bussiyhteyksiä Vantaan ja Helsingin suuntaan. Länsi-Vantaan suunnitelma on luettavissa HSL:n sivustolla HSL:n hallituksen päätös ja siihen liittyvä Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 ovat oheismateriaalina. HSL:n päätös poikkeaa Länsivantaan linjastossa esitetystä, koska eri alueita koskevat osaselvitykset on sovitettu yhteen ja kustannustason hillitsemiseksi HSL:ssä on tehty muutoksia linjastoon kokonaisuuden selvittyä. Pohjois-Espoossa muutokset kohdistuvat nykyisiin seutulinjoihin 435, 324 ja 535. Kalajärveä, Niipperiä ja Juvanmalmin teollisuusaluetta palveleva Vihdintietä Helsinkiin liikennöivä seutulinja 324( uusi linjatunnus 436) sekä Koskeloon päättyvä linja 435 siirtyvät kulkemaan Helsinkiin Vihdintien sijasta Hämeenlinnanväylän ja Martinlaakson aseman kautta, jossa on liityntämahdollisuus Kehäradan juniin. Espoon keskuksesta Koskelon, Niipperin ja Juvanmalmin kautta Lentoasemalle ajettava linja 535 ( uusi linjatunnus 566) päätetään jatkossa Martinlaaksoon, josta on junayhteys lentoasemalle. Espoon keskuksen ja Lähderannan suunnalta on Laaksolahden kautta liityntäyhteys kehäradan juniin seutulinjalla 530( uusi linjatunnus 565). Vantaan linjastosuunnitelmassa esitetään nykyisen Martinlaaksosta Lintuvaaran kautta Leppävaaraan ja sieltä edelleen Keilaniemen kautta Tapiolaan ajettavan linjan 510 ( uusi linjatunnus 555) vuorotarjonnan harventamista ja uuden Leppävaarasta Painiityn ja Myyrmäen kautta Kaivokselaan liikennöitävän linjan 556 perustamista. Näiden lisäksi suunnitelmassa esitetään nyt Elielinaukiolta Pitäjänmäen kautta Vantaankoskelle liikennöivän linjan 360 (uusi linjatunnus 38) päättämistä Uusmäkeen, Espoon puolelle. Espoo ei ole ollut mukana Vantaan linjaston suunnittelussa. Vantaan linjastosuunnitelma on niin laaja kokonaisuus, että se riittäisi yksin lausunnon aiheeksi. Lopullisen linjaston ja tehtyjen osasuunnitelmien

24 Sivu 24 / 37 väliset eroavaisuudet vaikeuttavat linjastosuunnitelman arviointia ja linjastomuutosten hahmottamista nyt annetussa aikataulussa. Näistä syistä ennen liikennöintisuunnitelmien ja vahvistamista HSL:n tulee käydä Espoon kanssa Vantaan linjastosuunnitelmassa esitetyt Espoota koskevat muutokset yksityiskohdissaan läpi niin, että joukkoliikenteen tuleva linjasto Vantaan rajalla vastaa myös Espoon maankäytön kehitystarpeita. Tiedoksi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / / Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori ja Tapiolan Liiketalo Oy nimisten yhtiöiden toimiohjeiden antajasta päättäminen ja valmistelukehotus yhtiöiden fuusioimiseksi (osittain Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 päättää, että Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori ja Tapiolan Liiketalo Oy -nimisten yhtiöiden toimiohjeet antaa ja kaupungin edustajat yhtiökokouksiin nimeää teknisen ja ympäristötoimen toimialajohtaja, 2 ehdottaa, että kaupunginhallitus kehottaa konsernihallintoa sekä teknisen ja ympäristötoimen toimialaa valmistelemaan kaupungin kokonaan omistamien Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin ja Tapiolan Liiketalo Oy:n sulautumisen yhdeksi yhtiöksi Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuriaukioksi (työnimi). Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunginhallitus päätti ostaa Sponda Oyj:ltä sen omistamat Tapiolan Liiketalo Oy:n osakkeet n:ot eli yhtiön koko osakekannan sekä Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin osakkeet n:ot eli yhtiön koko osakekannan. Yhtiöiden osakekantojen ostamista koskevassa listatekstissä ei ole mainintaa toimiohjeiden antajasta. Tapiolan Liiketalo Oy omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 2 tonttia numero 14 (kiinteistötunnus ) ja sillä sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa Kauppamiehentie 5, Espoo. Rakennuksen huoneistoala on noin m2. Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori omistaa ja hallitsee Espoon 12. kaupunginosan korttelin 2 tonttia numero 15 (kiinteistötunnus ) sekä osittain tontilla, osittain katualueella ja osittain katuaukiolla sijaitsevaa liikerakennusta osoitteessa

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 37 Kauppamiehentie 7, Espoo. Rakennuksen huoneistoala on noin m2. Tapiolan Liiketalo Oy ja Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori sijaitsevat Tapiolan ydinkeskustassa Kulttuurikeskuksen vieressä ja muodostavat yhden teknisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. Toukokuussa 2013 pidetyissä yhtiökokouksissa hallituksiin on valittu kaupunginjohtajan toimivallalla seuraavat henkilöt: Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori - - teknisen toimen johtaja Olavi Louko - tilakeskus-liikelaitoksen toimitusjohtaja Carl Slätis - projektinjohtaja Antti O. Mäkinen - tilakeskus-liikelaitoksen toimitilapäällikkö Harri Kivinen (varajäsen). - Tapiolan Liiketalo Oy - teknisen toimen johtaja Olavi Louko - tilakeskus-liikelaitoksen toimitusjohtaja Carl Slätis - projektinjohtaja Antti O. Mäkinen. Tilintarkastajaksi tullaan valitsemaan KPMG Julkispalvelut Oy. Yhtiöiden sulautuminen Kiinteistöyhtiöiden sulautumisella saadaan toiminnallisia etuja, kun sulautuvia yhtiöitä voidaan hallita yhtenä kokonaisuutena. Tämä mahdollistaa säästöjä yhtiöiden hallinnossa sekä erilaisten tukipalvelujen hoidossa. Sulautuminen on tarkoitus toteuttaa absorptiosulautumisena, jossa sulautuvana yhtiönä on Tapiolan Liiketalo Oy ja vastaanottavana yhtiönä Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori. Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin toiminimi on sulautumisen yhteydessä tarkoitus muuttaa Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuriaukioksi. Sulautumissuunnitelman laativat yhtiöiden hallitukset ja suunnitelma hyväksytään yhtiöiden yhtiökokouksissa. Yhtiökokoukset tekevät myös päätöksen sulautumisesta. Sulautuvan yhtiön yhtiökokous hyväksyy sulautuvan yhtiön lopputilityksen. Yhtiökokouksia koskevat toimiohjeet antaa ja kaupungin edustajat yhtiökokouksiin nimeää Teknisen ja ympäristötoimen toimialajohtaja. Tavoitteena on, että sulautumisen täytäntöönpano olisi rekisteröity , mikäli Patentti- ja rekisterihallituksen käsittelyajat mahdollistavat mainitun aikataulun. Mikäli sulautumisen täytäntöönpanoa ei voida rekisteröidä , se toteutetaan vuoden 2014 aikana siten, että täytäntöönpano rekisteröidään Tällöin sulautuvan yhtiön tilinpäätös rekisteröidään lopputilityksenä eikä erillistä lopputilitystä tarvitse laatia.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 37 Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / /2013 Ei vielä julkinen 51 Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakkeiden osto HUS:lta (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä päättää 1 esittää kaupunginhallitukselle että Espoon kaupunki ostaa 1000 osaketta HUS:lta euron kauppahinnasta ja että Espoon kaupunki sitoutuu HUS:n ja Helsingin kaupungin vuoden 2008 osakassopimuksen määräyksiin, kuitenkin siten, että Espoon kaupungilla on oikeus nimetä HUS:n kiintiöstä yksi edustajansa yhtiön hallitukseen 2 esittää, että Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n yhtiökokous valitsee Juha Metson yhtiön hallituksen jäseneksi ja Aulis Majurin varajäseneksi. Käsittely Päätös Särkijärvi ehdotti asian hylkäämistä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Särkijärven ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Selostus Espoon kaupunki ja HUS ovat käyneet kevään 2013 aikana neuvotteluja siitä, että HUS myisi Espoolle 10 %:a Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakkeistaan. Espoon kaupunki on mahdolliseen kauppaan liittyen esittänyt, että sillä olisi edustus yhtiön hallituksessa. Uudenmaan Sairaalapesula Oy on HUS- kuntayhtymän (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) ja Helsingin kaupungin omistama yhtiö, joka tuottaa tekstiilihuoltopalveluita ensisijaisesti omistajalleen, mutta myös muille korkeaa hygieniatasoa vaativille asiakkaille. Yhtiö on erikoistunut sairaalatekstiilien vuokraukseen ja huoltoon. Sairaalapesulan toiminta käynnistyi Keravalla vuonna 1991 kokonaan HUS:n omistamana tuotantolaitoksena. Vuonna 2008 HUS ja Helsingin kaupunki sopivat Helsingin kaupungin Helteks -liikelaitoksen toiminnan siirtämisestä osaksi Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n toimintaa.