Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo antaa HSL:lle Helsingin Seudun liikenne-kuntayhtymän alustavasta taloussuunnitelmasta seuraavan lausunnon: 1. HSL strategiasuunnitelma 2025 ja Espoon tavoitteet Lähtökohtaisesti HSL:n vuosille esittämät strategiset tavoitteet ovat kannatettavia ja hyviä. Julkisen talouden yleinen heikko tilanne tulee kuitenkin ottaa HSL:n lähivuosien toiminnassa ja strategisissa tavoitteissa paremmin huomioon. HSL:n strategiassa tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja vahvistaa koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä. Espoo edellyttää, että nämä tavoitteet korostuvat vuosina HSL:n toiminnassa. Joukkoliikenteen ja sen järjestämisen tulee vuonna 2017 olla nykyistä taloudellisempaa ja tehokkaampaa. Espoo edellyttää, että HSL karsii tuottamiensa palvelujen kustannuksia, tehostaa toimintaansa ja sen tuottavuutta sekä kasvattaa lipputuloja. HSL:n tulee vuonna 2017 sisällyttää seurantaan kuntakohtaisia tunnuslukuja, joilla joukkoliikenteen ja HSL:n talouden kehitystä sekä HSL:n ja Espoon asettamien tavoitteiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida myös kuntakohtaisesti. HSL:n nykyiset koko HSL-alueen kattavat yleiset tunnusluvut eivät yksin riitä HSL:n toiminnan vaikuttavuuden arviointiin kuntatasolla. Aikaisemmista vuosista poiketen HSL joukkoliikenteen matka-aikojen saavutettavuustarkastelu (MASA)-kartat eivät sisälly HSL:n toimittamaan Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman lausuntoaineistoon. Espoo edellyttää, että HSL laatii mennessä matka-aikatarkastelun (MASA) vuosien 2016 ja 2017 osalta. Espoon kaupungin strategisena tavoitteena kuluvalla valtuustokaudella on kehittää Espoon kaupunkirakennetta osana metropolialuetta taloudellisesti,

2 Sivu 2 / 2 sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Espoon palvelukeskittymien saavutettavuutta halutaan parantaa joukkoliikenneyhteyksien avulla ja kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä tiivistää ja kehittää yhteistyötä maankäytöstä, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta vastaavien Espoon kaupungin organisaatioiden kanssa sekä ottaa toiminnassaan huomioon Espoossa maankäytön ja liikenteen kehittämiselle asetetut tavoitteet. Espoon kannalta keskeisiä joukkoliikenteen kehittämiskohteita ovat tällä hetkellä Länsimetro ja sen jatke Matinkylästä Kivenlahteen. Myös Raide-Jokerin toteutussuunnittelu on käynnistymässä. Ruoholahdesta Matinkylään ulottuvan Länsimetron liikennöinti käynnistynee vuoden 2017 alussa. HSL:n tulee omalta osaltaan edistää Länsimetrolle Espoossa asetettujen joukkoliikenteen ja maankäytön kasvutavoitteiden toteutumista. HSL:n tulee vuonna 2017 varata riittävästi resursseja Kivenlahden metron liityntälinjaston yleissuunnitelman päivittämiseen, joka tarvitaan Länsimetron jatkeen suunnittelua ja siihen liittyviä maankäytön kehittämishankkeita varten. HSL:n tulee varata suunnitteluresursseja myös lähivuosina käynnistyviin ennalta arvaamattomiin Espoon joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittäviin hankkeisiin. Espoo edellyttää, että HSL varautuu viestintää koskevissa suunnitelmissaan jakamaan Espoon asukkaille ja yrityksille oikea-aikaisia ja kattavia tietoja Espoon joukkoliikennejärjestelmään ja liityntäpysäköintiin suunnittelukaudella kohdistuvista muutoksista. Metron ja sen liityntäliikenteen käynnistysvaiheessa HSL:n tulee järjestää matkustajille riittävästi opastusta Espoon liityntäterminaaleihin ja metroasemille sekä yhdessä Espoon kaupungin kanssa toteuttaa muutosvaiheen ajaksi ikäihmisille ja epävarmoille joukkoliikenteen käyttäjille suunnattua henkilökohtaista avustajapalvelua yhteistyössä Espoon vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. 2. Joukkoliikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista Espoon kannalta HSL:n vuodelle 2017 esittämistä muutoksista keskeisiä ovat Länsimetron ja sen liityntälinjaston käyttöönotto. Metron ja sen liityntäliikenteen käynnistysvaiheessa HSL:n tulee varata resursseja metron ja sen liityntäbussiliikenteen liikennöinnin toteutumisen hienosäätöön ja seurantaan. Suunnitelmakaudella HSL:n tulee Espoossa varautua myös moniin mm. Länsimetron ja sen asemien kehittämisen edellyttämiin, osin ennalta arvaamattomiin joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyihin. Jo käytössä olevien Tapiolan, Otaniemen, Keilaniemen ja Kivenlahden poikkeusreittien lisäksi Espoossa on alkamassa uusia, liikennöintiin vaikuttavia,

3 Sivu 3 / 3 joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyä tai aikataulujen tarkistamista vaativia rakentamiskohteita. Länsiväylän siltatyömaasta aiheutuu poikkeusjärjestelyjä Espoonlahden ja Suomenojan välille elokuusta 2016 alkaen. Lippulaivan laajentaminen puolestaan edellyttää Espoonlahdenkadun katkaisua marraskuusta 2016 alkaen. Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2017 joukkoliikennemenojen kasvattamista HSL:n Alustavassa TTS suunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. Espoo esittää seuraavia tarkistuksia HSL:n esittämiin palvelutason muutoksiin: Linjan 219 jatkaminen Perusmäkeen sekä linjan 245 reittimuutos Nupurinkalliossa tulee siirtää vuodelta 2017 myöhemmin toteutettavaksi. Näiden linjojen palvelualueella uusien asuntojen ja katujen rakentaminen ei ole edennyt vielä siihen vaiheeseen, että joukkoliikenteen lisäämiselle olisi riittävästi kysyntää tai liikennöintikelpoiset yhteydet. Runkolinja 560 voidaan jatkaa Myyrmäestä Leppävaaran kautta Matinkylään vasta, kun Kivenlahden metro valmistuu 2020-luvun alussa ja Matinkylän bussiterminaalissa on vapaata kapasiteettia runkolinjaa 560 ja sen bussien ajantasausta varten. Ennen HSL:n lopullisen toiminta- ja taloussuunnitelman ja liikennöintisuunnitelman hyväksymistä HSL:n tulee sopia joukkoliikenteen linjastoon ja palvelutasoon kohdistuvista mahdollisista muutoksista Espoon kanssa. 3. Kuntaosuuksien tasosta HSL:n alustavaa taloussuunnitelmaa laadittaessa on oletettu, että Länsimetron liikennöinti alkaisi elokuussa Espoon maksettavaksi vuonna 2017 kohdistuvat kuntaosuudet ennen ylijäämähyvitystä ovat tällöin yhteensä 81,827 milj. euroa. Lisäystä vuonna 2016 maksettavaan kuntaosuuteen nähden on 23,195 milj. euroa. Espoon kaupunki rahoittaa joukkoliikenteen käyttöbudjetista HSL-kuntaosuuksien lisäksi myös metrosta, siihen liittyvistä liityntäterminaaleista ja liityntäpysäköinnistä Espoolle aiheutuvia pääomaja käyttömenoja. Vuonna 2017 ennen ylijäämähyvitystä, valtion joukkoliikennetuki huomioiden Espoon kaupunki on varannut joukkoliikenteen kuntaosuuksiin yhteensä 78,7, milj. euroa. HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma on 3,1 milj. euroa suurempi kuin Espoon HSL kuntaosuuksiin vuodelle 2017 varattu budjettikehys.

4 Sivu 4 / 4 HSL-kuntayhtymän kovin varovainen operointimenojen ja lipputulojen budjetointitapa on vuosien mittaan johtanut paitsi Espoolle kertyvän HSL lipputulojen ylijäämän kasvuun, myös Espoon sisäisten joukkoliikenteen matkustajamäärän laskuun: HSL on jo useana vuonna peräkkäin budjetoinut Espoolle joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat operointimenot korkeammiksi ja/tai lipputulot pienemmiksi mitä tilinpäätöksen mukainen toteuma edellyttäisi. Espoolle kertyneen HSL ylijäämän saldo oli vuoden 2016 alussa jo 13,685 milj. euroa. Kireässä taloudellisessa tilanteessa HSL:n budjetointitapa on johtanut Espoon kuntaosuusmenojen sopeutustarpeesta aiheutuviin sisäisen joukkoliikenteen palvelutason leikkauksiin, jotka osaltaan ovat johtaneet matkustajamäärän laskuun Espoon sisäisillä linjoilla. Espoo edellyttää, että HSL tarkistaa toiminta- ja taloussuunnitelman kustannustasoa niin, että operointimenot ja lipputulot vastaavat viime vuosina toteutunutta todellista kehitystä ja, että kuntaosuudet ennen ylijäämähyvitystä vastaavat Espoon asettamaa kehystä. Jotta joukkoliikenteen kuntaosuudet 2017 voidaan sovittaa Espoon budjettikehykseen, Espoolle kohdistuvien HSL joukkoliikenteen kuntaosuuksien ennen ylijäämää tulee olla 3,1 miljoonaa euroa HSL:n esittämää pienemmät. Vajeen kattamiseksi HSL:n tulee ensisijaisesti tarkistaa vuodelle 2017 budjetoituja operointimenoja ja lipputuloja sekä karsia HSL yleiskustannuksia palvelutasoon kohdistuvien leikkausten sijaan. Espoo ei hyväksy HSL:n yleiskustannuksiin esitettyä 2,7 milj. euron menojen lisäystä; HSL:n tulee sopeuttaa toimintaansa ja siitä aiheutuvia kustannuksia muiden Espoon kustantamien julkisten palvelujen tapaan niin, että Espoolle kohdistuvat HSL 2017 yleiskustannukset pysyvät lähellä vuoden 2016 tasoa. HSL:n esittämä 22,5 % yleiskustannusten kasvu on kohtuuton suhteessa kuntien yleiseen taloustilanteeseen ja Espoon budjetin sopeutustavoitteeseen nähden. Yleiskustannusten kasvusta 4,1 milj. euroa on poistoja. 4. Lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Espoon tavoitteena on, että vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan huolimatta joukkoliikenteen palvelutaso säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla. Siksi Espoo edellyttää, että HSL lippujen hintoja korotetaan vähintäänkin alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. HSL lipunmyyntiä koskevilla ennusteilla on suuri merkitys Espoolle kohdistuvaan kuntaosuuteen ja joukkoliikenteen ylijäämän kehitykseen. Espoo edellyttää, että HSL tarkistaa ennen toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista lipputulojen pohjana olevaa myytyjen lippujen määrällistä ennustetta viime vuosien todellista kasvua vastaavasti ja ottaa

5 Sivu 5 / 5 Espoon osalta huomioon myös Länsimetron matkustamista lisäävän vaikutuksen. HSL valmistelee taksa- ja lippujärjestelmän uudistamista sekä uusien maksuvyöhykkeiden käyttöönottoa. HSL:n aikaisempien selvitysten perusteella taksa- ja lippujärjestelmän muutoksesta aiheutuu Espoon kaupungille merkittäviä lisäkustannuksia. Muutoksen aloitusajankohtina ovat olleet esillä syksy 2017 ja kevät Jotta uusi vyöhykejärjestelmä voidaan ottaa HSL:n suunnittelemassa aikataulussa käyttöön, HSL:n tulee pikaisesti ilmoittaa jäsenkunnille budjetointia varten muutoksesta aiheutuvat kuntakohtaiset lisäkustannukset sekä sisällyttää ne vuosia koskevaan HSL toiminta- ja taloussuunnitelmaan. 5. Tarkastusmaksun korottamisesta Espoo kannattaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. 6. Infrakorvaukset Espoo on keväällä 2016 toimittanut HSL:lle infrasopimuksen mukaisesta joukkoliikenteen infrasta vuosien käyttökorvauksia koskevat tiedot olettaen, että Matinkylään päättyvän metron liikennöinti alkaa elokuussa Infrakustannusten kuntaosuutta tulee tarkistaa vastaamaan Länsimetron alkavaa liikennettä. 7. Espoon ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Espoolle on kertynyt 13,7 milj. euron mittava HSL-ylijäämä, jota vuosien aikana ei ole saatu purettua Espoon kuntaosuuksiin kohdistuvilla ylijäämähyvityksillä. Sen sijaan ylijäämän saldo on jatkuvasti kasvanut. Koska HSL ylijäämän käyttö ei ole toteutunut kaupungin toivomalla tavalla, Espoo esittää, että HSL käynnistää neuvottelut HSL ylijäämän hyvityskäytännön muuttamiseksi ja maksuohjelman laatimiseksi siitä, miten vanha, osin jo YTV:n ajalta peräisin oleva HSL ylijäämä saadaan palautettua kunnille. Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa HSL esittää aiempien vuosien tapaan, että Espoon 13,7 milj. euron ylijäämästä käytetään 4,843 milj. euroa vuoden 2016 kuntaosuuksiin ja loput hyvitetään Espoolle 2,947 milj. euron tasaerinä vuosien kuntaosuuksissa. Espoon puolestaan edellyttää, että mennessä kertynyt HSL lipputulojen ylijäämä, 13,7 milj. euroa todella palautuu vuosien aikana Espoon kaupungille.

6 Sivu 6 / 6 Vuonna 2017 Espoon kuntaosuuksiin tulee kohdistaa ylijäämähyvitystä 3,1 milj. euroa enemmän kuin HSL alustavasti esittää. Espoolle on kertynyt jo ennen vuotta 2013 lyhentämätöntä HSL ja YTV- lipputulojen ylijäämää yhteensä 8,9 milj. euron edestä. Tämä osuus HSL:n tulee hyvittää Espoolle kuntaosuuksissa. Espoon 2016 tilinpäätöksen laatiminen ja 2017 talousseuranta edellyttävät, että HSL toimittaa Espoon kaupungille mennessä ennakkotiedon HSL 2016 tilinpäätöksen kuntakohtaisesta toteutumisesta sekä arvion HSL tilinpäätöksen mukaisesta vuonna 2016 toteutuneesta Espoolle kohdistuvan HSL -ylijäämän käytöstä. 8. Ennen kaarimallin käyttöönottoa tapahtuvasta kuntaosuuslaskentamallin kehittämisestä Uuden taksa- ja lippujärjestelmän ja sen vyöhykejaon myötä HSL haluaisi yksinkertaistaa HSL kuntaosuuksien laskentamallia ja on selvittänyt kuntaosuuksien jakamiseen nykyistä yksinkertaisempia laskentatapoja. Myös kuntien talousohjauksen kannalta nykyinen kustannusten jakotapa on hidas ja vaikeaselkoinen; tiedot kunnalle kohdistuneista joukkoliikenteen toteutuneista menoista saadaan jälkikäteen HSL tilinpäätöksen yhteydessä; myöhemmin kuin kuntien tilinpäätösaikataulu edellyttäisi. Espoo edellyttää, että kunta jatkossakin voi omilla päätöksillään vaikuttaa alueensa joukkoliikennepalvelujen laatuun ja määrään sekä kunnalta perittävien joukkoliikenteen kuntaosuuksiensa tasoon. Jotta yksittäisen kunnan joukkoliikennepalvelujen vaikuttavuutta voidaan arvioida, tulee HSL kustannusten jakamisen jatkossakin perustua toteutuneeseen käyttöön ja kuntalaisuuden tunnistamiseen. Maksuvyöhykkeiden rajoja ja keskinäisiä hintasuhteita tulee tarvittaessa voida muuttaa, jos vyöhykejako tai hintasuhteet esimerkiksi kustannussyistä tai olosuhteiden muuttuessa edellyttävät niiden tarkistamista. Jos nykyisestä nousuihin ja kuntalaisuuteen perustuvasta jakomallista luovuttaisiin, sillä olisi perustavaa laatua olevia vaikutuksia paitsi HSL perussopimukseen myös infrakorvauksiin ja HSL kuntaosuuksiin. Asukasmäärä tai pysäkkien ja lähtöjen määrä eivät kuitenkaan vaikuta riittäviltä tai oikeudenmukaisilta perusteilta joukkoliikenteestä aiheutuvien kustannusten jakamiseen erikokoisten ja palvelurakenteeltaan erilaisten kuntien kesken. Tarkempien kustannustietojen ja vaikutusarvioiden puuttuessa Espoo ei tässä vaiheessa ota tarkemmin kantaa kuntaosuuksien laskentamallin kehittämiseen tai ehdotettuihin vaihtoehtoihin.

7 Sivu 7 / 7 Kustannusten jakomalli vaatii kuntien keskinäistä jatkovalmistelua. Espoo haluaa osallistua asian valmisteluun ja edellyttää, että jäsenkuntia kuullaan ennen HSL hallituksen käsittelyä ja päätöksen tekoa. Mikäli uusi taksa- ja lippujärjestelmä ja vyöhykemalli halutaan ottaa käyttöön lähivuosien aikana, nykyiseen kustannusten jakotapaan voidaan tehdä vain pieniä tarkistuksia. Laskentamallit, jotka edellyttävät HSL perussopimukseen ja infrakorvausjärjestelmään kohdistuvia tarkistuksia, vaativat enemmän aikaa. 9. Valmiudesta järjestää sähköbussien pikalatausasemat Espoon kaupunki haluaa edistää sähköbussiliikenteen syntymistä ja sen tarvitseman infran toteutumista. Ensivaiheessa Espoo on varautunut erityisesti Espoon sisäisten liityntälinjojen edellyttämän latausinfran toteuttamiseen. Espoon kaupunki on taloudellisesti varautunut sähköbussien latausinfran toteuttamiseen. Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti syksyllä 2015 varata 5 milj. euroa sähköbussien latausinfran rakentamiseen. Vuoden 2016 alussa työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Espoolle 1,2 milj. euroa tukea vuosina toteutettavaa sähköbussien latausinfraa varten. Siksi HSL:n tulee toiminnallaan varmistaa, että Espoossa jo lähivuosina saadaan aikaan toimiva järjestelmä niin, että sähköbussien liikennöinti voi perustua normaaliin kilpailutukseen. Markkinoita pitää pystyä luomaan jo aikaisemmin kuin vuonna 2025, jonka HSL on asettanut tavoitteeksi sähköbussien laajamittaiselle liikennöinnille. Tällä hetkellä sähköbussien latausinfran toteuttamiseen varaudutaan Espoon joukkoliikenteen terminaalien suunnittelussa. Tarvittaessa Espoon kaupunki on valmis toteuttamaan latauslaitteita myös bussien päätepysäkeille. Bussilinjan sähköistämistä suunniteltaessa HSL:n tulee jo aikaisessa vaiheessa olla yhteydessä Espoon kaupunkitekniikan keskukseen, jotta voidaan varmistaa latauslaitteen toteuttamismahdollisuudet sekä oikeaaikainen bussien ja latauslaitteiden kilpailutus ja hankinnat. Käsittely Hyrkkö Ahlforsin kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset: Kohdan 1. lause Espoo edellyttää, että HSL karsii tuottamiensa palvelujen kustannuksia, tehostaa toimintaansa ja sen tuottavuutta sekä kasvattaa lipputuloja. muutetaan muotoon Espoo edellyttää, että HSL tehostaa toimintaansa ja sen tuottavuutta sekä kasvattaa lipputuloja ennen kaikkea lisäämällä joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Kohdan 2 lause Espoon taloustilanne ei mahdollista vuoden 2017 joukkoliikennemenojen kasvattamista HSL:n Alustavassa TTS suunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. poistetaan.

8 Sivu 8 / 8 Kohdan 4 lause Siksi Espoo edellyttää, että HSL lippujen hintoja korotetaan vähintäänkin alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. muutetaan muotoon Espoo pitää hyvänä, että lipunhintoja esitetään korotettavaksi aiemmin suunniteltua vähemmän. Espoo edellyttää, että HSL etsii yhdessä omistajakuntien kanssa ratkaisut siihen, että palvelutasoa pystytään parantamaan suunnitelmien mukaan ilman, että lippujen hintoihin joudutaan tekemään vuosittain indeksikorotuksia suurempia nostoja. Esimerkiksi neuvotteluja kokonaiskustannusten rahoitusperiaatteiden uudistuksesta on syytä jatkaa. Särkijärvi Lehtolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäys kohtaan 8: Robottibussit ja -autot sekä liikennekaareen ehdotettu bussiliikenteen vapauttaminen luovat uusia kilpailutilanteita. HSL:n tulee varautua muutoksiin kehittämällä palvelujaan. HSL:n tulee saavuttaa kannattavuus nykyisellä kustannusjaolla; jos HSL häviää kilpailun matkustajista, tulee palveluja vastaavasti supistaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hyrkön ensimmäinen muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että muita esittelijän ehdotuksesta poikkeavia kannatettuja ehdotuksia on myös vastustettu, joten on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 3 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Hyrkön toisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 4 äänellä 4 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa puheenjohtajan äänen ratkaistessa hyväksyneen Hyrkön kolmannen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 3 ääntä ja 1 ollessa poissa hyväksyneen Särkijärven lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

9 Sivu 9 / 9 Päätös : antaa HSL:lle Helsingin Seudun liikenne-kuntayhtymän alustavasta taloussuunnitelmasta seuraavan lausunnon: 1. HSL strategiasuunnitelma 2025 ja Espoon tavoitteet Lähtökohtaisesti HSL:n vuosille esittämät strategiset tavoitteet ovat kannatettavia ja hyviä. Julkisen talouden yleinen heikko tilanne tulee kuitenkin ottaa HSL:n lähivuosien toiminnassa ja strategisissa tavoitteissa paremmin huomioon. HSL:n strategiassa tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja vahvistaa koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä. Espoo edellyttää, että nämä tavoitteet korostuvat vuosina HSL:n toiminnassa. Joukkoliikenteen ja sen järjestämisen tulee vuonna 2017 olla nykyistä taloudellisempaa ja tehokkaampaa. Espoo edellyttää, että HSL tehostaa toimintaansa ja sen tuottavuutta sekä kasvattaa lipputuloja ennen kaikkea lisäämällä joukkoliikenteen houkuttelevuutta. HSL:n tulee vuonna 2017 sisällyttää seurantaan kuntakohtaisia tunnuslukuja, joilla joukkoliikenteen ja HSL:n talouden kehitystä sekä HSL:n ja Espoon asettamien tavoitteiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida myös kuntakohtaisesti. HSL:n nykyiset koko HSL-alueen kattavat yleiset tunnusluvut eivät yksin riitä HSL:n toiminnan vaikuttavuuden arviointiin kuntatasolla. Aikaisemmista vuosista poiketen HSL joukkoliikenteen matka-aikojen saavutettavuustarkastelu (MASA)-kartat eivät sisälly HSL:n toimittamaan Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman lausuntoaineistoon. Espoo edellyttää, että HSL laatii mennessä matka-aikatarkastelun (MASA) vuosien 2016 ja 2017 osalta. Espoon kaupungin strategisena tavoitteena kuluvalla valtuustokaudella on kehittää Espoon kaupunkirakennetta osana metropolialuetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Espoon palvelukeskittymien saavutettavuutta halutaan parantaa joukkoliikenneyhteyksien avulla ja kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä tiivistää ja kehittää yhteistyötä maankäytöstä, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta vastaavien Espoon kaupungin organisaatioiden kanssa sekä ottaa toiminnassaan huomioon Espoossa maankäytön ja liikenteen kehittämiselle asetetut tavoitteet. Espoon kannalta keskeisiä joukkoliikenteen kehittämiskohteita ovat tällä hetkellä Länsimetro ja sen jatke Matinkylästä Kivenlahteen. Myös Raide-Jokerin toteutussuunnittelu on käynnistymässä.

10 Sivu 10 / 10 Ruoholahdesta Matinkylään ulottuvan Länsimetron liikennöinti käynnistynee vuoden 2017 alussa. HSL:n tulee omalta osaltaan edistää Länsimetrolle Espoossa asetettujen joukkoliikenteen ja maankäytön kasvutavoitteiden toteutumista. HSL:n tulee vuonna 2017 varata riittävästi resursseja Kivenlahden metron liityntälinjaston yleissuunnitelman päivittämiseen, joka tarvitaan Länsimetron jatkeen suunnittelua ja siihen liittyviä maankäytön kehittämishankkeita varten. HSL:n tulee varata suunnitteluresursseja myös lähivuosina käynnistyviin ennalta arvaamattomiin Espoon joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittäviin hankkeisiin. Espoo edellyttää, että HSL varautuu viestintää koskevissa suunnitelmissaan jakamaan Espoon asukkaille ja yrityksille oikea-aikaisia ja kattavia tietoja Espoon joukkoliikennejärjestelmään ja liityntäpysäköintiin suunnittelukaudella kohdistuvista muutoksista. Metron ja sen liityntäliikenteen käynnistysvaiheessa HSL:n tulee järjestää matkustajille riittävästi opastusta Espoon liityntäterminaaleihin ja metroasemille sekä yhdessä Espoon kaupungin kanssa toteuttaa muutosvaiheen ajaksi ikäihmisille ja epävarmoille joukkoliikenteen käyttäjille suunnattua henkilökohtaista avustajapalvelua yhteistyössä Espoon vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. 2. Joukkoliikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista Espoon kannalta HSL:n vuodelle 2017 esittämistä muutoksista keskeisiä ovat Länsimetron ja sen liityntälinjaston käyttöönotto. Metron ja sen liityntäliikenteen käynnistysvaiheessa HSL:n tulee varata resursseja metron ja sen liityntäbussiliikenteen liikennöinnin toteutumisen hienosäätöön ja seurantaan. Suunnitelmakaudella HSL:n tulee Espoossa varautua myös moniin mm. Länsimetron ja sen asemien kehittämisen edellyttämiin, osin ennalta arvaamattomiin joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyihin. Jo käytössä olevien Tapiolan, Otaniemen, Keilaniemen ja Kivenlahden poikkeusreittien lisäksi Espoossa on alkamassa uusia, liikennöintiin vaikuttavia, joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyä tai aikataulujen tarkistamista vaativia rakentamiskohteita. Länsiväylän siltatyömaasta aiheutuu poikkeusjärjestelyjä Espoonlahden ja Suomenojan välille elokuusta 2016 alkaen. Lippulaivan laajentaminen puolestaan edellyttää Espoonlahdenkadun katkaisua marraskuusta 2016 alkaen. Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2017 joukkoliikennemenojen kasvattamista HSL:n Alustavassa TTS suunnitelmassa esitetyssä laajuudessa.

11 Sivu 11 / 11 Espoo esittää seuraavia tarkistuksia HSL:n esittämiin palvelutason muutoksiin: Linjan 219 jatkaminen Perusmäkeen sekä linjan 245 reittimuutos Nupurinkalliossa tulee siirtää vuodelta 2017 myöhemmin toteutettavaksi. Näiden linjojen palvelualueella uusien asuntojen ja katujen rakentaminen ei ole edennyt vielä siihen vaiheeseen, että joukkoliikenteen lisäämiselle olisi riittävästi kysyntää tai liikennöintikelpoiset yhteydet. Runkolinja 560 voidaan jatkaa Myyrmäestä Leppävaaran kautta Matinkylään vasta, kun Kivenlahden metro valmistuu 2020-luvun alussa ja Matinkylän bussiterminaalissa on vapaata kapasiteettia runkolinjaa 560 ja sen bussien ajantasausta varten. Ennen HSL:n lopullisen toiminta- ja taloussuunnitelman ja liikennöintisuunnitelman hyväksymistä HSL:n tulee sopia joukkoliikenteen linjastoon ja palvelutasoon kohdistuvista mahdollisista muutoksista Espoon kanssa. 3. Kuntaosuuksien tasosta HSL:n alustavaa taloussuunnitelmaa laadittaessa on oletettu, että Länsimetron liikennöinti alkaisi elokuussa Espoon maksettavaksi vuonna 2017 kohdistuvat kuntaosuudet ennen ylijäämähyvitystä ovat tällöin yhteensä 81,827 milj. euroa. Lisäystä vuonna 2016 maksettavaan kuntaosuuteen nähden on 23,195 milj. euroa. Espoon kaupunki rahoittaa joukkoliikenteen käyttöbudjetista HSL-kuntaosuuksien lisäksi myös metrosta, siihen liittyvistä liityntäterminaaleista ja liityntäpysäköinnistä Espoolle aiheutuvia pääomaja käyttömenoja. Vuonna 2017 ennen ylijäämähyvitystä, valtion joukkoliikennetuki huomioiden Espoon kaupunki on varannut joukkoliikenteen kuntaosuuksiin yhteensä 78,7, milj. euroa. HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma on 3,1 milj. euroa suurempi kuin Espoon HSL kuntaosuuksiin vuodelle 2017 varattu budjettikehys. HSL-kuntayhtymän kovin varovainen operointimenojen ja lipputulojen budjetointitapa on vuosien mittaan johtanut paitsi Espoolle kertyvän HSL lipputulojen ylijäämän kasvuun, myös Espoon sisäisten joukkoliikenteen matkustajamäärän laskuun: HSL on jo useana vuonna peräkkäin budjetoinut Espoolle joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat operointimenot korkeammiksi ja/tai lipputulot pienemmiksi mitä tilinpäätöksen mukainen toteuma edellyttäisi. Espoolle kertyneen HSL ylijäämän saldo oli vuoden 2016 alussa jo 13,685 milj. euroa. Kireässä taloudellisessa tilanteessa HSL:n budjetointitapa on johtanut Espoon kuntaosuusmenojen sopeutustarpeesta aiheutuviin sisäisen

12 Sivu 12 / 12 joukkoliikenteen palvelutason leikkauksiin, jotka osaltaan ovat johtaneet matkustajamäärän laskuun Espoon sisäisillä linjoilla. Espoo edellyttää, että HSL tarkistaa toiminta- ja taloussuunnitelman kustannustasoa niin, että operointimenot ja lipputulot vastaavat viime vuosina toteutunutta todellista kehitystä ja, että kuntaosuudet ennen ylijäämähyvitystä vastaavat Espoon asettamaa kehystä. Jotta joukkoliikenteen kuntaosuudet 2017 voidaan sovittaa Espoon budjettikehykseen, Espoolle kohdistuvien HSL joukkoliikenteen kuntaosuuksien ennen ylijäämää tulee olla 3,1 miljoonaa euroa HSL:n esittämää pienemmät. Vajeen kattamiseksi HSL:n tulee ensisijaisesti tarkistaa vuodelle 2017 budjetoituja operointimenoja ja lipputuloja sekä karsia HSL yleiskustannuksia palvelutasoon kohdistuvien leikkausten sijaan. Espoo ei hyväksy HSL:n yleiskustannuksiin esitettyä 2,7 milj. euron menojen lisäystä; HSL:n tulee sopeuttaa toimintaansa ja siitä aiheutuvia kustannuksia muiden Espoon kustantamien julkisten palvelujen tapaan niin, että Espoolle kohdistuvat HSL 2017 yleiskustannukset pysyvät lähellä vuoden 2016 tasoa. HSL:n esittämä 22,5 % yleiskustannusten kasvu on kohtuuton suhteessa kuntien yleiseen taloustilanteeseen ja Espoon budjetin sopeutustavoitteeseen nähden. Yleiskustannusten kasvusta 4,1 milj. euroa on poistoja. 4. Lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Espoon tavoitteena on, että vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan huolimatta joukkoliikenteen palvelutaso säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla. Espoo pitää hyvänä, että lipunhintoja esitetään korotettavaksi aiemmin suunniteltua vähemmän. Espoo edellyttää, että HSL etsii yhdessä omistajakuntien kanssa ratkaisut siihen, että palvelutasoa pystytään parantamaan suunnitelmien mukaan ilman, että lippujen hintoihin joudutaan tekemään vuosittain indeksikorotuksia suurempia nostoja. Esimerkiksi neuvotteluja kokonaiskustannusten rahoitusperiaatteiden uudistuksesta on syytä jatkaa. HSL lipunmyyntiä koskevilla ennusteilla on suuri merkitys Espoolle kohdistuvaan kuntaosuuteen ja joukkoliikenteen ylijäämän kehitykseen. Espoo edellyttää, että HSL tarkistaa ennen toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista lipputulojen pohjana olevaa myytyjen lippujen määrällistä ennustetta viime vuosien todellista kasvua vastaavasti ja ottaa Espoon osalta huomioon myös Länsimetron matkustamista lisäävän vaikutuksen. HSL valmistelee taksa- ja lippujärjestelmän uudistamista sekä uusien maksuvyöhykkeiden käyttöönottoa. HSL:n aikaisempien selvitysten perusteella taksa- ja lippujärjestelmän muutoksesta aiheutuu Espoon kaupungille merkittäviä lisäkustannuksia. Muutoksen aloitusajankohtina ovat olleet esillä syksy 2017 ja kevät 2018.

13 Sivu 13 / 13 Jotta uusi vyöhykejärjestelmä voidaan ottaa HSL:n suunnittelemassa aikataulussa käyttöön, HSL:n tulee pikaisesti ilmoittaa jäsenkunnille budjetointia varten muutoksesta aiheutuvat kuntakohtaiset lisäkustannukset sekä sisällyttää ne vuosia koskevaan HSL toiminta- ja taloussuunnitelmaan. 5. Tarkastusmaksun korottamisesta Espoo kannattaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. 6. Infrakorvaukset Espoo on keväällä 2016 toimittanut HSL:lle infrasopimuksen mukaisesta joukkoliikenteen infrasta vuosien käyttökorvauksia koskevat tiedot olettaen, että Matinkylään päättyvän metron liikennöinti alkaa elokuussa Infrakustannusten kuntaosuutta tulee tarkistaa vastaamaan Länsimetron alkavaa liikennettä. 7. Espoon ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Espoolle on kertynyt 13,7 milj. euron mittava HSL-ylijäämä, jota vuosien aikana ei ole saatu purettua Espoon kuntaosuuksiin kohdistuvilla ylijäämähyvityksillä. Sen sijaan ylijäämän saldo on jatkuvasti kasvanut. Koska HSL ylijäämän käyttö ei ole toteutunut kaupungin toivomalla tavalla, Espoo esittää, että HSL käynnistää neuvottelut HSL ylijäämän hyvityskäytännön muuttamiseksi ja maksuohjelman laatimiseksi siitä, miten vanha, osin jo YTV:n ajalta peräisin oleva HSL ylijäämä saadaan palautettua kunnille. Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa HSL esittää aiempien vuosien tapaan, että Espoon 13,7 milj. euron ylijäämästä käytetään 4,843 milj. euroa vuoden 2016 kuntaosuuksiin ja loput hyvitetään Espoolle 2,947 milj. euron tasaerinä vuosien kuntaosuuksissa. Espoon puolestaan edellyttää, että mennessä kertynyt HSL lipputulojen ylijäämä, 13,7 milj. euroa todella palautuu vuosien aikana Espoon kaupungille. Vuonna 2017 Espoon kuntaosuuksiin tulee kohdistaa ylijäämähyvitystä 3,1 milj. euroa enemmän kuin HSL alustavasti esittää. Espoolle on kertynyt jo ennen vuotta 2013 lyhentämätöntä HSL ja YTV- lipputulojen ylijäämää yhteensä 8,9 milj. euron edestä. Tämä osuus HSL:n tulee hyvittää Espoolle kuntaosuuksissa. Espoon 2016 tilinpäätöksen laatiminen ja 2017 talousseuranta edellyttävät, että HSL toimittaa Espoon kaupungille mennessä

14 Sivu 14 / 14 ennakkotiedon HSL 2016 tilinpäätöksen kuntakohtaisesta toteutumisesta sekä arvion HSL tilinpäätöksen mukaisesta vuonna 2016 toteutuneesta Espoolle kohdistuvan HSL -ylijäämän käytöstä. 8. Ennen kaarimallin käyttöönottoa tapahtuvasta kuntaosuuslaskentamallin kehittämisestä Uuden taksa- ja lippujärjestelmän ja sen vyöhykejaon myötä HSL haluaisi yksinkertaistaa HSL kuntaosuuksien laskentamallia ja on selvittänyt kuntaosuuksien jakamiseen nykyistä yksinkertaisempia laskentatapoja. Myös kuntien talousohjauksen kannalta nykyinen kustannusten jakotapa on hidas ja vaikeaselkoinen; tiedot kunnalle kohdistuneista joukkoliikenteen toteutuneista menoista saadaan jälkikäteen HSL tilinpäätöksen yhteydessä; myöhemmin kuin kuntien tilinpäätösaikataulu edellyttäisi. Espoo edellyttää, että kunta jatkossakin voi omilla päätöksillään vaikuttaa alueensa joukkoliikennepalvelujen laatuun ja määrään sekä kunnalta perittävien joukkoliikenteen kuntaosuuksiensa tasoon. Jotta yksittäisen kunnan joukkoliikennepalvelujen vaikuttavuutta voidaan arvioida, tulee HSL kustannusten jakamisen jatkossakin perustua toteutuneeseen käyttöön ja kuntalaisuuden tunnistamiseen. Maksuvyöhykkeiden rajoja ja keskinäisiä hintasuhteita tulee tarvittaessa voida muuttaa, jos vyöhykejako tai hintasuhteet esimerkiksi kustannussyistä tai olosuhteiden muuttuessa edellyttävät niiden tarkistamista. Jos nykyisestä nousuihin ja kuntalaisuuteen perustuvasta jakomallista luovuttaisiin, sillä olisi perustavaa laatua olevia vaikutuksia paitsi HSL perussopimukseen myös infrakorvauksiin ja HSL kuntaosuuksiin. Asukasmäärä tai pysäkkien ja lähtöjen määrä eivät kuitenkaan vaikuta riittäviltä tai oikeudenmukaisilta perusteilta joukkoliikenteestä aiheutuvien kustannusten jakamiseen erikokoisten ja palvelurakenteeltaan erilaisten kuntien kesken. Tarkempien kustannustietojen ja vaikutusarvioiden puuttuessa Espoo ei tässä vaiheessa ota tarkemmin kantaa kuntaosuuksien laskentamallin kehittämiseen tai ehdotettuihin vaihtoehtoihin. Kustannusten jakomalli vaatii kuntien keskinäistä jatkovalmistelua. Espoo haluaa osallistua asian valmisteluun ja edellyttää, että jäsenkuntia kuullaan ennen HSL hallituksen käsittelyä ja päätöksen tekoa. Mikäli uusi taksa- ja lippujärjestelmä ja vyöhykemalli halutaan ottaa käyttöön lähivuosien aikana, nykyiseen kustannusten jakotapaan voidaan tehdä vain pieniä tarkistuksia. Laskentamallit, jotka edellyttävät HSL perussopimukseen ja infrakorvausjärjestelmään kohdistuvia tarkistuksia, vaativat enemmän aikaa.

15 Sivu 15 / 15 Robottibussit ja -autot sekä liikennekaareen ehdotettu bussiliikenteen vapauttaminen luovat uusia kilpailutilanteita. HSL:n tulee varautua muutoksiin kehittämällä palvelujaan. HSL:n tulee saavuttaa kannattavuus nykyisellä kustannusjaolla; jos HSL häviää kilpailun matkustajista, tulee palveluja vastaavasti supistaa. 9. Valmiudesta järjestää sähköbussien pikalatausasemat Espoon kaupunki haluaa edistää sähköbussiliikenteen syntymistä ja sen tarvitseman infran toteutumista. Ensivaiheessa Espoo on varautunut erityisesti Espoon sisäisten liityntälinjojen edellyttämän latausinfran toteuttamiseen. Espoon kaupunki on taloudellisesti varautunut sähköbussien latausinfran toteuttamiseen. Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti syksyllä 2015 varata 5 milj. euroa sähköbussien latausinfran rakentamiseen. Vuoden 2016 alussa työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Espoolle 1,2 milj. euroa tukea vuosina toteutettavaa sähköbussien latausinfraa varten. Siksi HSL:n tulee toiminnallaan varmistaa, että Espoossa jo lähivuosina saadaan aikaan toimiva järjestelmä niin, että sähköbussien liikennöinti voi perustua normaaliin kilpailutukseen. Markkinoita pitää pystyä luomaan jo aikaisemmin kuin vuonna 2025, jonka HSL on asettanut tavoitteeksi sähköbussien laajamittaiselle liikennöinnille. Tällä hetkellä sähköbussien latausinfran toteuttamiseen varaudutaan Espoon joukkoliikenteen terminaalien suunnittelussa. Tarvittaessa Espoon kaupunki on valmis toteuttamaan latauslaitteita myös bussien päätepysäkeille. Bussilinjan sähköistämistä suunniteltaessa HSL:n tulee jo aikaisessa vaiheessa olla yhteydessä Espoon kaupunkitekniikan keskukseen, jotta voidaan varmistaa latauslaitteen toteuttamismahdollisuudet sekä oikeaaikainen bussien ja latauslaitteiden kilpailutus ja hankinnat. Liite Oheismateriaali 2 Äänestyslistat 59 - Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta Lausuntopyyntö Yhteenveto Espoon kuntaosuuksien perusteista Muutokset Espoon sisäisillä linjoilla ja Espoon suunnan seutulinjoilla (Alustava HSL TTS , Liite 5 Joukkoliikenteen palvelutaso)

16 Sivu 16 / 16 Selostus 1. HSL taloussuunnitelmasta annettava lausunto- ja hyväksymismenettely HSL:n hallitus pyytää mennessä Espoon kaupungilta lausuntoa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta Lausunto on erityisesti vuoden 2017 osalta Espoon kaupungin taloutta sitova. Alustavaan HSL toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy kuntayhtymän strategiset tavoitteet, esitys joukkoliikenteen hoidosta vuosina , taloussuunnitelma vuosille , johon sisältyy mm. tiedot Espoon kuntaosuuksista ja lippujen hintoihin esitettävistä keskimääräisistä korotuksista. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimintaa ohjaa perussopimus, jonka nojalla se vastaa jäsenkuntiensa: Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä ja suunnittelusta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatimisesta sekä kustannusten jakamisesta jäsenkuntien kesken. HSL:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. HSL:n taloussuunnitelmaan tulee sisältyä taloussuunnitelman lisäksi strategiasuunnitelma sekä mm. tariffien ja palveluverkon muutoksia koskevat suunnitelmat. HSL on laatinut keväällä alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille Perussopimuksen mukaisesti se on lähetetty lausunnolle jäsenkuntiin. HSL tarkistaa talousarvioesitystään syksyn 2016 aikana kunnilta saatujen kannanottojen sekä kuluvan toimintavuoden aikana toteutuneen ja näköpiirissä olevan kustannus- ja lipputulokehityksen perusteella. Yhtymäkokouksen on määrä vahvistaa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma marraskuussa Perussopimus edellyttää, että HSL liittää kuntien talousarvioesityksestä antamat lausunnot yhtymäkokoukselle annettavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen. HSL rahoittaa tuottamansa joukkoliikennepalvelut pääosin lipputuloilla ja kuntaosuuksilla. HSL:lle joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kohdistetaan jäsenkunnille palvelujen käytön suhteessa. Lipputulot kohdistetaan kunnittain kuntakohtaisen lipputulokertymän perusteella. HSL:n taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu myös HSL alueelle myönnettävä suurten kaupunkien joukkoliikenteen valtionavustus, jonka HSL jakaa jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa. Siltä osin kuin HSL:n tehtävien hoidosta perittävät maksut ja tuotot eivät riitä kattamaan kuluja, kunnat maksavat HSL:lle kuntaosuutta, jolla

17 Sivu 17 / 17 katetaan kunnalle kohdistuvien HSL joukkoliikenteen tuottojen ja kulujen erotus. HSL Toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksen liite 5. on oheismateriaalina. Siinä esitetään Espoon joukkoliikenteen palvelutasoon HSL:n vuosille ehdottamat muutokset HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää vuoteen 2025 ulottuvat HSL:n strategiset tavoitteet ja käyttötaloussuunnitelman. 2. Lausuntopyyntö HSL:n hallitus pyytää Espoolta ja muilta jäsenkunniltaan lausuntoa alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta erityisesti seuraavista asioista: strategiasuunnitelmasta, liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista, kuntaosuuksien tasosta lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista, tarkastusmaksun korottamisesta 80 eurosta 100 euroon kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tai alijäämän takaisin maksamisesta suunnitelmakaudella ennen kaarimallin hinnoittelun käyttöönottoa tapahtuvasta kuntaosuuslaskentamallin kehittämisestä valmiudesta järjestää sähköbussien latausasemat Yhteenveto kuntaosuuksien 2017 perusteista ja päätösote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ovat oheismateriaalina. Helsingin seudun joukkoliikenteen kuntayhtymän hallituksen hyväksymä Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma on tulosteena n kokouksessa nähtävillä ja asiakirjana n jäsenten sähköisellä työpöydällä. Se on luettavissa ja tulostettavissa myös HSL:n internetosoitteista: 3. Nyt annettava lausunto sitoo Espoon taloutta HSL:lle taloussuunnitelmasta annettava lausunto on tärkeä Espoon joukkoliikenteen talouden ja palvelutason ohjauksen väline. Lausunnossaan Espoon tulee ilmoittaa HSL joukkoliikenteen kuntaosuuksiin vuonna 2016 käytettävissä olevan rahoituksen taso. Samalla kaupunki ottaa tarvittaessa kantaa tulevan vuoden joukkoliikennepalvelujen karsinta- ja lisäystarpeisiin sekä joukkoliikenteessä noudatettavaan palvelutasoon, HSL-linjaston lähivuosien kehittämisehdotuksiin ja tulevan vuoden joukkoliikenteen taksoihin sekä kertoo HSL:lle Espoon kaupungin strategisista tavoitteista

18 Sivu 18 / 18 sekä Espoossa joukkoliikenteelle asetetuista taloudellisista ja laadullisista kehittämistavoitteista. Vuoden 2017 osalta lausunnossa esitettävät kannanotot ovat Espoon taloutta ja 2017 talousarviota sitovia, joskin vasta HSL yhtymäkokouksen marraskuussa hyväksyttämä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma vahvistaa vuonna 2017 perittävien kuntaosuuksien lopullisen tason. HSL määrittelee 2017 kuntaosuuksien suuruuden jäsenkuntien HSL:n taloussuunnitelmasta antamien lausuntojen ja vuonna 2016 toteutuvan lipputulo- ja kustannuskehityksen perusteella. Vuoden 2017 alussa toteutuvien Länsimetron ja sen liityntälinjaston kustannusvaikutukset kohdistuvat täysimääräisenä Espoon kuntaosuuksiin koko suunnittelukauden ajan ja sitovat Espoon taloutta 2020-luvulle ulottuvan kilpailutuskauden loppuun asti. 4. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää toimintastrategian ja käyttötalousosan, johon sisältyy toimintatulo- ja menoerittelyjen lisäksi suunnitelmakaudella toteutettavaksi esitetyt investoinnit sekä taloussuunnitelman toteuttamisesta koituvat kuntaosuudet ja suunnitelma aikaisemmilta vuosilta Espoolle kertyneen lipputulojen ylijäämän käytöstä HSL:n strategiset tavoitteet HSL Strategia 2025:n visio on Joukkoliikenne on ykkösvalinta ja Helsingin seutu älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjä. Visiota palvelevat tavoitteet on kuvattu oheisessa kaaviossa.

19 Sivu 19 / 19 Alatavoitteet ja mittarit on esitelty tarkemmin HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa. 4.2 Espoolle kohdistuvat menot 2017 Yhteenveto Espoon 2017 kuntaosuuksista on oheismateriaalina. Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Espoolle kohdistuvat HSL:n vuoden 2017 toimintamenot ovat yhteensä 152,0 milj. euroa. Tämä merkitsee 21,3 % menojen lisäystä HSL taloussuunnitelmaan 2016 nähden. Liikenteen järjestämisestä Espoolle koituvat operointikustannukset ovat yhteensä 101,6 milj. euroa. Operoinnin kokonaismenojen arvioidaan vuonna 2017 kasvavan 2,9 %:lla HSL taloussuunnitelmaan 2016 nähden. Espoolle kohdistuvat HSL yleiskustannukset ovat vuonna 2017 yhteensä 14,7 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden on 22,5 %. Espoolle kohdistuvat HSL infrakorvaukset kasvavat merkittävästi vuonna 2017, kun Länsimetron liikennöinti Matinkylään alkaa. Tällöin HSL infrakustannukset ovat yhteensä 35,8 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2016 nähden on 21,1 milj. euroa. Espoolle kohdistuvat HSL:n lipputulot vuonna 2017 ovat HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan lähes 69,2 milj. euroa. Kasvua vuoden 2016 taloussuunnitelmaan nähden on 5,3 %. Lipputulot kattavat 45,5 % HSL:n talousarvioesitykseen sisältyvistä Espoolle kohdistuvista kustannuksista. Valtion myöntämän suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen määräksi on vuosina arvioitu koko HSL alueella yhteensä 4,7 milj. euroa/vuosi. Espoon osuus siitä on 1,0 milj. euroa. Valtion tuen osuus Espoolle kohdistuvista HSK joukkoliikenteen menoista on 0,7 % Operointikustannukset kasvavat 1 milj. eurolla HSL taloussuunnitelmaesityksen mukaan joukkoliikenteen operoinnista Espoolle kohdistuvat kuntaosuudet ovat vuonna 2017 yhteensä 101,581 milj. euroa. Kasvua edellisvuodesta on yhteensä 1,029 milj. euroa. Metro ja sen liityntälinjasto muuttaa operointikustannusten jakautumista Espoossa niin, että vuodesta 2017 alkaen Espoon sisäinen bussiliikenne on operoinnin merkittävin kuluerä. Espoon sisäisen bussiliikenteen operointimenot vuonna 2017 ovat yhteensä 54,4 milj. euroa. Tämä merkitsee 12,9 milj. euroa kasvua edellisvuoteen nähden. Vastaavasti seutulinjojen liikennöintikustannukset ovat 11,8 milj. euroa, mikä merkitsee 18,8 milj. euron vähennystä edellisvuoteen nähden. VR lähiliikenteestä Espoolle koituvat operointimenot ovat yhteensä

20 Sivu 20 / 20 15,1 milj. euroa. Kustannusten arvioidaan vuonna 2017 kasvavan pääkaupunkiseudun junaliikenteen osalta 0,9 %. Espoolle kohdistuvien raitiovaunuliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2016 olevan 2,2 milj. euroa ja kustannusten kasvun 9,1 %. Metroliikenteestä Espoolle kohdistuvien kustannusten arvioidaan vuonna 2017 olevan yhteensä 11,3 milj. euroa. Kustannuksissa on metroliikenteen aloittamisen myötä kasvua 7,4 milj. eurolla. Vuonna 2017 HKL:n lauttaliikenteen operoinnista Espoolle koituu 0,4 milj. euron menoerä. Kustannusten arvioidaan pysyvän kuluvan edellisen vuoden tasolla Yleiskustannukset kasvavat 2,7 milj. eurolla Vuonna 2017 Espoolle kohdistuvat HSL:n yleiskustannukset ovat yhteensä 14,7 milj. euroa. Yleiskustannukset kasvavat HSL:n 2016 tarkistettuun budjettiin nähden 2,7 milj. eurolla (+22,5 %). Syyksi poikkeuksellisen suureen kasvuun HSL ilmoittaa uuden Lippu- ja informaatiojärjestelmän poistot 4,0 milj. euroa. Espoolle kohdistuvat HSL henkilöstökulut ovat 4,1 milj. euroa. Kasvu kuluvaan edelliseen vuoteen nähden on 7,7 % HSL maksaa kunnille joukkoliikenteen infrasta käyttökorvausta HSL perussopimuksen mukaisesti HSL:n jäsenkunnille maksamat käyttökorvaukset kuntien omistaman joukkoliikenteen infrastruktuurin käytöstä ja ylläpidosta sisältyvät joukkoliikenteen kuntaosuuksiin. Korvausten määräytyminen ja jako HSL jäsenkuntien kesken tapahtuu HSL perussopimuksen ja infrasopimuksen perusteella joukkoliikenteen käytön suhteessa. Kuntaosuuksissa Espoolle kohdistuvat joukkoliikenteen infrakustannukset kasvavat vuonna 2017 merkittävästi Länsimetron liikennöinnin aloittamisesta johtuen. Espoolle kuntaosuuksissa kohdistuvat infrakustannukset ovat vuonna 2017 yhteensä 35,8 milj. euroa. Lisäystä kuluvaan vuoteen nähden on 21,1 milj. euroa. Vastaavasti Espoo on ilmoittanut laskuttavansa vuonna 2017 HSL:ltä joukkoliikenteen infran käyttökorvausta 39,5 milj. euroa. Kaikkien jäsenkuntien HSL:ltä laskuttamat infrakorvaukset sisältyvät vuosia koskevaan alustavaan HSL-taloussuunnitelmaan. HSL:lle kohdistuvat infrakustannukset jaetaan kuntien kesken ja sisällytetään joukkoliikenteen kuntaosuuksiin nousujen suhteessa.

21 Sivu 21 / Espoolle kohdistuvan HSL ylijäämän käytöstä Espoolle on mennessä kertynyt HSL lipputulojen ylijäämää jo 13, 685 milj. euron edestä. HSL:n taloussuunnitelmissa aiempien vuosien tilinpäätösten osoittama kuntakohtainen yli- / alijäämä hyvitetään / lyhennetään tasaerinä kolmen seuraavan vuoden kuntaosuuksissa. HSL esittää Espoon 2017 kuntaosuuksiin 2,947 milj. euron ylijäämähyvitystä. Vuoden 2016 tilinpäätöksen ja voimassa olevan taloussuunnitelman 2016 perusteella HSL on arvioinut, että Espoolla on aikaisempien vuosien ylijäämää käytettävissä vuosien kuntaosuuksiin yhteensä 8,8 milj. euroa. Alustavassa HSL:n taloussuunnitelmassa hyvitykset on jaettu tasan kolmelle tulevalle vuodelle. Espoon kannalta menettely on osoittautunut ongelmalliseksi: lyhennysten sijaan ylijäämä on tasaisesti kasvanut. HSL yli- / alijäämä kunnittain: HSL maksaa korkoa kuntakohtaisesta ylijäämästä ja laskuttaa korkoa kuntakohtaisesta alijäämästä. HSL:lle koituvat korkokustannukset HSL on sisällyttänyt alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa yleiskustannuksiin ja jakanut kuntien kesken nousujen suhteessa. 5. Kuntaosuuksien jakoperusteista Perussopimuksen mukaan joukkoliikenteen lipputulot ja joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat menot kohdistetaan kunnittain seuraavasti: - Henkilökohtaiset arvo- ja kausilipputulot kohdennetaan kunnittain matkakorttijärjestelmän mukaan. Muut lipputulot joko suoraan tai henkilökohtaisten lippujen suhteessa. - Operointikustannukset jaetaan liikennemuodoittain ja kunnittain matkustuskilometrien suhteessa - Yleiskustannukset jaetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa - Infrakorvaukset jaetaan liikennemuodoittain nousujen suhteessa

22 Sivu 22 / HSL -taloussuunnitelmasta Espoolle koituvat vaikutukset 6.1 Espoon kuntaosuudet 2017 Vuonna 2016 Espoo maksaa HSL:lle joukkoliikenteen HSL kuntaosuuksia ennen ylijäämähyvitystä yhteensä 58,632 milj. euron edestä. Espoon maksettavaksi vuonna 2017 koituvat HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaiset HSL kuntaosuusmenot ovat yhteensä 81,827 milj. euroa, kun HSL lipputulot ja valtion joukkoliikennetuki otetaan huomioon. Tämä merkitsee Espoon budjetissa joukkoliikenteen kuntaosuusmenoihin 23,2 milj. euron lisäystä. Espoon teknisen- ja ympäristötoimialan 2017 budjetissa ei ole mahdollista varautua näin suureen HSL kuntaosuuskustannusten kasvuun. Espoon teknisen ja ympäristötoimen 2017 alustavassa joukkoliikenteen kuntaosuuksien kehyksessä on vajetta 3,1 milj. euroa. 6.2 HSL:n Espoon suunnalle esittämät liikennöinnin muutokset 2017 HSL:n esittämät Espoon suunnan muutokset ovat oheismateriaalina. HSL esityksessä Espoolle kohdistuvat operointikustannukset ovat 2,8 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Kasvua on erityisesti Espoon sisäisessä bussiliikenteessä. Espoon osalta HSL:n vuodelle 2017 keskeisiä ovat Länsimetron ja sen liityntälinjaston käyttöönotto. HSL:n Alustavassa talous- ja toimintasuunnitelmassa lähtökohtana on, että vuonna 2017 Länsimetroa ja sen liityntälinjoja liikennöidään vuoden alusta alkaen. Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2017 joukkoliikenteen operointikustannusten kasvattamista HSL:n esittämässä laajuudessa. Espoo esittää seuraavia tarkistuksia HSL:n esittämiin palvelutason muutoksiin: Linjan 219 jatkaminen Perusmäkeen sekä linjan 245 reittimuutos Nupurinkalliossa tulee siirtää vuodelta 2017 myöhemmin toteutettavaksi. Näiden linjojen palvelualueella uusien asuntojen ja katujen rakentaminen ei ole edennyt vielä siihen vaiheeseen, että joukkoliikenteen lisäämiselle olisi riittävästi kysyntää ja liikennöintikelpoiset yhteydet. Runkolinja 560 voidaan jatkaa Myyrmäestä Leppävaaran kautta Matinkylään vasta, kun Kivenlahden metron valmistuu 2020-luvun alussa ja Matinkylän bussiterminaalissa on vapaata kapasiteettiä runkolinjaa 560 ja sen bussien ajantasausta varten.