Espoon kaupunki Pöytäkirja 47

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko antaa Helsingin Seudun liikenne - kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta seuraavan lausunnon: 1. HSL Strategiasuunnitelmasta ja Espoon tulostavoitteista HSL:n vuosille esittämät strategiset tavoitteet ovat kannatettavia ja hyviä. Strategisten tavoitteiden seuranta koko HSL-alueen kattavilla tunnusluvuilla ei kuitenkaan ole Espoon näkökulmasta riittävää: Jotta Espoon omien ja HSL:n asettamien tavoitteiden toteutumista voidaan Espoon osalta seurata, tulee HSL:n tehostaa sekä HSL:n että Espoon joukkoliikenteelle asettamien strategisten tavoitteiden systemaattista seurantaa ja tuottaa mittaritietoja myös joukkoliikenteen kuntakohtaisen kehityksen seurantaa varten. Myös HSL joukkoliikenteen yksikkökustannusten vuosittainen raportointi tulee ottaa takaisin käyttöön. Espoon strategisena tavoitteena kuluvalla valtuustokaudella on kehittää Espoon kaupunkirakennetta osana metropolialuetta, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Myös palvelukeskittymien saavutettavuutta halutaan parantaa joukkoliikenneyhteyksin ja kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Lisäksi Helsingin Seudun Liikennekuntayhtymän halutaan tiivistävän ja kehittävän yhteistyötä, maankäytön, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta vastaavien Espoon kaupungin organisaatioiden kanssa. Espoon kannalta kaikkein tärkeimpiä alueellisen maankäytön ja seudullisen liikennejärjestelmän kehittämiskohteita ovat Länsimetro ja sen jatke Matinkylästä Kivenlahteen sekä Espoon kaupunkirata Leppävaarasta Kauklahteen. HSL:n tulee toiminnassaan ja erityisesti HLJ- ja MALvalmistelussa ottaa nämä Espoolle keskeisen tärkeät lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet nykyistä paremmin huomioon kuten myös Espoon tulevaisuudessa tärkeät liikennehankkeet, joita ovat Raidejokeri, Länsirata, Kehä II:n jatke sekä liikenteen ympäristöhaittojen torjuntaratkaisut.

2 Sivu 2 / 2 2. Joukkoliikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista HSL:n esittää vuonna 2015 Espoon sisäiseen ja Espoon suunnan seutuliikenteeseen muutoksia, joiden kustannusvaikutus 2015 syyskaudella on yhteensä 1,43 milj. euroa. Vuositasolla HSL:n esitys merkitsisi vuodesta 2016 alkaen joukkoliikenteen operointiin 3 milj. euron lisäkustannusta. Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2015 joukkoliikennemenojen kasvattamista vuoden 2014 tasosta. Siksi HSL:n esittämistä liikenteen lisäyksiä tulee karsia merkittävästi ja korvata välttämättömät, esimerkiksi Vantaan linjastonsuunnitelmasta aiheutuvat lisäkustannukset kasvattamalla lipputuloja ja karsimalla muita joukkoliikennepalveluja. Ennen HSL:n lopullisen toiminta- ja taloussuunnitelman ja liikennöintisuunnitelman hyväksymistä HSL:n tulee sopia joukkoliikenteen linjastoon ja palvelutasoon kohdistuvista muutoksista Espoon kanssa. Nykyinen Lasilaakson tieyhteys ei sovellu bussiliikenteelle. Ympäristöluvan viipyessä uusi Lasimäentie ei vielä ole liikennöitävässä kunnossa 2015 syysliikenteen alkaessa, jolloin Mankin seisake on ollut määrä lakkauttaa. Espoo edellyttää, että Lasilaakson joukkoliikenteen jatkuvuuden turvaamiseksi HSL:n esittämä Mankin seisakkeen lakkautus ja linjan 18 jatkaminen Lasilaaksoon siirretään vuodelle Vanhan Espoon ja Kauklahden alueella toimii kutsuohjattu palvelulinja P80, jonka liikennöintikustannukset ovat laajalla, harvaan asutulla alueella muodostuneet kohtuuttoman korkeiksi Espoon muihin palvelulinjoihin nähden. HSL:n tulee pikaisesti kehittää P80 linjan palvelukonseptia niin, että esimerkiksi liikennöintialuetta supistamalla matkustajakohtaiset liikennöintikustannukset ja matkojen yhdistelyaste saadaan hyväksyttävälle tasolle. HSL:n tulee tehostaa joukkoliikenteen määrän ja palvelutason kehityksen seurantaa sekä raportoida Espoolle ennen HSL toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista Espoon suunnan joukkoliikennepalvelujen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta. YTV:n toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen sisältyi vuosittain jo lausuntovaiheessa kuvaus joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden alueellisesta toteutumisesta Espoon alueella. Vuoden 2009 jälkeen HSL ei ole tuottanut vastaavan tasoisia vuosittaisia analyysitietoja Espoon joukkoliikenteessä toteutuneesta palvelutasosta tai sen muutoksista. HSL toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksen lausuntopyyntöaineistoon tulee erikseen pyytämättä sisällyttää alueellinen selvitys Espoon joukkoliikenteen saavutettavuudesta ja palvelutasossa tapahtuvista muutoksista toimintavuoteen nähden. Vuodesta 2013 alkaen HSL on korvannut joukkoliikenteen palvelutasoanalyysin karttamuotoisilla koko Helsingin seudun kattavilla saavutettavuustarkasteluilla (SAVU) ja joukkoliikenteen matka-

3 Sivu 3 / 3 aikatarkasteluilla (MASA). Toteutustavasta ja karttojen mittakaavasta johtuen SAVU -tarkastelut eivät nykyisessä muodossaan riitä Espoon joukkoliikenteen tilannekuvan muodostamiseen tai kaupunginosakohtaiseen muutosten analysointiin. Espoon joukkoliikennepalvelujen toteutumisen oikea-aikainen seuranta ja alueellisten kehittämistarpeiden arviointi edellyttävät, että HSL kehittää SAVU -tarkasteluja ja tuottaa myös kunta- ja kaupunginosakohtaisia tietoja joukkoliikenteen määrän ja kustannuskehityksen seurantaa varten. HSL:n lausuntopyynnön mukaisesti lausunto raitioliikenteen linjastosuunnitelmasta , vuonna 2016 käyttöön otettavasta Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta sekä runkolinjan 560 jatkomahdollisuudesta Myyrmäestä Matinkylään sisältyvät erilliseen, mennessä HSL:lle annettavaan Espoon lausuntoon, joka tuodaan Espoon n käsittelyyn kokoukseen. 3. Lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Taloudellisesta tilanteesta johtuvan Espoo joukkoliikenteen karsintapaineen vähentämiseksi seutulippujen ja sisäisten lippujen hintoja on Espoon taloudellinen tilanne huomioiden korotettava enemmän kuin HSL esittää. Lippujen hinnoittelumuutosten hintasuhteet tulee toteuttaa niin, että sisäisen ja seutukausilipun välinen hintaporras madaltuu ja kuntien osuus on enintään 50 % HSL:lle joukkoliikenteen kustannuksista. 4. Kuntaosuuksien tasosta ja joukkoliikenteen budjetoinnista HSL:lle maksettavat kuntaosuudet on merkittävin Espoolle kohdistuva joukkoliikenteen käyttömeno. Valtuustokauden tavoitteena Espoossa on toimia edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Tuottavuuden tulee vuonna 2015 parantua vähintään 1 %. Vuodesta 2014 alkaen kirjaustapaa on tarkistettu niin, että myös aikaisemmilta vuosilta kertynyt HSL lipputulojen ylijäämän osuus kuntaosuuksista sisältyy Espoon kaupungin käyttötaloudessa joukkoliikenteen HSL- kuntaosuusmenoihin. Muuttunut kirjanpitokäytäntö edellyttää, että HSL toimittaa Espoon talousarvioseurantaa varten osavuosikatsaustensa yhteydessä arvion Espoolle kohdistuvien joukkoliikennemenojen, lipputulojen, liikennöintisuoritteen ja lipputulojen ylijäämän kehityksestä toimintavuoden aikana. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa Espoolle kohdistuvat vuoden 2015 toimintamenot ovat yhteensä 120,6 milj. euroa. Kasvua on lähes 5 milj. euroa eli 4,2 % HSL osavuosikatsauksessa ennustettuun vuoden 2014 toteumaan nähden. Espoon taloudellinen tilanne edellyttää,

4 Sivu 4 / 4 että menojen kasvattamisen sijaan HSL karsii joukkoliikennemenoja ja korottaa lippujen hintoja vuoden 2015 alussa esitettyä enemmän. Näillä perusteilla Espoon joukkoliikenteen kuntaosuuksien ennen ylijäämävähennyksiä ja tukia tulee vuonna 2015 olla yhteensä euroa pienempi kuin voimassa olevassa HSL Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on budjetoitu vuodelle HSL:n alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa Espoolle kohdistuviksi joukkoliikenteen kuntaosuuksiksi ennen lipputulojen ylijäämästä ja valtionavuista tehtäviä vähennyksiä on esitetty vuonna 2015 yhteensä 60,1 milj. euroa. Tämä merkitsisi Espoolle kohdistuvien menojen kasvattamista vuoden talousarvioon 2014 nähden lähes 2 milj. eurolla. Espoo edellyttää, että vahvistettavassa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa joukkoliikenteen 2015 kuntaosuudet ennen ylijäämävähennystä ovat Espoon kehystavoitteiden mukaisesti enintään 56,2 milj. euroa ja budjettivaje katetaan ensisijaisesti HSL:n toimintamenoja ja uusia palveluja karsimalla sekä lipunhintoja kasvattamalla. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille todetaan, että vuonna 2017 joukkoliikenteen kuntaosuudet nousevat merkittävästi kun Länsimetroa ja Kehärataa liikennöidään koko vuoden. Vuonna 2017 joukkoliikenteen subvention osuus Espoossa olisi 61,1 %, kun se muulla HSL alueella on keskimäärin 54,2 %. Jos kuntien joukkoliikenteen subventioaste halutaan edelleen pitää 50 %:ssa, tulisi Espoolle kohdistuvia lipputuloja vuonna 2017 kerätä noin 20 milj. euroa esitettyä enemmän. Tästä syystä HSL:n on suunnitelmakauden aikana huolehdittava vuosittain lippujen hintoja korottamalla, toimintaa tehostamalla sekä suunnittelemalla palvelut ja toiminta niin, että nyt käsiteltävällä suunnitelmakaudella Espoolle kohdistuvat toimintamenot pysyvät lipputuloihin nähden riittävän alhaisella tasolla niin, että Espoon kuntaosuudet ja joukkoliikenteen subventio eivät Länsimetron valmistuttua poikkea muiden HSL- kuntien tasosta. 5. Tarkastusmaksun korottamisesta Espoo puoltaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. 6. Espoon ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Ennakoitua suuremmasta lipputulosta on kertynyt Espoolle vuosien mittaan erittäin mittava HSL- ylijäämä, jota on vuosina pyritty palauttamaan Espoolle HSL:n vahvistettuihin toiminta- ja taloussuunnitelmiin perustuvilla, Espoon kuntaosuuksiin kohdistuvilla ylijäämähyvityksillä. Tästä huolimatta Espoolle kohdistuva HSL ylijäämän saldo on jatkuvasti kasvanut.

5 Sivu 5 / 5 HSL:n jäsenkunnille on vuodesta 2012 alkaen maksettu hyvityskorkoa kuntakohtaisesta ylijäämästä ja veloitettu korkoa kuntakohtaisesta alijäämästä. HSL:n alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa suunnitelmakauden alijäämät ovat yhtä suuret kuin kuntaosuuksien ylijäämien käyttö. Tämä tarkoittaa, että HSL:n kuntakohtaisesta ylijäämästä ja alijäämästä maksama korko rahoitetaan kuntaosuuksista. Ainakin vuoden 2013 osalta HSL:n kesällä 2013 Espoolle ylijäämästä maksama korko on HSL 2013 tilinpäätöksessä virheellisesti osoitettu Espoolle kohdistuvaksi menoksi. HSL:n tulee korjata lipputulojen ylijäämästä kunnille kohdistuvien korkojen tiliöintiä paitsi tulevien myös aikaisempien vuosien osalta niin, että ne kunnat, jotka ylijäämän muodossa ovat käytännössä lainoittaneet HSL:n toimintaa, saavat yhtymäkokouksen syksyllä 2011 tekemän päätöksen mukaisesti todellista korkotuloa HSL:n käytössä nyt olevalle ylijäämälleen ja vastaavasti alijäämäiset kunnat maksavat korkoa HSL:lle alijäämän muodossa saamastaan lainasta. Toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksessä HSL esittää aikaisempien vuosien tapaan, että Espoolle aiemmilta vuosilta kertyneestä lipputulojen ylijäämästä 3,282 milj. euroa käytetään vuoden 2014 kuntaosuuksiin ja loput ylijäämästä hyvitetään Espoolle 2,013 milj. euron tasaerinä vuosien kuntaosuuksissa. HSL:n osavuosikatsauksen 1/2014 perusteella Espoolle kohdistuva lipputulojen ylijäämän käyttö vuoden 2014 aikana on kuitenkin jälleen jäämässä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa budjetoitua merkittävästi pienemmäksi. Jotta ylijäämä todellisuudessakin saataisiin käytettyä kunnan esittämällä tavalla, tulee HSL:n vuoden 2014 tilinpäätöksen vahvistuttua maksaa Espoon kaupungille vuodelta 2014 käyttämättä jääneen osan vuodelle 2014 budjetoidusta 3,282 milj. euron ylijäämähyvityksestä. Samoin Espoo edellyttää, että HSL laatii vuosien talousarvion niin, että pääosin jo ennen vuotta 2013 Espoolle kertynyt 9,3 milj. euron HSL lipputulojen ylijäämä käytetään kuntaosuuksissa. 7. Kutsuplus liikenteen kehittämisestä koejakson päätyttyä vuoden 2015 lopussa Kutsuplus-palvelun operointi- ja yleiskustannukset (26 % kokonaismenoista) ovat osoittautuneet hyvin korkeiksi palvelun matkustajamääriin ja lipputuloon verrattuna. Muita HSL:n tarjoamia joukkoliikennepalveluja laadukkaampi, räätälöity Kutsuplus-liikenne on nyt hinnoiteltu käyttäjille erittäin edulliseksi suhteessa siitä HSL:lle ja kunnille aiheutuviin kustannuksiin. Laskentatavasta riippuen subvention osuus Kutsuplus-liikenteen kustannuksista oli %. Matkasta asiakkaalta peritty 5 euron suuruinen keskihinta on kovin alhainen suhteessa matkan todelliseen hintaan (30-50 euroa).

6 Sivu 6 / 6 Espoo esittää, että Kutsuplus-palvelun konseptia ja hinnoittelua tarkistetaan vuoden 2015 alusta paremmin vastaamaan siitä HSL:lle koituvia operointi- ja yleiskustannuksia. Jos Kutsuplus-liikenteen subventioastetta ja kustannuksia ei saada lähelle pienkalustolla ajettavan joukkoliikenteen tasoa vuoden 2015 aikana, palvelua tulee nykymuodossaan lakkauttaa. Huipputuntien ulkopuolella ja kesällä KutsuPlus-autojen käyttöaste on nyt melko alhainen, jolloin autot odottavat liikaa tyhjinä ja suhteellisen suurilla autoilla ajetaan vain muutamaa matkustajaa. Palvelun tulevaisuutta mietittäessä HSL:n tulee selvittää, onko KutsuPlus-autoja syytä jatkossa tilata HSL- käyttöön vain niin paljon, että niille riittää lähes koko palveluajalle jatkuvasti kyytejä tai rajataanko palvelu niihin ajankohtiin, jolloin sille on kohtuukustannuksin riittävästi kysyntää. 8. Metron yöliikenteen vakinaistaminen Vuodesta 2016 alkaen metron viikonloppujen yöliikenteen jatkamisesta koituisi Espoolle liityntälinjastoon ja terminaalien ylläpitoon ja valvontaan liittyviä lisäkustannuksia, joiden suuruus ei kaikilta osin ole tiedossa. Ennen kuin Espoo voi ottaa asiaan kantaa ja kokeilun vakinaistamisesta voidaan päättää, HSL:n tulee selvittää liikennöintiajan pidentämisestä Espoolle liityntälinjastoon sekä Länsimetron uusien asemien ylläpitoon ja vartiointiin aiheutuvat lisäkustannukset. 9. Infrakorvaukset HSL- Infrasopimuksen mukaisesti Espoo on toimittanut HSL:lle joukkoliikenteen infraomaisuuttaan koskevan arvion vuosina laskutettavien käyttökorvausten suuruudesta ja sisällöstä. HSL:n alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa esittämät infrakorvaukset vastaavat Espoon laskelmia infrakorvausten laskutuksesta vuosina Länsimetro on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2016 syksyllä. Arvio 2016 alkaen laskutettavista infrakorvauksista sisältyy HSL:n TTS suunnitelmaan. Toistaiseksi metroasemien ja liityntäterminaalien ylläpidosta Espoolle koituvat kustannukset ovat vasta alustavia. Espoon joukkoliikenteen infraomaisuudesta muodostuvista, pääomaja ylläpitokustannuksista muodostuvan infrakorvauksen loppusumma tulee rakentamisen edetessä tarkentumaan vuosien 2015 ja 2016 aikana. Käsittely :t käsiteltiin asian 3 jälkeen. Hagerlund Kerolan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 1: "1. HSL Strategiasuunnitelmasta ja Espoon tulostavoitteista

7 Sivu 7 / 7 Viimeiseen kappaleeseen seuraava lisäys toiseksi lauseeksi: 'Myös joukkoliikenneyhteydet palvelukeskittymiin on tärkeää turvata Espoostrategian mukaisesti.' Näin viimeinen kappale kuuluisi seuraavassa muodossaan: 'Espoon kannalta kaikkein tärkeimpiä alueellisen maankäytön ja seudullisen liikennejärjestelmän kehittämiskohteita ovat Länsimetro ja sen jatke Matinkylästä Kivenlahteen sekä Espoon kaupunkirata Leppävaarasta Kauklahteen. Myös joukkoliikenneyhteydet uudenlaisiin palvelukeskittymiin on tärkeää turvata Espoo-strategian mukaisesti. HSL:n tulee toiminnassaan ja erityisesti HLJ- ja MAL-valmistelussa ottaa nämä Espoolle keskeisen tärkeät lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet nykyistä paremmin huomioon kuten myös Espoon tulevaisuudessa tärkeät liikennehankkeet, joita ovat Raidejokeri, Länsirata, Kehä II:n jatke sekä liikenteen ympäristöhaittojen torjuntaratkaisut. Perustelut lyhyesti: Strategiassa korostetaan yhteyksiä palvelukeskuksiin. Tässä lausunnossa sitä ei korosteta. Hagerlund Kerolan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 2: Toisen kappaleen uudelleenmuotoilu. Vanha muotoilu on: "Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2015 joukkoliikennemenojen kasvattamista vuoden 2014 tasosta. Siksi HSL:n esittämistä liikenteen lisäyksiä tulee karsia merkittävästi ja korvata välttämättömät, esimerkiksi Vantaan linjastonsuunnitelmasta aiheutuvat lisäkustannukset kasvattamalla lipputuloja ja karsimalla muita joukkoliikennepalveluja. Ennen HSL:n lopullisen toiminta- ja taloussuunnitelman ja liikennöintisuunnitelman hyväksymistä HSL:n tulee sopia joukkoliikenteen linjastoon ja palvelutasoon kohdistuvista muutoksista Espoon kanssa.' Uusi muotoilu: 'Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2015 joukkoliikennemenojen merkittävää kasvattamista vuoden 2014 tasosta. Siksi HSL:n esittämistä liikenteen lisäyksiä tulee vielä tarkastella. Ennen HSL:n lopullisen toimintaja taloussuunnitelman ja liikennöintisuunnitelman hyväksymistä HSL:n tulee sopia joukkoliikenteen linjastoon ja palvelutasoon kohdistuvista muutoksista Espoon kanssa.' Perustelut: Asukasmäärä kasvaa ja kaupunki laajenee jatkuvasti, joukkoliikenteen tarve kasvaa vuosittain. Niinpä malli, jossa kulut eivät saa kasvaa lainkaan on aika vaativa. Taloustilanne on tiukka, joten olen valmis siihen, että liikenteen lisäyksiä vielä tarkastellaan. Jos löytyy jokin tarpeeton tai liiallinen satsaus, siihen voi tarttua."

8 Sivu 8 / 8 Hagerlund Kerolan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 3: "Alkuperäinen muotoilu: 'Taloudellisesta tilanteesta johtuvan Espoo joukkoliikenteen karsintapaineen vähentämiseksi seutulippujen ja sisäisten lippujen hintoja on Espoon taloudellinen tilanne huomioiden korotettava enemmän kuin HSL esittää. Lippujen hinnoittelumuutosten hintasuhteet tulee toteuttaa niin, että sisäisen ja seutukausilipun välinen hintaporras madaltuu ja kuntien osuus on enintään 50 % HSL:lle joukkoliikenteen kustannuksista.' Uusi muotoilu: "Espoo pitää matkalippujen hintojen nostoa perusteltuna. Lippujen hinnoittelumuutosten hintasuhteet tulee toteuttaa niin, että sisäisen ja seutukausilipun välinen hintaporras madaltuu." Perustelut: Tässä saatetaan rakentaa kurjistumisen kierrettä: kalliimpia lippuja, heikompaa tarjontaa, joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee, matkoja tehdään vähemmän, sama alkaa uudestaan. Matkalippujen hintojen nousu tulee tehdä vuosi kerrallaan: ei kerralla kohtuutonta hyppäystä. Sisäisen ja seutukausilipun hintaportaan madaltaminen on perusteltua.' Ahlfors Hagerlundin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 4: "Kohdassa 4. Alkuperäinen: Tästä syystä HSL:n on suunnitelmakauden aikana huolehdittava vuosittain lippujen hintoja korottamalla, toimintaa tehostamalla sekä suunnittelemalla palvelut ja toiminta niin, että nyt käsiteltävällä suunnitelmakaudella Espoolle kohdistuvat toimintamenot pysyvät lipputuloihin nähden riittävän alhaisella tasolla niin, että Espoon kuntaosuudet ja joukkoliikenteen subventio eivät Länsimetron valmistuttua poikkea muiden HSL-kuntien tasosta. Esitän, että vaihdetaan lauseen sisällä "...toimintaa tehostamalla, lippujen hintoja korottamalla ja suunnittelemalla toiminta niin, että..." Perustelu: Vaikka lausunnossa onkin aiemmin korostettu, että Espoo hyväksyy lippujen hintojen nousun, täytyy toiminnan tehostamisen ja kehittämisen olla ensimmäinen lähtökohta ja vasta sen jälkeen lippujen hintojen korotus. Lisäksi esitän muutettavaksi kohdan viimeistä lausetta: " että Espoon kuntaosuudet ja joukkoliikenteen subventio eivät Länsimetron valmistuttua poikkea merkittävästi muiden HSL-kuntien tasosta." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon tehdyistä ehdotuksista. Puheenjohtajan yhteenveto hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Sivu 9 / 9 Puheenjohtaja teki seuraavan käsittelyjärjestysehdotuksen; muutosehdotukset käsitellään siinä järjestyksessä kuin ne kohdistuvat päätösehdotuksen kohtiin numerojärjestyksessä. hyväksyi puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Äänestys muutosehdotuksesta, joka kohdistuu päätösehdotukseen kohtaan nro 1: Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen yksimielisesti. Äänestys muutosehdotuksesta, joka kohdistuu päätösehdotukseen kohtaan n:ro 2: Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen Hagerlundin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys muutosehdotuksesta, joka kohdistuu päätösehdotukseen kohtaan n:ro 3: Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen Hagerlundin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys muutosehdotuksesta, joka kohdistuu päätösehdotukseen kohtaan n:ro 4: Äänestyksessä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen Ahlforsin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös : antaa Helsingin Seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta seuraavan lausunnon: 1. HSL Strategiasuunnitelmasta ja Espoon tulostavoitteista HSL:n vuosille esittämät strategiset tavoitteet ovat kannatettavia ja hyviä. Strategisten tavoitteiden seuranta koko HSL-alueen kattavilla tunnusluvuilla ei kuitenkaan ole Espoon näkökulmasta riittävää: Jotta Espoon omien ja HSL:n asettamien tavoitteiden toteutumista voidaan Espoon osalta seurata, tulee HSL:n tehostaa sekä HSL:n että Espoon joukkoliikenteelle asettamien strategisten tavoitteiden systemaattista seurantaa ja tuottaa mittaritietoja myös joukkoliikenteen kuntakohtaisen

10 Sivu 10 / 10 kehityksen seurantaa varten. Myös HSL joukkoliikenteen yksikkökustannusten vuosittainen raportointi tulee ottaa takaisin käyttöön. Espoon strategisena tavoitteena kuluvalla valtuustokaudella on kehittää Espoon kaupunkirakennetta osana metropolialuetta, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Myös palvelukeskittymien saavutettavuutta halutaan parantaa joukkoliikenneyhteyksin ja kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Lisäksi Helsingin Seudun Liikennekuntayhtymän halutaan tiivistävän ja kehittävän yhteistyötä, maankäytön, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta vastaavien Espoon kaupungin organisaatioiden kanssa. Espoon kannalta kaikkein tärkeimpiä alueellisen maankäytön ja seudullisen liikennejärjestelmän kehittämiskohteita ovat Länsimetro ja sen jatke Matinkylästä Kivenlahteen sekä Espoon kaupunkirata Leppävaarasta Kauklahteen. Myös joukkoliikenneyhteydet palvelukeskittymiin on tärkeää turvata Espoo-strategian mukaisesti. HSL:n tulee toiminnassaan ja erityisesti HLJ- ja MAL-valmistelussa ottaa nämä Espoolle keskeisen tärkeät lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet nykyistä paremmin huomioon kuten myös Espoon tulevaisuudessa tärkeät liikennehankkeet, joita ovat Raidejokeri, Länsirata, Kehä II:n jatke sekä liikenteen ympäristöhaittojen torjuntaratkaisut." 2. Joukkoliikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista HSL:n esittää vuonna 2015 Espoon sisäiseen ja Espoon suunnan seutuliikenteeseen muutoksia, joiden kustannusvaikutus 2015 syyskaudella on yhteensä 1,43 milj. euroa. Vuositasolla HSL:n esitys merkitsisi vuodesta 2016 alkaen joukkoliikenteen operointiin 3 milj. euron lisäkustannusta. Espoon taloustilanne ei mahdollista vuonna 2015 joukkoliikennemenojen merkittävää kasvattamista vuoden 2014 tasosta. Siksi HSL:n esittämiä liikenteen lisäyksiä tulee vielä tarkastella ennen HSL:n lopullisen toimintaja taloussuunnitelman ja liikennöintisuunnitelman hyväksymistä. HSL:n tulee sopia joukkoliikenteen linjastoon ja palvelutasoon kohdistuvista muutoksista Espoon kanssa. Nykyinen Lasilaakson tieyhteys ei sovellu bussiliikenteelle. Ympäristöluvan viipyessä uusi Lasimäentie ei vielä ole liikennöitävässä kunnossa 2015 syysliikenteen alkaessa, jolloin Mankin seisake on ollut määrä lakkauttaa. Espoo edellyttää, että Lasilaakson joukkoliikenteen jatkuvuuden turvaamiseksi HSL:n esittämä Mankin seisakkeen lakkautus ja linjan 18 jatkaminen Lasilaaksoon siirretään vuodelle Vanhan Espoon ja Kauklahden alueella toimii kutsuohjattu palvelulinja P80, jonka liikennöintikustannukset ovat laajalla, harvaan asutulla alueella muodostuneet kohtuuttoman korkeiksi Espoon muihin palvelulinjoihin nähden. HSL:n tulee pikaisesti kehittää P80 linjan palvelukonseptia niin, että esimerkiksi liikennöintialuetta supistamalla matkustajakohtaiset

11 Sivu 11 / 11 liikennöintikustannukset ja matkojen yhdistelyaste saadaan hyväksyttävälle tasolle. HSL:n tulee tehostaa joukkoliikenteen määrän ja palvelutason kehityksen seurantaa sekä raportoida Espoolle ennen HSL toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista Espoon suunnan joukkoliikennepalvelujen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta. YTV:n toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen sisältyi vuosittain jo lausuntovaiheessa kuvaus joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden alueellisesta toteutumisesta Espoon alueella. Vuoden 2009 jälkeen HSL ei ole tuottanut vastaavan tasoisia vuosittaisia analyysitietoja Espoon joukkoliikenteessä toteutuneesta palvelutasosta tai sen muutoksista. HSL toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksen lausuntopyyntöaineistoon tulee erikseen pyytämättä sisällyttää alueellinen selvitys Espoon joukkoliikenteen saavutettavuudesta ja palvelutasossa tapahtuvista muutoksista toimintavuoteen nähden. Vuodesta 2013 alkaen HSL on korvannut joukkoliikenteen palvelutasoanalyysin karttamuotoisilla koko Helsingin seudun kattavilla saavutettavuustarkasteluilla (SAVU) ja joukkoliikenteen matkaaikatarkasteluilla (MASA). Toteutustavasta ja karttojen mittakaavasta johtuen SAVU-tarkastelut eivät nykyisessä muodossaan riitä Espoon joukkoliikenteen tilannekuvan muodostamiseen tai kaupunginosakohtaiseen muutosten analysointiin. Espoon joukkoliikennepalvelujen toteutumisen oikea-aikainen seuranta ja alueellisten kehittämistarpeiden arviointi edellyttävät, että HSL kehittää SAVU-tarkasteluja ja tuottaa myös kunta- ja kaupunginosakohtaisia tietoja joukkoliikenteen määrän ja kustannuskehityksen seurantaa varten. HSL:n lausuntopyynnön mukaisesti lausunto raitioliikenteen linjastosuunnitelmasta , vuonna 2016 käyttöön otettavasta Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta sekä runkolinjan 560 jatkomahdollisuudesta Myyrmäestä Matinkylään sisältyvät erilliseen, mennessä HSL:lle annettavaan Espoon lausuntoon, joka tuodaan Espoon n käsittelyyn kokoukseen. 3. Lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Espoo pitää matkalippujen hintojen nostoa perusteltuna. Lippujen hinnoittelumuutosten hintasuhteet tulee toteuttaa niin, että sisäisen ja seutukausilipun välinen hintaporras madaltuu. 4. Kuntaosuuksien tasosta ja joukkoliikenteen budjetoinnista HSL:lle maksettavat kuntaosuudet on merkittävin Espoolle kohdistuva joukkoliikenteen käyttömeno.

12 Sivu 12 / 12 Valtuustokauden tavoitteena Espoossa on toimia edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Tuottavuuden tulee vuonna 2015 parantua vähintään 1 %. Vuodesta 2014 alkaen kirjaustapaa on tarkistettu niin, että myös aikaisemmilta vuosilta kertynyt HSL lipputulojen ylijäämän osuus kuntaosuuksista sisältyy Espoon kaupungin käyttötaloudessa joukkoliikenteen HSL- kuntaosuusmenoihin. Muuttunut kirjanpitokäytäntö edellyttää, että HSL toimittaa Espoon talousarvioseurantaa varten osavuosikatsaustensa yhteydessä arvion Espoolle kohdistuvien joukkoliikennemenojen, lipputulojen, liikennöintisuoritteen ja lipputulojen ylijäämän kehityksestä toimintavuoden aikana. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa Espoolle kohdistuvat vuoden 2015 toimintamenot ovat yhteensä 120,6 milj. euroa. Kasvua on lähes 5 milj. euroa eli 4,2 % HSL osavuosikatsauksessa ennustettuun vuoden 2014 toteumaan nähden. Espoon taloudellinen tilanne edellyttää, että menojen kasvattamisen sijaan HSL karsii joukkoliikennemenoja ja korottaa lippujen hintoja vuoden 2015 alussa esitettyä enemmän. Näillä perusteilla Espoon joukkoliikenteen kuntaosuuksien ennen ylijäämävähennyksiä ja tukia tulee vuonna 2015 olla yhteensä euroa pienempi kuin voimassa olevassa HSL Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on budjetoitu vuodelle HSL:n alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa Espoolle kohdistuviksi joukkoliikenteen kuntaosuuksiksi ennen lipputulojen ylijäämästä ja valtionavuista tehtäviä vähennyksiä on esitetty vuonna 2015 yhteensä 60,1 milj. euroa. Tämä merkitsisi Espoolle kohdistuvien menojen kasvattamista vuoden talousarvioon 2014 nähden lähes 2 milj. eurolla. Espoo edellyttää, että vahvistettavassa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa joukkoliikenteen 2015 kuntaosuudet ennen ylijäämävähennystä ovat Espoon kehystavoitteiden mukaisesti enintään 56,2 milj. euroa ja budjettivaje katetaan ensisijaisesti HSL:n toimintamenoja ja uusia palveluja karsimalla sekä lipunhintoja kasvattamalla. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille todetaan, että vuonna 2017 joukkoliikenteen kuntaosuudet nousevat merkittävästi kun Länsimetroa ja Kehärataa liikennöidään koko vuoden. Vuonna 2017 joukkoliikenteen subvention osuus Espoossa olisi 61,1 %, kun se muulla HSL alueella on keskimäärin 54,2 %. Jos kuntien joukkoliikenteen subventioaste halutaan edelleen pitää 50 %:ssa, tulisi Espoolle kohdistuvia lipputuloja vuonna 2017 kerätä noin 20 milj. euroa esitettyä enemmän. Tästä syystä HSL:n on suunnitelmakauden aikana huolehdittava toimintaa tehostamalla, lippujen hintoja korottamalla ja suunnittelemalla toiminta niin, että nyt käsiteltävällä suunnitelmakaudella Espoolle kohdistuvat toimintamenot pysyvät lipputuloihin nähden riittävän alhaisella tasolla niin, että Espoon kuntaosuudet ja joukkoliikenteen subventio eivät

13 Sivu 13 / 13 Länsimetron valmistuttua poikkea merkittävästi muiden HSL -kuntien tasosta. 5. Tarkastusmaksun korottamisesta Espoo puoltaa HSL:n esittämää tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. 6. Espoon ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Ennakoitua suuremmasta lipputulosta on kertynyt Espoolle vuosien mittaan erittäin mittava HSL- ylijäämä, jota on vuosina pyritty palauttamaan Espoolle HSL:n vahvistettuihin toiminta- ja taloussuunnitelmiin perustuvilla, Espoon kuntaosuuksiin kohdistuvilla ylijäämähyvityksillä. Tästä huolimatta Espoolle kohdistuva HSL ylijäämän saldo on jatkuvasti kasvanut. HSL:n jäsenkunnille on vuodesta 2012 alkaen maksettu hyvityskorkoa kuntakohtaisesta ylijäämästä ja veloitettu korkoa kuntakohtaisesta alijäämästä. HSL:n alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa suunnitelmakauden alijäämät ovat yhtä suuret kuin kuntaosuuksien ylijäämien käyttö. Tämä tarkoittaa, että HSL:n kuntakohtaisesta ylijäämästä ja alijäämästä maksama korko rahoitetaan kuntaosuuksista. Ainakin vuoden 2013 osalta HSL:n kesällä 2013 Espoolle ylijäämästä maksama korko on HSL 2013 tilinpäätöksessä virheellisesti osoitettu Espoolle kohdistuvaksi menoksi. HSL:n tulee korjata lipputulojen ylijäämästä kunnille kohdistuvien korkojen tiliöintiä paitsi tulevien myös aikaisempien vuosien osalta niin, että ne kunnat, jotka ylijäämän muodossa ovat käytännössä lainoittaneet HSL:n toimintaa, saavat yhtymäkokouksen syksyllä 2011 tekemän päätöksen mukaisesti todellista korkotuloa HSL:n käytössä nyt olevalle ylijäämälleen ja vastaavasti alijäämäiset kunnat maksavat korkoa HSL:lle alijäämän muodossa saamastaan lainasta. Toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksessä HSL esittää aikaisempien vuosien tapaan, että Espoolle aiemmilta vuosilta kertyneestä lipputulojen ylijäämästä 3,282 milj. euroa käytetään vuoden 2014 kuntaosuuksiin ja loput ylijäämästä hyvitetään Espoolle 2,013 milj. euron tasaerinä vuosien kuntaosuuksissa. HSL:n osavuosikatsauksen 1/2014 perusteella Espoolle kohdistuva lipputulojen ylijäämän käyttö vuoden 2014 aikana on kuitenkin jälleen jäämässä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa budjetoitua merkittävästi pienemmäksi. Jotta ylijäämä todellisuudessakin saataisiin käytettyä kunnan esittämällä tavalla, tulee HSL:n vuoden 2014 tilinpäätöksen vahvistuttua maksaa Espoon kaupungille vuodelta 2014 käyttämättä jääneen osan vuodelle 2014 budjetoidusta 3,282 milj. euron ylijäämähyvityksestä. Samoin Espoo edellyttää, että HSL laatii vuosien talousarvion niin, että

14 Sivu 14 / 14 pääosin jo ennen vuotta 2013 Espoolle kertynyt 9,3 milj. euron HSL lipputulojen ylijäämä käytetään kuntaosuuksissa. 7. Kutsuplus liikenteen kehittämisestä koejakson päätyttyä vuoden 2015 lopussa Kutsuplus-palvelun operointi- ja yleiskustannukset (26 % kokonaismenoista) ovat osoittautuneet hyvin korkeiksi palvelun matkustajamääriin ja lipputuloon verrattuna. Muita HSL:n tarjoamia joukkoliikennepalveluja laadukkaampi, räätälöity Kutsuplus-liikenne on nyt hinnoiteltu käyttäjille erittäin edulliseksi suhteessa siitä HSL:lle ja kunnille aiheutuviin kustannuksiin. Laskentatavasta riippuen subvention osuus Kutsuplus-liikenteen kustannuksista oli %. Matkasta asiakkaalta peritty 5 euron suuruinen keskihinta on kovin alhainen suhteessa matkan todelliseen hintaan (30-50 euroa). Espoo esittää, että Kutsuplus-palvelun konseptia ja hinnoittelua tarkistetaan vuoden 2015 alusta paremmin vastaamaan siitä HSL:lle koituvia operointi- ja yleiskustannuksia. Jos Kutsuplus-liikenteen subventioastetta ja kustannuksia ei saada lähelle pienkalustolla ajettavan joukkoliikenteen tasoa vuoden 2015 aikana, palvelua tulee nykymuodossaan lakkauttaa. Huipputuntien ulkopuolella ja kesällä KutsuPlus-autojen käyttöaste on nyt melko alhainen, jolloin autot odottavat liikaa tyhjinä ja suhteellisen suurilla autoilla ajetaan vain muutamaa matkustajaa. Palvelun tulevaisuutta mietittäessä HSL:n tulee selvittää, onko KutsuPlus-autoja syytä jatkossa tilata HSL- käyttöön vain niin paljon, että niille riittää lähes koko palveluajalle jatkuvasti kyytejä tai rajataanko palvelu niihin ajankohtiin, jolloin sille on kohtuukustannuksin riittävästi kysyntää. 8. Metron yöliikenteen vakinaistaminen Vuodesta 2016 alkaen metron viikonloppujen yöliikenteen jatkamisesta koituisi Espoolle liityntälinjastoon ja terminaalien ylläpitoon ja valvontaan liittyviä lisäkustannuksia, joiden suuruus ei kaikilta osin ole tiedossa. Ennen kuin Espoo voi ottaa asiaan kantaa ja kokeilun vakinaistamisesta voidaan päättää, HSL:n tulee selvittää liikennöintiajan pidentämisestä Espoolle liityntälinjastoon sekä Länsimetron uusien asemien ylläpitoon ja vartiointiin aiheutuvat lisäkustannukset.

15 Sivu 15 / Infrakorvaukset HSL- Infrasopimuksen mukaisesti Espoo on toimittanut HSL:lle joukkoliikenteen infraomaisuuttaan koskevan arvion vuosina laskutettavien käyttökorvausten suuruudesta ja sisällöstä. HSL:n alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa esittämät infrakorvaukset vastaavat Espoon laskelmia infrakorvausten laskutuksesta vuosina Länsimetro on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2016 syksyllä. Arvio 2016 alkaen laskutettavista infrakorvauksista sisältyy HSL:n TTS suunnitelmaan. Toistaiseksi metroasemien ja liityntäterminaalien ylläpidosta Espoolle koituvat kustannukset ovat vasta alustavia. Espoon joukkoliikenteen infraomaisuudesta muodostuvista, pääomaja ylläpitokustannuksista muodostuvan infrakorvauksen loppusumma tulee rakentamisen edetessä tarkentumaan vuosien 2015 ja 2016 aikana. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Äänestyslistat 47 - HSL:n lausuntopyyntö jäsenkunnille, Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta Yhteenveto Espoon kuntaosuuksien perusteluista - Kutsuplus.fi esittelydiat, HSL Kari Rissanen, HSL:n joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuus -kartat (MASA), päivitetty Muutokset Espoon sisäisillä linjoilla ja Espoon suunnan seutulinjoilla (alustava HSL:n TTS Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma HSLH, HSL taloussuunnitelmaa koskeva lausuntopyyntö- ja hyväksymismenettely HSL:n hallitus on pyytänyt mennessä Espoon kaupungilta lausuntoa Helsingin Seudun liikenne kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta Lausuntopyyntö ja ote HSL hallituksen pöytäkirjasta ovat oheismateriaalina. Tällä kertaa HSL pyytää taloussuunnitelman yhteydessä lausuntoa myös Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta, Raitioliikenteen linjastosuunnitelmasta ja runkolinja 560 jatkomahdollisuudesta Myyrmäestä Matinkylään. Näiden asioiden osalta lausuntoaikaa on annettu asti. Näistä syistä Espoon lausunto on nyt jaettu kahteen osaan niin, että lle tuodaan elokuun kokouksessa päätettäväksi HSL toiminta- ja taloussuunnitelmaa koskeva lausunto. Vastaavasti Länsimetron liityntälinjaston ja raitioliikenteen linjastosuunnitelmia ja

16 Sivu 16 / 16 runkolinjan 560 jatkomahdollisuutta koskeva lausunto tuodaan päätettäväksi n syyskuun kokoukseen. Vaikka HSL:lle annetaan talous- ja toimintasuunnitelmaa koskeva lausunto ennen Espoon varsinaista talousarviokäsittelyä, se on vuoden 2015 osalta Espoon kaupungin taloutta sitova. Alustavaan HSL toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy kuntayhtymän esitys joukkoliikenteen hoidosta vuosina , siitä jäsenkunnille koituvista kuntaosuuksista sekä lipun hintoihin esitettävistä keskimääräisistä korotuksista. Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän toimintaa ohjaa perussopimus, jonka nojalla kuntayhtymä vastaa jäsenkuntiensa: Espoon, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä ja suunnittelusta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatimisesta. HSL:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy toimintastrategia 2025, henkilöstöstrategia 2018 sekä taloussuunnitelma HSL:n hallitus on hyväksynyt kevään kuluessa HSL:ssä laaditun alustavan toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille , ja HSL perussopimuksen mukaisesti lähettänyt sen lausunnolle jäsenkuntiin. Syys- lokakuun aikana HSL tarkistaa toiminta- ja talousesitystään kunnilta saamiensa lausuntojen sekä vuoden 2014 edetessä tarkentuneen kustannus- ja lipputuloennusteen perusteella. Yhtymäkokouksen on määrä vahvistaa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma marraskuussa Perussopimus edellyttää, että HSL liittää kuntien talousarvioesityksestä antamat lausunnot yhtymäkokoukselle annettavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen. HSL- kuntayhtymä rahoittaa tuottamansa joukkoliikennepalvelut pääosin lipputuloilla ja kuntaosuuksilla. HSL:lle joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan jäsenkuntien kesken palvelujen käytön suhteessa. Lipputulot kohdistetaan kuntakohtaisen lipputulokertymän perusteella. HSL:n talousarviossa on huomioitu myös valtion pääkaupunkiseudulle myöntämä suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, joka jaetaan jäsenkuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Siltä osin kuin HSL:n tehtävien hoidosta perittävät maksut ja tuotot eivät riitä kattamaan niistä aiheutuvia kuluja, kunnat maksavat HSL:lle kuntaosuutta, jolla katetaan kullekin kunnalle koituva joukkoliikenteen tuottojen ja kulujen erotus.

17 Sivu 17 / Lausuntopyynnön sisältö HSL:n hallitus pyytää Espoolta ja muilta jäsenkunnilta alustavaan taloussuunnitelmaan liittyen lausuntoa mennessä erityisesti seuraavista asioista: - Strategiasuunnitelmasta - Liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista - Kuntaosuuksien tasosta - Lippujen hintojen keskimääräisistä muutoksista - Tarkastusmaksun korottamisesta - Kutsuplus-liikenteen kehittämisestä koekäytön päättyessä vuoden 2015 lopussa - Metron yöliikenteen vakinaistamisesta - Kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä suunnitelmakaudella Lisäksi HSL:n hallitus pyytää samassa yhteydessä lausuntoa mennessä myös: - Raitiotien linjastosuunnitelmasta Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta - Runkolinjan 560 jatkomahdollisuudesta Myyrmäestä Matinkylään Näiden asioiden osalta Espoon lausunto tuodaan n päätettäväksi pidettävässä kokouksessa. Lausuntopyyntö ja ote lausuntopyyntöä koskevasta HSL:n hallituksen pöytäkirjasta sekä Helsingin seudun joukkoliikenteen kuntayhtymän hallituksen hyväksymä Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma ovat oheismateriaalina. 3. Lausunto sitoo Espoon taloutta HSL:lle taloussuunnitelmasta annettava lausunto on Espoon kaupungin kannalta keskeinen Espoon joukkoliikenteen talouden ja palvelutason ohjauksen väline. Lausunnossaan Espoon kaupungin tulee ilmoittaa HSL:lle joukkoliikenteen kuntaosuuksiin vuonna 2015 käytettävissä olevan rahoituksen taso. Samalla kaupunki määrittelee tulevan vuoden joukkoliikennepalvelujen karsinta- ja lisäystarpeet sekä joukkoliikenteessä noudatettavan palvelutason, ottaa kantaa HSL-linjaston lähivuosien kehittämisehdotuksiin, tulevan vuoden joukkoliikenteen taksoihin sekä kertoo HSL:lle Espoon kaupungin strategisista tavoitteista sekä Espoossa joukkoliikenteelle asetetuista taloudellisista ja laadullisista kehittämistavoitteista. Vuoden 2015 osalta lausunnossa esitetyt kannanotot ovat kaupungin taloutta ja Espoon 2015 talousarvion laatimista sitovia, joskin yhtymäkokouksen marraskuussa hyväksyttämä HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma lopulta vahvistaa vuonna 2015 perittävien kuntaosuuksien lopullisen tason.

18 Sivu 18 / 18 HSL päättää 2015 kuntaosuuksien suuruuden jäsenkuntien HSL:n taloussuunnitelmasta antamien lausuntojen ja vuonna 2014 toteutuvan lipputulo- ja kustannuskehityksen perusteella. Koska HSL kilpailuttaa joukkoliikennepalveluja linjoittain 6-8 vuodeksi kerrallaan, uusien liikennepalvelujen kustannukset koskevat aloitusvuonna yleensä vain syyskauden liikennettä. Siksi vuonna 2015 toteutuvien uusien palvelujen kustannusvaikutukset kohdistuvat täysimääräisenä Espoon kuntaosuuksiin vasta vuodesta 2016 alkaen ja sitovat Espoon taloutta kilpailutuskauden loppuun asti. 4. HSL:n taloussuunnitelma HSL:n alustava taloussuunnitelma sisältää toimintastrategian, henkilöstösuunnitelman sekä käyttötalousosan, johon sisältyy toimintatuloja menoerittelyjen lisäksi suunnitelmakaudella toteutettavaksi esitetyt investoinnit sekä taloussuunnitelman toteuttamisesta koituvat kuntaosuudet ja suunnitelma aikaisemmilta vuosilta Espoolle kertyneen lipputulojen ylijäämän käytöstä. Espoo on jo useina vuosina pyytänyt HSL:ltä kuvausta joukkoliikennepalveluille asetettujen tavoitteiden alueellisesta toteutumisesta. Nyt HSL tuottaa vuosittain joukkoliikenteen matkaaikasaavutettavuutta kuvaavia MASA- ja SAVU -karttoja, joista koottu raportti on oheismateriaalina, päivätty HSL:n strategiset tavoitteet HSL Strategia 2025:n visio on "Joukkoliikenne on ykkösvalinta ja Helsingin seutu älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjä". Visiota palvelevat tavoitteet on kuvattu oheisessa kaaviossa.

19 Sivu 19 / 19 Alatavoitteet ja mittarit on esitelty tarkemmin HSL:n Toiminta- ja taloussuunnitelmassa Espoon joukkoliikennepalvelujen kannalta HSL:n asettamat tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Joukkoliikenteen rahoituksen kannalta on positiivista, että HSL nyt on asettanut strategiseksi tavoitteekseen myös joukkoliikenteen tehokkaan talouden ja rahoituspohjan kestävyyden HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma TTS Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan HSL:n vuoden 2015 toimintamenot ovat yhteensä 623,1 milj. euroa. Tämä merkitsee 5,6 % menojen lisäystä HSL:n ensimmäisessä 2014 osavuosikatsauksessa ennustamaan toteumaan nähden. Liikenteen järjestämisestä HSL:lle koituvat operointikustannukset ovat yhteensä 499,4 milj. euroa. Operointikustannusten arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,5 % vuoden 2014 talousarvion tasosta ja 6,2 % HSL:n ennustamaan vuoden 2014 toteumaan nähden. Koska HSL on arvioinut joukkoliikenteen kustannustason nousevan vain 1,5 % kuluvaan vuoteen nähden, operointimenojen kasvu johtuu suurelta osin liikenteen lisäyksistä ja Kehäradan käyttöönotosta elokuussa HSL:n yleiskustannukset vuonna 2015 ovat yhteensä 53,1 milj. euroa. Kasvua 2014 talousarvioon nähden on 9,5 % ja vuoden 2015 ennustettuun toteumaan nähden 8,6 %

20 Sivu 20 / 20 HSL:n toimintatulot vuonna 2015 ovat taloussuunnitelman mukaan yhteensä 625,2 milj. euroa. Kasvua vuoden 2014 talousarvioon nähden on 4,7 %. Vuonna 2015 lipputulokertymälle esitetty kokonaiskasvu HSL:n vahvistettuun 2014 taloussuunnitelmaan nähden on 1,6 % ja toteumaennusteeseen nähden 2,8 %. Valtion myöntämän joukkoliikenteen tuen määräksi on vuosina arvioitu 7,3 milj. euroa/vuosi. Tuki kohdistuu kunnille asukaslukujen suhteessa. Jäsenkuntien kuntaosuudet ennen valtionapua tai muita vähennyksiä ovat yhteensä 323,7 milj. euroa. Kuntaosuudet muodostavat 49,2 % HSL:n toimintatulosta. HSL tilikauden 2015 alijäämäksi arvioidaan jäävän 8,6 milj. euroa, joka esitetään katettavaksi HSL:lle aiemmilta vuosilta kertyneellä lipputilojen ylijäämällä Operointikustannukset Taloussuunnitelman mukaan bussiliikenteen operointimenot vuonna 2015 ovat yhteensä 323,3 milj. euroa. Bussiliikenteen kustannustason arvioidaan vuonna 2015 nousevan 1,8 %. Junaliikenteen menot ovat vuonna 2015 yhteensä 89,4 milj. euroa. Menojen arvioidaan vuosina kasvavan uuden Sm5-kaluston ja Kehäradan käyttöönoton myötä. Junaliikenteen kustannustason muutos on ostoliikenteen osalta 0.9 %. Vuonna 2016, kun Kehärata on koko vuoden käytössä, junaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 317,6 milj. euroa ja vuonna milj. euroa. HSL:n ja VR:n välinen lähiliikennesopimukseen on vuoden 2014 alussa tehty tarkistus, joka liitti Keravan ja Kirkkonummen matkustuksen osaksi HSL ostopalvelusopimusta. Uusi sopimusrakenne kasvattaa sekä HSL:n lipputuloja että operointikustannuksia lähiseutuvyöhykkeessä. Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2015 olevan 51,4 milj. euroa ja kustannustason nousun 1,3 %. Vuonna 2016 kustannukset nousevat 2,3 % uuden kaluston pääomakustannusten johdosta. Metroliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2015 olevan 28,3 milj. euroa ja kustannustason nousun 1,0 %. Vuonna 2016 kustannuksiksi arvioidaan 39,3 milj. euroa ja vuonna ,6 milj. euroa. Vuonna 2015 kustannuksia nostaa uuden metrokaluston pääomakustannukset. Vuosina kustannukset nousevat merkittävästi uuden metrokaluston ja Länsimetron käyttöönoton myötä. Metron yöliikennettä on päätetty jatkaa kokeiluna vuoden 2014 loppuun asti. Nykyisenkaltaisen yöliikennöinnin kustannukset vuonna 2015 ovat euroa vuositasolla, kun arvioidaan bussiliikenteen vähentyminen. Talousarvioehdotus sisältää vuosina nykyisen kaltaisen

21 Sivu 21 / 21 yöliikenteen kustannukset. Kuntia on pyydetty ottamaan kantaa yömetrokokeilun vakinaistamiseen. Länsimetrosta yöliikenteelle koituvat lisäkustannukset eivät kuitenkaan sisälly taloussuunnitelmaan. HKL:n lauttaliikenteen 2015 kustannuksiksi on arvioitu 4,1 milj. euroa ja kustannustason nousuksi 1,3 %. Kutsuplus-liikenteen operointikustannusten arvioidaan vuonna 2014 olevan 2,9 milj. euroa. Oheismateriaalina on HSL:n selvitys Kutsuplus palvelun kustannusten ja matkustajamäärän toteutuneesta kehityksestä. Matkustajamäärä on vuonna 2014 kasvanut. Suhteessa autokantaan ja palvelusta HSL:lle koituviin kustannuksiin matkustajia tai lipputuloja on kuitenkin liian vähän. Subventioaste ja yksittäisen matkan tuotantokustannukset ovat merkittävästi muuta joukkoliikennettä korkeammat. Huhtikuussa 2014 subvention osuus oli 85 % palvelun kokonaismenoista. Kutsuplus-palveluun liittyvät yleiskustannukset ovat merkittävästi muuta joukkoliikennettä korkeammat: Vuoden 2015 taloussuunnitelmassa yleiskustannusten osuudeksi on arvioitu 26 % Kutsuplus-palvelun 3,9 milj. euron kokonaiskustannuksista HSL maksaa kunnille joukkoliikenteen infrasta käyttökorvausta HSL perussopimuksen mukaisesti HSL:n jäsenkunnilleen maksamat käyttökorvaukset niiden omistaman joukkoliikenteen infrastruktuurin käytöstä ja ylläpidosta sisältyvät käytön suhteessa joukkoliikenteen kuntaosuuksiin. Korvausten määräytyminen ja jako kuntien kesken tapahtuu HSL perussopimuksen, infrasopimuksen ja Kehäradan ja Länsimetron infrakustannusten kohdentamisesta vuoden 2014 aikana solmittavan sopimuksen perusteella joukkoliikenteen käytön suhteessa. Vuonna 2015 HSL maksaa kunnille infrakorvauksia yhteensä 68,6 milj. euron edestä. Helsingin veloitusosuus korvauksista on 58,9 milj. euroa, Espoon osuus 2,7 milj. euroa, Vantaan osuus 6,6 milj. euroa, Keravan 0,08 milj. euroa sekä Kirkkonummen osuus 0,3 milj.euroa. Lisäystä edellisvuodesta on 2,5 milj. euroa (3,8 %). Infrakustannukset on jaettu kuntien kesken joukkoliikenteen nousujen suhteessa ottaen huomioon Kehäradan osalta HSL:n hallituksen hyväksymä 2014 uusien isojen joukkoliikennehankkeiden kustannusjakosopimus. Kuntaosuuksissa Espoolle kohdistuvat infrakustannukset kasvavat vuonna 2015 noin 0,2 milj. euroa. Lähinnä elokuussa 2015 käyttöön otettavasta Kehäradasta Espoolle aiheutuva kuntaosuuden kasvu on siten varsin maltillinen Vuonna 2016 alkaen HSL:n infrakorvaukset kasvavat merkittävästi. Kehärata on silloin koko vuoden käytössä. Espoon kannalta merkittävämpi on kuitenkin syksyllä 2016 käyttöön otettava Länsimetro. Alustavan arvion mukaan Espoon maksettavaksi koituva HSL:n infrakorvaus on 14,2 milj. euroa vuonna 2016 ja 31,8 milj. euroa vuonna 2017, kun Länsimetro on täysimääräisesti käytössä.