Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Transkriptio

1 Pöytäkirja 3/2012 1(19) Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Tiistai klo Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Monitoimi B Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi THL (x) Varapuheenjohtaja Palotie-Heino Tiina THL (x) Jäsenet Eronen Marianne Kela (x) Sij. Helminen Sari () Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (x)sij. Wiili-Peltola Erja () Häkkinen Pirjo THL (x)sij. Räikkönen Outi () Härkönen Sampo Lääkärikeskus AAVA Oy (x) Junttila Kristiina HUS, Hoitotyö (x)sij. Vinkanharju Anne () Kaskinen Timo HL7 Finland ry (x) Kopra Kyösti HUS (x) Sij. Lukander Maisa () Koskenvuori Heini PSSHP (-) Kälviä Minna Eksote, Sosiaalityö (x)sij. Marttinen Paula () Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki (-) Sij. Jokinen Taina (-) Lindgren Marina Kela () Sij. Toivola Kari () Mettovaara Vesa Valvira () Sij. Nylander Olli () Porrasmaa Jari STM () Sij. Mäntyranta Taina (-) Pouta Anneli THL (x) Sij. Salo Jarmo () Räsänen Maija Vaasan sairaanhoitopiiri (-) Siipola Anne Helsingin Kaupunki () Sij. Väinälä Anna (x) Virkkunen Heikki THL () Virtanen Martti Nordic Casemix Center () Sij. Lukander Maisa () Witick Tanja Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi () Sij. Andtbacka Marjo() Ylönen Saija Tilastokeskus (x) Sij. Kaukonen Essi () KP-tiimi Alasaarela Mervi THL (x) Eerola Johanna THL (x) Kajander Ani THL (x) Lehto Hanna THL (-) Lehtonen Jari THL (x) Meriläinen Outi THL (x) Mäkelä-Bengs Päivi THL (x) Peltonen Veli-Pekka THL (x) Esittelijät Häkälä Niina Itä-Suomen yliopisto Asiakohta (3) Virkkunen Heikki THL Asiakohta (2)

2 Pöytäkirja 3/2012 2(19) Yhteenveto kokouksen päätöksistä Asia. 2. Lääkeannostelun syöttökoodin (Valvottu syöttökoodi) koodistopalveluun kuuluminen, hankkeen jatkaminen tai päättäminen: Päätettäväksi Päätös: Ehdotettiin, että avataan valmisteluhanke. Valmisteluhankkeessa pitää huomioida kansallisen tiedonhallintapalvelun määrityshanke. Lisäksi ehdotettiin että valmisteluhankkeen asiantuntijaryhmänä toimisi rakenteisen potilaskertomuksen asiantuntijatyöryhmä. Tämä työryhmä valmistelee hankkeen ja tuovat sen jälkeen uudelleen KP-joryn käsiteltäväksi. Valmistelu tulee huomioida osana lääkityksen tietorakenteiden määrittelytyötä. Hyväksytään valmisteluhankkeeksi. Asia. 3. Neljä päihdehuollon luokitusta: Hankkeen avaus 1. Alkoholin käyttötiheys 2. Alkoholin käyttömäärä Päätös: Avataan valmistelu yhteen sovitettuna AUDIT-valmistelun kanssa, ei avata erillisinä hankkeina. 3. Päihteiden ja niiden käyttövälineiden yhteiskäytön käyttötiheys 4. Päihteiden käyttötiheys viimeisen kuukauden aikana Päätös: Puheenjohtaja totesi, että koska luokituksesta nousi paljon erilaisia kysymyksiä, asiaa pitää työstää vielä. Tärkeää on tarkentaa käsitteitä, luokituksen järjestystä ja rakennetta tulee tarkistaa, tilastoviranomaiset tulee huomioida, samoin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö. Valmistelutyötä tulee tehdä edelleen, jonka jälkeen voidaan näillä huomautuksilla avata uusiksi hankkeiksi.

3 Pöytäkirja 3/2012 3(19) 1. Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen kello Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin johtoryhmälle kahta viikkoa ennen kokousta toimitettu asialista. Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirja hyväksyttiin ja se julkaistaan Koodistopalvelun verkkosivuilla. 2. Lääkeannostelun syöttökoodin (Valvottu syöttökoodi) koodistopalveluun kuuluminen ja hankkeen jatkaminen tai päättäminen: Päätettäväksi Ylilääkäri Heikki Virkkunen (THL) esitteli lääkeannostelun syöttökoodin (Valvottu syöttökoodi) hankkeen tilaa ja sen jatkamista/päättämistä koodistopalvelussa. Taustaa Resepteissä lääkkeen annostelu kirjataan vielä nykyisin ja myös sähköisessä reseptissä vapaana tekstinä. Perinteisesti lääkärit ovat käyttäneen kirjoittaessaan lyhenteitä kuten 1 tbl 3:sti pv:ssä. Lääkettä toimittaessaan apteekin ovat aukikirjoittaneet ohjeen potilaalle yksiselitteiseen muotoon 1 tabletti kolmesti päivässä. Sähköisen reseptin myötä lääkkeen annostelun kirjaaminen reseptille rakenteisesti on mahdollistunut. Sen lisäksi potilas tarvitsee edelleen sanallisen annostelu ohjeen. Jotta annosteluohjetta ei tarvitse kirjata kahteen kertaan, on annosteluohjeelle kehitetty yksinkertainen, olemassa olevaan kirjauskäytäntöön pohjautuva, koodausmenetelmä ( valvottu syöttökoodi ), josta voidaan tuottaa sekä rakenteinen lääkeannostus että sanallinen ohje potilaalle. Syöttökoodilla ei ole tarkoitus hallita kaikkia annostuksia, vaan niissä annostuksissa, joita syöttökoodilla ei voida kirjata, tulee annostus kirjata käsin sekä rakenteisesti että sanallisesti. Koodausohjeistus lääkeannostelun kirjaamisen helpottamiseksi (valvottu syöttökoodi) on laadittu RPK10-hankkeessa ja se on AR-kliinisen työryhmän hyväksymänä, mutta sitä ei ole sieltä aikaisemmin esitelty hankeavauksena koodistopalvelun johtoryhmälle. Ohjeistus perustuu dosentti Ilkka Kunnamon ehdotukseen, ja sen toteutettavuus on testattu Kustannus Oy Duodecimin EBMeDS-toimituksessa. Valvotulla syöttökoodilla tarkoitetaan mahdollisimman lyhyttä ja helposti ymmärrettävää yksiselitteistä tapaa kirjata lääkkeen annostelu. Tavoitteena on edistää annostelun täsmällistä kirjaamista, niin että mahdollisimman pieni osa kirjauksista tehtäisiin vapaata tekstiä käyttäen virheellisen kirjauksen mahdollisuuden vähentämiseksi. Annosteluyksikkö tulee valita ennen syöttökoodin antamista. Mahdollisia annosteluyksikköjä ovat tabletit, tilavuusyksiköt (millilitroja), painoyksiköt (mikrogrammoja, milligrammoja, grammoja) sekä yksiköt. Annosteluajankohdat voivat määräytyä työyksikkökohtaisesti tai käytettävän tietokoneohjelman mukaan. Annosteluohje annetaan potilaalle yleensä kellonajat sisältävän annostelutaulukon muodossa. Suositeltavampaa on käyttää ohjelmaan rakennettua viikonpäivätaulukkoa.

4 Pöytäkirja 3/2012 4(19) Koodausohje ei ole tyypillinen Koodistopalvelimella ylläpidettävä luokitus, vaan se on ohje, jonka mukaan potilastietojärjestelmien tulee tulkita syöttökoodi ja tuottaa automaattisesti vastaava sanallinen esitysmuoto sekä rakenteisen CDA R2 -määrittelyn mukaisen annostelutieto sähköiseen reseptiin, paperiseen reseptiin ja lääkityslistaan. Syöttökoodia sinällään ei tarvitse välittää lääkemääräyksen mukana vaan sen avulla tuotettu rakenteinen annostelu ja sanallinen esitysmuoto ovat riittävät tiedot reseptillä. Syöttökoodin tulee olla kaikissa potilastietojärjestelmissä sama ja mahdollisimman pitkälle noudattaa tekstimuotoisissa potilaskertomuksissa vakiintunutta tapaa ilmoittaa lääkkeiden annostus. Tällöin syöttökoodin käyttö vähentää kirjaamiseen kuluvaa aikaa ja todennäköisesti vähentää kirjaamisvirheitä verrattuna annostelun kirjaamiseen vapaana tekstinä. Potilastietojärjestelmä, joka hyväksyy valvotun syöttökoodin käytön, tulee heti annostelun kirjaamisen jälkeen näyttää vastaava rakenteinen ja sanallinen esitysmuoto, jotta kirjaaja voi tarkistaa kirjanneensa annostelun oikein. Ohjelman tulee osata käyttää annosteluyksikön yksikkö- tai monikkomuotoa yksiköiden määrän mukaisesti (esimerkiksi 1 tabletti, 2 tablettia). Potilastietojärjestelmän käyttämään lääkevalmistetietokantaan voidaan lisäksi valmiiksi tallentaa lääkkeen tavanomaiset annosteluvaihtoehdot, jotka reseptinkirjoitusohjelma voi tarjota valikkona tai tarjota reseptipohjalle täysin valmiina silloin kun lääkkeen annostelu on kaikille potilaille sama. Valvotun syöttökoodin (tai muun rakenteisen annostelun kirjaustavan) käyttö aina lääkkeitä määrättäessä tekee mahdolliseksi myös päätöksentuen keinoin tarkistaa, että esimerkiksi ikään, painoon ja mahdollisiin muihin käytettävissä oleviin tietoihin perustuvaa suositeltua enimmäisannosta ei ylitetä tai pienintä tehoavaa annosta aliteta. Näin edistetään lääkehoidon turvallisuutta. Valvottu syöttökoodi on erilainen kuin apteekkihenkilökunnan yleisesti käyttämä koodausmenetelmä, koska jälkimmäinen ei ole muun terveydenhuoltohenkilöstön yleisesti tuntema eikä käyttämä ja syöttökoodia tulevat käyttämään nimenomaan lääkkeen määrääjät. Valtakunnallisesti yhtenäisen, vakiintuneeseen kirjaamistapaan pohjautuvan, syöttökoodin käyttöönotto on perusteltua: se vähentää lääkeannostelun virhekirjausten määrää ja helpottaa ja nopeuttaa lääkeannostelun kirjaamista tuottamalla samalla kertaa sekä rakenteisen että sanallisen esitysmuodon lääkkeen annostelusta. Syöttökoodi ei ole tyypillinen Koodistopalvelimella ylläpidettävä luokitus eikä rakennemäärittely, vaan ohjelmistoihin tarkoitettu koodausohje, sen ylläpito ei perinteisen ajattelutavan mukaan ole Koodistopalvelin. Myöskään sen rakenne ei ole luokitusten tai rakennemäärittelyiden kaltainen, vaan se vaatisi uudenlaisen rakenteen sekä lisäksi erillisen tarkemman koodausohjeen. Sinällään se on verrattavissa kertomusasiakirjojen koodistopalvelimella julkaistaviin tietomäärittelyihin ja kanta.fi-sivustolla julkaistaviin CDA R2 määrittelyihin. Syöttökoodiin on odotettavissa kehitystarpeita, kuten luokituksiin, ja näin ollen se tarvitsee valtakunnallisen ohjausmekanismin ohjeen ylläpitämiseksi sekä ylläpitopaikan, josta kaikkiin potilastietojärjestelmiin on saatavissa kulloinkin voimassa oleva versio ohjeesta. Ohjeistuksen versioiden ylläpidon kannalta, olisi selkeämpää, että syöttökoodin periaatteellinen tietomäärittely (sisältö / rakenne) kuvataan koodistopalvelimella jolloin sen ylläpitoon on selkeä toimintamalli.

5 Pöytäkirja 3/2012 5(19) Tarkempi koodausohje voidaan sen jälkeen kuvata ja ylläpitää kanta.fi sivustolla. Liitteessä 1 esitetään taulukko valvotun syöttökoodin syntaksista ja vastaavasta sanallisesta esitysmuodosta. Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että idea on hyvä, mutta ereseptin kannalta vielä keskeneräinen. Kelan asiantuntijoiden mukaan syöttökoodia ei saa välittää reseptikeskukseen koska tästä voi seurata ongelmia. Reseptikeskuksessa on tälle tiedolle (syöttökoodille) kyllä paikka, mutta se ei ole käytössä. Tämä pitäisi huomioida ohjeistuksessa myös niin, että syöttökoodia ei välitetä reseptikeskukseen. Pyydettiin myös, että Kela selvittää mikä on valmisteluvaihe asian osalta, koska sellaista tilannetta ei saa tulla että kaksi syöttökoodistoa on olemassa. - Kysyttiin, että miten valvottua syöttökoodia voidaan hyödyntää kertomuksen puolella? Kaikki lääkitys kirjattaisiin siten, että rakenteisuus toteutuu. - Miten liittyy lääkehoidon kirjaamiseen? Tarkoittaisiko tämä sitä, että myös hoitajien tulee käyttää syöttökoodistoa? Lääkitystiedon tulee olla tiedonhallintapalvelussa. Syöttökoodi on vain kirjaamista varten. Syöttökoodin on tarkoitus olla vain kirjoittamista helpottava työkalu. Yhteensovitus reseptin, lääkitystiedon yms. muiden osalta on kuitenkin vielä selvitettävä. - Keskusteltiin, että miten tällaisen päättelysäännön/algoritmin voisi viedä koodistopalvelimelle? Pitäisi tehdä ohje, jossa on liitteenä algoritmi. Duodecim joka on tehnyt tämän, ei ole ohjeistanut, että miten tämä viedään koodistopalveluun ja on myös tältä osin vielä epäselvää. - Ehdotettiin, että koodistopalvelimelle vietäisiin karkeasti tämä taulukko (Liite 1) ja algoritmi olisi muualla kuin koodistopalvelimella. - Todettiin, että tämä koodisto todellakin poikkeaa siitä mitä koodistopalvelimella tällä hetkellä on, joten algoritmi pitää kuvata kunnolla. - Tuotiin keskustelussa esille myös huoli siitä, että koska koodisto on tavanomaisesta poikkeava, onko mahdollisuus virheisiin, jotka näkyvät vasta tekstinä lääkepurkissa. - Todettiin, että päättelysäännöstö ja sanasto kuuluvat koodistopalveluun ja koodistopalvelu on myös paikka jossa muutokset hoidetaan. - Todettiin myös, että tarvitaan säilytyspaikka yhteisesti sovituille koodistoille. Lisäksi pitää selvittää myös se, että missä muodossa viedään lääkitystiedon tietosisältö tiedonhallintapalveluun.

6 Pöytäkirja 3/2012 6(19) Päätösesitys: Ehdotettiin, että avataan valmisteluhanke. Valmisteluhankkeessa pitää huomioida kansallisen tiedonhallintapalvelun määrityshanke. Lisäksi ehdotettiin että valmisteluhankkeen asiantuntijaryhmänä toimisi rakenteisen potilaskertomuksen asiantuntijatyöryhmä. Tämä työryhmä valmistelee hankkeen ja tuovat sen jälkeen KP-joryn käsiteltäväksi. Valmistelu tulee huomioida osana lääkityksen tietorakenteiden määrittelytyötä. Päätös: Hyväksytään valmisteluhankkeeksi. 3. Neljä päihdehuollon luokitusta: Hankkeen avaus Asialistasta poiketen Erja Ailio esitteli aluksi Sosiaalihuollon asiakastietomallia. Tarkempi esittely on liitteessä 2. Projektitutkija Niina Häkälä esitteli päihdehuollon luokituksia avattavaksi valmisteluhankkeiksi. 1. Alkoholin käyttötiheys 2. Alkoholin käyttömäärä 3. Päihteiden ja niiden käyttövälineiden yhteiskäytön käyttötiheys 4. Päihteiden käyttötiheys viimeisen kuukauden aikana Taustaa 1. Alkoholin käyttötiheys 2. Alkoholin käyttömäärä Alkoholin käyttötiheys -luokitusta käytetään Päihdekohtainen käyttö -tietokomponentissa, jolla kuvataan yksityishenkilön tietyn päihteen (esim. alkoholi, tupakka) käyttöä. Sen rakenne on esitelty tarkemmin liitteessä 3. Luokitusta käytetään Päihdehuollon asiakirjoissa Tilannearvio ja Suunnitelman seuranta ja arvio sekä Adoptioneuvonnan asiakirjoissa Selvitys adoptionhakijoista ja Selvitys perheen sisäisestä adoptiosta, joissa arvioidaan ja kartoitetaan henkilön alkoholinkäyttöä. Luokituksen lähteenä on Maailman terveysjärjestö WHO:n AUDIT-testissä ( oleva luokitus, ja se on lainattu asiakirjoihin sellaisenaan. Luokituksella on sosiaalihuollon ammattilaisen työtä ohjaava tarkoitus. Luokituksen ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alkoholin käyttömäärä -luokitusta käytetään Päihdekohtainen käyttö -tietokomponentissa, jonka rakenne on esitelty tarkemmin liitteessä 3. Luokitusta käytetään kohdassa Alkoholin käyttömäärä. Alkoholin käyttömäärä -luokitus sisältää 5 koodia, jotka kuvaavat henkilön juomaa

7 Pöytäkirja 3/2012 7(19) alkoholin määrää yhdellä käyttökerralla. Yksi alkoholiannos tarkoittaa ravintola-annosta, joka vastaa 4 cl väkevää viinaa, yhtä pulloa keskiolutta tai yhtä lasia (12 cl) viiniä. Luokitusta käytetään Päihdehuollon ja Adoptioneuvonnan asiakirjoissa, joissa arvioidaan ja kartoitetaan henkilön päihteidenkäyttöä. Nämä asiakirjat ovat Päihdehuollon tilannearvio, Päihdehuollon suunnitelman seuranta ja arvio, Selvitys adoptionhakijoista sekä Selvitys perheen sisäisesti adoptiosta. Luokituksen lähteenä on Maailman terveysjärjestö WHO:n AUDIT-testissä ( oleva luokitus, ja se on lainattu asiakirjoihin sellaisenaan. Sillä on sosiaalihuollon ammattilaisen työtä ohjaava tarkoitus. Sekä Alkoholin käyttötiheyttä, että Alkoholin käyttömäärää esittävät luokitustaulukot esitetään tarkemmin liitteessä 3. Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Puheenjohtaja totesi, että AUDIT- testi on ydintietovalmistelussa jo mukana, joten valmistelu tulee saattaa loppuun. Hanke on kuvattava myös sosiaalihuollon tarpeisiin, koska tälle on selkeä käyttötarve. Valmisteluvastuu on rakenteisella potilaskertomustyöryhmällä, mutta sosiaalihuollon asiantuntijatyöryhmän on tehtävä käyttötarkoituskuvaukset myös sosiaalihuollon tarpeelle. Todettiin myös, että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tietorakenteiden yhtenäistäminen tulee enenevässä määrin eteen ydintietomäärittelyjen osalta, joten tulevat koodistot ovat todella haastavia. Päätösesitys Ehdotettiin, että sovitetaan yhteen AUDIT-lomakevalmistelun kanssa, ei avata erillisinä hankkeina. Päätös: Avataan valmistelu yhteen sovitettuna AUDIT-valmistelun kanssa, ei avata erillisinä hankkeina. Taustaa 3. Päihteiden ja niiden käyttövälineiden yhteiskäytön käyttötiheys 4. Päihteiden käyttötiheys viimeisen kuukauden aikana Päihteiden ja niiden käyttövälineiden yhteiskäytön käyttötiheys luokitusta käytetään Päihdekohtainen käyttö -tietokomponentissa, jonka rakenne on esitelty Alkoholin käyttötiheys - luokituksen yhteydessä. Luokitus sisältää 5 koodia, jotka kuvaavat kolmea erillistä asiaa: päihdehuollon asiakkaan huumeiden käyttöä, kahden yhtäaikaisen päihteen yhtäaikaista käyttöä sekä ruiskujen ja neulojen yhteiskäyttöä. Tietoa huumeiden käytöstä, sekakäytöstä ja huumeiden käyttövälineiden

8 Pöytäkirja 3/2012 8(19) yhteiskäytöstä tarvitaan Päihdehuollon Tilannearviossa ja Päihdehuollon Suunnitelman seurannassa ja arviossa, joissa kartoitetaan asiakkaan päihteidenkäyttöä. Luokitukseen on yhdistetty kolme erillistä luokitusta, ja sitä käytetään kolmessa eri käyttötarkoituksessa ja tilanteessa. Luokituksella on sosiaalihuollon ammattilaisen työtä ohjaava tarkoitus: Luokitus antaa kuvan päihdeongelman vakavuudesta ja hallitsevuudesta. Sen lisäksi luokitus kuvaa välineiden yhteiskäytön yhteydessä välinpitämättömyyttä riskeistä ja antaa tietoa altistumisesta veriteitse leviäville tartuntataudeille. Päihteiden käyttötiheys viimeisen kuukauden aikana luokitusta käytetään Päihdekohtainen käyttö -tietokomponentissa, jonka rakenne on esitelty Alkoholin käyttötiheys -luokituksen yhteydessä. Luokitus sisältää 5 koodia, jotka kuvaavat päihdehuollon asiakkaan tietyn päihteen käyttöä viimeisen kuukauden aikana. Tietoa päihteen käytöstä tarvitaan Päihdehuollon Tilannearviossa, jossa kartoitetaan asiakkaan päihteidenkäyttöä. Luokitus toistuu asiakirjassa niin monta kertaa kuin kartoitettavia päihteitä on. Luokituksella on sosiaalihuollon ammattilaisen työtä ohjaava ja tilastointia edistävä tarkoitus. Luokitus vastaa Huumehoidon tietojärjestelmien luokitusta, jolla THL kerää vuosittaiset valtakunnalliset tilastot päihdepalveluja käyttävien henkilöiden ensi- ja toissijaisten päihteiden käytön tiheydestä ( Koodien nimet ja määritelmät on lainattu suoraan edellä mainitusta lähteestä, mutta luokkien järjestystä on muutettu vastaamaan edellä esiteltyjen luokitusten järjestystä pienimmästä suurimpaan. Tämä selkeyttää luokituksen käyttöä. Luokituksia Päihteiden ja niiden käyttövälineiden yhteiskäytön käyttötiheys, sekä Päihteiden käyttötiheys viimeisen kuukauden aikana esitellään tarkemmin liitteessä 3. Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että on tärkeää selkeyttää puhutaanko lääkkeistä, alkoholista vai huumeista. On selkeästi tuotava esille milloin tarkoitetaan huumeita, milloin muita päihteitä. - Kysyttiin, että olisiko selkeämpää jos kaikki olisi erillisenä luokituksena, koska kaikki luokat tarkoittavat periaatteessa samaa, mutta sisällöissä on eroja. - Kysyttiin, kannattaako tehdä yksilöivä luokitus, koska on mahdollista saada yleismaailmallinen luokitus? - Kysyttiin myös minkälaista keskustelua on käyty terveydenhuollon toimijoiden esim. huumehoidon asiantuntijoiden kanssa? - Kysyttiin, onko olemassa yleistä riippuvuusluokitusta ja onko tällaiselle riippuvuusepäilyluokitukselle kenties tarvetta? - Kysyttiin, että onko nyt käsittelyssä olevien luokitusten yhteensovitus mahdollinen myös terveydenhuollon tietojärjestelmien kanssa. - Ehdotettiin, että tästä tehtäisiin käyttötiheysluokitus, silloin pätee myös irrallinen luokitus. - Kysyttiin että onko riippuvaisuuksista yleisluokituksista, esim. peliriippuvuus, nuorten peliriippuvuus, silloin kun ei ole vielä diagnoosia olemassa

9 Pöytäkirja 3/2012 9(19) Päätösesitys Puheenjohtaja totesi, että koska luokituksesta nousi paljon erilaisia kysymyksiä, asiaa pitää työstää vielä. Tärkeää on tarkentaa käsitteitä, luokituksen järjestystä ja rakennetta tulee tarkistaa, tilastoviranomaiset tulee huomioida, samoin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö. Päätös: Valmistelutyötä tulee tehdä edelleen, jonka jälkeen voidaan näillä huomautuksilla avata uusiksi hankkeiksi. 4. Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi THL esitteli Koodistopalvelun ajankohtaisia asioita. Ajankohtaiset asiat on koottu erilliseen liitteeseen (3 sivua), joka jaettiin kokouksessa jokaisen pöydälle. Ajankohtaiset asiat-liite julkaistaan myös koodistopalvelun verkkosivulla. Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Tiina Palotie-Heino kertoi Hoitotyön moniammatillisen kirjaamisen kehittämisen työryhmän kuulumisia. Loppuraportti on valmistunut ja siitä on lähtenyt lausuntokierros kentän toimijoille. Jokainen voi halutessaan antaa lausunnon raportista mennessä. Alla on linkki loppuraporttiin. Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen kehittämiselle nimetään syksyllä uusi ryhmä, joka tulee hyödyntämään lausuntokierrokselta saatua palautetta. FinCC-luokituskokonaisuuden opas on valmis ja se ilmestyy aivan lähipäivinä THL:n verkkosivuille. Heikki Virkkunen kertoi tiedonhallintapalvelun työpajoista. Ovat yleensä 10 henkilön ryhmiä. Syyskuun alkuun mennessä tuotokset lähtevät lausuntokierroksille ja silloin pyritään järjestämään avoin työpaja. Tietomäärittelyt tehdään syys-lokakuussa, toiminnallinen määrittely marraskuussa ja luokitukset 1/2013. Tuodaan KP-joryn käsittelyyn mikäli uusia luokituksia, muutoin päivitykset käsitellään laaturyhmässä. Puheenjohtaja totesi, että aikataulupaine on kova, koska laajalla yhteistyöllä pitää saada nopeasti ja laadukasta työtä aikaan. Tällä hetkellä ykkösprioriteetti KELAN kanssa, jotta saadaan suunnitellussa aikataulussa tuotokset järjestelmien tuottajille. Arkkitehtuuriasiat pitää myös ratkaista, koska vaihtoehtoja on useita ja toimijoilla on omat suunnitelmansa joilla he haluavat järjestelmänsä toteuttaa. OPER:ssa aloittaa työnsä it-arkkitehti joka tulee vastaamaan kokonaisarkkitehtuurista. THL:n tehtävä on ylläpitää arkkitehtuuria, joka liittyy KanTaan ja erityisesti tässä on OPER mukana.

10 Pöytäkirja 3/ (19) 5. Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön Puheenjohtaja esitti, että seuraavissa kokouksissa tiedonhallintapalveluun liittyvät asiat käydään ensin läpi ja sen jälkeen muut asiat. Myös jatkossa KanTa-arkkitehtuurin pystyttämiseen liittyvien asioiden käsittely priorisoidaan kokouksissa. 7. Muut asiat Tuotiin esille asia, joka koski Resepti-hanketta. Hankkeessa on törmätty erikoisalan luokituskysymykseen tilanteessa, jossa reseptille ei edellytetä lääkärin erikoisalan tietoa. Valvirassa käytetään eri erikoisalaluokitusta kuin Hilmossa, sillä reseptijärjestelmä edellyttää erikoislääkäritiedon viemistä reseptitietoon, mikäli lääkäri on erikoislääkäri. Hilmon ja Valviran erikoisalaluokitus tulee tarkistaa ja katsotaan myös HILMO-luokituksen päivitys. Selvitetään, tuleeko tehdä mäppäys tai sovittaa yhteen luokitukset, koska liittyy hoitoonohjaukseen. Duodecimilla on oma luokituksensa ja tulisi katsoa pitäisikö tuoda koodistopalvelimelle ja mäpätä ne sinne. Sovittiin, että Pirjo Häkkinen vie asiaa eteenpäin Hilmo-asiantuntijaryhmään ja he esittävät päivitystä luokitukseen. 8. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Kevään seuraava kokous pidetään tiistaina klo Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Osastojohtaja Puheenjohtaja Päivi Hämäläinen Yksikön päällikkö Sihteeri Tiina Palotie-Heino Mervi Alasaarela Liitteet 3 kpl

11 Pöytäkirja 3/ (19) LIITE 1. Lääkeannostelun syöttökoodi (valvottu syöttökoodi) lääkkeen annostelun kirjaamisessa Resepteissä lääkkeen annostelu kirjataan vielä nykyisin ja myös sähköisessä reseptissä vapaana tekstinä. Perinteisesti lääkärit ovat käyttäneen kirjoittaessaan lyhenteitä kuten 1 tbl 3:sti pv:ssä. Lääkettä toimittaessaan apteekin ovat aukikirjoittaneet ohjeen potilaalle yksiselitteiseen muotoon 1 tabletti kolmesti päivässä. Sähköisen reseptin myötä lääkkeen annostelun kirjaaminen reseptille rakenteisesti on mahdollistunut. Sen lisäksi potilas tarvitsee edelleen sanallisen annostelu ohjeen. Jotta annosteluohjetta ei tarvitse kirjata kahteen kertaan, on annosteluohjeelle kehitetty yksinkertainen, olemassa olevaan kirjauskäytäntöön pohjautuva, koodausmenetelmä ( valvottu syöttökoodi ), josta voidaan tuottaa sekä rakenteinen lääkeannostus että sanallinen ohje potilaalle. Syöttökoodilla ei ole tarkoitus hallita kaikkia annostuksia, vaan niissä annostuksissa, joita syöttökoodilla ei voida kirjata, tulee annostus kirjata käsin sekä rakenteisesti että sanallisesti. Koodausohjeistus lääkeannostelun kirjaamisen helpottamiseksi (valvottu syöttökoodi) on laadittu RPK10-hankkeessa ja se on AR-kliinisen työryhmän hyväksymänä. Ohjeistus perustuu dosentti Ilkka Kunnamon ehdotukseen, ja sen toteutettavuus on testattu Kustannus Oy Duodecimin EBMeDS-toimituksessa. Valvotulla syöttökoodilla (taulukko 1) tarkoitetaan mahdollisimman lyhyttä ja helposti ymmärrettävää yksiselitteistä tapaa kirjata lääkkeen annostelu. Tavoitteena on edistää annostelun täsmällistä kirjaamista, niin että mahdollisimman pieni osa kirjauksista tehtäisiin vapaata tekstiä käyttäen virheellisen kirjauksen mahdollisuuden vähentämiseksi. Taulukko 1. Valvotun syöttökoodin syntaksi ja vastaava sanallinen esitysmuoto. Valvottu syöttökoodi Sanallinen esitysmuoto (annosteluyksikkönä esimerkissä tabletti (1), voi olla myös muu annosteluyksikkö) axb a tablettia b kertaa vuorokaudessa axbxn a tablettia b kertaa vuorokaudessa n päivän ajan axb-c a tablettia b-c kertaa vuorokaudessa a-bxc-d a-b tablettia c-d kertaa vuorokaudessa a+b a tablettia aamulla, b tablettia illalla a+b+c a tablettia aamulla, b tablettia päivällä, c tablettia illalla a+b+c+d+e a tablettia aamulla, b tablettia klo 11, c tablettia klo 15, d tablettia klo 19, e tablettia yöksi (2) at a tablettia vuorokaudessa tarvittaessa a-bt a-b tablettia vuorokaudessa tarvittaessa atxb a tablettia tarvittaessa enintään b kertaa vuorokaudessa ay a tablettia yöksi ayt a tablettia yöksi tarvittaessa aj2p a tablettia joka toinen päivä aj7p a tablettia kerran viikossa viikonpäivän lyhenne ja Viikonpäivittäin määräytyvä annostelu (3)

12 Pöytäkirja 3/ (19) lääkkeen määrä, ilman pilkkuja (ma ti ke to pe la su)a 1) Annosteluyksikkö tulee valita ennen syöttökoodin antamista. Mahdollisia annosteluyksikköjä ovat tabletit, tilavuusyksiköt (millilitroja), painoyksiköt (mikrogrammoja, milligrammoja, grammoja) sekä yksiköt. 2) Annosteluajankohdat voivat määräytyä työyksikkökohtaisesti tai käytettävän tietokoneohjelman mukaan. Annosteluohje annetaan potilaalle yleensä kellonajat sisältävän annostelutaulukon muodossa. 3) Suositeltavampaa on käyttää ohjelmaan rakennettua viikonpäivätaulukkoa. Koodausohje ei ole tyypillinen Koodistopalvelimella ylläpidettävä luokitus, vaan se on ohje, jonka mukaan potilastietojärjestelmien tulee tulkita syöttökoodi ja tuottaa automaattisesti vastaava sanallinen esitysmuoto sekä rakenteisen CDA R2 -määrittelyn mukaisen annostelutieto sähköiseen reseptiin, paperiseen reseptiin ja lääkityslistaan. Syöttökoodia sinällään ei tarvitse välittää lääkemääräyksen mukana vaan sen avulla tuotettu rakenteinen annostelu ja sanallinen esitysmuoto ovat riittävät tiedot reseptillä. Syöttökoodin tulee olla kaikissa potilastietojärjestelmissä sama ja mahdollisimman pitkälle noudattaa tekstimuotoisissa potilaskertomuksissa vakiintunutta tapaa ilmoittaa lääkkeiden annostus. Tällöin syöttökoodin käyttö vähentää kirjaamiseen kuluvaa aikaa ja todennäköisesti vähentää kirjaamisvirheitä verrattuna annostelun kirjaamiseen vapaana tekstinä. Potilastietojärjestelmä, joka hyväksyy valvotun syöttökoodin käytön, tulee heti annostelun kirjaamisen jälkeen näyttää vastaava rakenteinen ja sanallinen esitysmuoto, jotta kirjaaja voi tarkistaa kirjanneensa annostelun oikein. Ohjelman tulee osata käyttää annosteluyksikön yksikkö- tai monikkomuotoa yksiköiden määrän mukaisesti (esimerkiksi 1 tabletti, 2 tablettia). Potilastietojärjestelmän käyttämään lääkevalmistetietokantaan voidaan lisäksi valmiiksi tallentaa lääkkeen tavanomaiset annosteluvaihtoehdot, jotka reseptinkirjoitusohjelma voi tarjota valikkona tai tarjota reseptipohjalle täysin valmiina silloin kun lääkkeen annostelu on kaikille potilaille sama. Valvotun syöttökoodin (tai muun rakenteisen annostelun kirjaustavan) käyttö aina lääkkeitä määrättäessä tekee mahdolliseksi myös päätöksentuen keinoin tarkistaa, että esimerkiksi ikään, painoon ja mahdollisiin muihin käytettävissä oleviin tietoihin perustuvaa suositeltua enimmäisannosta ei ylitetä tai pienintä tehoavaa annosta aliteta. Näin edistetään lääkehoidon turvallisuutta. Valvottu syöttökoodi on erilainen kuin apteekkihenkilökunnan yleisesti käyttämä koodausmenetelmä, koska jälkimmäinen ei ole muun terveydenhuoltohenkilöstön yleisesti tuntema eikä käyttämä ja syöttökoodia tulevat käyttämään nimenomaan lääkkeen määrääjät. Valtakunnallisesti yhtenäisen, vakiintuneeseen kirjaamistapaan pohjautuvan, syöttökoodin käyttöönotto on perusteltua: se vähentää lääkeannostelun virhekirjausten määrää ja helpottaa ja nopeuttaa lääkeannostelun kirjaamista tuottamalla samalla kertaa sekä rakenteisen että sanallisen esitysmuodon lääkkeen annostelusta. Syöttökoodi ei ole tyypillinen Koodistopalvelimella ylläpidettävä luokitus eikä rakennemäärittely, vaan ohjelmistoihin tarkoitettu koodausohje, sen

13 Pöytäkirja 3/ (19) ylläpito ei perinteisen ajattelutavan mukaan ole Koodistopalvelin. Myöskään sen rakenne ei ole luokitusten tai rakennemäärittelyiden kaltainen, vaan se vaatisi uudenlaisen rakenteen sekä lisäksi erillisen tarkemman koodausohjeen. Sinällään se on verrattavissa kertomusasiakirjojen koodistopalvelimella julkaistaviin tietomäärittelyihin ja kanta.fi-sivustolla julkaistaviin CDA R2 määrittelyihin. Syöttökoodiin on odotettavissa kehitystarpeita, kuten luokituksiin, ja näin ollen se tarvitsee valtakunnallisen ohjausmekanismin ohjeen ylläpitämiseksi sekä ylläpitopaikan, josta kaikkiin potilastietojärjestelmiin on saatavissa kulloinkin voimassa oleva versio ohjeesta. Ohjeistuksen versioiden ylläpidon kannalta, olisi selkeämpää, että syöttökoodin periaatteellinen tietomäärittely (sisältö / rakenne) kuvataan koodistopalvelimella jolloin sen ylläpitoon on selkeä toimintamalli. Tarkempi koodausohje voidaan sen jälkeen kuvata ja ylläpitää kanta.fi sivustolla. Esitys: Edellä mainituilla perusteilla esitän Lääkeannostelun syöttökoodin tietomäärittelyn ottamista ylläpidettäväksi koodistopalvelimella, koska sen ylläpitotarve terveydenhuollon valtakunnallisena kirjaamisohjeena on yhtäläinen koodistopalvelimella ylläpidettäviin tieto- ja lomakerakenteisiin sekä luokituksiin verrattuna, vaikka sen käyttötarkoitus ja osin rakenne poikkeaakin koodistopalvelimella ylläpidettävistä luokituksista. Mikäli lääkeannostuksen syöttökoodi hyväksytään ylläpidettäväksi koodistopalvelimella, esitän hankkeen avaamista sen toimittamiseksi koodistopalvelimen vaatimaan muotoon ja koodistopalvelimella julkaistavaksi. Mikäli lääkeannostuksen syöttökoodia ei hyväksytä ylläpidettäväksi Koodistopalvelimella, tulee sille määritellä toinen ylläpito paikka (kanta.fi sivusto?), sekä vastaava koodistopalvelun tasoinen ylläpitoprosessi.

14 Pöytäkirja 3/ (19) LIITE 2. Sosiaalihuollon luokitusten kehittäminen Taustaa Sosiaalipalvelujen asiakkaista paikallisesti tallennettavaa tietoa ja asiakastietojen käsittelyä on yhtenäistetty valtakunnallisesti Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos-hanke) vuosina Tikesos-hankkeen päätyttyä sosiaalihuollon tietorakenteista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tietorakenteiden kehittäminen ja ylläpito edellyttävät yhteistyötä sosiaalipalvelujen asiantuntijoiden, kehittäjien ja tutkijoiden kanssa. Sosiaalihuollon asiakastietomalli Sosmeta.fi Tietorakenteiden asiantuntijatyöryhmä THL asettaa ryhmän jokaisella 13 jäsenellä oma varajäsen lisäksi pysyviä asiantuntijoita, sihteeri, pj, varapj. Kokoonpanossa pyritään varmistamaan laaja-alainen sosiaalipalvelujen asiantuntijuus eri puolilta Suomea Mahdollisuus täydentää ryhmän kokoonpanoa toimikauden aikana kutsua kokouksiin asiantuntijoita kuultavaksi perustaa alatyöryhmiä määräajaksi ja kutsua niihin aihealueen asiantuntijoita

15 Pöytäkirja 3/ (19) Tietorakenteiden asiantuntijaryhmän tehtävät 1. toimia sosiaalipalveluissa tarvittavien asiakasasiakirjojen ja luokitusten sisällön asiantuntijana 2. käsitellä sosiaalipalveluissa tarvittaviin asiakasasiakirjoihin ja luokituksiin liittyvät esitykset 3. käsitellä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin ja luokituksiin kohdistuneet muutosesitykset 4. seurata osaltaan asiakasasiakirjojen ja luokitusten käyttöä ja toimivuutta 5. tehdä osaltaan ehdotuksia kansallisista keinoista ja yhdenmukaistavista toimenpiteistä 6. toimia osaltaan asiantuntijana ja kommentoida sosiaalialan terminologisissa ja sanastoon liittyvissä kysymyksissä

16 Pöytäkirja 3/ (19) LIITE 3. Sosiaalihuollon koodistot 4 kpl Esiteltävät luokitukset 1. Alkoholin käyttötiheys 2. Alkoholin käyttömäärä 3. Päihteiden ja niiden käyttövälineiden yhteiskäytön käyttötiheys 4. Päihteiden käyttötiheys viimeisen kuukauden aikana Alkoholin käyttötiheys -luokitusta käytetään Päihdekohtainen käyttö -tietokomponentissa, jolla kuvataan yksityishenkilön tietyn päihteen (esim. alkoholi, tupakka) käyttöä. Sen rakenne on esitelty alla. Luokitusta käytetään kohdassa Käyttötiheys. Alkoholin käyttötiheys -luokitus sisältää 5 koodia, jotka kuvaavat yksityishenkilön alkoholin käytön toistuvuutta: Koodin Koodin nimi Koodin määritelmä tunniste 1 Ei koskaan Henkilö ei käytä koskaan alkoholia. 2 Noin kerran kuukaudessa tai harvemmin Henkilö käyttää alkoholia noin kerran kuukaudessa tai harvemmin kertaa kuukaudessa Henkilö käyttää alkoholia 2 4 kertaa kuukaudessa kertaa viikossa Henkilö käyttää alkoholia 2 3 kertaa viikossa. 5 4 kertaa viikossa tai useammin Henkilö käyttää alkoholia 4 kertaa viikossa tai useammin. Luokitusta käytetään Päihdehuollon asiakirjoissa Tilannearvio ja Suunnitelman seuranta ja arvio sekä Adoptioneuvonnan asiakirjoissa Selvitys adoptionhakijoista ja Selvitys perheen sisäisestä adoptiosta, joissa arvioidaan ja kartoitetaan henkilön alkoholinkäyttöä. Luokituksen lähteenä on Maailman terveysjärjestö WHO:n AUDIT-testissä ( oleva luokitus, ja se on lainattu asiakirjoihin sellaisenaan. Luokituksella on sosiaalihuollon ammattilaisen työtä ohjaava tarkoitus. Luokituksen ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alkoholin käyttömäärä -luokitusta käytetään Päihdekohtainen käyttö -tietokomponentissa, jonka rakenne on esitelty yllä Alkoholin käyttömäärä -luokituksen yhteydessä. Luokitusta käytetään kohdassa Alkoholin käyttömäärä. Alkoholin käyttömäärä -luokitus sisältää 5 koodia, jotka kuvaavat henkilön juomaa alkoholin määrää yhdellä käyttökerralla. Yksi alkoholiannos tarkoittaa ravintola-annosta, joka vastaa 4 cl väkevää viinaa, yhtä pulloa keskiolutta tai yhtä lasia (12 cl) viiniä.

17 Pöytäkirja 3/ (19) Koodin Koodin nimi Koodin määritelmä tunniste 1 Yhdellä käyttökerralla 1 2 annosta Henkilö juo yhdellä käyttökerralla 1 2 annosta alkoholia. 2 Yhdellä käyttökerralla 3 4 annosta Henkilö juo yhdellä käyttökerralla 3 4 annosta alkoholia. 3 Yhdellä käyttökerralla 5 6 annosta Henkilö juo yhdellä käyttökerralla 5 6 annosta alkoholia. 4 Yhdellä käyttökerralla 7 9 annosta Henkilö juo yhdellä käyttökerralla 7 9 annosta alkoholia. 5 Yhdellä käyttökerralla 10 annosta tai useampia annoksia Henkilö juo yhdellä käyttökerralla 10 annosta tai useampia annoksia alkoholia. Luokitusta käytetään Päihdehuollon ja Adoptioneuvonnan asiakirjoissa, joissa arvioidaan ja kartoitetaan henkilön päihteidenkäyttöä. Nämä asiakirjat ovat Päihdehuollon tilannearvio, Päihdehuollon suunnitelman seuranta ja arvio, Selvitys adoptionhakijoista sekä Selvitys perheen sisäisesti adoptiosta. Luokituksen lähteenä on Maailman terveysjärjestö WHO:n AUDIT-testissä ( oleva luokitus, ja se on lainattu asiakirjoihin sellaisenaan. Sillä on sosiaalihuollon ammattilaisen työtä ohjaava tarkoitus. Luokituksen ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

18 Pöytäkirja 3/ (19) Päihteiden ja niiden käyttövälineiden yhteiskäytön käyttötiheys luokitus Luokitusta käytetään Päihdekohtainen käyttö -tietokomponentissa, jonka rakenne on esitelty yllä Alkoholin käyttötiheys -luokituksen yhteydessä. Luokitus sisältää 5 koodia, jotka kuvaavat kolmea erillistä asiaa: päihdehuollon asiakkaan huumeiden käyttöä, kahden yhtäaikaisen päihteen yhtäaikaista käyttöä sekä ruiskujen ja neulojen yhteiskäyttöä: Koodin Koodin nimi Koodin määritelmä tunniste 1 Ei koskaan Henkilö ei ole käyttänyt koskaan elämänsä aikana huumeita/kahta tai useampaa päihdettä yhtäaikaisesti/neuloja ja ruiskuja yhteisesti muiden kanssa. 2 Joskus elämän aikana Henkilö on käyttänyt joskus elämänsä aikana huumeita/kahta tai useampaa päihdettä yhtäaikaisesti/neuloja ja ruiskuja yhteisesti muiden kanssa. 3 Viimeisen vuoden aikana Henkilö on käyttänyt viimeisen vuoden aikana huumeita/kahta tai useampaa päihdettä yhtäaikaisesti/neuloja ja ruiskuja yhteisesti muiden kanssa. 4 Viimeisen kuukauden aikana Henkilö on käyttänyt viimeisen kuukauden aikana huumeita/kahta tai useampaa päihdettä yhtäaikaisesti/neuloja ja ruiskuja yhteisesti muiden kanssa. 5 Viimeisen viikon aikana Henkilö on käyttänyt viimeisen viikon aikana huumeita/kahta tai useampaa päihdettä yhtäaikaisesti/neuloja ja ruiskuja yhteisesti muiden kanssa. Tietoa huumeiden käytöstä, sekakäytöstä ja huumeiden käyttövälineiden yhteiskäytöstä tarvitaan Päihdehuollon Tilannearviossa ja Päihdehuollon Suunnitelman seurannassa ja arviossa, joissa kartoitetaan asiakkaan päihteidenkäyttöä. Luokitukseen on yhdistetty kolme erillistä luokitusta, ja sitä käytetään kolmessa eri käyttötarkoituksessa ja tilanteessa. Luokituksella on sosiaalihuollon ammattilaisen työtä ohjaava tarkoitus: Luokitus antaa kuvan päihdeongelman vakavuudesta ja hallitsevuudesta. Sen lisäksi luokitus kuvaa välineiden yhteiskäytön yhteydessä välinpitämättömyyttä riskeistä ja antaa tietoa altistumisesta veriteitse leviäville tartuntataudeille. Luokituksen ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

19 Pöytäkirja 3/ (19) Päihteiden käyttötiheys viimeisen kuukauden aikana luokitus Luokitusta käytetään Päihdekohtainen käyttö -tietokomponentissa, jonka rakenne on esitelty yllä Alkoholin käyttötiheys -luokituksen yhteydessä. Luokitus sisältää 5 koodia, jotka kuvaavat päihdehuollon asiakkaan tietyn päihteen käyttöä viimeisen kuukauden aikana: Koodin Koodin nimi Koodin määritelmä tunniste 1 Ei käyttöä Henkilö ei ole käyttänyt päihdettä viimeisen kuukauden aikana. 2 Yhtenä päivänä viikossa tai harvemmin Henkilö on käyttänyt päihdettä kerran viikossa tai harvemmin ja kuukaudessa enintään viitenä päivänä päivänä viikossa Henkilö on käyttänyt päihdettä vähintään kahtena ja enintään kuutena päivänä viikossa. 4 Päivittäin Henkilön päihteen käyttö on päivittäistä. 5 Ei tietoa Henkilön päihteen käyttötiheydestä ei ole tietoa. Tietoa päihteen käytöstä tarvitaan Päihdehuollon Tilannearviossa, jossa kartoitetaan asiakkaan päihteidenkäyttöä. Luokitus toistuu asiakirjassa niin monta kertaa kuin kartoitettavia päihteitä on. Luokituksella on sosiaalihuollon ammattilaisen työtä ohjaava ja tilastointia edistävä tarkoitus. Luokitus vastaa Huumehoidon tietojärjestelmien luokitusta, jolla THL kerää vuosittaiset valtakunnalliset tilastot päihdepalveluja käyttävien henkilöiden ensi- ja toissijaisten päihteiden käytön tiheydestä ( Koodien nimet ja määritelmät on lainattu suoraan edellä mainitusta lähteestä, mutta luokkien järjestystä on muutettu vastaamaan edellä esiteltyjen luokitusten järjestystä pienimmästä suurimpaan. Tämä selkeyttää luokituksen käyttöä. Luokituksen ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.