VR-Yhtymä Oy PORI, VETURITALLIEN ALUE TARKENNETTU PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 VR-Yhtymä Oy PORI, VETURITALLIEN ALUE TARKENNETTU PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI A0-versio 4..0 HELSINKI TAMPERE TURKU KO TIPAIKKA : Helsini Ruosilanuja E Kolmionatu 5 Ratapihanatu 5 C Y-tunnus: Helsini 900 Tampere 000 Turu Sähöposti: etunimi_suunimi@golder.fi Puh Puh Puh F ax F ax F ax

2 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 TVISTELMÄ Tämän risinarvion ohteena on VR-Yhtymän veturitallien alue Porissa. Kiinteistöllä sijaitsee veturitalliraennus, joa on raennettu 900-luvun alussa, samaan aiaan radan anssa. Talli oostuu erillisestä pilttuusta, lämmönjaohuoneesta, varastotilasta seä toimisto-osasta, joa on raennettu luvulla. Veturien huoltotoiminta on päättynyt 000- luvun alussa, jona jäleen pilttuita on vuorattu mm. autoorjaamojen ja raennusliieiden äyttöön. Lähes aii veturitallin osat ovat edelleen äytössä. Kiinteistön pihalla on pajaraennus seä asi puuraenteista toimisto-/varastoraennusta. Joitain veturitalliin liittyviä raiteita on purettu. Veturitallit on viemäröity. Vedet johdetaan öljynerottimen autta aupungin veroon. Kiinteistössä on aiemmin ollut öljylämmitys, mutta nyyisin se uuluu auolämpöön. Vanha lämm i- tysöljysäiliö on sijainnut tilaajan edustajan arvion muaan lämmönjaohuoneessa. VR- Yhtymä Oy:n omistama alue uuluu laajempaan alueeseen, johon ollaan laatimassa asemaaavaa. Alueelle on uudessa asemaaavassa meritty asuinraennusten, palveluraennusten ja autopaiojen orttelialueita, atuauio tai tori- seä atu- ja puistoalueita. Suunnitteilla olevassa asemaaavassa pääosa VR-Yhtymä Oy:n omistamasta alueesta on aavoitettu palveluraennusten alueesi. Vanha veturitalliraennus sijaitsee oonaisuudessaan tällä alueella. Veturitalli halutaan suojella asemaaavassa. Jatossa sen äyttötaroitus muuttuu tuotanto - ja verstasäytöstä siistisi sisätilasi. Kohdealue ei sijaitse vedenhaninnan annalta täreällä pohjavesialueella eiä sen läheisyydessä ole vedenottamoita. Lähin luoiteltu pohjavesialue sijaitsee ohteesta n. 50 m pohjoiseen (ei pohjaveden virtaussuunnassa). on tehnyt vuonna 009 ja 0 VR-Yhtymä Oy:n toimesiannosta ympäristötenisiä tutimusia veturitallialueella Porissa (, 009; 0). Maaperän haitta-aineista ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuusina todettiin öljyhiilivetyjen esitisleitä (C 0 -C ) ja rasaita tisleitä (C -C 40 ), uparia, lyijyä, siniä ja antimonia. Fenantreenin masimipitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Pohjavedessä on vuoden 0 näytteenotossa todettu öljyhiilivetyjä veturitallin eteläpuolella tarailuputessa GA4. Muissa pohjaveden tarailuputissa öljyhiilivetyjen, PAH- yhdisteiden ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet alittivat analyysimenetelmän määritysrajat ja/ympäristölaatunormit. Risinarvioinnin annalta riittisisi haitta-aineisi todettiin öljyhiilivetyjen esitisleet (C 0 - C ) ja rasaat tisleet (C -C 40 ) ja fenantreeni. Metallien, joita myös esiintyy raennusen alapuolisissa maaerrosissa, ei atsota muodostavan risiä raennusen sisäilmalle. Kohteessa todetuista riittisistä haitta-ainesta esitisleiden ja rasaiden jaeiden alifaattiset fratiot ovat veteen hyvin niualiuoisia. Kesitisleiden aromaattiset jaeet ovat niualiuoisia tai liuenevia ja rasaiden jaeiden hyvin niualiuoisia. K oc -arvon perusteella esitisleiden alifaattiset fratiot ja rasaammat alifaattiset ja aromaattiset jaeet luoitellaan ympäristössä uleutumattomisi. Öljyhiilivetyjen esitisleet luoitellaan ohtalaisen haihtuvisi tai haihtuvisi. Rasaista jaeista alifaattinen fratio luoitellaan ohtalaise n haihtuvasi ja aromaattinen fratio hyvin heiosti haihtuvasi. Käsitteellisen mallin avulla todettiin ohteessa seuraavat mahdolliset uleutumis- ja altistumisreitit: - Kuleutuminen maaperästä pohjaveteen ja uleutuminen pohjaveden muana - Pohjamaa haihtuminen huoosilmaan alapohjan vuodot sisäilmaan hengitys/työnteijät

3 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 Kuleutumisrisi Kuleutumisrisiä arvioitiin lasennallisesti RISC 4.0-ohjelmalla. Lasennan tulosten perusteella voidaan todeta, että hitaan hajoamisen oletusella maaperään jääneistä hiilivedyistä aromaattiset jaeet >EC0-EC ja >EC-EC eivät uleudu pohjavedessä 5 m pidemmälle ympäristölaatunormit ylittävinä pitoisuusina vaan jäävät alle 0,0 mg/l (C 0 -C ) ja 0 m etäisyydellä lähteestä 0,04 mg/l un maaperän vedenläpäisevyytenä äytetään suurinta mitattua arvoa 5 m/vr. Vaia öljyhiilivedyt eivät hajoaisi lainaan, ne eivät uleudu iinteistön rajalle asti ympäristölaatunormit ylittävinä pitoisuusina (0 m etäisyydellä 0,09 mg/l (C 0 -C )). Maaperässä todetut pitoisuudet eivät aiheuta erillistä faasia, joa voisi uleutua pohjaveden muana. Pohjaveden tarailuputessa GA4 on todettu eväällä 0 suurempi öljyhiilivetyjen pito i- suus uin lasennallisesti veturitallin alapuolisesta maaperästä pohjaveteen uleutuu enimmillään 5 m etäisyydelle hitaan hajoamisen oletusella. Pohjavedessä todetut öljyhiilivetypitoisuudet eivät lasennan tulosten perusteella uleudu ympäristölaatunormeja suurempina pitoisuusina (C 0 -C, 0,04 mg/l) iinteistön rajalle (n. 55m) hitaan hajoamisen oletusella. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella: lähin pohjavesialue on 50 m etäisyydellä ohteesta pohjo i- seen (ei pohjaveden virtaussuunnassa). Pohjaveden virtaussuunnassa ohteesta aaoon ei ole äytössä olevia aivoja eiä pohjaveden äyttöä. Alue on aupunialuetta. Vaia aivoja raennettaisiin iinteistön ulopuolelle, risi öljyhiilivetyjen uleutumiseen niihin veturita llin alueelta on epätodennäöistä. Näin ollen iinteistön rajalle lasennan tulosten perusteella uleutuvan, ympäristölaatunormit alittavan pitoisuuden ei arvioida aiheuttavan sellaista haittaa tai risiä, jona johdosta olisi tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin öljyhiilivetyjen pohjavedessä uleutumisen estämisesi. Terveysrisit Terveysrisin annalta ainoasi mahdollisesi altistusreitisi todettiin veturitallin ja pajarae n- nusen sisäilman hengitys (hiilivetyjen haihtuminen maaperän huoosaasuun ja uleutuminen alapohjan vuotojen autta sisäilmaan). Öljyhiilivetyjen alifaattisille jaeille lasetut SHPT ter -arvot ylittyvät jaeiden C 0 -C ja C -C osalta. Öljyhiilivetyjen aromaattisille jaeille lasetut SHPT ter -arvot ylittyvät jaeen C 0 -C osalta ja SHP ter -arvot ylittyvät jaeen C -C osalta. Terveysrisiä sisäilman hengitysen autta arvioitiin myös lasennallisesti RISC 4.0-ohjelmalla. Lasennallisen tarastelun perusteella maaperässä todetuista hiilivetypitoisuusista ei aiheudu sellaista uleutumista veturitallin eiä pajaraennusen sisäilmaan, mistä aiheutuisi risiä tai haittaa terveydelle. Lasennallinen muu terveysrisi (risi- indesi) alittaa selvästi yleisesti äytössä olevat raja-arvot veturitallin ja pajaraennusen osalta. Terveysrisiä ei ohteessa arvioida muodostuvan haitta-aineiden todetuilla pitoisuusilla. Eologiset risit Eologisia risejä ei arvioida muodostuvan ohteessa todetuilla haitta-ainepitoisuusilla. Yhteenveto johtopäätösistä Johtopäätösenä risinarvioinnista voidaan todeta, että ohteessa todetuilla haitta-ainepitoisuusilla ei arvioida muodostuvan terveys-, eologista tai uleutumisrisiä. Risinarvioinnin tulos-

4 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 ten perusteella ohteessa ei ole veturitallin ja pajaraennusen alapuolisen maaperän unnostustarvetta. Tämä risinarviointi on tehty ohteen tässä esitetty suunniteltu äyttötaroitus huo mioon ottaen. Miäli ohteen äyttötaroitus muuttuu suunnitellusta heremmäsi esim. asumisäyttöön tai miäli raennusen sisätilojen mittasuhteet merittävästi muuttuvat nyytilanteesta, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve taristettava uudelleen.

5 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... TAUSTAA.... TEHTÄVÄN RAJAUS KOHTEEN KUVAUS KOHTEEN PERUSTIEDOT TOIMINTAHISTORIA MAANKÄYTTÖ KOHTEESSA JA LÄHIALUEELLA MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVES ITIEDOT MAAPERÄ POHJAVESI PINTAVEDET JA VESISTÖT PILAANTUNEIS UUS TUTKIMUKS ET JA S ELVITYKS ET MAANÄYTTEET POHJAVESINÄYTTEET RAKENNENÄYTTEET VTEARVOVERTAILU KRTTISTEN AINEIDEN ESNTYMINEN JA OMINAISUUDET Kriittisten aineiden valinta Esiintyminen maaperässä Esiintyminen pohjavedessä Aineiden ominaisuudet KÄS ITTEELLINEN MALLI LÄHDE KULKEUTUMISREITIT ALTISTUJAT JA ALTISTUMISREITIT.... KULKEUTUMISRIS KIN ARVIOINTI KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNIN LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT RISC 4.0 LASKENNALLINEN TARKASTELU KULKEUTUMISRISKIEN ARVIOINNIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET TERVEYS RIS KIEN ARVIOINTI.... TERVEYSRISKIEN ARVIOINNIN LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT.... TERVEYSRISKIEN ARVIOINNIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET EKOLOGINEN RIS KINARVIO EPÄVARMUUS TARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKS ET.... JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS VETURITALLI JA PAJARAKENNUS... 8 LÄHTEET... 9

6 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 LTTEET. Kohteen sijaintiartta. Näytepisteiden ja pohjavesiputien sijaintiartta. Maa- ja vesinäytteiden yhteenvetotauluot 4. RISC 4.0 lasentaraportti

7 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0. JOHDANTO. Taustaa on tehnyt vuonna 009 VR-Yhtymä Oy:n toimesiannosta ympäristötenisiä tutimusia veturitallialueella Porissa (, 009), jona pohjalta laadittiin veturitalli-raennusen alueen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen tarennettu arviointi (, 00). Tämä risinarvioinnin päivitys orvaa vuoden 00 risinarvioinnin. Huhtiuussa 0 toteutettujen lisätutimusten taroitusena oli mm. selvittää veturitallien alueen alapuolisen maaperän pilaantuneisuuden laajuutta vaaa- ja syvyyssuunnassa, saada lisätietoa veturitallien lattiaraenteista, selvittää haitta-aineiden mahdollista uleutumista pohjaveteen ja pohjaveden muana seä erätä lisätietoa maaperän errosraenteesta ja mahdollisesta orsiveden esiintymisestä. Lisäsi taroitus oli saada lisätietoa tarennetun maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin täydentämisesi ja mahdollisten risinhallintatoimenpiteiden suunnittelemisesi. Tutimuset liittyvät suunniteltuun alueen äyttötaroitusen muuttumiseen. VR- Yhtymä Oy:n omistama alue uuluu laajempaan alueeseen, johon ollaan laatimassa asemaaavaa. Suunnitteilla olevassa asemaaavassa pääosa VR-Yhtymä Oy:n omistamasta alueesta on aavoitettu palveluraennusten alueesi (P). Vanha veturitalliraennus sijaitsee oonaisuudessaan tällä alueella. Veturitalli ja siihen liittyvät raennuset on suojeltu (aavamerinnät sr- tai sr-0). Nyyisen veturitallin pohjoispuoleiselle alueelle on varattu asuinerrostaloraentamiselle (AK). Veturitallien itäpuolinen alue on aavaluonnosessa meritty autopaiojen alueesi (LPA) ja Sosiaalitointa ja terveyshuoltoa palvelevien raennusten alueesi (YS). Lisäsi osa VR-Yhtymä Oy:n omistamasta alueesta on aavaluonnosessa meritty puistoalueesi (P). Kiinteistöllä olevan veturitallin äyttötaroitus muuttuu jatossa tuotanto- ja verstasäytöstä siistisi sisätilasi. Pajaraennusen suunnitellusta äytöstä ei ole vielä tietoa, mutta oletettavasti tulee samantyyppiseen äyttöön uin muuin iinteistön osa. Tässä risinarvioinnissa äsitellään veturitalliraennusen sisäilman laatua ja siitä mahdollisesti muodostuvia risejä tilanteessa, jossa haitta-ainepitoista maaperää raennusen alla ei unnosteta. Tarasteltava raennus on yleispätevä siinä mielessä, että se edustaa alueella olevia raennusia (pajaraennus) alueen äytön muutosten jäleen. Risitarastelu noudattaa Worst Case -tarastelua varovaisuusperiaatteen muaisesti. Haitta-aineina tarastellaan orgaanisia aineita: öljyhiilivetyjä ja polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet). Metallien, joita myös esiintyy raennusen alapuolisissa maaerrosissa, ei atsota muodostavan risiä rae n- nusen sisäilmalle. Risien arvioinnissa äytettiin hyväsi ohjearvoja, niiden määritysperusteita seä muita viitearvoja. Sisäilman lisäsi tarastellaan todettujen haitta-aineiden mahdollista uleutumista pohjaveden muana seä vaiutusta pohjaveden laatuun. Arvioinnin perusteella päätetään tarvittavista jatotoimenpiteistä (unnostaminen, mahdolliset risinhallintatoimenp i- teet). Kiinteistön piha-alueella on todettu ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä haittaainepitoisuusia, joita sisältävä maaperä on taroitus unnostaa lopullisen asemaaavan äyttötaroitusen muaan määritettäviin tavoitepitoisuusiin. Piha-alueiden unnostustavoitteet määritellään myöhemmin erillisessä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Arvioinnin on tilannut VR-Yhtymä ja sen on laatinut. Tilaajan yhteyshenilöinä toimivat Maru Iivanainen ja Pirjo Huvila. :ssä haneen pro-

8 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 jetipäälliönä toimii Maro Nyänen. Risinarvioinnista vastaavat Niina Miettinen ja Pea Lindroos.. Tehtävän rajaus Tämän risinarvion taroitusena on tarastella ohteeseen veturitallin ja pajaraennusen alapuoliseen maaperään jääneiden haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamaa risiä iinteistöllä työsentelevien terveydelle seä haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamaa haittaa ympäristölle. Risinarvioinnissa tarastellaan myös todettujen haitta-aineiden uleutumista pohjaveden muana seä vaiutusta pohjaveden laatuun. Arvioinnin perusteella päätetään tarvittavista jatotoimenpiteistä (esim. unnostaminen, mahdolliset muut risinhallintatoimenpiteet, seuranta tai ei toimenpiteiden tarvetta). Kiinteistön piha-alueella on todettu ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä haittaainepitoisuusia, jota on taroitus unnostaa lopullisen asemaaavan äyttötaroitusen muaisiin viitearvoihin. Piha-alueiden unnostustavoitteet määritellään myöhemmin erillisessä unnostussuunnitelmassa.. KOHTEEN KUVAUS. Kohteen perustiedot Tutimusalue sijaitsee Porissa, veturitallien alueella. Kohde rajoittuu lounaassa Veturitallinatuun, pohjoisessa ja oillisessa ratapihaan, aaossa metsäaistaleeseen seä luoteessa puistoalueeseen. Alueen pinta-ala on noin m. Tutimusalueen sijaintiartta ja tutimusartta on esitetty liitteessä.. Toimintahistoria Kiinteistöllä sijaitsee veturitalliraennus, joa on raennettu 900-luvun alussa, samaan aiaan radan anssa. Talli oostuu erillisestä pilttuusta, lämmönjaohuoneesta, varastotilasta seä toimisto-osasta, joa on raennettu luvulla. Veturien huoltotoiminta on päättynyt 000-luvun alussa, jona jäleen pilttuita on vuorattu mm. autoorjaamojen ja raennusliieiden äyttöön. Lähes aii veturitallin osat ovat edelleen äytössä. Kiinteistön pihalla on pajaraennus seä asi puuraenteista toimisto-/varastoraennusta. Joitain veturitalliin liittyviä raiteita on purettu. Veturitallit on viemäröity. Vedet johdetaan öljynerottimen autta a u- pungin veroon. Kiinteistössä on aiemmin ollut öljylämmitys, mutta nyyisin se on liitetty auolämpöön. Vanhan lämmitysöljysäiliön sijainnista ei saatu varmaa tietoa. Tilaajan edustajan arvion muaan lämmitysöljysäiliö on sijainnut lämmönjaohuoneessa.. Maanäyttö ohteessa ja lähialueella Porin aupungin Karjarannan alueella sijaitsee VR- Yhtymä Oy:n omistusessa oleva vanha veturitallin alue siihen liittyvine raennusineen ja piha-alueineen (iinteistö ). VR- Yhtymä Oy:n omistama alue uuluu laajempaan alueeseen, johon ollaan laatimassa asemaaavaa. Suunnitteilla olevassa asemaaavassa pääosa VR-Yhtymä Oy:n omistamasta alueesta on aavoitettu palveluraennusten alueesi (P). Vanha veturitalliraennus sijaitsee oonaisuudessaan

9 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 tällä alueella. Veturitalli ja siihen liittyvät raennuset on suojeltu (aavamerinnät sr- tai sr- 0). Nyyisen veturitallin pohjoispuoleinen alue on varattu asuinerrostalo-raentamiselle (AK). Veturitallien itäpuolinen alue on aavaluonnosessa meritty autopaiojen alueesi (LPA) ja Sosiaalitointa ja terveyshuoltoa palvelevien raennusten alueesi (YS). Lisäsi osa VR-Yhtymä Oy:n omistamasta alueesta on aavaluonnosessa meritty puistoalueesi (P). Kaava on tällä hetellä luonnosvaiheessa ja maaperän pilaantuneisuus voi vielä muuttaa/tarentaa aavassa suunniteltuja äyttötaroitusia. Kohdealue on lähes oonaan päällystämätön. Kohde rajoittuu lounaassa Veturitallinatuun, pohjoisessa ja oillisessa ratapihaan, aaossa metsäaistaleeseen seä luoteessa puistoalueeseen.. MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT. Maaperä Maaperäartan (:0 000) perusteella ohde ja ohteen lähialue sijaitsee alueella, jona maaperä on lähinnä hietaa (hieno hiea, area siltti). Maanpinta on noin + 5 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuonna 00 tehdyn ympäristötenisten tutimusen perusteella veturitallin pohjo ispuolella maaperän pintaerroset (0-4 m) ovat pääasiassa hieaa ja hienoa hieaa. Kairauset ulote t- tiin -4 metrin syvyydelle. Vuonna 009 ja 0 tehdyn tutimusen yhteydessä maaperän todettiin tutimuspisteiden alueilla, tutituilla syvyysillä (enimmillään 4-5 m) olevan hieaa ja silttiä.. Pohjavesi Kohde ei sijaitse luoitellulla pohjavesialueella, eiä alue ole vedenhaninnan anna lta täreää aluetta. Lähin luoiteltu pistemäinen pohjavesialue (Karjaranta, 0 090, I-luoa) sijaitsee tutimusohteelta n. 50 m pohjoiseen. Alueelle asennetuista pohjavesiputista mitattujen pinnanoreusien perusteella pohjavesi on noin,0-,80 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunta veturitallin alueella on havaintoputista tehtyjen mittausten perusteella aaoon/etelään.. Pintavedet ja vesistöt Kohdealue Tutimusalue on lähes oonaan päällystämätön. Alueen poii ulee asi avo-ojaa, joista toinen johtaa veturitallilta itään ja toinen alueelta luoteeseen. Sadevedet valuvat ojiin tai imeytyvät maaperään, muodostaen pohjavettä. Ympäristö Kohteesta noin 400 m pohjoiseen sijaitsee Koemäenjoi.

10 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 4. PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 4. Maanäytteet Kohteessa on tehty ympäristötenisiä maaperätutimusia :n toimesta vuosina 0, 009 ja 00. Veturitallien alueella sijainnut tanauspaia purettiin vuonna 00, jona yhteydessä alueen pilaantunutta maaperää puhdistettiin massanvaihdolla (VR - Yhtymä Oy ja Ratahallintoesus; Porin ratapihan veturitallialueen tanauspaian maaperän unnostus; Massanvaihdon loppuraportti; ). Samassa yhteydessä unnostettiin avo-ojaa, johon veturitallien öljynerotin on puranut ennen viemäriveroon liittämistä. Alueella on suor i- tettu pohjaveden öljyhiilivetypitoisuusien seurantaa vuosina Vuonna 009 ja 0 tehtyjen maaperätutimusten näytepisteiden sijainti on esitetty näytepisteiden sijaintiartassa (liite ). Kohteessa tehdyt toimenpiteet, tutimuset, enttähavainnot, näytteenotto- ja analyysimenetelmät on uvattu ja tuloset esitetty aiaisemmassa raportissa: o Ympäristöarviointi , projetinumero o Ympäristöteninen tutimus 4/0 4..0, projetinumero Pohjavesinäytteet Vuonna 009 on asennettu pl pohjavesiputia (GA0, GA ja GA) veturitallin eri puolille siten, että niistä tehtävien mittausten perusteella voidaan arvioida pohjaveden virtaussuuntaa alueella. Lisäsi vuonna 0 tehdyn tutimusen yhteydessä ( ) asennettiin alueelle pl pohjavesiputia (GA, GA4 ja GA5) veturitallin eteläpuolelle. Vesinäytteet otettiin ja.5.0. Niistä analysoitiin öljyhiilivedyt jaoteltuna diesel- / evyt polttoöljyjä vastaaviin hiilivetyjaeisiin C 0 C seä voiteluöljyä vastaaviin hiilivetyjaeisiin C C 9, PAH-yhdisteet, haihtuvat hiilivedyt ja metallit. Vuonna 009 otettujen näytteiden analyysitodistuset on esitetty ympäristöarviointiraportissa (, 009) ja vuonna 0 otetut näytteet lisätutimusraportissa (). 4. Raennenäytteet Lisätutimusen yhteydessä otettiin veturitallin lattiabetonista raennenäytteitä yhteensä 4 pl. Kahdesta näytteestä analysoitiin öljyhiilivedyt jaoteltuna diesel- / evyt polttoöljyjä vastaaviin hiilivetyjaeisiin C 0 C seä voiteluöljyä vastaaviin hiilivetyjaeisiin C C 9. Näytteiden analyysitodistuset on esitetty ympäristöarviointiraportissa (, 009). 4.4 Viitearvovertailu Maaperä Pitoisuustarastelu tehtiin vertaamalla maanäytteissä todettuja haitta-ainepitoisuusia PIMAasetusessa (Vna 4/00) esitettyihin ynnys- ja ohjearvoihin. Vertailu tehtiin ohdealueen riittisten haitta-aineiden tunnistamisesi. Tauluossa on esitetty pitoisuusvertailu ynnys- ja ohjearvoihin seä haitta-aineiden todetut masimi-, esiarvo- ja mediaanipitoisuudet. Maaperän haitta-aineista ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuusina todettiin öljyhiilivetyjen esitisleitä (C 0 -C ) ja rasaita tisleitä (C -C 40 ), uparia, lyijyä, siniä ja antimonia. Fenantreenin ja sinin masimipitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Arseenin, admiumin, oboltin,

11 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 nielin, fluoranteenin, bentso(a)antraseenin, bentso()fluoranteenin, bentso(a)pyreenin ja TEXyhdisteiden masimipitoisuus ylitti ynnysarvon. Öljyhiilivetyjen esitisleiden (C 0 -C ) ja rasaiden tisleiden (C -C 40 ) esiarvo- ja mediaanipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot. PAH-yhdisteistä fenantreenin, fluoranteenin ja bentso(a)pyreenin esiarvopitoisuus ylitti ynnysarvon, mutta mediaanipitoisuus alitti ynnysarvon. Bentso(a)antraseenin ja bentso()fluoranteenin esiarvo- ja mediaanipitoisuus alitti ynnysarvon. Epäorgaanisista yhdisteistä uparin esiarvopitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon, antimoni ja lyijy alemman ohjearvon ja arseeni ynnysarvon. Antimonia luuun ottamatta muiden epäorgaanisten yhdisteiden mediaanipitoisuudet alittivat ynnysarvot. Tauluo. Todetut tutimusnäytteiden haitta-aineiden masimi-, esiarvo- ja mediaanipitoisuudet (mg/g) maaperässä seä viitearvot (Vna 4/00). Haitta-ai ne n Max Ka Med Kynnysarvo Alempi OA Ylempi OA Epäorgaaniset Arseeni (As) (p) 8,5 5, Antimoni (Sb) 0, 5, Kadmium,8 0,5 0,4 0 0 Koboltti (Co) (p) Kupari (Cu) Nieli Lyijy (Pb) Sini (Zn) Orgaaniset Tolueeni (p) 9 <0, <0, <0, c 5 5 Etyylibentseeni (p) 9 0, <0, <0, 0 50 Ksyleenit a (p) 9,09 <0, <0, 0 50 PAH-yhdisteet b 8 0 9, 9, Fenantreeni 8 5,4,5,0 5 5 Fluoranteeni 8,0, 0, 5 5 Bentso(a)antraseeni 8,9 0, 0, 5 5 Bentso()fluoranteeni 8, 0, 0,4 5 5 Bentso(a)pyreeni 8,0 0,5 0, 0, 5 Kesitisleet (>C 0 -C ) Rasaat jaeet (>C -C 40 ) Öljyjaeet (>C 0 - C 40 ) Näytteistä S0 (0,5 m) ja S0 (0,-0,5 m) analysoitiin alifaattisten ja aromaattisten hiilivetyfratioiden pitoisuudet. Aromaattisten fratioon <EC8 uuluu tolueeni ja aromaattisiin >EC8- EC0 sisältyy etyylibentseeni ja syleenit. Suurin osa >EC8-EC0 aromaattisista jaeista sisälsi tunnistamattomia hiilivetyjä. Tauluo. Kohteessa VR Po ri veturitallit maanäytteistä määritetyt alifaattisten ja aro maattisten hiilivetyfratio i- den pitoisuudet. Näytetunniste S0 (0,5 m) mg/g S0 (0,-0,5 m) mg/g Alifaattiset hiilivedyt TPH AL_EC > 5- < <

12 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 TPH AL_EC > -8 < < TPH AL_EC > 8-0,5 TPH AL_EC >0-0 TPH AL_EC > TPH AL_EC > Aromaattiset hiilivedyt TPH AR_EC < 8 <0, 0,5 TPH AR_EC > 8-0 < 5,9 TPH AR_EC >0- < TPH AR_EC > TPH AR_EC > TPH AR_EC > TPH = total petroleum hydrocarbons, AL=alifaattinen, AR=aromaattinen, EC=hiilievivalenttiluu Pohjavesi Pohjaveden analyysitulosten yhteenvetotauluo on esitetty ympäristöarviointiraportissa (Golder Associates Oy, 009) ja lisätutimusraportissa (, 0). Huhtiuussa 0 tehdyssä näytteenotossa öljyhiilivetyjen esitisleiden (C 0 -C ) pitoisuudet olivat 0,55 mg/l ja rasaiden jaeiden (C -C 40 ) pitoisuudet 0,08 mg/l tarailuputessa GA4. Muissa pohjaveden tarailuputissa öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet alittivat analyysimenetelmän määritysrajat ja/ympäristölaatunormit (vuonna 0 GA0- GA5 ja vuonna 009: GA0-GA). Pohjavesiputessa GA4 todettujen öljyhiilivetyjen pitoisuudet jaettiin alifaattisiin ja aromaattisiin fratioihin samassa suhteessa uin maaperästä pohjaveteen lasennallisesti muodostuvat pitoisuudet, joissa maaperän öljyhiilivetypitoisuudet oli jaettu fratioihin FracCalc-ohjelmalla. Jaottelu on esitetty liitteen 4 lasentaraportissa. Pohjavesiputessa GA4 todetut öljyhiilivetyjen pitoisuudet jaettiin fratioihin seuraavasti: AR EC0-:,8 % (0, mg/l), AR EC-:,0 % (0,08 mg/l), AR EC-:, % (0,00 mg/l) ja AR EC-5: 00 % (0,55 mg/l). Raennenäytteet Betoninäytteiden öljyhiilivetyjen esitisleiden (C 0 -C ) pitoisuudet olivat mg/g ja rasaiden jaeiden (C -C 40 ) pitoisuudet mg/g. 4.5 Kriittisten aineiden esiintyminen ja ominaisuudet 4.5. Kriittisten aineiden valinta Maaperänäytteiden ohjearvovertailussa todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuusia öljyhiilivetyjen esitisleitä (C 0 -C ) ja rasaita tisleitä (C -C 40 ), uparia, lyijyä, antimonia ja siniä. Fenantreenin masimipitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Kohteen äyttötaroitusen (työpaiaäyttö) muaisilla epäherillä alueilla voidaan usein äyttää vertailuarvona ylempää ohjearvoa. Kyseinen ohde ei sijaitse pohjavesialueella, joten uleutumisrisin osalta riittisten aineiden valinnassa äytetään vertailuarvona alempia ohjearvoja ja näin ollen riittisisi aineisi valitaan öljyhiilivetyjen esitisleet (C 0 -C ) ja rasaat tisleet (C -C 40 ) ja fenantreeni. Kohteen pohjavedessä on todettu öljyhiilivetyjä, fenantreenia ja fluoranteenia. Haihtuvia yhteisteitä ei ole todettu yli analyysimenetelmän määritysrajojen ja/ympäristölaatunormien Esiintyminen maaperässä Haitta-aineita on todettu ohonneita pitoisuusia veturitallin ja pajaraennusen alapuolisessa maaperässä 0- m syvyydellä raennusen pohjalaatan alapinnasta. Piha-alueella todettuja hait-

13 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 ta-aineita ei äsitellä tässä arvioinnissa, vaan niiden pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan eriseen Esiintyminen pohjavedessä Pohjavedessä on todettu lähellä veturitallin seinälinjaa olevassa tarailuputessa GA4 öljyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä. Muissa iinteistön pohjavesiputissa GA0-GA5 ei ole todettu (vuoden 009 ja 0 näytteenotot) öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä eiä haihtuvia yhdisteitä yli ympäristölaatunormien ja/tai analyysimenetelmän määritysrajojen Aineiden ominaisuudet Aineiden ympäristöäyttäytymistä voidaan arvioida niiden fysiaalis-emiallisten ominaisuusien uten vesiliuoisuuden (S), höyrynpaineen (V) seä aineen iinnittymis- ja uleutumispotentiaalia maaperässä uvaavan jaautumisertoimen (K oc -arvo) ja aineen rasvaliuoisuutta ja ertyvyyttä uvaavan jaaantumisertoimen (K ow -arvo) perusteella. Orgaanisten aineiden osalta uleutumista ja ympäristöäyttäytymistä arvioitiin niiden ominaisuustietojen avulla (luoittelu Niunen 00 muaan). Öljyhiilivedyt Tauluossa on tarasteltu öljyhiilivety-yhdisteiden fysiaalis-emiallisia ominaisuusia, jota vaiuttavat aineiden uleutumiseen ympäristössä. Kevyet hiilivetyjaeet ovat esimerisi helpommin liuenevia ja haihtuvia uin rasaat jaeet. Myös aromaattiset ja alifaattiset hiilivedyt eroavat ominaisuusiltaan toisistaan. Sisi terveys- ja ympäristörisien arviointia varten on täreä tietää alifaattisten ja aromaattisten jaeiden p itoisuudet. Hiilivetyjen uleutumiseen vaiuttaa merittävästi myös maaperän orgaanisen ainesen ja hiilen määrä. Höyrynpaineen (V) perusteella öljyhiilivetyjen esitisleet luoitellaan ohtalaisen haihtuvisi (V = 0,0- Pa) tai haihtuvisi (V = -00 Pa). Rasaista jaeista alifaattinen fratio luoitellaan ohtalaisen haihtuvasi ja aromaattinen fratio hyvin heiosti haihtuvasi (V < 0,000 Pa). Alifaattisten ja aromaattisten jaeiden vesiliuoisuus (S) vähenee hiilievivalenttiluvun asvaessa. Kesitisleiden ja rasaiden jaeiden alifaattiset fratiot ovat veteen hyvin niualiuoisia (S < 0, mg/l). Kesitisleiden aromaattiset jaeet ovat niualiuoisia (S = 0,-0 mg/l) tai liuenevia (S = mg/l) ja rasaiden jaeiden hyvin niualiuoisia. Jaaantumiserroin veden ja orgaanisen hiilen välillä (K oc ) uvaa aineiden uleutuvuutta maaperässä. Rasaammat alifaattiset ja aromaattiset jaeet luoitellaan ympäristössä uleutuma t- tomisi (K oc > 5000, logk oc >,). K ow -arvo eli n-otanoli vesi -jaaantumiserroin uvaa aineen rasvaliuoisuutta ja bioertyvyyttä. Rasvahauiset aineet ovat yleensä bioertyviä. Tarasteltavien fratioiden logk ow on > (K ow > 000), minä perusteella ne ovat eliöihin hieman ertyviä. Käytännössä öljyhiilivetyjen suuri moleyylioo rajoittaa niiden biosaatavuutta. Tauluo. Öljyhiilivetyjen fysiaalis-emiallisia o minaisuusia, jota vaiuttavat aineiden ympäristöäyttäyt y- miseen (YM 00). Hiilivetyfratio S mg/l V p Pa logk oc l/g logk ow - Alifaattiset >EC5-EC ,9,5 Alifaattiset >EC-EC8 4, 80,,0 Alifaattiset >EC8-EC0 0,5 8 4,5,9 Alifaattiset >EC0-EC 0,0 9 5,4, Alifaattiset >EC-EC 0,00059,55,,85

14 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 Alifaattiset >EC-EC5 9,99E-9 0, 8,8,9 Aromaattiset >EC8-EC0 5 8,,55 Aromaattiset >EC0-EC 5 9,4,58 Aromaattiset >EC-EC 5,8,55,, Aromaattiset >EC-EC 0,5 0, 4,, Aromaattiset >EC-EC5 0,00 0,0000 5,,4 S = liuoisuus V = höyrynpaine log Koc = jaautumiserroin veden ja orgaanisen hiilen välillä log Kow = n-otanoli-vesi jaautumiserroin PAH-yhdisteet Kriittisisi valituista PAH-yhdisteistä fenantreeni luoitellaan niualiuoisesi (tauluo ). PAH-yhdisteet sitoutuvat orgaaniseen aineseen (orea K oc -arvo), miä vähentää niiden liiuvuutta maaperässä. Fenantreeni luoitellaan uleutumattomasi. Höyrynpaineen perusteella fenantreeni on ohtalaisen haihtuva. PAH-yhdisteet voivat ertyä biologisesti ravintoetjussa. Fenantreeni luoitellaan ohtalaisen ertyväsi. PAH-yhdisteet ovat yleisesti hitaasti hajoavia maaperässä. Fenantreenin biologinen hajoaminen maaperässä voi olla uitenin suhteellisen nopeaa. Tauluo. Fenantreenin fysiaalis-emiallisia o minaisuusia, jota vaiuttavat aineiden ympäristöäyttäytymiseen (YM 00). PAH-yhdiste S V p logk oc logk ow mg/l Pa l/g Fenantreeni 0,85 0,05 4, 4,4 Metallit Metallit voivat esiintyä maaperässä ominaisuusiltaan hyvin erilaisina yhdisteinä. Saman meta l- lin eri yhdisteet voivat esimerisi olla veteen helppoliuoisia tai lähes liuenemattomia. Yleensä metallien liiuvuus maaperässä on vähäistä. Maaperässä metallien liiuvuuteen vaiuttaa mm. maaperän orgaaninen aines, savimineraalit seä raudan ja alumiinin osidit. Ympäristöolosuhteiden muutoset voivat lisätä metallien liuoisuutta ja haitallisuutta. Monien metallien liiuvuus lisääntyy esim. hyvin happamissa tai emäsisissä olosuhteissa. Metallien pidättymistä maa-aineseen voidaan uvata K d -arvolla eli maa-vesi -jaautumisertoimella, jona arvo voi vaihdella riippuen mm. ph:sta, hapetus-pelistys -olosuhteista, orgaanisen ainesen pitoisuudesta ja savimineraalien määrästä. Kupari esiintyy luonnossa hapetusluvuilla 0, + ja +. Kuparin liiuvuutta lisää maaperän happamoituminen, sitovien omponenttien vähäisyys seä omplesoituminen, hapetuspelistysolosuhteet ja mirobitoiminta (saostus). Kupari():n omplesoituminen vaiuttaa se l- eästi sen uleutumiseen ja vaiutusiin ympäristössä. Kupari()ioni on helpoimmin ule u- tuva uparin eri esiintymismuodoista. Kupari-ioni on liuoisempi happamassa ympäristössä uin neutraalissa ja se saostuu emäsisissä oloissa. Kupari- ioni iinnittyy voimaaasti saveseen, orgaaniseen aineseen, arbonaattiivennäisiin seä hydratoituneisiin raudan ja mangaanin osideihin. Lyijy esiintyy luonnossa hapetusasteilla + ja +4. Yleensä lyijyn uleutuminen maaperässä on heioa ja uleutuminen maaperästä orsiveteen on vähäistä. Maaperässä lyijyn äyttäytymistä säätelevät ph, sidontaapasiteetti ja hapetus-pelistysolosuhteet. Orgaaninen aines on tehoas lyijyn sitoja. Hapettavat ja happamat olosuhteet ja lyijyn omplesoituminen liuoisiin yhdiste i- siin voi lisätä lyijyn uleutumista. Myös emäsisissä olosuhteissa liuoisuus on oreampi

15 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 uin neutraalilla ph-alueella. Muihin rasasmetalleihin verrattuna lyijyn on todettu olevan vähiten liiuvia. Sini on luonnossa yleinen metalli ja esiintyy hapetusasteella +. Maaperässä sini voi muodostaa epäorgaanisia ja orgaanisia omplesiyhdisteitä, joista monet ovat liuoisia ja helposti liiuvia. Maaperän happamuus ja alumiinin liuoisuuden asvu lisäävät sinin uleutumista orsiveteen. Orgaaninen aines, savimineraalit seä rauta- ja alumiiniosidisaostumien runsaus edistävät sinin sitoutumista. Emäsinen ja voimaaasti pelistävä ympäristö heientää sinin liuoisuutta. Antimonilla (Sb) on neljä hapetusastetta: Sb(-), Sb(0), Sb(+) ja Sb(+5), joista hapetusaste + on yleisin ja pysyvin (ATSDR 99). Antimonin ja sen yhdisteiden sitoutumisesta maaha n tiedetään vähän. Maa-aineseen iinnittymisen arvioidaan olevan voimaainta heiosti happamassa ympäristössä (Rai ja Zachara, 984). Viisiarvoisen antimonin ohdalla neutraaleissa ja emäsisissä oloissa iinnittyminen on vähäisempää. Vasta selvästi happamissa oloissa viisiarvoista antimonia pidättyy merittävissä määrin. Kolmiarvoisen antimonin pidättymisestä ei ole vastaavaa tietoa, mutta analogisesti arseenin ja seleenin anssa, joilla eri hapetusasteiden pidä t- tymisen ph-riippuvuus on samanaltainen, voidaan olettaa olmiarvoisen antimonin äyttäytyvän samanaltaisesti uin viisiarvoinen antimoni. 5. KÄSITTEELLINEN MALLI Käsitteellinen malli on uvaus ohteessa esiintyvien haitta-aineiden sijainnista seä mahdollisista uleutumis- ja altistusreiteistä. Mallin avulla voidaan selvittää, mitä autta ohteessa todetut haitta-aineet voivat levitä niin, että ne joutuvat osetusiin ihmisten tai eliöiden anssa, ja etä ovat vaarassa altistua haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamille riseille. Mallissa uvataan haitta-aineiden lähteet, aineiden leviäminen, mahdolliset altistumisreitit ja mahdolliset altistusen ohteet. Risinarvioinnissa on taroitusenmuaista esittyä risien annalta olennaisiin haitta-aineisiin, uleutumisreitteihin ja altistustilanteisiin. Käsitteellisen mallin avulla voidaan rajata pois uleutumis- ja altistusreitit tai altistujat, jota eivät ole mahdollisia seä myös reitit ja altistujat, jota eivät ole täreitä tai todennäöisiä. Käsitteellinen malli muodostettiin tarastelemalla mahdolliset lähteet (luu 5., riittiset haittaaineet, luu 4.5), uleutumis- (luu 5.) ja altistumisreitit seä altistujat (luu 5.). Käsitteellinen malli on esitetty uvassa. 5. Lähde Haitta-aineita on todettu ohonneita pitoisuusia veturitallin ja pajaraennusen alapuolisessa maaperässä 0- m syvyydellä raennusen pohjalaatan alapinnasta. Piha-alueella todettuja haitta-aineita ei äsitellä tässä arvioinnissa, vaan niiden pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan eriseen. Kohteessa todetut aineet ja pitoisuudet on esitetty luvussa 4.

16 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 5. Kuleutumisreitit Kuleutumisreitteinä tarasteltiin aineiden uleutumista haihtumalla, pölyävän maa-ainesen muana seä veden muana (pinta- ja pohjavesi). Haitta-aineiden leviämistä ja uleutumista ihmistoiminnan vaiutusesta voi tapahtua esim. aivuiden ja maansiirtojen yhteydessä. Ihmistoiminnan aiheuttamaa uleutumista ohteessa ei tarastella tässä risinarvioinnissa. Suora osetus Suora osetus voi tapahtua maan nielemisen tai ihoosetusen autta. Tässä risinarvioinnissa tarastellaan vain raennusien alapuolisessa maaperässä todettuja haitta-aineita, jolloin suoraa osetusta haitta-ainepitoiseen maaperään ei pääse syntymään. Suoraa osetusta ei tarastella mahdollisena altistusreittinä. Haihtuminen sisäilmaan Haitta-aineet voivat uleutua maaperästä/pohjavedestä alapohjan vuotojen autta ohteessa sijaitsevan veturitallin ja pajaraennusen sisäilmaan. Kuleutumista sisäilmaan tarastellaan oleellisena uleutumisreittinä. Haihtuminen uloilmaan Tässä risinarvioinnissa tarastellaan vain raennusien alapuolisessa maaperässä todettuja haitta-aineita, jolloin haihtumista uloilmaan ei arvioida merittäväsi. Haihtumista uloilmaan ei tarastella oleellisena uleutumisreittinä. Pölyäminen Miäli haitta-ainepitoista maa-ainesta on alttiina tuulieroosiolle, haitta-aineita voi uleutua uloilmaan sitoutuneena maapartieleihin. Kohteessa ohonneiden haitta-ainepitoisuusien tarastelu on rajattu raennusien alapuoliseen maaperään, joten pölyämistä uloilmaan ei tarastella oleellisena uleutumisreittinä. Pintavalunta Kuleutumista pintavalunnan muana voi tapahtua, jos haitta-aineita liuenee sade- tai sulamisvesiin tai jos vesi uljettaa muanaan haitta-ainepitoista hienoainesta. Kuleutumista voi tapahtua lähinnä pintaveden uljettaman hienoainesen muana. Kohteessa ohonneiden haittaainepitoisuusien tarastelu on rajattu raennusien alapuoliseen maaperään, joten uleutumista pintavesien muana ei tarastella oleellisena uleutumisreittinä. Kuleutuminen pohjaveden muana Kohteessa on todettu haitta-aineita maaperässä pohjaveden pinnan tasolla eli haitta-aineiden voidaan todeta päässeen pohjaveteen. Veturitallin etelän puoleisella raennusen seinälinjan lähellä pohjavesiputessa GA4 on todettu öljyhiilivetyjä, fenatreenia ja fluoranteenia. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Etäisyys ohteesta lähimmälle pohjavesialueelle on noin 50 m. Haitta-aineiden uleutumista pohjaveden muana tarastellaan oleellisena uleutumisreittinä. 5. Altistujat ja altistumisreitit Ihmiset Kuleutumisreitisi äsitteellisessä mallissa todettiin haitta-aineiden uleutuminen maaperästä /pohjavedestä raennusen alapohjan vuotojen autta raennusen sisäilmaan. Kohteen työnteijöitä ja äyttäjiä tarastellaan mahdollisina altistujina.

17 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 Lähin luoiteltu pohjavesialue (Karjaranta, I-luoa) sijaitsee ohteesta noin 50 m pohjoiseen. Veturitallien lähialueen pohjavesi, joa on hiilivetypitoisen veden virtaussuunnassa, ei ole talousvesiäytössä. Kosa vettä ei äytetä, eivät ihmiset ole mahdollisia altistujia, eiä siitä aiheudu terveyshaittoja. Alueella ei asvateta ravintoasveja, joten altistumista ravintoasveja syömällä ei muodostu. Eliöstö Kohteessa ohonneiden haitta-ainepitoisuusien tarastelu on rajattu raennusien alapuoliseen maaperään, joten ohteen eliöstön altistusta haitta-aineille ei pidetä merittävänä eiä eliöstöä tarastella oleellisena altistujana. Miäli haitta-aineiden todetaan uleutumisarvioinnin yhteydessä uleutuvan merittävinä pitoisuusina raennusten alueen ulopuolelle, arvioidaan eliöstön altistumisen mahdollisuus uudelleen.

18 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev. A0 Aluperäinen Päästö- Leviämis- Seundäärinen Saantireitti Altistuminen päästölähde tapahtumat meanismit saastunut väliaine Ihminen Eliöstö Lapset (asuas) Työnteijät Maaeliöt Vesieliöt Suora osetus Nieleminen, iho Kasvien ravinteiden ja veden otto Tuulieroosio, pölyäminen Kasvit Nieleminen Haihtuminen, diffuusio Tuuli, laseuma Uloilma Hengitys Pintamaa (lähde) Kalat ym. vesieliöt Nieleminen Pintavalunta, vesieroosio Veden virtaus maan pinnalla Pintavesi (ja sedimentti) Nieleminen, iho Pohjamaa (lähde) Kuleutuminen pohjaveteen Pohjaveden virtaus Pohjavesi Nieleminen, iho, hengitys Haihtuminen huoosilmaan Alapohjan vuodot Sisäilma -liietilat Hengitys Merinnät: mahdollinen uleutumisreitti uleutumisen ei arvioida olevan merittävää uleutumisreitti ei mahdollinen =mahdollinen altistumisreitti =altistumisen ei arvioida olevan merittävää =altistuminen ei mahdollista Kuva. Käsitteellinen malli riittisisi valittujen haitta-aineiden ympäristöäyttäytymiseen vaiuttavista teijöistä ja prosesseista.

19 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0. KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINTI. Kuleutumisrisin arvioinnin lähtötiedot ja menetelmät Kuleutumisrisin arvioinnissa tarastellaan haitta-aineiden uleutumista maaperässä, vedessä tai ilmassa. Luvussa 5 luodun äsitteellisen mallin ja siihen liittyvän tarastelun perusteella todettiin uleutumisrisin arvioinnin annalta oleellisesi tarasteltavasi uleutumisreitisi: - Liueneminen/uleutuminen pohjaveteen ja leviäminen pohjaveden muana. Lähtötietoina äytettiin tutimustulosissa todettuja haitta-ainepitoisuusia (esiarvopitoisuus ja masimipitoisuus tauluosta). Kuleutumisrisin arviointi perustuu pohjavesinäytteiden haitta-ainepitoisuusiin ja ohjearvojen määritysperusteisiin (Reiniainen, 00). Lisäsi uleutumista tarastellaan lasennallisesti RISC 4.0 ohjelman avulla.. RISC 4.0 lasennallinen tarastelu Kuleutumista pohjaveden muana ja haitta-aineiden ympäristöohtaloa 5-0 m etäisyydellä pilaantumasta mallinnettiin RISC 4.0 -lasentaohjelmalla. Siihen sisältyy analyyttinen pohjavesiuleutumismalli, joa perustuu ATD-oodiin (Yeh 98). Malli arvioi uleutumista hydraulisen gradientin ja maaperän laadun perusteella, ottaen huomioon haitta-aineiden advetion (lineaarisen uleutumisen), dispersion (seoittumisen), pidättymisen seä hajoamisen (Waterloo Hydrogeologic 00). Tarempi uvaus ohjelmasta ja pohjavesiuleutumisen teoriasta on esitetty RISC 4.0-lasentaraportissa liitteessä 4. Lasennan aiajaso oli mallin masimi eli 00 vuoden jaso. Lasentaraportissa liitteessä 4 esitetään uleutumismallinnusessa äytetyt emiaaliohtaiset parametrit. Parametria rvot ovat RISC -lasentaohjelman emiaalitietoannasta. Haitta-aineiden lähteiden pitoisuusina uleutumislasennassa on äytetty eväällä 0 tehdyssä tutimusessa todettua suurinta maaperän öljyhiilivetyjen pitoisuutta (näyte S0/0,-0,5 m), josta on määritetty laboratorioanalyysillä fratiot. Pitoisuus on samaa luoaa uin vuonna 009 tehtyjen tutimusten suurin öljyhiilivetyjen pitoisuus (S45), joa on otettu samasta huoltomontusta. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet on syötettävä RISC -lasentaohjelmaan jaoteltuna alifaattisiin ja aromaattisiin fratioihin. RISC mallin lasennassa fenantreeni on äsitelty ysittäisenä yhdisteenä. Lähtötiedot perusteluineen on esitetty liitteessä 4. Haitta-aineita on todettu pääasiassa yllästyneessä vyöhyeessä, mutta myös vajovesivyöhyeessä, joissa pitoisuudet ovat samaa suuruusluoaa. Lasenta tehtiin yllästyneen vyöhyeen mallilla (perustapaus), osa se antaa tulosena suuremman risin pohjavedelle uin vajovesivyöhyeen malli. Kohteesta ei ole ohdeohtaista tietoa tarasteltavien haitta-aineiden hajoamisesta. Haittaaineiden uleutuminen maaperästä pohjaveteen lasettiin oletusilla ) ei hajoamista, ) hidas ja ) nopea hajoaminen. Kohdeohtainen hajoaminen on yleensä oemusperäisesti hitaan (hajoamisen alaraja) ja nopean hajoamisen (hajoamisen yläraja) välissä. Maaperän ominaisuusia uvaavissa parametreissa äytettiin RISC 4.0 mallin hiean oletusarvoja. Orgaanisen hiilen (TOC <0, %) ja hydraulisen johtavuuden osalta äytettiin ohdeohtaisia parametreja. Lasennassa äytettyjä ympäristöparametreja ovat mm. hydrauliset olosuhteet (pohjaveden hydraulinen gradientti, sadannan suotautuminen), pilaantumien geometriat (pinta-

20 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 alat ja tilavuudet) seä maaperäolosuhteet. Lasentaraportissa liitteessä 4 esitetään äytettyjen ympäristöparametrien arvoja. Lasentaraportissa esitetään taremmat valittujen parametrien arvojen menetelmät ja valintariteerit seä vaihteluvälit o. parametreille. Tauluossa 4 on esitetty lasennassa äytetyt alifaattisten C 0 -C, C -C, C -C 5 ja aromaattisten C 0 -C, C -C, C -C ja C -C 5 fratioiden lähtöpitoisuudet. Fenantreenin pitoisuus oli 5,5 mg/g. Tauluo 4. RISC 4.0 lasennan lähtöpitoisuudet (maaperä ja pohjavesi). Maaperä, mitattu (S0 Pohjavesi, mitattu/lasettu (GA4) Alifaattiset /0,-0,5 m) mg/g mg/l C8-C0 - C0-C 0 0 C-C 00 0 C-C Aromaattiset C8-C0 5,9 - C0-C 0,0 C-C 90 0,08 C-C 500 0,00 C-C ,080. Kuleutumisrisien arvioinnin tuloset ja johtopäätöset RISC 4.0 lasennallinen tarastelu Lasennan tulosena saadaan arvio öljyhiilivetyjen ja fenantreenin pitoisuusista pohjavedessä 5m ja 0 m etäisyydellä pilaantumasta. Liitteessä 4 on esitetty nämä lasennalliset haittaaineiden pitoisuudet pohjavedessä. Tauluossa on esitetty lasettuja enimmäispitoisuusia haitta-aineille. Tauluoon on meritty niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joiden lasennallinen pitoisuus pohjavedessä ylittää 0,00 µg/l. Lasennan tulosten perusteella voidaan todeta, että hitaan hajoamisen oletusella maaperään jääneistä hiilivedyistä aromaattiset jaeet >EC0-EC ja >EC-EC eivät uleudu pohjavedessä 5 m pidemmälle vaan pitoisuudet jäävät alle 0,0 mg/l (C 0 -C ) ja 0 m etäisyydellä lähteestä 0,04 mg/l eli ne alittavat ympäristölaatunormit (C 0 -C 40 : 50 µg/l) iinteistön sisäpuolella. Vaia öljyhiilivedyt eivät hajoaisi lainaan, iinteistön rajalla eli 0 m etäisyydellä pitoisuus on enimmillään 0,09 mg/l (C 0 -C ). Muiden hiilivetyjaeiden pitoisuudet jäävät alle 0,00 mg/l seä hitaan hajoamisen että ei hajoamista oletusilla (tauluo ). Yllä mainitut tuloset on saatu suurimman todetun vedenläpäisevyyden (5 m/vr) muaan. Kesimääräisellä maaperän vedenläpäisevyydellä ( m/vr) ja hitaan hajoamisen oletusella lasettuna 5 m etä i- syydellä on 0,0 mg/l (C 0 -C ). Fratioohtaiset pitoisuudet on esitetty lasentaraportissa liitteessä 4. Lasenta ei ota huomioon tapausta, jossa syntyy uleutuvaa faasia. Maaperässä todetut pitoisuudet eivät aiheuta erillistä faasia, joa voisi uleutua ohteen ulopuolelle.

21 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0 Pohjaveden tarailuputessa GA4 todettiin eväällä 0 suurempi öljyhiilivetyjen pitoisuus (C 0 -C : 0,55 mg/l, C -C 40 : 0,08 mg/l) uin lasennallisesti veturitallin alapuolisesta maaperästä pohjaveteen uleutuu 5 m etäisyydelle (C 5 -C 0 : 0,0 mg/l, C 0 -C : 0, mg/l, C -C 40: <0,00 mg/l) hitaan hajoamisen oletusella. Pohjavedessä todetut öljyhiilivetypitoisuudet eivät lasennan tulosten perusteella uleudu ympäristölaatunormeja suurempina pitoisuusina (C 0 - C, 0,04 mg/l) iinteistön rajalle (n. 55 m) hitaan hajoamisen oletusella (tauluo ). Öljyhiilivetyjen esitisleiden pitoisuudet ovat 00 vuoden tarastelujasolla 0 m etäisyydellä enimmillään 0,09 mg/l (lähtöohtana maaperäpitoisuudet) ja 0,04 mg/l (lähtöohtana pohjavesipitoisuudet), un haitta-aineiden oletetaan hajoavan hitaasti ja maaperän vedenläpäisevyytenä äytetään suurinta arvoa 5 m/vr. Miäli hajoaminen on nopeampaa tai vedenläpäisevyys pienempi, lasetut pitoisuudet ovat alhaisempia. Tauluo. Kuleutumislasennassa äytetty maaperän lähtöpitoisuus ja lasennalliset enimmäispitoisuudet pohjavedessä 00 vuoden simu lointijasolla. Haitta-aineiden hajoaminen on lasettu oletusella ei hajoamista ja SOI- LIRISK.0-mallin sisältämällä hitaalla ja nopealla hajoamisella (Öljyalan Palveluesus Oy 00). Tarasteltu Lasettu pohjaveden pitoisuus Todettu maaperän ei hajoamista hidas hajoaminen nopea hajoaminen haitta-aine pitoisuus 5 m 0 m 5 m 0 m 5 m mg/g mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l C0-C 00 0,0 0,04 0,05 0,09 0,0 C-C <0,00 <0,00 <0,00 <0,00 <0,00 Tauluo. Kuleutumislasennassa äytetty pohjaveden lähtöpitoisuus (GA4) ja lasennalliset enimmäispitoisuudet 55 m etäisyydellä pohjavedessä 00 vuoden simu lointijasolla. Haitta-aineiden hajoaminen on lasettu oletusella ei hajoamista ja SOILIRISK.0-mallin sisältämällä hitaalla ja nopealla hajoamisella (Öljyalan Palvelu esus Oy 00). Lasettu pohjaveden pitoisuus Tarasteltu Todettu pohjaveden pitoisuus ei hajoamista hidas hajoaminen nopea hajoaminen haitta-aine (pohjavesiputi GA4) 55 m 55 m 55 m mg/l mg/l mg/l mg/l C0-C 0,55 0,0 0,04 0,00 C-C40 0,0 <0,00 <0,00 <0,00 Tarastelun tulosten perusteella voidaan todeta, että maaperän ja pohjaveden öljyhiilivetypito i- suudet eivät uleudu iinteistön rajalle pohjavedessä ympäristölaatunormeja suurempina pito i- suusina. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella: lähin pohjavesialue on 50 m etäisyydellä o h- teesta pohjoiseen (ei pohjaveden virtaussuunnassa). Pohjaveden virtaussuunnassa ohteesta etelään/aaoon ei ole äytössä olevia aivoja eiä pohjaveden äyttöä. Alue on aupunialuetta. Vaia aivoja raennettaisiin iinteistön ulopuolelle, risi öljyhiilivetyjen uleutumiseen niihin veturitallin alueelta on hyvin vähäinen. Näin ollen iinteistön rajalle lasennan tulosten perusteella uleutuvan, ympäristölaatunormit alittavan pitoisuuden ei arvioida aiheuttavan sellaista haittaa tai risiä, jona johdosta olisi tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin öljyhiilivetyjen pohjavedessä uleutumisen estämisesi. Kuleutumisesta mahdollisesti aiheutuvaa terveysrisiä on tarasteltu appaleessa.. Kuleutuminen on arvioitu niin vähäisesi, ettei eliöstön altistumista uleutuneille haitta-aineille ole tarpeen arvioida eriseen.

22 VR Pori veturitallien alue Risinarviointi 0 Projetinro: Rev.A0. TERVEYSRISKIEN ARVIOINTI. Terveysrisien arvioinnin lähtötiedot ja menetelmät Luvussa 5 luodun äsitteellisen mallin ja siihen liittyvän tarastelun perusteella todettiin terveysrisin arvioinnin annalta oleellisesi tarasteltavasi uleutumis- ja altistusreitisi: - Pohjamaa haihtuminen huoosilmaan - alapohjan vuodot sisäilmaan hengitys/työnteijät Lähtötietoina äytettiin tutimustulosissa todettuja haitta-aineiden masimi-, esiarvo- ja mediaanipitoisuusia (Tauluo ). Terveysrisien arviointi perustuu ohjearvojen määritysperusteisiin (Reiniainen, 00) seä lasennalliseen tarasteluun RISC 4.0 ohjelman avulla.. Terveysrisien arvioinnin tuloset ja johtopäätöset Vertailu viitearvoihin Maaperän orgaanisista haitta-aineista on todettu ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuusina öljyhiilivetyjen esitisleitä (C 0 -C ) ja rasaita jaeita (C -C 40 ) ja alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena fenantreenia. Näytteestä S0/0,-0,5 m on analysoitu öljyhiilivetyjen fratiot, jota on esitetty tauluossa 4 (pitoisuus). Öljyhiilivetyjen esitisleille ja rasaille jaeille lasetut SHP ter -arvot (suurin hyväsyttävä pitoisuus asuinalue, terveysperusteet) ja SHPT ter -arvot (suurin hyväsyttävä pitoisuus teollisuusalue, terveysperusteet) on esitetty tauluossa. Öljyhiilivetyjen alifaattisille jaeille lasetut SHPT ter -arvot ylittyvät jaeiden C 8 -C 0, C 0 -C ja C -C osalta. Kyseisten jaeiden pääasiallinen altistusreitti on sisäilman hengitys. Altistuminen taristetaan lasennallisesti. Öljyhiilivetyjen aromaattisille jaeille lasetut SHPT ter -arvot ylittyvät jaeen C 8 -C 0 osalta. Kyseisten jaeiden pääasiallinen altistusreitti on sisäilman hengitys. Altistuminen taristetaan lasennallisesti. Tauluo. Öljyhiilivetyfratioiden todetut masimipitoisuudet seä SHP ter ja SHPT ter -viitearvot. Pitoisuutiset ter SHPT ter Aromaat- Alifaattiset SHP ter SHPT ter SHP Pitoisuus mg/g mg/g mg/g mg/g mg/g mg/g C8-C0,5,8 C8-C0 5, 8 5,9 C0-C, 5 0 C0-C 8 0 C-C 59 ) ) > ) ) > C-C C-C C-C C-C ) 500 ) Kyllästymispitoisuus ylittyy. Käytännössä rasaimpien öljyhiilivetyjen pitoisuudet sisäilmassa 4000 eivät voi nousta haitalliselle tasolle (Reiniainen 00). Fenantreenin SHP ter -arvo (00 mg/g) ei ylittynyt. Tämän perusteella fenantreenille altistumista ei arvioida merittäväsi. )