VR-Yhtymä Oy PORI, VETURITALLIEN ALUE TARKENNETTU PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 VR-Yhtymä Oy PORI, VETURITALLIEN ALUE TARKENNETTU PILAANTUNEISUUDEN JA KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI A0-versio !" # $ %& $"' () *+,-$+*). **"+* ""+**#% -*/** 0&1% #2 #3456 &5*+$./7-/* &5*"-"8.-** &5*--,8*"** :;*+$./7-/-* :;*"-"8.-/* :;*--,8*"*/ # Golder Associates Oy

2 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 TIIVISTELMÄ Tämän riskinarvion kohteena on VR-Yhtymän veturitallien alue Porissa. Kiinteistöllä sijaitsee veturitallirakennus, joka on rakennettu 1900-luvun alussa, samaan aikaan radan kanssa. Talli koostuu 13 erillisestä pilttuusta, lämmönjakohuoneesta, varastotilasta sekä toimisto-osasta, joka on rakennettu luvulla. Veturien huoltotoiminta on päättynyt 2000-luvun alussa, jonka jälkeen pilttuita on vuokrattu mm. autokorjaamojen ja rakennusliikkeiden käyttöön. Lähes kaikki veturitallin osat ovat edelleen käytössä. Kiinteistön pihalla on pajarakennus sekä kaksi puurakenteista toimisto-/varastorakennusta. Joitakin veturitalliin liittyviä raiteita on purettu. Veturitallit on viemäröity. Vedet johdetaan öljynerottimen kautta kaupungin verkkoon. Kiinteistössä on aiemmin ollut öljylämmitys, mutta nykyisin se kuuluu kaukolämpöön. Vanha lämmitysöljysäiliö tilaajan edustajan arvion mukaan on sijainnut lämmönjakohuoneessa. VR- Yhtymä Oy:n omistama alue kuuluu laajempaan alueeseen, johon ollaan laatimassa asemakaavaa. Alueelle on uudessa asemakaavassa merkitty asuinrakennusten, palvelurakennusten ja autopaikkojen korttelialueita, katuaukio tai tori- sekä katu- ja puistoalueita. Suunnitteilla olevassa asemakaavassa pääosa VR-Yhtymä Oy:n omistamasta alueesta on kaavoitettu palvelurakennusten alueeksi. Vanha veturitallirakennus sijaitsee kokonaisuudessaan tällä alueella. Veturitalli halutaan suojella asemakaavassa. Jatkossa sen käyttötarkoitus muuttuu tuotanto - ja verstaskäytöstä siistiksi sisätilaksi. Kohdealue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole vedenottamoita. Lähin pohjavesialue sijaitsee kohteesta n. 250 m pohjoiseen (ei pohjaveden virtaussuunnassa). Golder Associates Oy on tehnyt vuonna 2009 VR-Yhtymä Oy:n toimeksiannosta ympäristöteknisiä tutkimuksia veturitallialueella Porissa (Golder Associates Oy, 2009). Maaperän haittaaineista ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä (C 10 - C 21 ) ja raskaita tisleitä (C 21 -C 40 ), kuparia, lyijyä ja antimonia. Fenantreenin ja sinkin maksimipitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Pohjavedessä ei ole todettu vuoden 2009 näytteenotossa öljyhiilivetyjä, haihtuvia hiilivetyjä eikä PAH-yhdisteitä yli analyysimenetelmän määritysrajojen. Riskinarvioinnin kannalta kriittisiksi haitta-aineiksi todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleet (C 10 - C 21 ) ja raskaat tisleet (C 21 -C 40 ) ja fenantreeni. Metallien, joita myös esiintyy rakennuksen alapuolisissa maakerroksissa, ei katsota muodostavan riskiä rakennuksen sisäilmalle. Kohteessa todetuista kriittisistä haitta-ainesta keskitisleiden ja raskaiden jakeiden alifaattiset fraktiot ovat veteen hyvin niukkaliukoisia. Keskitisleiden aromaattiset jakeet ovat niukkaliukoisia tai liukenevia ja raskaiden jakeiden hyvin niukkaliukoisia. K oc -arvon perusteella keskitisleiden alifaattiset fraktiot ja raskaammat alifaattiset ja aromaattiset jakeet luokitellaan ympäristössä kulkeutumattomiksi. öljyhiilivetyjen keskitisleet luokitellaan kohtalaisen haihtuviksi tai haihtuviksi. Raskaista jakeista alifaattinen fraktio luokitellaan kohtalaisen haihtuvaksi ja aromaattinen fraktio hyvin heikosti haihtuvaksi. Käsitteellisen mallin avulla todettiin kohteessa seuraavat mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit: - Kulkeutuminen maaperästä pohjaveteen ja kulkeutuminen pohjaveden mukana - Pohjamaa haihtuminen huokosilmaan alapohjan vuodot sisäilmaan hengitys/työntekijät - Pohjamaa kulkeutuminen pohjaveteen pohjaveden virtaus alapohjan vuodot sisäilmaan hengitys/lapset Golder Associates Oy

3 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 Kulkeutumisriski Kulkeutumisriskiä arvioitiin laskennallisesti RISC 4.0-ohjelmalla. Laskennan tulosten perusteella voidaan todeta, että öljyhiilivedyt voivat kulkeutua pieninä pitoisuuksina pohjaveden mukana kiinteistön rajalle. Laskennalliset maksimipitoisuudet kiinteistön rajalla 100 vuoden kuluttua ovat alle 0,3 mg/l, kun öljyhiilivetyjen ei oleteta hajoavan lainkaan. Mikäli hajoamista oletetaan tapahtuvan, lasketut pitoisuudet ovat alhaisempia. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella: lähin pohjavesialue on 250 m etäisyydellä kohteesta pohjoiseen (ei pohjaveden virtaussuunnassa). Pohjaveden virtaussuunnassa kohteesta kaakkoon ei ole käytössä olevia kaivoja eikä pohjaveden käyttöä. Alue on kaupunkialuetta eikä ole todennäköistä, että uusia kaivoja rakennettaisiin alueelle. Näin ollen kiinteistön rajalle laskennan tulosten perusteella kulkeutuva selvästi alle 1 mg/l pitoisuuden ei arvioida aiheuttavan sellaista haittaa tai riskiä, jonka johdosta olisi tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin öljyhiilivetyjen pohjavedessä kulkeutumisen estämiseksi. Terveysriskit Terveysriskin kannalta ainoaksi mahdolliseksi altistusreitiksi todettiin veturitallin ja pajarakennuksen sisäilman hengitys (hiilivetyjen haihtuminen maaperän huokoskaasuun ja kulkeutuminen alapohjan vuotojen kautta sisäilmaan) ja mahdollisesti tontin/alueen kaakkoiskulmaan tulevan uudisrakennuksen (päiväkoti) sisäilman hengitys. Öljyhiilivetyjen alifaattisille jakeille lasketut SHPT ter -arvot ylittyvät jakeiden C 10 -C 12 ja C 12 -C 16 osalta. Öljyhiilivetyjen aromaattisille jakeille lasketut SHPT ter -arvot ylittyvät jakeen C 10 -C 12 osalta ja SHP ter -arvot ylittyvät jakeen C 12 -C 16 osalta. Terveysriskiä sisäilman hengityksen kautta arvioitiin myös laskennallisesti RISC 4.0-ohjelmalla. Laskennallisen tarkastelun perusteella maaperässä todetuista hiilivetypitoisuuksista ei aiheudu sellaista kulkeutumista veturitallin eikä pajarakennuksen sisäilmaan, mistä aiheutuisi riskiä tai haittaa terveydelle. Mallin antamien tulosten mukaan kohteessa ei muodostu laskennallista terveysriskiä myöskään mahdollisesti tontin/alueen kaakkoisosaan tulevan uudisrakennuksen (päiväkoti) sisäilman osalta. Laskennallinen muu terveysriski (riski-indeksi) alittaa selvästi yleisesti käytössä olevat raja-arvot veturitallin, pajarakennuksen ja suunnitellun päiväkotirakennuksen osalta. Terveysriskiä ei kohteessa arvioida muodostuvan haitta-aineiden todetuilla pitoisuuksilla. Ekologiset riskit Ekologisia riskejä ei arvioida muodostuvan kohteessa todetuilla haitta-ainepitoisuuksilla. Yhteenveto johtopäätöksistä Johtopäätöksenä riskinarvioinnista voidaan todeta, että kohteessa todetuilla haitta-ainepitoisuuksilla ei arvioida muodostuvan terveys-, ekologista tai kulkeutumisriskiä. Riskinarvioinnin tulosten perusteella kohteessa ei ole veturitallin ja pajarakennuksen alapuolisen maaperän kunnostustarvetta. Tämä riskinarviointi on tehty kohteen tässä esitetty suunniteltu käyttötarkoitus huomioon ottaen. Mikäli kohteen käyttötarkoitus muuttuu suunnitellusta herkemmäksi esim. asumiskäyttöön tai mikäli rakennuksen sisätilojen mittasuhteet merkittävästi muuttuvat nykytilanteesta, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tarkistettava uudelleen. Golder Associates Oy

4 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAUSTAA TEHTÄVÄN RAJAUS KOHTEEN KUVAUS KOHTEEN PERUSTIEDOT TOIMINTAHISTORIA MAANKÄYTTÖ KOHTEESSA JA LÄHIALUEELLA MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT MAAPERÄ POHJAVESI PINTAVEDET JA VESISTÖT PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET JA SELVITYKSET MAANÄYTTEET POHJAVESINÄYTTEET RAKENNENÄYTTEET VIITEARVOVERTAILU KRIITTISTEN AINEIDEN ESIINTYMINEN JA OMINAISUUDET Kriittisten aineiden valinta Esiintyminen maaperässä Esiintyminen pohjavedessä Aineiden ominaisuudet KÄSITTEELLINEN MALLI LÄHDE KULKEUTUMISREITIT ALTISTUJAT JA ALTISTUMISREITIT KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINTI KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNIN LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT RISC 4.0 LASKENNALLINEN TARKASTELU KULKEUTUMISRISKIEN ARVIOINNIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET TERVEYSRISKIEN ARVIOINTI TERVEYSRISKIEN ARVIOINNIN LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT TERVEYSRISKIEN ARVIOINNIN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET EKOLOGINEN RISKINARVIO EPÄVARMUUSTARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS VETURITALLI JA PAJARAKENNUS LÄHTEET Golder Associates Oy

5 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 LIITTEET 1. Kohteen sijaintikartta 2. Näytepisteiden ja pohjavesiputkien sijaintikartta 3. Maa- ja vesinäytteiden yhteenvetotaulukot 4. RISC 4.0 laskentaraportti Golder Associates Oy

6 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Golder Associates Oy on tehnyt vuonna 2009 VR-Yhtymä Oy:n toimeksiannosta ympäristöteknisiä tutkimuksia veturitallialueella Porissa (Golder Associates Oy, 2009). Tutkimukset liittyvät suunniteltuun alueen käyttötarkoituksen muuttumiseen. VR- Yhtymä Oy:n omistama alue kuuluu laajempaan alueeseen, johon ollaan laatimassa asemakaavaa. Suunnitteilla olevassa asemakaavassa pääosa VR-Yhtymä Oy:n omistamasta alueesta on kaavoitettu palvelurakennusten alueeksi (P). Vanha veturitallirakennus sijaitsee kokonaisuudessaan tällä alueella. Veturitalli ja siihen liittyvät rakennukset on suojeltu (kaavamerkinnät sr-37 tai sr-20). Nykyisen veturitallin pohjoispuoleiselle alueelle on varattu asuinkerrostalorakentamiselle (AK). Veturitallien itäpuolinen alue on kaavaluonnoksessa merkitty autopaikkojen alueeksi (LPA) ja Sosiaalitointa ja terveyshuoltoa palvelevien rakennusten alueeksi (YS). Lisäksi osa VR-Yhtymä Oy:n omistamasta alueesta on kaavaluonnoksessa merkitty puistoalueeksi (P). Kiinteistöllä olevan veturitallin käyttötarkoitus muuttuu jatkossa tuotanto- ja verstaskäytöstä siistiksi sisätilaksi. Pajarakennuksen suunnitellusta käytöstä ei ole vielä tietoa, mutta oletettavasti tulee samantyyppiseen käyttöön kuin muukin kiinteistön osa. Tässä riskinarvioinnissa käsitellään veturitallirakennuksen sisäilman laatua ja siitä mahdollisesti muodostuvia riskejä tilanteessa, jossa haitta-ainepitoisia massoja rakennuksen alla ei kunnosteta. Tarkasteltava rakennus on yleispätevä siinä mielessä, että se edustaa alueella olevia rakennuksia (pajarakennus) alueen käytön muutosten jälkeen. Riskitarkastelu noudattaa Worst Case -tarkastelua varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Haitta-aineina tarkastellaan orgaanisia aineita: öljyhiilivetyjä ja polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet). Metallien, joita myös esiintyy rakennuksen alapuolisissa maakerroksissa, ei katsota muodostavan riskiä rakennuksen sisäilmalle. Riskien arvioinnissa käytettiin hyväksi ohjearvoja, niiden määritysperusteita sekä muita viitearvoja. Sisäilman lisäksi tarkastellaan todettujen haitta-aineiden mahdollista kulkeutumista pohjaveden mukana sekä vaikutusta pohjaveden laatuun. Arvioinnin perusteella päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä (kunnostaminen, mahdolliset riskinhallintatoimenpiteet). Kiinteistön piha-alueella on todettu ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä haittaainepitoisuuksia, joita sisältävä maaperä on tarkoitus kunnostaa lopullisen asemakaavan käyttötarkoituksen mukaan määritettäviin tavoitepitoisuuksiin. Piha-alueiden kunnostustavoitteet määritellään myöhemmin erillisessä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Arvioinnin on tilannut VR-Yhtymä ja sen on laatinut Golder Associates Oy. Tilaajan yhteyshenkilöinä toimivat Markku Iivanainen ja Pirjo Huvila. Golder Associates Oy:ssä hankkeen projektipäällikkönä toimii Marko Nykänen. Riskinarvioinnista vastaavat Niina Miettinen ja Pekka Lindroos. 1.2 Tehtävän rajaus Tämän riskinarvion tarkoituksena on tarkastella kohteeseen veturitallin ja pajarakennuksen alapuoliseen maaperään jääneiden haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamaa riskiä kiinteistöllä työskentelevien terveydelle sekä haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamaa haittaa ympäristölle. Riskinarvioinnissa tarkastellaan myös todettujen haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveden mukana sekä vaikutusta pohjaveden laatuun. Arvioinnin perusteella päätetään tarvittavista jatko- Golder Associates Oy

7 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 toimenpiteistä (esim. kunnostaminen, mahdolliset muut riskinhallintatoimenpiteet, seuranta tai ei toimenpiteiden tarvetta). Kiinteistön piha-alueella on todettu ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä haittaainepitoisuuksia, jotka on tarkoitus kunnostaa lopullisen asemakaavan käyttötarkoituksen mukaisiin viitearvoihin. Piha-alueiden kunnostustavoitteet määritellään myöhemmin erillisessä kunnostussuunnitelmassa. 2. KOHTEEN KUVAUS 2.1 Kohteen perustiedot Tutkimusalue sijaitsee Porissa, veturitallien alueella. Kohde rajoittuu lounaassa Veturitallinkatuun, pohjoisessa ja koillisessa ratapihaan, kaakossa metsäkaistaleeseen sekä luoteessa puistoalueeseen. Alueen pinta-ala on noin m 2. Tutkimusalueen sijaintikartta ja tutkimuskartta on esitetty liitteessä Toimintahistoria Kiinteistöllä sijaitsee veturitallirakennus, joka on rakennettu 1900-luvun alussa, samaan aikaan radan kanssa. Talli koostuu 13 erillisestä pilttuusta, lämmönjakohuoneesta, varastotilasta sekä toimisto-osasta, joka on rakennettu luvulla. Veturien huoltotoiminta on päättynyt 2000-luvun alussa, jonka jälkeen pilttuita on vuokrattu mm. autokorjaamojen ja rakennusliikkeiden käyttöön. Lähes kaikki veturitallin osat ovat edelleen käytössä. Kiinteistön pihalla on pajarakennus sekä kaksi puurakenteista toimisto-/varastorakennusta. Joitakin veturitalliin liittyviä raiteita on purettu. Veturitallit on viemäröity. Vedet johdetaan öljynerottimen kautta kaupungin verkkoon. Kiinteistössä on aiemmin ollut öljylämmitys, mutta nykyisin se on liitetty kaukolämpöön. Vanhan lämmitysöljysäiliön sijainnista ei saatu varmaa tietoa. Tilaajan edustajan arvion mukaan lämmitysöljysäiliö on sijainnut lämmönjakohuoneessa. 2.3 Maankäyttö kohteessa ja lähialueella Porin kaupungin Karjarannan alueella sijaitsee VR- Yhtymä Oy:n omistuksessa oleva vanha veturitallin alue siihen liittyvine rakennuksineen ja piha-alueineen (kiinteistö ). VR- Yhtymä Oy:n omistama alue kuuluu laajempaan alueeseen, johon ollaan laatimassa asemakaavaa. Suunnitteilla olevassa asemakaavassa pääosa VR-Yhtymä Oy:n omistamasta alueesta on kaavoitettu palvelurakennusten alueeksi (P). Vanha veturitallirakennus sijaitsee kokonaisuudessaan tällä alueella. Veturitalli ja siihen liittyvät rakennukset on suojeltu (kaavamerkinnät sr-37 tai sr- 20). Nykyisen veturitallin pohjoispuoleinen alue on varattu asuinkerrostalo-rakentamiselle (AK). Veturitallien itäpuolinen alue on kaavaluonnoksessa merkitty autopaikkojen alueeksi (LPA) ja Sosiaalitointa ja terveyshuoltoa palvelevien rakennusten alueeksi (YS). Lisäksi osa VR-Yhtymä Oy:n omistamasta alueesta on kaavaluonnoksessa merkitty puistoalueeksi (P). Kaava on tällä hetkellä luonnosvaiheessa ja maaperän pilaantuneisuus voi vielä muuttaa/tarkentaa kaavassa suunniteltuja käyttötarkoituksia. Kohdealue on lähes kokonaan päällystämätön. Golder Associates Oy

8 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 Kohde rajoittuu lounaassa Veturitallinkatuun, pohjoisessa ja koillisessa ratapihaan, kaakossa metsäkaistaleeseen sekä luoteessa puistoalueeseen. 3. MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT 3.1 Maaperä Maaperäkartan (1:20 000) perusteella kohde ja kohteen lähialue sijaitsee alueella, jonka maaperä on lähinnä hietaa (hieno hiekka, karkea siltti). Maanpinta on noin + 5 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuonna 2001 tehdyn ympäristöteknisten tutkimuksen perusteella veturitallin pohjoispuolella maaperän pintakerrokset (0-4 m) ovat pääasiassa hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Kairaukset ulotettiin 1-4 metrin syvyydelle. Nyt tehdyn tutkimuksen yhteydessä maaperän todettiin tutkimuspisteiden alueilla, tutkituilla syvyyksillä (enimmillään 4-5 m) olevan hiekkaa ja silttiä. 3.2 Pohjavesi Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alue ole vedenhankinnan kannalta tärkeää aluetta. Lähin luokiteltu pistemäinen pohjavesialue (Karjaranta, , I-luokka) sijaitsee tutkimuskohteelta n. 250 m pohjoiseen. Alueelle asennetuista pohjavesiputkista mitattujen pinnankorkeuksien perusteella pohjavesi on noin 1,30-2,80 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunta veturitallin alueella on havaintoputkista tehtyjen mittausten perusteella kaakkoon. 3.3 Pintavedet ja vesistöt Kohdealue Tutkimusalue on lähes kokonaan päällystämätön. Alueen poikki kulkee kaksi avo-ojaa, joista toinen johtaa veturitallilta itään ja toinen alueelta luoteeseen. Sadevedet valuvat ojiin tai imeytyvät maaperään, muodostaen pohjavettä. Ympäristö Kohteesta noin 400 m pohjoiseen sijaitsee Kokemäenjoki. 4. PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 4.1 Maanäytteet Kohteessa on tehty ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia Golder Associates Oy:n toimesta vuosina 2009 ja Veturitallien alueella sijainnut tankkauspaikka purettiin vuonna 2003, jonka yhteydessä alueen pilaantunutta maaperää puhdistettiin massanvaihdolla (VR -Yhtymä Oy Golder Associates Oy

9 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 ja Ratahallintokeskus; Porin ratapihan veturitallialueen tankkauspaikan maaperän kunnostus; Massanvaihdon loppuraportti; ). Samassa yhteydessä kunnostettiin avo-ojaa, johon veturitallien öljynerotin on purkanut ennen viemäriverkkoon liittämistä. Alueella on suoritettu pohjaveden öljyhiilivetypitoisuuksien seurantaa vuosina Vuonna 2009 tehtyjen maaperätutkimusten näytepisteiden sijainti on esitetty näytepisteiden sijaintikartassa (liite 2). Kohteessa tehdyt toimenpiteet, tutkimukset, kenttähavainnot, näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu ja tulokset esitetty aikaisemmassa raportissa: o Ympäristöarviointi , projektinumero Pohjavesinäytteet Lisätutkimuksen yhteydessä asennettiin 3 kpl pohjavesiputkia. Pohjavesiputket GA10, GA11 ja GA12 asennettiin veturitallin eri puolille siten, että niistä tehtävien mittausten perusteella voidaan arvioida pohjaveden virtaussuuntaa alueella. Vesinäytteet otettiin ja niistä analysoitiin öljyhiilivedyt jaoteltuna diesel- / kevyt polttoöljyjä vastaaviin hiilivetyjakeisiin C 10 C 21 sekä voiteluöljyä vastaaviin hiilivetyjakeisiin C 22 C 39 kaasukromatografisesti (GC) liuotinuutosta. Vuonna 2009 otettujen näytteiden analyysitodistukset on esitetty ympäristöarviointiraportissa (Golder Associates Oy, 2009). 4.3 Rakennenäytteet Lisätutkimuksen yhteydessä otettiin veturitallin lattiabetonista rakennenäytteitä yhteensä 4 kpl. Kahdesta näytteestä analysoitiin öljyhiilivedyt jaoteltuna diesel- / kevyt polttoöljyjä vastaaviin hiilivetyjakeisiin C 10 C 21 sekä voiteluöljyä vastaaviin hiilivetyjakeisiin C 22 C 39 kaasukromatografisesti (GC) liuotinuutosta. Näytteiden analyysitodistukset on esitetty ympäristöarviointiraportissa (Golder Associates Oy, 2009). 4.4 Viitearvovertailu Maaperä Pitoisuustarkastelu tehtiin vertaamalla maanäytteissä todettuja haitta-ainepitoisuuksia PIMAasetuksessa (Vna 214/2007) esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin. Vertailu tehtiin kohdealueen kriittisten haitta-aineiden tunnistamiseksi. Taulukossa 1 on esitetty pitoisuusvertailu kynnys- ja ohjearvoihin sekä haitta-aineiden todetut maksimi-, keskiarvo- ja mediaanipitoisuudet. Maaperän haitta-aineista ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä (C 10 -C 21 ) ja raskaita tisleitä (C 21 -C 40 ), kuparia, lyijyä ja antimonia. Fenantreenin ja sinkin maksimipitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Arseenin, kadmiumin, koboltin, fluoranteenin ja TEX-yhdisteiden maksimipitoisuus ylitti kynnysarvon. Öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 -C 21 ) ja raskaiden tisleiden (C 21 -C 40 ) keskiarvo- ja mediaanipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot. PAH-yhdisteistä fenantreenin keskiarvopitoisuus ylitti kynnysarvon, mutta mediaanipitoisuus alitti kynnysarvon. Fluoranteenin keskiarvo- ja mediaanipitoisuus alitti kynnysarvon. Epäorgaanisista yhdisteistä antimonin, kuparin ja lyijyn keskiarvopitoisuus ylitti kynnysarvon mutta antimonia lukuun ottamatta mediaanipitoisuus alitti kynnysarvon. Arseenin, koboltin ja sinkin keskiarvo- ja mediaanipitoisuudet alittivat kynnysarvot. Golder Associates Oy

10 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 Taulukko 1. Todetut tutkimusnäytteiden haitta-aineiden maksimi-, keskiarvo- ja mediaanipitoisuudet (mg/kg) maaperässä sekä viitearvot (Vna 214/2007). Haitta-aine n Max Ka Med Kynnysarvo Alempi OA Ylempi OA Epäorgaaniset Arseeni (As) (p) 20 4,8 2, Antimoni (Sb) 63 8,4 2, Koboltti (Co) (p) , Kupari (Cu) Lyijy (Pb) , Sinkki (Zn) Orgaaniset Tolueeni (p) <0,1 <0,1 <0,1 1 c 5 25 Etyylibentseeni (p) 0,13 <0,1 <0, Ksyleenit a (p) 1,09 <0,1 <0, PAH-yhdisteet b 11,3 4,7 3, Fenantreeni 5,4 1,1 0, Fluoranteeni 2,3 0,6 0, Keskitisleet (>C 10 -C 21 ) Raskaat jakeet (>C 21 -C 40 ) Öljyjakeet (>C 10 - C 40 ) Pohjavesi Pohjaveden analyysitulosten yhteenvetotaulukko on esitetty ympäristöarviointiraportissa (Golder Associates Oy, 2009). Elokuussa 2009 tehdyssä näytteenotossa öljyhiilivetyjen, PAHyhdisteiden ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet alittivat analyysimenetelmän määritysrajat. Rakennenäytteet Betoninäytteiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 -C 21 ) pitoisuudet olivat mg/kg ja raskaiden jakeiden (C 21 -C 40 ) pitoisuudet mg/kg. 4.5 Kriittisten aineiden esiintyminen ja ominaisuudet Kriittisten aineiden valinta Maaperänäytteiden ohjearvovertailussa todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä (C 10 -C 21 ) ja raskaita tisleitä (C 21 -C 40 ), kuparia, lyijyä, antimonia ja sinkkiä. Fenantreenin maksimipitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Kohteen käyttötarkoituksen (työpaikkakäyttö) mukaisilla epäherkillä alueilla voidaan usein käyttää vertailuarvona ylempää ohjearvoa. Kiinteistön kaakkoiskulmaan on varattu alue rakennukselle, johon mahdollisesti voisi tulla jopa päiväkoti. Kyseinen kohde ei sijaitse pohjavesialueella, joten kulkeutumisriskin osalta kriittisten aineiden valinnassa käytetään vertailuarvona alempia ohjearvoja ja näin ollen kriittisiksi aineiksi valitaan öljyhiilivetyjen keskitisleet (C 10 -C 21 ) ja raskaat tisleet (C 21 -C 40 ) ja fenant- Golder Associates Oy

11 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 reeni. Kohteen pohjavedessä ei ole todettu öljyhiilivetyjä, metalleja eikä PAH-yhdisteitä yli analyysimenetelmän määritysrajojen Esiintyminen maaperässä Haitta-aineita on todettu kohonneita pitoisuuksia veturitallin ja pajarakennuksen alapuolisessa maaperässä 0-3 m syvyydellä rakennuksen pohjalaatan alapinnasta. Piha-alueella todettuja haitta-aineita ei käsitellä tässä arvioinnissa, vaan niiden pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan erikseen Esiintyminen pohjavedessä Pohjavedessä ei ole todettu vuoden 2009 näytteenotossa öljyhiilivetyjä eikä PAH-yhdisteitä yli analyysimenetelmän määritysrajojen. Tolueenia on todettu 0,2 ug/l pohjavesiputkessa GA12. Muita haihtuvia hiilivetyjä ei ole todettu pohjavesiputkissa GA10-GA Aineiden ominaisuudet Aineiden ympäristökäyttäytymistä voidaan arvioida niiden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien kuten vesiliukoisuuden (S), höyrynpaineen (V) sekä aineen kiinnittymis- ja kulkeutumispotentiaalia maaperässä kuvaavan jakautumiskertoimen (K oc -arvo) ja aineen rasvaliukoisuutta ja kertyvyyttä kuvaavan jakaantumiskertoimen (K ow -arvo) perusteella. Orgaanisten aineiden osalta kulkeutumista ja ympäristökäyttäytymistä arvioitiin niiden ominaisuustietojen avulla (luokittelu Nikunen 2002 mukaan). Öljyhiilivedyt Taulukossa 2 on tarkasteltu öljyhiilivety-yhdisteiden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat aineiden kulkeutumiseen ympäristössä. Kevyet hiilivetyjakeet ovat esimerkiksi helpommin liukenevia ja haihtuvia kuin raskaat jakeet. Myös aromaattiset ja alifaattiset hiilivedyt eroavat ominaisuuksiltaan toisistaan. Siksi terveys- ja ympäristöriskien arviointia varten on tärkeä tietää alifaattisten ja aromaattisten jakeiden pitoisuudet. Hiilivetyjen kulkeutumiseen vaikuttaa merkittävästi myös maaperän orgaanisen aineksen ja hiilen määrä. Höyrynpaineen (V) perusteella öljyhiilivetyjen keskitisleet luokitellaan kohtalaisen haihtuviksi (V = 0,01-1 Pa) tai haihtuviksi (V = Pa). Raskaista jakeista alifaattinen fraktio luokitellaan kohtalaisen haihtuvaksi ja aromaattinen fraktio hyvin heikosti haihtuvaksi (V < 0,0001 Pa). Alifaattisten ja aromaattisten jakeiden vesiliukoisuus (S) vähenee hiiliekvivalenttiluvun kasvaessa. Keskitisleiden ja raskaiden jakeiden alifaattiset fraktiot ovat veteen hyvin niukkaliukoisia (S < 0,1 mg/l). Keskitisleiden aromaattiset jakeet ovat niukkaliukoisia (S = 0,1-10 mg/l) tai liukenevia (S = mg/l) ja raskaiden jakeiden hyvin niukkaliukoisia. Jakaantumiskerroin veden ja orgaanisen hiilen välillä (K oc ) kuvaa aineiden kulkeutuvuutta maaperässä. Raskaammat alifaattiset ja aromaattiset jakeet luokitellaan ympäristössä kulkeutumattomiksi (K oc > 5000, logk oc > 3,7). K ow -arvo eli n-oktanoli vesi -jakaantumiskerroin kuvaa aineen rasvaliukoisuutta ja biokertyvyyttä. Rasvahakuiset aineet ovat yleensä biokertyviä. Tarkasteltavien fraktioiden logk ow on >3 (K ow > 1000), minkä perusteella ne ovat eliöihin hieman kertyviä. Käytännössä öljyhiilivetyjen suuri molekyylikoko rajoittaa niiden biosaatavuutta. Taulukko 2. Öljyhiilivetyjen fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat aineiden ympäristökäyttäytymiseen (YM 2007). Hiilivetyfraktio S V p logk oc logk ow Golder Associates Oy

12 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 mg/l Pa l/kg - Alifaattiset >EC5-EC ,9 3,52 Alifaattiset >EC6-EC8 4, ,6 3,60 Alifaattiset >EC8-EC10 0, ,5 3,69 Alifaattiset >EC10-EC12 0, ,4 3,76 Alifaattiset >EC12-EC16 0, ,55 6,7 3,85 Alifaattiset >EC16-EC35 9,99E-9 0,172 8,8 3,97 Aromaattiset >EC8-EC ,2 3,55 Aromaattiset >EC10-EC ,4 3,58 Aromaattiset >EC12-EC16 5,8 3,55 3,7 3,61 Aromaattiset >EC16-EC21 0,65 0,172 4,2 3,66 Aromaattiset >EC21-EC35 0,0066 0, ,1 3,74 S = liukoisuus V = höyrynpaine log Koc = jakautumiskerroin veden ja orgaanisen hiilen välillä log Kow = n-oktanoli-vesi jakautumiskerroin PAH-yhdisteet Kriittisiksi valituista PAH-yhdisteistä fenantreeni luokitellaan niukkaliukoiseksi (taulukko 3). PAH-yhdisteet sitoutuvat orgaaniseen ainekseen (korkea K oc -arvo), mikä vähentää niiden liikkuvuutta maaperässä. Fenantreeni luokitellaan kulkeutumattomaksi. Höyrynpaineen perusteella fenantreeni on kohtalaisen haihtuva. PAH-yhdisteet voivat kertyä biologisesti ravintoketjussa. Fenantreeni luokitellaan kohtalaisen kertyväksi. PAH-yhdisteet ovat yleisesti hitaasti hajoavia maaperässä. Fenantreenin biologinen hajoaminen maaperässä voi olla kuitenkin suhteellisen nopeaa. Taulukko 3. Fenantreenin fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat aineiden ympäristökäyttäytymiseen (YM 2007). PAH-yhdiste S V p logk oc logk ow mg/l Pa l/kg Fenantreeni 0,85 0,0151 4,23 4,47 Metallit Metallit voivat esiintyä maaperässä ominaisuuksiltaan hyvin erilaisina yhdisteinä. Saman metallin eri yhdisteet voivat esimerkiksi olla veteen helppoliukoisia tai lähes liukenemattomia. Yleensä metallien liikkuvuus maaperässä on vähäistä. Maaperässä metallien liikkuvuuteen vaikuttaa mm. maaperän orgaaninen aines, savimineraalit sekä raudan ja alumiinin oksidit. Ympäristöolosuhteiden muutokset voivat lisätä metallien liukoisuutta ja haitallisuutta. Monien metallien liikkuvuus lisääntyy esim. hyvin happamissa tai emäksisissä olosuhteissa. Metallien pidättymistä maa-ainekseen voidaan kuvata K d -arvolla eli maa-vesi -jakautumiskertoimella, jonka arvo voi vaihdella riippuen mm. ph:sta, hapetus-pelkistys -olosuhteista, orgaanisen aineksen pitoisuudesta ja savimineraalien määrästä. Kupari esiintyy luonnossa hapetusluvuilla 0, +1 ja +2. Kuparin liikkuvuutta lisää maaperän happamoituminen, sitovien komponenttien vähäisyys sekä kompleksoituminen, hapetuspelkistysolosuhteet ja mikrobitoiminta (saostus). Kupari(II):n kompleksoituminen vaikuttaa selkeästi sen kulkeutumiseen ja vaikutuksiin ympäristössä. Kupari(II)ioni on helpoimmin kulkeutuva kuparin eri esiintymismuodoista. Kupari-ioni on liukoisempi happamassa ympäristössä kuin neutraalissa ja se saostuu emäksisissä oloissa. Kupari-ioni kiinnittyy voimakkaasti savek- Golder Associates Oy

13 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 seen, orgaaniseen ainekseen, karbonaattikivennäisiin sekä hydratoituneisiin raudan ja mangaanin oksideihin. Lyijy esiintyy luonnossa hapetusasteilla +2 ja +4. Yleensä lyijyn kulkeutuminen maaperässä on heikkoa ja kulkeutuminen maaperästä orsiveteen on vähäistä. Maaperässä lyijyn käyttäytymistä säätelevät ph, sidontakapasiteetti ja hapetus-pelkistysolosuhteet. Orgaaninen aines on tehokas lyijyn sitoja. Hapettavat ja happamat olosuhteet ja lyijyn kompleksoituminen liukoisiin yhdisteisiin voi lisätä lyijyn kulkeutumista. Myös emäksisissä olosuhteissa liukoisuus on korkeampi kuin neutraalilla ph-alueella. Muihin raskasmetalleihin verrattuna lyijyn on todettu olevan vähiten liikkuvia. Sinkki on luonnossa yleinen metalli ja esiintyy hapetusasteella +2. Maaperässä sinkki voi muodostaa epäorgaanisia ja orgaanisia kompleksiyhdisteitä, joista monet ovat liukoisia ja helposti liikkuvia. Maaperän happamuus ja alumiinin liukoisuuden kasvu lisäävät sinkin kulkeutumista orsiveteen. Orgaaninen aines, savimineraalit sekä rauta- ja alumiinioksidisaostumien runsaus edistävät sinkin sitoutumista. Emäksinen ja voimakkaasti pelkistävä ympäristö heikentää sinkin liukoisuutta. Antimonilla (Sb) on neljä hapetusastetta: Sb(-3), Sb(0), Sb(+3) ja Sb(+5), joista hapetusaste +3 on yleisin ja pysyvin (ATSDR 1992). Antimonin ja sen yhdisteiden sitoutumisesta maahan tiedetään vähän. Maa-ainekseen kiinnittymisen arvioidaan olevan voimakkainta heikosti happamassa ympäristössä (Rai ja Zachara, 1984). Viisiarvoisen antimonin kohdalla neutraaleissa ja emäksisissä oloissa kiinnittyminen on vähäisempää. Vasta selvästi happamissa oloissa viisiarvoista antimonia pidättyy merkittävissä määrin. Kolmiarvoisen antimonin pidättymisestä ei ole vastaavaa tietoa, mutta analogisesti arseenin ja seleenin kanssa, joilla eri hapetusasteiden pidättymisen ph-riippuvuus on samankaltainen, voidaan olettaa kolmiarvoisen antimonin käyttäytyvän samankaltaisesti kuin viisiarvoinen antimoni. 5. KÄSITTEELLINEN MALLI Käsitteellinen malli on kuvaus kohteessa esiintyvien haitta-aineiden sijainnista sekä mahdollisista kulkeutumis- ja altistusreiteistä. Mallin avulla voidaan selvittää, mitä kautta kohteessa todetut haitta-aineet voivat levitä niin, että ne joutuvat kosketuksiin ihmisten tai eliöiden kanssa, ja ketkä ovat vaarassa altistua haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamille riskeille. Mallissa kuvataan haitta-aineiden lähteet, aineiden leviäminen, mahdolliset altistumisreitit ja mahdolliset altistuksen kohteet. Riskinarvioinnissa on tarkoituksenmukaista keskittyä riskien kannalta olennaisiin haitta-aineisiin, kulkeutumisreitteihin ja altistustilanteisiin. Käsitteellisen mallin avulla voidaan rajata pois kulkeutumis- ja altistusreitit tai altistujat, jotka eivät ole mahdollisia sekä myös reitit ja altistujat, jotka eivät ole tärkeitä tai todennäköisiä. Käsitteellinen malli muodostettiin tarkastelemalla mahdolliset lähteet (luku 5.1, kriittiset haittaaineet, luku 4.5), kulkeutumis- (luku 5.2) ja altistumisreitit sekä altistujat (luku 5.3). Käsitteellinen malli on esitetty kuvassa Lähde Haitta-aineita on todettu kohonneita pitoisuuksia veturitallin ja pajarakennuksen alapuolisessa maaperässä 0-3 m syvyydellä rakennuksen pohjalaatan alapinnasta. Golder Associates Oy

14 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 Kohteessa todetut aineet ja pitoisuudet on esitetty luvussa Kulkeutumisreitit Kulkeutumisreitteinä tarkasteltiin aineiden kulkeutumista haihtumalla, pölyävän maa-aineksen mukana sekä veden mukana (pinta- ja pohjavesi). Haitta-aineiden leviämistä ja kulkeutumista ihmistoiminnan vaikutuksesta voi tapahtua esim. kaivuiden ja maansiirtojen yhteydessä. Ihmistoiminnan aiheuttamaa kulkeutumista kohteessa ei tarkastella tässä riskinarvioinnissa. Suora kosketus Suora kosketus voi tapahtua maan nielemisen tai ihokosketuksen kautta. Tässä riskinarvioinnissa tarkastellaan vain rakennuksien alapuolisessa maaperässä todettuja haitta-aineita, jolloin suoraa kosketusta haitta-ainepitoiseen maaperään ei pääse syntymään. Suoraa kosketusta ei tarkastella mahdollisena altistusreittinä. Haihtuminen sisäilmaan Haitta-aineet voivat kulkeutua maaperästä/pohjavedestä alapohjan vuotojen kautta kohteessa sijaitsevan veturitallin, pajarakennuksen sisäilmaan ja mahdollisesti tontin/alueen kaakkoiskulmaan rakennettavaan uudispäiväkotirakennukseen. Kulkeutumista sisäilmaan tarkastellaan oleellisena kulkeutumisreittinä. Haihtuminen ulkoilmaan Tässä riskinarvioinnissa tarkastellaan vain rakennuksien alapuolisessa maaperässä todettuja haitta-aineita, jolloin haihtumista ulkoilmaan ei arvioida merkittäväksi. Haihtumista ulkoilmaan ei tarkastella oleellisena kulkeutumisreittinä. Pölyäminen Mikäli haitta-ainepitoista maa-ainesta on alttiina tuulieroosiolle, haitta-aineita voi kulkeutua ulkoilmaan sitoutuneena maapartikkeleihin. Kohteessa kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien tarkastelu on rajattu rakennuksien alapuoliseen maaperään, joten pölyämistä ulkoilmaan ei tarkastella oleellisena kulkeutumisreittinä. Pintavalunta Kulkeutumista pintavalunnan mukana voi tapahtua, jos haitta-aineita liukenee sade- tai sulamisvesiin tai jos vesi kuljettaa mukanaan haitta-ainepitoista hienoainesta. Kulkeutumista voi tapahtua lähinnä pintaveden kuljettaman hienoaineksen mukana. Kohteessa kohonneiden haittaainepitoisuuksien tarkastelu on rajattu rakennuksien alapuoliseen maaperään, joten kulkeutumista pintavesien mukana ei tarkastella oleellisena kulkeutumisreittinä. Kulkeutuminen pohjaveden mukana Kohteessa on todettu haitta-aineita maaperässä pohjaveden pinnan tasolla eli haitta-aineiden voidaan todeta päässeen pohjaveteen. Pohjavesiputkissa ei ole todettu öljyhiilivetyjä, metalleja eikä PAH-yhdisteitä yli analyysimenetelmän määritysrajojen. Kyseinen kohde ei sijaitse pohjavesialueella, mutta pohjavesialueen läheisyydessä (250 m). Haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveden mukana tarkastellaan oleellisena kulkeutumisreittinä. 5.3 Altistujat ja altistumisreitit Ihmiset Golder Associates Oy

15 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 Kulkeutumisreitiksi käsitteellisessä mallissa todettiin haitta-aineiden kulkeutuminen maaperästä /pohjavedestä rakennuksen alapohjan vuotojen kautta rakennuksen sisäilmaan. Kohteen työntekijöitä ja käyttäjiä tarkastellaan mahdollisina altistujina. Lähelle suunnitellun päiväkodin lapsia tarkastellaan myös mahdollisina altistujina. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Karjaranta, I-luokka) sijaitsee kohteesta noin 250 m pohjoiseen. Veturitallien lähialueen pohjavesi, joka on hiilivetypitoisen veden virtaussuunnassa, ei ole talousvesikäytössä. Koska vettä ei käytetä, eivät ihmiset ole mahdollisia altistujia, eikä siitä aiheudu terveyshaittoja. Alueella ei kasvateta ravintokasveja, joten altistumista ravintokasveja syömällä ei muodostu. Eliöstö Kohteessa kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien tarkastelu on rajattu rakennuksien alapuoliseen maaperään, joten kohteen eliöstön altistusta haitta-aineille ei pidetä merkittävänä eikä eliöstöä tarkastella oleellisena altistujana. Golder Associates Oy

16 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev. A0 Alkuperäinen Päästö- Leviämis- Sekundäärinen Saantireitti Altistuminen päästölähde tapahtumat mekanismit saastunut väliaine Ihminen Eliöstö Lapset (asukas) Työntekijät Maaeliöt Vesieliöt Suora kosketus Nieleminen, iho Kasvien ravinteiden ja veden otto Tuulieroosio, pölyäminen Kasvit Nieleminen Haihtuminen, diffuusio Tuuli, laskeuma Ulkoilma Hengitys Pintamaa (lähde) Kalat ym. vesieliöt Nieleminen Pintavalunta, vesieroosio Veden virtaus maan pinnalla Pintavesi (ja sedimentti) Nieleminen, iho Pohjamaa (lähde) Kulkeutuminen pohjaveteen Pohjaveden virtaus Orsivesi (tai pohjavesi) Nieleminen, iho, hengitys Haihtuminen huokosilmaan Alapohjan vuodot Sisäilma -liiketilat Hengitys Merkinnät: mahdollinen kulkeutumisreitti kulkeutumisen ei arvioida olevan merkittävää kulkeutumisreitti ei mahdollinen =mahdollinen altistumisreitti =altistumisen ei arvioida olevan merkittävää =altistuminen ei mahdollista Kuva 1. Käsitteellinen malli kriittisiksi valittujen haitta-aineiden ympäristökäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä ja prosesseista. Golder Associates Oy

17 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 6. KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINTI 6.1 Kulkeutumisriskin arvioinnin lähtötiedot ja menetelmät Kulkeutumisriskin arvioinnissa tarkastellaan haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä, vedessä tai ilmassa. Luvussa 5 luodun käsitteellisen mallin ja siihen liittyvän tarkastelun perusteella todettiin kulkeutumisriskin arvioinnin kannalta oleelliseksi tarkasteltavaksi kulkeutumisreitiksi: - Liukeneminen/kulkeutuminen pohjaveteen ja leviäminen pohjaveden mukana. Lähtötietoina käytettiin tutkimustuloksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia (keskiarvopitoisuus ja maksimipitoisuus taulukosta). Kulkeutumisriskin arviointi perustuu pohjavesinäytteiden haitta-ainepitoisuuksiin ja ohjearvojen määritysperusteisiin (Reinikainen, 2007). Lisäksi kulkeutumista tarkastellaan laskennallisesti RISC 4.0 ohjelman avulla. 7.2 RISC 4.0 laskennallinen tarkastelu Kulkeutumista pohjaveden mukana ja haitta-aineiden ympäristökohtaloa m etäisyydellä pilaantumasta mallinnettiin RISC 4.0 -laskentaohjelmalla. Siihen sisältyy analyyttinen pohjavesikulkeutumismalli, joka perustuu AT123D-koodiin (Yeh 1981). Malli arvioi kulkeutumista hydraulisen gradientin ja maaperän laadun perusteella, ottaen huomioon haitta-aineiden advektion (lineaarisen kulkeutumisen), dispersion (sekoittumisen), pidättymisen sekä hajoamisen (Waterloo Hydrogeologic 2001). Tarkempi kuvaus ohjelmasta ja pohjavesikulkeutumisen teoriasta on esitetty RISC 4.0-laskentaraportissa liitteessä 4. Laskennan aikajakso oli mallin maksimi eli 100 vuoden jakso. Laskentaraportissa liitteessä 4 esitetään kulkeutumismallinnuksessa käytetyt kemikaalikohtaiset parametrit. Parametriarvot ovat RISC -laskentaohjelman kemikaalitietokannasta. Haitta-aineiden lähteiden pitoisuuksina kulkeutumislaskennassa on käytetty todettuja ylemmän ohjearvon ylittävien pitoisuuksien keskiarvoja maaperässä. Lähtötiedot perusteluineen on esitetty liitteessä 4. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet on syötettävä RISC -laskentaohjelmaan jaoteltuna alifaattisiin ja aromaattisiin fraktioihin. Kohteen maaperänäytteistä ei ole määritetty kyseisiä fraktioita laboratorioanalyysillä, joten fraktiot määritettiin laskennallisesti FracCalc - laskentaohjelmalla käyttäen WorstCase jakaumaa (esitetty liitteessä 4). RISC mallin laskennassa fenantreeni on käsitelty yksittäisenä yhdisteenä. Haitta-aineita on todettu sekä vajovesi- että kyllästyneessä vyöhykkeessä, joissa pitoisuudet ovat samaa luokkaa. Laskenta tehtiin kyllästyneen vyöhykkeen mallilla (perustapaus), koska se aiheuttaa suuremman riskin pohjavedelle kuin vajovesivyöhykkeen malli. Kohteesta ei ole kohdekohtaista tietoa tarkasteltavien haitta-aineiden hajoamisesta. Haittaaineiden kulkeutuminen maaperästä pohjaveteen laskettiin oletuksilla 1) ei hajoamista, 2) hidas ja 3) nopea hajoaminen. Kohdekohtainen hajoaminen on yleensä kokemusperäisesti hitaan (hajoamisen alaraja) ja nopean hajoamisen (hajoamisen yläraja) välissä. Maaperän ominaisuuksia kuvaavissa parametreissa käytettiin RISC 4.0 mallin oletusarvoja (hiekka). Laskennassa käytettyjä ympäristöparametreja ovat mm. hydrauliset olosuhteet (pohjaveden hydraulinen gradientti, sadannan suotautuminen), pilaantumien geometriat (pinta-alat ja tilavuudet) sekä maaperäolosuhteet. Taulukossa 5 ja laskentaraportissa liitteessä 4 esitetään käy- Golder Associates Oy

18 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 tettyjen ympäristöparametrien arvoja. Laskentaraportissa esitetään tarkemmat valittujen parametrien arvojen menetelmät ja valintakriteerit sekä vaihteluvälit ko. parametreille. Taulukossa 4 on esitetty laskennassa käytetyt alifaattisten C 10 -C 12, C 12 -C 16, C 16 -C 35 ja aromaattisten C 10 -C 12, C 12 -C 16, C 16 -C 21 ja C 21 -C 35 fraktioiden lähtöpitoisuudet. Fenantreenin pitoisuus oli 5,35 mg/kg. Taulukko 4. RISC 4.0 laskennan lähtöpitoisuudet (maaperä). Alifaattiset Pitoisuus Aromaattiset Pitoisuus mg/kg mg/kg C10-C C10-C C12-C C12-C C16-C C16-C C21-C Taulukko 5. Kulkeutumislaskennassa käytettyjä lähtötietoja. KKA = kohdekohtainen arvio, OLA = laskentamallin oletusarvo (RISC 4.0). Ominaisuus Laatu Maaperä Viite LÄHDE Pilaantuman kok. Paksuus m 2,5 KKA Pilaantuman leveys m 50 KKA Pilaantuman pituus m 35 KKA Pohjaveden pinnan alapuolinen osuus m 1,5 KKA POHJAVESI Maalaji - Hiekka KKA Vajoveden määrä cm/a 5 KKA Hydraulinen gradientti m/m 0,008 KKA Tehollinen huokoisuus cm 3 /cm 3 0,3 OLA Vedenjohtavuus m/d 0,5 OLA Orgaanisen hiilen osuus, maa-aines g oc/g soil 0,002 OLA Maa-aineksen kuivatilavuuspaino g/cm 3 1,70 OLA 6.3 Kulkeutumisriskien arvioinnin tulokset ja johtopäätökset RISC 4.0 laskennallinen tarkastelu Laskennan tuloksena saadaan arvio öljyhiilivetyjen ja fenantreenin pitoisuuksista pohjavedessä 35m ja 70 m etäisyydellä pilaantumasta. Liitteessä 4 on esitetty nämä laskennalliset haittaaineiden pitoisuudet pohjavedessä. Taulukossa 6 on esitetty laskettuja enimmäispitoisuuksia haitta-aineille. Taulukkoon on merkitty niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joiden laskennallinen pitoisuus pintavedessä ylittää 0,001 µg/l. Laskennan tulosten perusteella voidaan todeta, että maaperään jääneistä hiilivedyistä aromaattiset jakeet >EC10-EC12 ja >EC12-EC16 kulkeutuvat pohjavedessä 35 m etäisyydelle maksimipitoisuudessa alle 0,7 mg/l (C 10 -C 21 ) ja 70 m etäisyydellä lähteestä maksimipitoisuudessa alle 0,3 mg/l. Hitaan hajoamisen oletuksella pitoisuudet ovat 35 m etäisyydellä < 0,3 mg/l ja 70 m etäisyydellä < 0,2 mg/l. Nopean hajoamisen oletuksella pitoisuudet ovat vastaavasti etäisyys 35 m: < 0,1 mg/l ja etäisyys 70 m: < 0,02 mg/l. Edellä mainitut pitoisuudet saavutetaan 100 vuoden kuluessa. Aromaattisten jakeiden pitoisuus 0,05 mg/l ylittyy laskennan perusteella vuo- Golder Associates Oy

19 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 den päästä (oletus ei hajoamista/hidas hajoaminen). Fraktiokohtaiset pitoisuudet on esitetty laskentaraportissa liitteessä 4. Taulukko 6. Kulkeutumislaskennassa käytetty maaperän lähtöpitoisuus ja laskennalliset enimmäispitoisuudet pintavedessä 100 vuoden simulointijaksolla. Haitta-aineiden hajoaminen on laskettu oletuksella ei hajoamista ja SOI- LIRISK 2.0-mallin sisältämällä hitaalla ja nopealla hajoamisella (Öljyalan Palvelukeskus Oy 2007). Laskettu pohjaveden pitoisuus Tarkasteltu Todettu maaperän ei hajoamista hidas hajoaminen nopea hajoaminen haitta-aine pitoisuus 35 m 70 m 35 m 70 m 35 m 70 m mg/kg mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l C10-C ,692 0,267 0,267 0,16 0,0895 0,0199 C21-C <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 Laskennan tulosten perusteella voidaan todeta, että öljyhiilivedyt voivat kulkeutua pieninä pitoisuuksina pohjaveden mukana kiinteistön rajalle. Laskennalliset maksimipitoisuudet kiinteistön rajalla 100 vuoden kuluttua ovat alle 0,3 mg/l, kun öljyhiilivetyjen ei oleteta hajoavan lainkaan. Mikäli hajoamista oletetaan tapahtuvan, lasketut pitoisuudet ovat alhaisempia. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella: lähin pohjavesialue on 250 m etäisyydellä kohteesta pohjoiseen (ei pohjaveden virtaussuunnassa). Pohjaveden virtaussuunnassa kohteesta kaakkoon ei ole käytössä olevia kaivoja eikä pohjaveden käyttöä. Alue on kaupunkialuetta eikä ole todennäköistä, että uusia kaivoja rakennettaisiin alueelle. Näin ollen kiinteistön rajalle laskennan tulosten perusteella kulkeutuva selvästi alle 1 mg/l pitoisuuden ei arvioida aiheuttavan sellaista haittaa tai riskiä, jonka johdosta olisi tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin öljyhiilivetyjen pohjavedessä kulkeutumisen estämiseksi. Kulkeutumisesta mahdollisesti aiheutuvaa terveysriskiä on tarkasteltu kappaleessa TERVEYSRISKIEN ARVIOINTI 7.1 Terveysriskien arvioinnin lähtötiedot ja menetelmät Luvussa 5 luodun käsitteellisen mallin ja siihen liittyvän tarkastelun perusteella todettiin terveysriskin arvioinnin kannalta oleelliseksi tarkasteltavaksi kulkeutumis- ja altistusreitiksi: Pohjamaa haihtuminen huokosilmaan - alapohjan vuodot sisäilmaan hengitys/työntekijät Pohjamaa kulkeutuminen pohjaveteen pohjaveden virtaus alapohjan vuodot sisäilmaan hengitys/lapset Lähtötietoina käytettiin tutkimustuloksissa todettuja haitta-aineiden maksimi-, keskiarvo- ja mediaanipitoisuuksia (Taulukko 1). Terveysriskien arviointi perustuu ohjearvojen määritysperusteisiin (Reinikainen, 2007) sekä laskennalliseen tarkasteluun. 7.2 Terveysriskien arvioinnin tulokset ja johtopäätökset Vertailu viitearvoihin Maaperän orgaanisista haitta-aineista on todettu ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina öljyhiilivetyjen keskitisleitä (C 10 -C 21 ) ja raskaita tisleitä (C 21 -C 40 ) ja alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena fenantreenia. Veturitallin alapuolisessa maaperässä on todettu maksimi öljy- Golder Associates Oy

20 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 hiilivetypitoisuudet näytteissä S5/0,125-0,225 m (C 10 -C 21 ) ja S45/0,5-1,0 m (C 21 -C 40 ). Näytteen S45/0,5-1,0 m analyysituloksesta on laskettu hiilivetyfraktiointi (FracCalc), jonka tulokset on esitetty taulukossa 4 (pitoisuus). Öljyhiilivetyjen keskitisleille ja raskaille jakeille lasketut SHP ter -arvot (suurin hyväksyttävä pitoisuus asuinalue, terveysperusteet) ja SHPT ter -arvot (suurin hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalue, terveysperusteet) on esitetty taulukossa 7. Öljyhiilivetyjen alifaattisille jakeille lasketut SHPT ter -arvot ylittyvät jakeiden C 10 -C 12 ja C 12 -C 16 osalta SHPT ter arvojen määrityksessä. Kyseisten jakeiden pääasiallinen altistusreitti on sisäilman hengitys. Altistuminen tarkistetaan laskennallisesti. Öljyhiilivetyjen aromaattisille jakeille lasketut SHPT ter -arvot ylittyvät jakeen C 10 -C 12 osalta ja SHP ter -arvot ylittyivät jakeen C 12 -C 16 osalta. Kyseisten jakeiden pääasiallinen altistusreitti on sisäilman hengitys. Altistuminen tarkistetaan laskennallisesti. Taulukko 7. Öljyhiilivetyfraktioiden todetut maksimipitoisuudet sekä SHP ter ja SHPT ter - viitearvot. Aro- Alifaattiset ter SHPT ter maat- SHP Pitoisuus ter SHPT ter Pitoisuus SHP tiset mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg C10-C12 7, C10-C C12-C16 C16-C35 1) ) > ) ) > C12-C C16-C C21-C ) Kyllästymispitoisuus ylittyy. Käytännössä raskaimpien öljyhiilivetyjen pitoisuudet sisäilmassa eivät voi nousta haitalliselle tasolle (Reinikainen 2007). Fenantreenin SHP ter -arvo (3300 mg/kg) ei ylittynyt. Tämän perusteella fenantreenille altistumista ei arvioida merkittäväksi. Betonilattian öljyyntyneisyyden vaikutus sisäilmaan Lattian pinnoilla on todettu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä (C 10 -C 21 ) ja raskaita tisleitä (C 21 -C 40 ) laboratorioanalyyseissä. Lattian rakenteiden suunnittelussa on syytä ottaa huomioon öljyisten lattioiden vaikutus kohteen sisäilmaan (mahdollinen hajuhaitta, terveysriskit). Riippuen öljyhiilivetyjen pitoisuuksista ja sijainnista lattian pinnassa tai syvemmällä mahdollisia riskinhallintamenetelmiä voivat olla esimerkiksi: lattian pintaosan kuorinta, lattian purkaminen, lattian pinnoittaminen tiiviillä pinnalla tai uudella lattiarakenteella ja lattioiden välitilan mahdollinen ilmastus. Suunnitteluratkaisusta riippuen tulee lattian öljyhiilivetyjen pitoisuudet ja sijainti tarvittaessa selvittää tarkemmin. Koska veturitallirakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä on tarve tehdä lattiarakeiden saneerausta (ja samalla em. riskinhallintatoimenpiteitä), ei tässä riskinarvioinnissa ole tarkemmin arvioitu lattiabetonissa esiintyvien öljyhiilivetyjen vaikutusta sisäilmaan. 1) 1) Golder Associates Oy

21 VR Pori veturitallien alue Riskinarviointi Projektinro: Rev.A0 Laskennallinen tarkastelu Haitta-aineiden kulkeutumista maaperästä sisäilmaan ja altistumisen aiheuttamaa riskiä arvioitiin RISC 4.0 -tietokoneohjelmalla (Waterloo Hydrogeologic 2001). Ohjelma sisältää laskentajärjestelmän päästölähteiden, päästötapahtumien, leviämismekanismien ja saantireittien sekä altistumisen kuvaamiseksi ja riskien kvantifioimiseksi. Malli perustuu ASTM:n (American Society For Testing and Materials; ASTM 1995) RBCA-standardin (Risk Based Corrective Action Applied at Petroleum Release Sites), sekä Yhdysvaltain ympäristöviraston U.S.EPA:n standardeissa ja ohjeissa esitettyihin laskentakaavoihin. RISC -ohjelma sisältää yleisesti käytettyjä, hyväksyttyjä ja testattuja osamalleja, mm. Johnson & Ettinger -mallin (U.S.EPA 2000, Environment Agency 2002), joka kuvaa kaasumaisten haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä ja rakennusten sisään. Malli voi hyödyntää sekä mitattuja maaperäpitoisuuksia (esim. mg/kg), pohjavesipitoisuuksia (esim. mg/l) että mitattuja pitoisuuksia maaperän kaasufaasissa (esim. mg/m 3 ). Altistumisen osalta on mahdollista tarkastella erikseen työpaikan työntekijöitä ja toisaalta mm. asuinkäytön osalta alueen asukkaita. RISC -ohjelmaa käytettiin tässä tarkastelussa deterministisesti, jolloin tuloksina on yksittäisiä, riskiä kuvaavia lukuarvoja. Altistumisen osalta tarkasteltiin kahta erityyppistä altistumista 1) kohteessa työskentelevien henkilöiden altistumista maksimaalisessa altistustilanteessa ja 2) lapsen altistumista pysyvämmässä oleskelussa (asukas, oletusarvot). Skenaario 1 laskentaa ja sen tuloksia voi verrata siihen, että rakennus tulisi toimistokäyttöön ja skenaario 2 nuorten työpajaksi. Skenaario 2:ssa altistumisajat ovat laskennassa pidemmät kuin oletettavassa työpajakäytössä. RISC 4.0 laskentaohjelman antamat riskinarvioinnin tulokset ovat laskennallinen lisäsyöpäriski (ylimääräisen syöpätapauksen ilmeneminen) sekä muun terveysriskin nk. riskisuhde. Elinaikaisella syöpäriskillä tarkoitetaan ihmisen elinaikana kehittyvän syöpäriskin todennäköisyyttä. Lisäsyöpäriskillä tarkoitetaan tarkasteltaville haitta-aineille altistumisesta johtuvan ihmisen elinaikana kehittyvän syövän esiintymisen todennäköisyyttä. Muu terveysriski ilmaistaan riskisuhteen HQ (Hazard Quotient) ja riski-indeksin HI (Hazard Index) avulla. Ne kuvaavat terveysriskin esiintymisen todennäköisyyttä (muu kuin syöpä) lasketuilla pitoisuuksilla ja altistuksilla. Muu terveysriski voi olla esim. elinspesifinen, neurologinen tai käyttäytymiseen, lisääntymiseen tai immunologiaan liittyvä. HQ-arvo kuvaa kohteessa mitattujen pitoisuuksien perusteella laskettujen päivittäisten, pitkäkestoisten altistumisannosten (CADD) suhdetta arvioituun haitattomaan annokseen (RfD). Tarkemmat kuvaukset lisäsyöpäriskin ja muun terveysriskin laskemisesta ovat RISC 4.0 laskentaraportissa liitteessä 4. Veturitallin sisäilma Taulukossa 8 on esitetty laskentatulokset sisäilman pitoisuuksille veturitallissa, kun maaperän huokoskaasun pitoisuudet on laskettu maaperäpitoisuuksista sekä suurin sallittu hengitysilman pitoisuus pitkäaikaisessa altistuksessa, TCA-arvot (Reinikainen, 2007). Taulukko 8 Haitta-aineiden lasketut pitoisuudet sisäilmassa (mg/m 3 ) ja suurin sallittu hengitysilman pitoisuus pitkäaikaisessa altistuksessa TCA-arvot (Reinikainen, 2007). Haitta-aine Maaperän pitoisuus, Pitoisuus TCA keskiarvo (mg/kg) (mg/m 3 ) (mg/m3) Alifaattinen jae C >10 C , Alifaattinen jae C >12 C , Alifaattinen jae C >8 C 16 4,42*10-2 1,00E+00 Alifaattinen jae C >16 C , NA Aromaattinen jae C >10 C , Aromaattinen jae C >12 C , Golder Associates Oy