Svärdfeltin ampumarata

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19175P001

2 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohdetiedot Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot Tutkimukset Aiemmat tutkimukset Näytteenotto Maanäytteet Vesinäytteet Analysointi Maanäytteet Vesinäytteet Tulokset Maanäytteet Vesinäytteet Jatkotoimenpiteet... 6 LIITTEET: Liite 1: Aiempien tutkimusten tutkimuskartat Liite 2: Aiempien tutkimusten tutkimustulokset Liite 3: Valokuvia tutkimuksesta Liite 4: Maaperänäytteiden yhteenvetotaulukko Liite 5: Vesinäytteiden yhteenvetotaulukko Liite 6: Laboratorion analyysitodistukset Liite 7: Kaatopaikkakelpoisuustaulukko Liite 8: Tutkimuskartta YMP.P19175P001_1 P19175P001tutkimusraportti_luonnos docx

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ympäristötekniset lisätutkimukset 2 (7) Sipoon kunta Svärdfeltin ampumarata 1 Yleistä 2 Kohdetiedot Sipoon kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on tehnyt Svärdfeltin käytöstä poistetun ampumaradan alueella ympäristöteknisiä lisätutkimuksia syksyllä Ampumaradan alue on aiemmissa tutkimuksissa todettu lyijyllä pilaantuneeksi, mutta pilaantuneisuutta ei ole pystytty rajaamaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tarkemmin metalleilla pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantuneen maakerroksen syvyys. Tutkimukset suoritettiin kohteelle laaditun tutkimussuunnitelman (Svärdfeltin ampumarata. Maaperän pilaantuneisuustutkimus. Ramboll, ) mukaisesti. Näytteenoton suoritti ja raportin laati FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä ympäristöasiantuntija Minna Vesterinen. Projektipäällikkönä toimi Terhi Svanström. Sipoon kunnan yhteyshenkilönä oli Pilvi Nummi-Sund ja oppaana kohteessa toimi Johanna Horelli. Kohde sijaitsee Sipoon kunnassa (KKJ yleiskoordinaatisto: y= ja x= ). Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tutkimuskohteen sijainti (oranssi rajaus). P19175P001tutkimusraportti_luonnos docx

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ympäristötekniset lisätutkimukset 3 (7) 3 Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot 4 Tutkimukset Ampumarata-alue on metsittynyt ja siellä kasvaa nuorta puustoa. Varsinaista ampumarata-aluetta ympäröivä alue on hyvin kallioista ja monin paikoin maastossa on havaittavissa paljaita kalliopintoja ja suuria lohkareita. Maaperä koostuu ohuesta humuskerroksesta. Ampumaradan alueella humuksen alla on havaittavissa myös hiekkaa. Alueen pintavedet ohjautuvat maanpinnan muotoja mukaillen läheisiin ojiin. Entisen ampumarata-alueen lounaisosa sivuaa I-luokan pohjavesialueen rajaa (Nikkilä, pohjavesialue nro ). Alueella muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen ohuen irtomaakerroksen takia ja muodostuvat pohjavedet purkautuvat ojiin. 4.1 Aiemmat tutkimukset 4.2 Näytteenotto Maanäytteet Entisen ampumarata-alueen maaperää on tutkittu Maa ja Vesi Oy:n toimesta vuoden 2000 keväällä ja syksyllä. Haulikkoradan ympäristössä todettiin noin 120 m säteellä lyijyä mg/kg pitoisuuksina. Pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon rajan (750 mg/kg) ja ohjeellisen ongelmajäteraja-arvon (2500 mg/kg). Lyijyn kynnysarvon 60 mg/kg ylittäviä, pilaantuneita maamassoja arvioitiin haulikkoradan alueella olevan noin m 3 (ktr) ja ne sijoittuvat pintahumukseen noin cm kerrokseen. Laskelmien mukaan lyijyn kokonaismäärästä % on liukoisina suoloina ja loput lyijyhauleina. Lyijyn lisäksi alueella todettiin arseenia ja kadmiumia kynnysarvon ja alemman ohjearvon välille sijoittuvina pitoisuuksina. Nämä metallit sijoittuvat samalle alueelle kuin voimakkaasti lyijyllä pilaantuneet maamassat. Hirviradan maalipenkassa on kauttaaltaan korkea lyijypitoisuus sen pintaosasta noin 1 m syvyydelle saakka. Penkan tilavuus on arviolta 200 m 3 ja lyijypitoisuus >1000 mg/kg. Pienoiskivääriradan penkan pintaosa sisältää suuressa osassa penkkaa korkeita lyijypitoisuuksia, mutta syvemmällä (>20 cm) pitoisuus on alhainen. Lyijyllä pilaantuneen maan määräksi arvioidaan 30 m 3. Aiempien tutkimusten tutkimuskartat ovat liitteessä 1 ja tutkimusten tulostaulukot liitteessä 2. Tutkimussuunnitelman mukaiset näytepisteet mitattiin paikoilleen ja merkittiin maastoon ennen näytteenottoa. Mittauksen tarkkuus oli 2 m. Näytteitä otettiin neljältä aikaisemmin tutkitulta alueelta kokoomanäytteinä. Pilaantuneisuuden rajaamiseksi näytteitä otettiin myös 37 yksittäisestä pisteestä aiemmin tutkitun alueen ympäriltä. Kokoomanäytteet otettiin siten, että maata saatiin näytteeseen tasaisesti koko alueelta ja ne koostuivat osanäytteestä. Yksittäiset, rajaavat näytteet otettiin tutkimussuunnitelman mukaisesti merkittyjen pisteiden kohdalta 0-0,2 m ja 0,2 0,4 m syvyydeltä. Monin paikoin kallio ja suuret kivet tosin estivät näytteenoton 0,2 m syvemmältä. P19175P001tutkimusraportti_luonnos docx

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ympäristötekniset lisätutkimukset 4 (7) Vesinäytteet 4.3 Analysointi Maanäytteet Vesinäytteet 4.4 Tulokset Maanäytteet Puhtaasta hiekasta tehdylle tiealueella sijoittuneet pisteet siirrettiin metsämaahan mahdollisimman lähelle alkuperäistä pistettä. Paikoin merkityn pisteen kohdalla oli runsaasti kaivamista hankaloittavia kiviä ja juuria, joten pisteiden sijaintia muutettiin noin metrillä. Maanäytepisteiden sijainnit on esitetty tutkimuspistekartassa YMP.P19175P001_1 liitteessä 8. Valokuvia maastosta ja näytteenotosta on liitteessä 3. Vesinäytteet otettiin tutkimussuunnitelman mukaisesti ojista ja lähteestä suoraan muovipulloihin. Ojien ja lähteen sijainnit on esitetty tutkimuspistekartassa YMP. P19175P001_1 liitteessä 8. Kaikista näytteistä mitattiin metallipitoisuudet XRF-kenttäanalysaattorilla, jonka tulosten perusteella näytteitä lähetettiin Novalab Oy:n laboratorioon analysoitavaksi. Kokoomanäytteistä analysoitiin polyaromaattiset hiilivedyt sekä arseenin, antimonin, nikkelin, kuparin, sinkin ja lyijyn pitoisuudet. Lisäksi kokoomanäytteille KOKI sekä KOK3 ja KOK4 näytteistä yhdistetylle näytteelle tehtiin liukoisuustesti. KOK2, KOK3 ja KOK4 näytteiden maamäärä ei riittänyt enää maan kuivattamisen jälkeen liukoisuustestin tekemiseen, joten pitoisuuksiltaan samankaltaiset näytteet KOK3 ja KOK4 yhdistettiin ja KOK2 jätettiin analysoimatta. Yksittäisistä maanäytteistä analysoitiin myös arseenin, antimonin, nikkelin, kuparin, sinkin ja lyijyn pitoisuudet. Analyysien tulokset on esitetty yhteenvetotaulukossa liitteessä 4. Vesinäytteistä analysoitiin arseeni, antimoni, nikkeli, kupari, sinkki ja lyijy. Analyysien tulokset on esitetty yhteenvetotaulukossa liitteessä 5. Kohteen maaperätutkimuksessa todettuja haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu maan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävän Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) viitearvoihin. Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. P19175P001tutkimusraportti_luonnos docx

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ympäristötekniset lisätutkimukset 5 (7) Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perustuttava riskinarvioon ja viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Riskien arvioinnin perusteella voidaan päätyä muihinkin haitta-aineiden pitoisuusvaatimuksiin. Rajaavissa näytepisteissä todettiin kohonneita metallipitoisuuksia. Taulukossa 1 on esitetty todettujen haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvot sekä kohteessa todetut maksimipitoisuudet Taulukko 1. Tutkittujen haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvot (mg/kg) sekä kohteessa todetut maksimipitoisuudet. Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo Maksimipitoisuus As ,8 Sb ,3 Ni ,7 Cu Zn Pb PAHyhdisteet ,95 Kohteessa todettiin kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot ylittäviä metallipitoisuuksia. Suurimmillaan pitoisuudet olivat kokoomanäytteen KOK2/0-0,2 alueella, jossa lyijyn pitoisuus mg/kg ylitti ohjeellisen ongelmajätteen rajaarvon ja antimonin pitoisuus 340 mg/kg sekä arseenin pitoisuus 120 mg/kg ylittivät ylemmän ohjearvon. Alemmassa maakerroksessa 0,2 0,4 m ei todettu kynnys- tai raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia. Kokoomanäytteen KOK1 alueella 0-0,2 m syvyydellä lyijyn pitoisuus oli alemman ja ylemmän ohjearvon välillä, 740 mg/kg. Syvyydellä 0,2 0,4 m lyijyn pitoisuus 67 mg/kg ylitti kynnysarvon. Kokoomanäytteiden KOK3/0-0,15 m, KOK4/0-0,2 m ja KOK4/0,2 0,4 m pitoisuudet sijoittuivat kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliin. Missään näytteessä ei todettu kynnysarvoja ylittäviä PAH-pitoisuuksia. Yksittäisistä pisteistä kuudessa todettiin kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia lyijyä, arseenia ja antimonia. Pisteet sijaitsevat tutkitun alueen ympärillä kaikissa ilmansuunnissa. Eniten kynnysarvoylityksiä todettiin ampumarataalueen eteläpuolella, jossa todettiin myös alemman ohjearvon ylitys kahdessa tutkimuspisteessä FCG20 ja FCG21 0-0,2 m paksussa pintakerroksessa. Muissa rajaavissa pisteissä ei esiintynyt ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia. Kynnys- ja ohjearvot ylittävien tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty tutkimuspistekartassa ja pitoisuudet yhteenvetotaulukossa liitteessä 4. Laboratorion analyysitodistukset ovat liitteessä 6. Liukoisuustestien perusteella lyijyn liukoinen pitoisuus ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikan ylärajan näytteessä KOKI/0-0,2 ja antimoni sekä näytteessä KOKI/0-0,2 että näytteessä KOKIII/0-015+KOKIV/0-0,2. Näytteessä KOKIII/0-015+KOKIV/0-0,2 myös ph (4,1) alittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikan minimivaatimuksen (vähintään 6). Liuenneen orgaanisen aineksen määrä (DOC) ylittää vaarallisen jätteen kaatopaikan ylärajan kummassakin näytteessä. Myös orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ylittää vaarallisen jätteen kaatopaikan ylärajan. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ylärajan ylitys P19175P001tutkimusraportti_luonnos docx

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ympäristötekniset lisätutkimukset 6 (7) Vesinäytteet 5 Jatkotoimenpiteet edellyttää maa-aineksen käsittelyä soveltuvalla tavalla. Kaatopaikkakelpoisuustulokset on esitetty taulukossa liitteessä 7 ja laboratorion analyysituloslomakkeissa liitteessä 6. Alueen eteläpuolella olevasta ojasta (oja 3) otetussa näytteessä sekä lähteestä otetussa näytteessä todettiin vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden ympäristölaatunormien (Vna 868/2010) raja-arvon ylittävät pitoisuudet lyijyä. Ojan pitoisuus oli 0,011 mg/l ja lähteen 0,089 mg/l. Ojien ja lähteen sijainnit on esitetty tutkimuspistekartassa ja pitoisuudet yhteenvetotaulukossa liitteessä 5. Laboratorion analyysitodistukset ovat liitteessä 6. Tutkimuspisteiden FCG20 ja FCG21 ympäristöön suositellaan tehtäväksi vielä rajaavia tutkimuspisteitä noin 3-4 alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävän alueen rajaamiseksi. Ampumarata-alueelle laaditaan riskinarvio, jossa tarkastellaan todetuista haitta-aineista aiheutuvaa kulkeutumisriskiä, terveysriskiä sekä ekologista riskiä. Riskinarviossa huomioidaan syksyllä 2012 tehtyjen lisätutkimusten lisäksi myös aiemmin tehtyjen tutkimusten tulokset. Riskinarvion perusteella laaditaan kunnostusvaihtoehtojen tarkastelu ja valittavan kunnostusmenetelmän mukaisesti laaditaan kohteelle pilaantuneen maan kunnostussuunnitelma. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Terhi Svanström Suunnittelupäällikkö, FM Laatinut: Minna Vesterinen Ympäristöasiantuntija, FM P19175P001tutkimusraportti_luonnos docx

8 Aiempien tutkimusten tutkimuskartat LIITE 1

9

10

11

12 Aiempien tutkimusten tulostaulukot LIITE 2

13

14

15

16

17

18

19

20 Valokuvia tutkimuksesta LIITE 3

21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ympäristötekniset lisätutkimukset 1(2) P19175P001 Kuva 1. Tutkimuspisteet merkittiin maastoon kepeillä ennen näytteenottoa. Kepit kerättiin pois metsästä näytteenoton yhteydessä. Kuva 2. Tutkimuskuopat kaivettiin pistolapiolla ja näytteet otettiin pusseihin kukkalapiolla.

22 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ympäristötekniset lisätutkimukset 2(2) P19175P001 Kuva 3. Ampumaradan alueella maassa oli kiekon paloja ja muovijätettä. Kuva 4. Maakerros oli paikoin hyvin ohut tai sitä ei ollut ollenkaan.

23 LIITE 4 Maaperänäytteiden yhteenvetotaulukko

24

25

26 Vesinäytteiden yhteenvetotaulukko LIITE 5

27 1(1) Asiakas: Sipoon kunta Kohde: Svärdfeltin entinen ampumarata-alue Projektinumero: P19175P001 pvm Näytteenottaja: Mve Metallit ja puolimetallit Viite- Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V arvot liuokinenliukoinen liukoinen liukoinenliukoinenliukoinenliukoinenliukoinenliukoinenliukoinenliukoinen 1) 0, ,0002 0,0072 0,020 Pistetunnus pvm Havainnot ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) Oja kiintoainetta <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 0,009 <0,006 <0,006 <0,01 0,012 0,0080 <0,006 Oja <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,01 0,009 <0,006 <0,006 Oja <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 0,025 0,011 <0,006 0,0140 <0,006 Oja <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 Oja <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,01 <0,006 0,0140 <0,006 Lähde <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 0,089 <0,006 0,0060 <0,006 1) Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden ympäristölaatunormit, Vna 868/2010 Q:\Hki\P191\P19175_Svärdfeltin_ampumaradan_ympäri\Työaineisto\P19175P001 Vesi-yhteenvetotaulukko.xls

28 Laboratorion analyysitodistukset LIITE 6

29 1(2) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilauksen nimi: Maa, P19175P001, Svärdfelt Näytetunnus 12MN MN MN MN MN 4964 Näytteen nimi FCG4/0,2-3 FCG7/0-0,2 FCG12/0-0,2 FCG16/0-0,2 FCG20/0-0,2 Näytteen saapumispäivä Näytteen aloituspäivä Näytteen valmistumispäivä Määritykset Kuiva-aine % Novalab 010 Arseeni (As) mg/kg 4,3 2,1 1,7 6,8 2,8 Novalab 068* Kupari (Cu) mg/kg 14 7,4 6, ,0 Novalab 068* Nikkeli (Ni) mg/kg 6,7 3,9 2,6 22 4,8 Novalab 068* Lyijy (Pb) mg/kg Novalab 068* Antimoni (Sb) mg/kg 2,0 0,52 0,82 1,2 1,6 Novalab 068* Sinkki (Zn) mg/kg Novalab 068* Näytetunnus 12MN MN MN 4967 Näytteen nimi FCG26/0-0,1 FCG31/0-0,1 FCG37/0,2-0,4 Näytteen saapumispäivä Näytteen aloituspäivä Näytteen valmistumispäivä Määritykset Kuiva-aine % Novalab 010 Arseeni (As) mg/kg 2,9 2,9 3,9 Novalab 068* Kupari (Cu) mg/kg 8,7 12 7,8 Novalab 068* Nikkeli (Ni) mg/kg 5,9 6,7 8,8 Novalab 068* Lyijy (Pb) mg/kg ,4 Novalab 068* Antimoni (Sb) mg/kg 3,3 1,2 0,66 Novalab 068* Sinkki (Zn) mg/kg Novalab 068* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

30 2(2) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilauksen nimi: Maa, P19175P001, Svärdfelt Novalab Oy Jarkko Kupari Kemisti Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Maanäytteelle metallianalyysien epävarmuusarvio: 5-10 mg/kg ± 50 %, mg/kg ± 20 % ja yli 100 mg/kg ± 10 % Jakelu *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

31

32

33

34

35

36

37

38 1(2) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilauksen nimi: Vesi, P19175P001, Svärdfett Näytetunnus 12VN VN VN VN VN 2327 Näytteen nimi oja 1 oja 2 oja 3 oja 4 oja 5 Näytteen saapumispäivä Näytteen aloituspäivä Näytteen valmistumispäivä Määritykset Koboltti (Co) mg/l <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 Novalab 068 Vanadiini (V) mg/l <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 Novalab 068 Arseeni (As) mg/l <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Novalab 068 Kadmium (Cd) mg/l <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 Novalab 068 Kromi (Cr) mg/l <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 Novalab 068 Kupari (Cu) mg/l <0,006 <0, <0,006 <0,006 Novalab 068 Elohopea (Hg) mg/l <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Novalab 068 Nikkeli (Ni) mg/l <0,006 <0,006 <0,006 Novalab 068 Lyijy (Pb) mg/l <0,01 <0, <0,01 <0,01 Novalab 068 Antimoni (Sb) mg/l <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Novalab 068 Sinkki (Zn) mg/l <0, <0, Novalab 068 Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

39 2(2) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilauksen nimi: Vesi, P19175P001, Svärdfett Näytetunnus 12VN 2328 Näytteen nimi lähde Näytteen saapumispäivä Näytteen aloituspäivä Näytteen valmistumispäivä Määritykset Koboltti (Co) mg/l <0,006 Novalab 068 Vanadiini (V) mg/l <0,006 Novalab 068 Arseeni (As) mg/l <0,01 Novalab 068 Kadmium (Cd) mg/l <0,006 Novalab 068 Kromi (Cr) mg/l <0,006 Novalab 068 Kupari (Cu) mg/l <0,006 Novalab 068 Elohopea (Hg) mg/l <0,01 Novalab 068 Nikkeli (Ni) mg/l <0,006 Novalab 068 Lyijy (Pb) mg/l Novalab 068 Antimoni (Sb) mg/l <0,01 Novalab 068 Sinkki (Zn) mg/l Novalab 068 Novalab Oy Jarkko Kupari Kemisti Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

40 Kaatopaikkakelpoisuustaulukko LIITE 7

41 JÄTTEEN KAATOPAIKKAKELPOISUUSLUOKITUKSET Taulukko 1. Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden määrittämisessä käytettävät liukoisuusarvot, mg/kg (VNa 202/2006). Aine /muuttuja KOK1 KOK3+KOK4 Pysyvän jätteen kaatopaikka (luokka A) Tavanomaisen jätteen kaatopaikka (luokka B) Vaarallisen jätteen kaatopaikka (luokka C) Vaatii käsittelyä L/S 10 mg/kg L/S 10 mg/kg L/S 10 mg/kg Arseeni, As 0,87 0,83 0, Barium, Ba 0,27 0, Kadmium, Cd <0,02 <0,02 0, Kromi, Cr <0,1 <0,1 0, Kupari, Cu 0,28 0, Elohopea, Hg <0,01 <0,01 0,01 0,2 2 Molybdeeni, Mo <0,1 <0,1 0, Nikkeli, Ni <0,1 <0,1 0, Lyijy, Pb 12 3,70 0, Antimoni, Sb 3,10 0,95 0,06 0,7 5 Seleeni, Se <0,1 <0,1 0,1 0,5 7 Sinkki, Zn 0,21 0, Kloridi, Cl Fluoridi, F - 0, Sulfaatti, SO Fenoli-indeksi 1 DOC Liuenneiden aineiden kokonaismäärä 1) ) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta Taulukko 2. Muut raja-arvot/vaatimukset pysyvän, tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikalla, mg/kg (VNa 202/2006). Aine/muuttuja Pysyvän jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikka (luokka B) Vaarallisen jätteen kaatopaikka (luokka C) Vaatii käsittelyä mg/kg Orgaanisen hiilen 12,4 22, % 6 % kokonaismäärä (TOC) BTEX 6 PCB 1) 1 Mineraaliöljy C C40 PAH 2) 0,95 0,55 40 ph 6,6 4,1 väh. 6 Haponneutralointi kapasiteetti (ANC) Aina tutkittava ja arvioitava Aina tutkittava ja arvioitava Hehkutushäviö (LOI) 1) Kongeneerien 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180 kokonaismäärä. 10 % 2) Yhdisteiden (antraseeni, asenafteeni, asenaftyleeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, kryseeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, bentso(k)fluoranteeni, dibentso(a,h)antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni, fluoreeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, naftaleeni, pyreeni) kokonaismäärä.

42 LIITE 8 Piirustus YMP.P19175_1 Tutkimuskartta

43