Ristiharjun vanha kaatopaikka

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS / PARIKKALAN KUNTA Ristiharjun vanha kaatopaikka Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23762P001

2 Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 1 (20) Turtia Päivi Sisällysluettelo 1 Johdanto Kohteen kuvaus Sijainti Omistus- ja hallintasuhteet Rajaukset ja koko Naapurusto Käyttöhistoria Maankäyttö Maaperä- ja pohjavesitiedot Maa- ja kallioperä Pohja- ja orsivesi Pintavedet Tehdyt ympäristötekniset tutkimukset Näytteenotto Analysointi Tulokset Epävarmuustekijät Laadunvarmistus Haitta-ainepitoisuudet Maaperän pitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin Haitta-ainepitoisen maan esiintyminen ja määrä Pohjaveden pitoisuudet Vertailu muihin viitearvoihin Kynnysarvon ylittäneiden haitta-aineiden SHP-arvot Riskinarvio Alueen herkkyys Kriittiset haitta-aineet Kriittisten haitta-aineiden valinta Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet Käsitteellinen riskireittien tarkastelu Yleistä riskien muodostumisesta Kulkeutuminen Terveysriski Ekologiset riskit Riskien yhteenveto Arviointiin liittyvä epävarmuus Muut haitat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kauppalanaukio 3 A II krs., Kuusankoski Antintie 4, Kotka Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 2 (20) Turtia Päivi Johtopäätökset Arvio pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta Kunnostustarve Kunnostusvaihtoehtojen tarkastelu Jatkotoimenpidesuositukset LIITTEET Liite 1: Sijanti- ja pohjavesialuekartta Liite 2: Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukot, maa- ja vesinäytteet Liite 3: Laboratorion analyysitodistukset Liite 4: Valokuvia kohteesta Liite 5: Kustannusarviot PIIRUSTUKSET YMP.P23762P001_1 Tutkimuskartta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kauppalanaukio 3 A II krs., Kuusankoski Antintie 4, Kotka Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 3 (20) Ristiharjun vanha kaatopaikka 1 Johdanto 2 Kohteen kuvaus 2.1 Sijainti Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen ja Parikkalan kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on laatinut tämän maaperän pilaantuneisuusselvityksen, joka koskee Parikkalan Kangaskylässä sijaitsevia kiinteistöjä Mäntylä ja Repola siltä osin kuin niillä sijaitsee Ristiharjun vanha kaatopaikka. Ristiharjun kaatopaikka oli käytössä vuosina Aluetta on peitetty ja siihen on istutettu kuusitaimikko. Alueen talousmetsäkäyttöön ei ole suunnitteilla muutosta. Tämän työn tarkoituksena on esitellä pilaantuneisuustutkimuksen tulokset ja arvioida kohonneista haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvat kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskit. Työn tilaajana toimi Kati Häme Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n projektipäällikkönä toimi Jussi Virtanen, näytteenoton suoritti Lauri Marttinen, raportoinnin Päivi Turtia ja riskinarvioinnin Minna Vesterinen. Kohde sijaitsee Parikkalan Kangaskylässä. Sen lähin osoite on Ristiharjuntie 41. Kohde sijoittuu kiinteistöjen Mäntylä ( ) ja Repola ( ) alueille. Kohteen sijainti on esitetty kartalla kuvassa 1 sekä liitteessä 1. Kuva 1. Kohteen sijainti. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 4 (20) 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet Kaatopaikka-alue sijoittuu Parikkalan kunnan ja Esko Rossin omistamille kiinteistöille. Parikkalan kunta omistaa kiinteistön Repola ( ). Kiinteistön Mäntylä ( ) omistaa Esko Rossi. 2.3 Rajaukset ja koko 2.4 Naapurusto 2.5 Käyttöhistoria 2.6 Maankäyttö Kohde rajautuu metsätalousalueeseen. Lähin tiealue, Ristiharjuntie, on noin 30 m kohteesta itään. Kaatopaikka-alueen koko on noin 1,5 ha. Noin 500 m kohteesta luoteeseen sijaitsee teollisuudelle kaavoitettua aluetta. Kohteen pohjoispuolella on maanottoaluetta ja kohteen eteläpuolella, haja-asutusalueella on pientaloja. Kiinteistöllä on toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Kohdetutkimuksen yhteydessä saadun tiedon mukaan kaatopaikka-alueella oli erityinen huoltamotoiminnasta peräisin olevan jätteen alue sekä lietteiden laskualue. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alueelle ei ole määritelty maankäytöllistä erityisluonnetta. Noin 500 m kohteesta luoteeseen sijaitsee teollisuudelle kaavoitettua aluetta. Kohteen pohjoispuolella on maanottoaluetta ja kohteen eteläpuolella, hajaasutusalueella on pientaloja. 3 Maaperä- ja pohjavesitiedot 3.1 Maa- ja kallioperä Kohde kuuluu Salpausselän harjualueeseen. Alueelle ajo on ollut harjun päältä, tasaiselta alueelta. Täytöt ovat tapahtuneet harjulta alas, pääosin etelään ja länteen. Lisäksi pohjoissuunnassa on vähäisiä täyttöalueita. Maanpinta tutkitulla täyttöalueella vaihtelee +83,69 +85,04 m mpy. Täyttöalueen ulkopuolinen puhdas maa oli tasolla +82,82 +85,62 m mpy sekä supassa +73 m mpy. Jätetäyttöä sisältävillä alueilla sitä todettiin enimmillään 6 m maanpinnasta. Täyttökerroksen alla on hiekkaa tai soraa. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet todettiin jätetäytössä. Syvin kairaus ulottui 27 m maanpinnasta. Kalliota ei todettu. Tutkimusten yhteydessä tehdyt maalajihavainnot on esitetty tutkimustulosten yhteenvetotaulukossa liitteessä 2. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 5 (20) 3.2 Pohja- ja orsivesi 3.3 Pintavedet Kohde sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella, Likolampi ( A). Pohjavesi virtaa pohjavesiesiintymän reuna-alueilta kohti harjun keskiosaa ja sitä pitkin luoteeseen kohti Simpelejärveä. Kunnallinen vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km kohteesta luoteeseen. Lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot sijaitsevat Kannaksentiellä noin 200 m kohteesta pohjoiseen sekä Mesimarjantiellä, noin 400 m kohteesta länteen. Kaivoveden varassa on kaksi kotitaloutta. Lisäksi alueella on mahdollisesti yksi vapaa-ajan asunto jolla on oma talousvesikaivo. Muut alueen kiinteistöt ovat liitetyt Parikkala Ristiharjun vesiosuuskunnan vesijohtoon. Kohdetutkimuksen yhteydessä ei havaittu pohja-/orsivettä. Kohteeseen asennetusta pohjavesiputkesta (PVP1) mitattu vedenpinta oli + 70,9 m mpy (noin 13 m maanpinnasta). Pinta mitattiin 12 päivää asennuksen jälkeen. Kohteen sadevedet imeytyy maahan. Kohteen etäisyys lähimpään lampeen on noin 200 m luoteeseen. Lammen pinta on noin tasolla + 71 m mpy. Lampi on virkistyskäytössä. 4 Tehdyt ympäristötekniset tutkimukset 4.1 Näytteenotto Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen ja Parikkalan kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suoritti maaperän haitta-ainetutkimukseen liittyviä maastotöitä , ja Koekuoppien sijainnit määritettiin kohdekatselmuksen yhteydessä. Niiden tarkoituksena oli rajata pilaantunutta aluetta. Koekuopilla haettiin myös selvyyttä jätetäytön laadusta. Kairatutkimuksilla saatiin tietoa jätetäytön paksuudesta sen syvimmissä kohdissa samalla täyttöalueelle asenettiin pohjavesiputki. Maanäytteenotto suoritettiin 15 koekuopasta sekä kahdesta keskiraskaalla kairakalustolla tehdyistä tutkimuspisteestä. Koekuoppien näytteet otettiin täyttökerrosten paksuuksien mukaisesti. Tutkimuspisteiden näytteet otettiin putkinäytteenottimella metrin osanäytteinä jatkuvana näytesarjana. Näytteet otettiin erityisvalmisteisiin Rilsan-näytteenottopusseihin, joiden läpi haihtuvat haitta-aineet (mm. hiilivedyt) eivät pääse haihtumaan. Koekuopat peitettiin niistä kaivetuilla mailla ja kairareiät täytettiin ympäristön mukaisesti. Kaikista näytteistä (73 kpl) havainnoitiin aistinvaraisesti haitta-aineiden ja jätejakeiden esiintymistä sekä maalajia. Lisäksi 56 näytteestä mitattiin metallipitoisuuksia InnovXRF kenttämittarilla, haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä mitattiin PID -kenttämittarilla 45 näytteestä ja 5 näytteestä mitattiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet PetroFLAG - kenttäanalyyseillä. Vesinäytteenotto suoritettiin kiinteistölle asennetusta pohjavesiputkesta (PVP1) sekä läheisestä lammesta. Ennen näytteenottoa putkesta pumpattiin 20 minuutin aikana noin 120 l vettä. Näyte otettiin vedenpinnan tasaannuttua pumppauksen käytetyillä välineillä. Lammen vesinäyte otettiin suoraan näytepulloihin. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 6 (20) 4.2 Analysointi 4.3 Tulokset Kohdetutkimuksen perusteella kohteesta valittiin 11 näytettä laboratorioanalyyseihin. Laboratorioon toimitetut näytteet olivat: FCG2/1-1,5; FCG2/3,5; FCG3/2,5; FCG5/2-3; FCG9/0,4-1; FCG11/2-3,0; FCG16/2,5 3,5; FCG16/4,5 5,5; FCG16/6-7; FCG16/7,5 8,5 sekä FCG17/6-7. Laboratoriossa yhdeksästä näytteestä FCG2/1-1,5; FCG2/3,5; FCG3/2,5; FCG5/2-3; FCG9/0,4-1; FCG11/2-3; FCG16/2,5 3,5; FCG16/7,5 8,5 sekä FCG17/6-7 tutkittiin metallit ja puolimetallit. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet sekä TVOC C5-C10 tutkittiin kolmesta näytteestä FCG16/2,5 3,5; FCG16/4,5 5,5 sekä FCG16/6-7. Öljyhiilivetyjakeet C 5 -C 40 tutkittiin kolmesta näytteestä FCG2/3,5; FCG5/2-3 sekä FCG16/2,5 3,5 Polyaromaattisten hiilivetyjen analysointi suoritettiin näytteelle FCG11/2-3,0. Haitta-aineanalyysien lisäksi neljästä näytteestä mitattiin ph arvo ja kahdelle suoritettiin TOC määritys. Näytteet analysoitiin SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa Kotkassa. Näytteenoton yhteydessä koekuopissa, lukuun ottamatta koekuoppaa FCG4, ja kairatuissa tutkimuspisteissä havaittiin jätetäyttöä. Koekuopissa FCG1, FCG2, FCG12 ja FCG13 todettiin pääosin huoltamotoiminnasta peräisin olevia jätejakeita. Muissa koekuopissa havaittiin lisäksi rakennusjätejakeita (puu ja tiili) sekä yhdyskuntajätettä. Näytepisteiden FCG11, FCG16 ja FGC 17 alueelle oli edellä luetellun sekalaisten jätejakeiden lisäksi tuotu lietteitä. Laboratoriossa tutkituissa näytteissä todettiin metalleja ja puolimetalleja, aromaattisia hiilivetyjä, sekä öljyhiilivetyjä C 5 -C 40. Näytteiden ph vaihteli välillä 7,6 9,7 ja TOC oli 1 1,5 %. Tutkimuksen tulokset on koottu yhteenvetotaulukoihin, jotka ovat liitteenä 2. Laboratorion tutkimustulokset ovat liitteenä 3. Taulukkoon 1 on koottu laboratoriossa todetut metalli- ja puolimetallipitoisuudet. Laboratoriossa todetut haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet sekä öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 summapitoisuudet on koottu taulukkoon 2. Taulukko 1. Laboratoriossa todetut metalli- ja puolimetallipitoisuudet. Näyte/Haittaaine mg/kg Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V FCG2/1-1,5 <1 2,8 <0,3 5,7 24,1 21,2 33,7 19,8 608,8 23,8 FCG2/3,5 <1 5,1 <0,3 3,4 15,5 12,4 2,6 15,3 16,6 16,6 FCG3/2,5 <1 3,2 <0,3 6,1 19,6 7 2,6 14,7 22,3 21,3 FCG5/ ,2 0,3 4,7 25,5 32, , ,2 FCG9/0,4-1 <1 1,7 <0,3 6,5 19,8 18,1 2,4 12,2 21,1 20,3 FCG11/ ,5 0,7 5,9 32, , ,7 19,9 FCG16/2,5-3,5 <1 3,1 <0,3 9,9 30, ,9 15,8 197,3 33,1 FCG16/7,5-8,5 <1 2,1 <0,3 10,7 42,5 27,8 2,9 25,4 41,5 56,8 FCG17/6-7 <1 3,1 <0,3 9,8 40, ,8 95,8 38,9 P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 7 (20) Taulukko 2. Laboratoriossa todetut haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet sekä öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 summapitoisuudet. Näyte/Haittaaine mg/kg Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleeni Öljyhiilivedyt C 10 -C 40 FCG5/ FCG11/ FCG16/2,5-3,5 <0,02 0,94 2,3 17, Epävarmuustekijät 4.5 Laadunvarmistus Kaatopaikan jätejakeet eivät ole homogeenisesti jakautuneet täyttöön. Haitta-aineet ja pitoisuudet voivat vaihdella paikoitellen suuresti. Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella kohteessa ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä määriä suurempia pitoisuuksia sisältävää jätetäyttöä. Näytteenotto tehtiin huolellisesti tutkimussuunnitelmaa ja laboratorioiden antamia ohjeita noudattaen. Näytteenottimet valittiin niin, ettei niistä aiheudu virhettä aiheuttavaa kontaminaatiota näytteisiin. Näytteenottimet puhdistettiin jokaisen otetun näytteen jälkeen. Näytteet otettiin tiiviisti suljettaviin, hiilivetyjä läpäisemättömiin Rilsan-pusseihin. Näytteet homogenisoitiin sekoittamalla ennen aistinvaraista tarkastelua ja kenttäanalyysien tekemistä. Laboratorioanalyysiin lähetetyt näytteet säilytettiin ja toimitettiin laboratorioon kylmälaukuissa. Näytteenoton suoritti kokenut ja sertifioitu näytteenottaja. 5 Haitta-ainepitoisuudet 5.1 Maaperän pitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin Kohteen maaperätutkimuksessa todettuja haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu maan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävän Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) viitearvoihin. Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 8 (20) Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perustuttava riskinarvioon ja viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Riskien arvioinnin perusteella voidaan päätyä muihinkin haitta-aineiden pitoisuusvaatimuksiin. Kohteessa tutkittujen haitta-aineiden laboratorioanalyyseissä todetut maksimipitoisuudet (MAX), PIMA-asetuksen kynnysarvot (KYA), alemmat ohjearvot (AOA), ylemmät ohjearvot (YOA) ja ohjeelliset ongelmajätteen raja-arvot (ONG) on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Taulukossa on esitetty myös kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien analyysitulosten (B) määrä, alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevien analyysitulosten (C) määrä, ylemmän ohjearvon ja ongelmajätteen rajaarvon välissä olevat pitoisuudet (D) sekä ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylitykset (O). Arseeni (As) ,5 Elohopea (Hg) 9 0, <0,2 Kadmium (Cd) ,7 Koboltti (Co) ,7 Kromi (Cr) ,5 Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) ,4 Vanadiini (V) ,8 Sinkki (Zn) ,8 Taulukko 3. Epäorgaanisten haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvot, niiden ylitysten määrä sekä todetut ainekohtaiset maksimipitoisuudet. Analyysit KYA B AOA C YOA D ONG O MAX Haitta-aine mg/kg kpl mg/kg kpl mg/kg kpl mg/kg kpl mg/kg kpl Antimoni (Sb) Taulukko 4. Orgaanisten aineiden kynnys- ja ohjearvot, niiden ylitysten määrä sekä todetut yhdistekohtaiset maksimipitoisuudet. Haitta-aine Analyysit KYA B AOA C YOA D ONG O MAX mg/kg kpl mg/kg kpl mg/kg kpl mg/kg kpl mg/kg kpl Hiilivetyjakeet C 5 -C Hiilivetyjakeet C 10 -C 21 1 Hiilivetyjakeet C 21 -C 40 Bentseeni 3 0,02 0 0, <0,02 Tolueeni ,94 Etyylibentseeni ,3 Ksyleenit ,4 TEX MTBE-TAME 3 0, <0,1 Antraseeni <0,2 B(a)antraseeni <0,2 B(a)pyreeni 1 0, <0,2 B(k)fluoranteeni <0,2 P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 9 (20) Fenantreeni <0,2 Fluoranteeni <0,2 Naftaleeni <0,2 PAH-yhd. sum <3,0 Dikloorimetaani 3 0,01 0 0,05 0 0, <0,07 Vinyylikoridi 2 0,01 0 0,01 0 0, <0,01 Dikloorieteeni 3 0,01 0 0,05 0 0, <0,04 Trikoorieteeni 3 0, <0,02 Tetrakloorieteeni 3 0,01 0 0, <0.02 Triklooribentseenit 1 0, <0,02 Kohteessa todettiin: -suurimmillaan ylemmän ohjearvon ja ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon välisinä pitoisuuksina sinkkiä. Tulos saatiin näytepisteessä FCG2. -suurimmillaan alemman ja ylemmän ohjearvon välisinä pitoisuuksina ksyleeniä sekä öljyhiilivetyjä C 5 -C 10 ja C 21 -C 40 näytepisteessä FCG16. -suurimmillaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina todettiin arseenia, kuparia ja lyijyä. Tulokset saatiin 1-4 näytteestä. -laboratorioanalyysitulosten lisäksi XRF kenttämittarilla kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia 7 näytepisteessä, joista yhdessä (FCG4) pitoisuus ylimmillään alemman ohjearvotason ylittävä ja kahdessa (FCG6 ja FCG10) ylimmillään ylemmän ohjearvotason ylittävä. Pitoisuuksina todettiin arseenia, kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä ja lyijyä. On kuitenkin huomattava, että laboratoriotulokset ovat kenttämittaustuloksia alhaisempia näytteissä, joista on käytettävissä molemmat tiedot. 5.1 Haitta-ainepitoisen maan esiintyminen ja määrä Haitta-ainepitoisia massoja esiintyy 13 tutkimuspisteessä syvyyksillä 0-4 m. Pitoisuuksiltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä olevia massoja oli 600 m 2 alueella, alemman ja ylemmän ohjearvon välillä olevia massoja 400 m 2 alueella sekä ylemmän ohjearvon ja ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon välillä olevia massoja 900 m 2 alueella. Vastaavat massamäärät ovat seuraavat: KYA-AOA 400 m 3 ktr, AOA-YOA 300 m 3 ktr ja YOA-ONG 1500 m 3 ktr. Jätetäyttöä esiintyi noin 3200 m 2 alalla noin 8400 m 3 ktr. 5.2 Pohjaveden pitoisuudet Lammen vesinäytettä voidaan verrata Valtioneuvoston asetuksessa 868/2010, esitettyihin vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden ympäristölaatunormeihin. Laatunormien mukaan luonnonvesissä saa olla liukoista kadmiumia 10 µg/l, liukoista elohopeaa 0,05 µg/l, liukoista nikkeliä 20 µg/l ja liukoista nikkeliä 7,2 µg/l. Lammen vesinäytteessä ei todettu yllämainittujen metallien laboratorion määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia. Lammen ph oli 6,4; happipitoisuus 6,6 mg/l ja sähkönjohtavuus 1,8 µs/cm. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 10 (20) Pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia voidaan verrata Valtioneuvoston asetuksessa 341/2009 esitettyihin pohjavettä pilaavien aineiden ympäristölaatunormeihin. Laatunormien mukaan pohjavedessä saa olla bentseeniä 0,005 µg/l, MTBE:a 0,0075 µg/l, TAME:a 0,06 µg/l, öljyhiilivetyjä C 10 -C µg/l, kadmiumia 0,4 µg/l, elohopeaa 0,06 µg/l ja antimonia 5 µg/l. Pohjavesiputken PVP1 näytteen laboratoriotutkimuksissa ei oheisia haitta-aineita todettu. Laboratoriotutkimuksissa todettujen metallien Vna 341/2009 mukaiset ympäristölaatunormit sekä todetut pitoisuudet on esitetty taulukossa 5. Lisäksi taulukossa 5 on esitetty talousveden laatuvaatimuksien STM442/2014 raja-arvot metalleille. Raja-arvot eivät ylittyneet millään aineella. Öljyhiilivetyjä tai haihtuvia yhdisteitä ei esiintynyt laboratorioanalyysin määritysrajoja ylittävinä pitoisuuksina. Näytteen PVP1 ph oli 6,2; happipitoisuus 5 mg/l ja sähkönjohtavuus 26,3 µs/cm. Taulukko 5. Näytteessä PVP1 todetut metallit ja puolimetallit sekä niiden ympäristölaatunormit. Haitta-aine µg/l Vna 341/2009 STM 442/2014 PVP1 Arseeni ,3 Koboltti 2-6,2 Nikkeli ,4 Lyijy ,6 Vanadiini - - 3,9 Kromi Kupari ,4 Sinkki Liukoisista metalleista ympäristölaatunormit ylittyivät koboltin ja kromin osalta. Talousveden laatuvaatimusten raja-arvot eivät ylittyneet millään aineella. 6 Vertailu muihin viitearvoihin 6.1 Kynnysarvon ylittäneiden haitta-aineiden SHP-arvot Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ja ylemmät ohjearvot perustuvat joko ekologisiin tai terveysriskeihin perustuviin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuuksiin sekä aineiden ominaisuuksiin. Taulukossa 3 on esitetty ekologisiin riskeihin perustuva suurin hyväksyttävä pitoisuus (SHP eko ) sekä suurin terveysperusteinen hyväksyttävä pitoisuus asuinalueella (SHP ter ) ja teollisuusalueella (SHPT ter ) haittaaineille, joiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Kohde sijaitsee vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella, joten taulukossa on esitetty myös SVP pv arvot (Suomen ympäristö 23/2007). Vertailuun on sisällytetty myös kynnysarvotason alittaneet koboltti ja vanadiini, koska niiden maaperäpitoisuudet ylittivät SVP pv -arvot. Öljyhiilivedyille vastaavia arvoja ei ole voitu luotettavasti määrittää. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 11 (20) Taulukko 6. SHP- ja SVP pv -arvoja haitta-aineille sekä suurimmat kohteessa todetut pitoisuudet. Vertailuarvot ylittävät pitoisuudet on korostettu. Haitta-aineet SHP eko mg/kg SHP ter mg/kg SHPT ter mg/kg SVP pv mg/kg Suurimmat pitoisuudet (mg/kg) Arseeni ,5 Kupari 125 > > Lyijy Koboltti ,2 10,7 Vanadiini > ,8 Sinkki 210 > > ,8 Ksyleenit ,4 7 Riskinarvio 7.1 Alueen herkkyys Kohde on metsämaastoa. Lähistöllä on tiealue ja noin 500 m kohteesta luoteeseen teollisuudelle kaavoitettua aluetta. Kohteen pohjoispuolella on maanottoaluetta ja kohteen eteläpuolella haja-asutusalueella on pientaloja. Lähin talo sijaitsee noin 100 m etäisyydellä tutkimusalueesta. Lähimmät luonnonsuojelualueet, lintuvesiensuojeluohjelman kohteet Siikalahti, Sammallampi, Rautalahti ja Siikala (Natura 2000, FI ja FI ) sijaitsevat noin 1 km etäisyydellä koillisessa. Alue sijaitsee vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella Likolampi ( A). Lähin käytössä oleva kaivo sijaitsee noin 200 m etäisyydellä kohteesta pohjoiseen. 7.2 Kriittiset haitta-aineet Kriittisten haitta-aineiden valinta Kohteessa todettiin kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina arseenia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, ksyleenejä ja öljyhiilivetyjä C 5 -C 10 sekä C 21 -C 40. Metallien ja puolimetallien pitoisuudet eivät sinkkiä lukuun ottamatta ylittäneen SHP eko - tai SHP/T ter arvoja, joten pitoisuuksien, haitta-aineiden sijoittumisen (kasvillisuuden alla) ja kohteen käyttömuodon (satunnainen virkistyskäyttö) perusteella voidaan todeta, että aineet eivät aiheuta terveysriskejä tai ekologisia riskejä. Sinkin pitoisuus 609 mg/kg ylitti SHP eko -arvon 210 mg/kg. Ksyleenien pitoisuus 17,4 mg/kg ylitti myös SHP eko -arvon 17 mg/kg. Kynnysarvon ylittäneistä aineista lyijy ja ksyleenit ylittivät pohjaveden suojelemiseksi määritetyn maaperäpitoisuuden (SVP pv ). Lisäksi SVP pv -arvon ylittivät koboltin ja vanadiinin maaperäpitoisuudet. Koboltin ja vanadiinin pohjavesipitoisuudet ylittivät myös pohjaveden ympäristölaatunormien Vna 341/2009 raja-arvot. Ympäristölaatunormien Vna 341/2009 raja-arvon ylitti myös kromin pohjavesipitoisuus. Kohde sijaitsee vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kriittisinä haitta-aineina tarkastellaan SVP pv - ja SHP eko -arvot ylittäneitä aineita, Vna 341/2009 raja-arvot ylittäneitä aineita sekä öljyhiilivetyjä C 5 -C 10 ja C 21 -C 40. Kriittisinä haitta-aineina tarkastellaan lyijyä, kobolttia, vanadiinia, kromia, sinkkiä, ksyleenejä ja öljyhiilivetyjä C 5 -C 10 sekä C 21 -C 40. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 12 (20) Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet Metallit ja puolimetallit Lyijyn liukoisuus ja liikkuvuus maaperässä on melko vähäistä ja se on raskasmetalleista vähiten liikkuva. Lyijyn liikkuvuus lisääntyy maaperän happamuuden lisääntyessä. Kohteen maaperän ph oli 7,9 8,4 eli neutraali tai lievästi emäksinen. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta lyijylle altistumisesta voi seurata haittavaikutuksia hermostossa ja munuaisissa. Lyijy voi myös haitata lisääntymistä. Lyijy kertyy elimistöön. Erityisesti lapset ovat saattavat pölyn ja maaperän syönnin vaikutuksesta altistua. Lyijy saattaa vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysisen kehitykseen. Altistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lyijyn olomuoto, hiukkaskoko, elintavat ja maan pinnan laatu. Lyijy voi aiheuttaa myös anemiaa ja koliikkia. Maassa eläviin selkärangattomiin kertyy lyijyä jonkin verran. Sallituksi lyijyn päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 3,6 µg/kg d. Koboltti pysyy suhteellisen hyvin veteen liuenneena tavallisimmilla hapetusasteillaan ja voi näin kulkeutua maaperässä. Maaperän happamoituminen lisää koboltin liukoisuutta ja kulkeutuvuutta, kun taas maaperän rautasaostumamineraalit ja orgaaninen aines sitovat ja estävät kulkeutumista. Koboltti on ihmisille välttämätön hivenaine. Suurempina pitoisuuksina se voi ärsyttää hengitysteitä ja toistuvassa tai pitkäaikaisessa altistumisessa aiheuttaa astman tai muuten vahingoittaa keuhkoja. Toistuva tai pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa myös ihon herkistymistä. Kobolttisulfaatti- ja kloridi voivat hengitettyinä aiheuttaa syöpävaaraa. Sallituksi koboltin päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 1,4 µg/kg d (WHO). Tietyt kobolttiyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille. Vanadiini esiintyy hapettavassa ympäristössä hapetusasteilla +4 ja +5. Viidenarvoinen vanadiini on kulkeutuva laajalla ph-alueella ja voi muodostaa esim. veteen hyvin liukenevia oksianioneja. Vanadiinin kulkeutumista erityisesti happamassa, neutraalissa maaperässä vähentää sitoutuminen orgaaniseen ainekseen, savimineraaleihin ja raudan oksideihin. Vanadiini on ihmisille välttämätön hivenaine, jonka tarve on kuitenkin hyvin pieni. Vanadiinin myrkyllisyys kasvaa tyypillisesti suhteessa sen hapetuslukuun. Vanadiiniyhdisteistä terveys- ja ympäristövaaran perusteella on luokiteltu vanadiinipentoksidi. Sille altistuminen aiheuttaa mm. kurkkukipua, yskää, hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista, polttavaa kipua iholla, silmien sidekalvotulehdusta, kouristavia vatsakipuja, pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja tajuttomuutta. Sallituksi vanadiinin päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 9 µg/kg d (WHO). Vanadiini on erittäin myrkyllistä vesieliöille ja se voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 13 (20) Kromi esiintyy hapetusasteilla +3 ja +6. Kuudenarvoinen kromi on maaperässä helpommin liikkuvaa. Kuudenarvoisen kromin yhdisteet myös imeytyvät elimistöön kolmenarvoisia kromiyhdisteitä helpommin. Kuudenarvoisen kromin yhdisteet ovat hengitettyinä syöpävaarallisia ja eliöille kolmenarvoista kromia haitallisempia. Kromille altistuminen voi aiheuttaa silmien punoitusta ja yskää. Sallituksi kromin päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 5 µg/kg d (WHO). Kuudenarvoinen kromi on erittäin myrkyllistä vesieliöille ja se voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Sinkin suolat ovat melko vesiliukoisia, joten se voi kulkeutua maaperässä. Kun maaperän ph on korkea, sinkki sitoutuu voimakkaasti mm. karbonaatti- ja savimineraaleihin ja raudan ja mangaanin oksideihin. Sinkin hydrolysoituneet muodot, jotka esiintyvät ph:n ollessa yli 7,7, sitoutuvat voimakkaasti maahiukkasten pintaan. Orgaaninen aines sitoo sinkkiä tehokkaasti. Sinkki on suhteellisen vaaraton ihmisille ja ympäristölle. ja pitkäaikainen ihokosketus voi kuitenkin aiheuttaa ihotulehduksen ja lyhytaikaisessa. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 500 µg/kg d Öljyhiilivedyt Kohteessa todettiin kevyitä bensiinihiilivetyjakeita (C 5 -C 10 ), jotka sisältävät liukenevia ja haihtuvia alifaattisia ja aromaattisia yhdisteitä (BTEX-yhdisteet). Kohteen kevyet hiilivetyjakeet koostuivat pääosin ksyleeneistä ja trimetyylibentseeneistä. Trimetyylibentseenin maaperän orgaaninen hiili vesi jakaantumiskerroin on 720, jolloin aine luokitellaan maaperässä hieman kulkeutuvaksi. Trimetyylibentseeni ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Nesteen nieleminen voi aiheuttaa aineen joutumisen keuhkoihin ja kemiallisen keuhkotulehduksen vaaran. Aineelle altistumisesta voi seurata myös vaikutuksia keskushermostossa ja veressä. Lisäksi todettiin raskaita hiilivetyjä (C 21 -C 40 ). Raskas polttoöljy/voiteluöljy (C 21 -C 40 ) sisältää heikosti haihtuvia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia vain ihokosketuksessa tai nieltynä. Voiteluöljyn komponentit ovat niukkaliukoisia. Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksina ärsyttää ihoa ja hengityselimiä ja aiheuttaa huonovointisuutta. Maaperässä hiekka- ja soramaissa öljyhiilivetyjen kulkeutuminen voi olla huomattavaa. Savi sen sijaan pidättää öljyhiilivetyjä. Ksyleeniä esiintyy muiden BTEX-yhdisteiden tavoin maaöljyssä. Ksyleeni on maaperässä ja pohjavedessä kohtalaisen nopeasti hajoavaa erityisesti hapellisissa olosuhteissa. Ksyleeni on maaperän laadusta ja ph:sta riippuen helposti tai kohtalaisesti kulkeutuvaa. Maaperään päässeen ksyleenin aiheuttamista riskeistä merkittävimpiä ovat tavallisesti kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan sekä pohjaveteen. Ksyleeni vaikuttaa ihmisen elimistössä huumaavasti. Se aiheuttaa huimausta, uneliaisuutta, päänsärkyä, pahoinvointi, vatsakipua, ihon ja silmien punoitusta sekä kipua silmissä. Sallituksi ksyleenien päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 150 µg/kg d (WHO). Ksyleeni on myrkyllistä vesieliöille. Se ei todennäköisesti ole erityisen myrkyllistä maaperäeliöille. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 14 (20) Taulukossa 7 on esitetty kohteessa todettujen öljyhiilivetyjakeiden ja ksyleenin liukoisuus, haihtuvuus ja kulkeutuvuus. Kohteen öljyhiilivedyille ei ole tehty fraktiointia, joten oletuksena on, että ne sisältävät kaikkia fraktioita. Aromaattisia fraktioita on todennäköisesti vähemmän, sillä ne ovat usein poistuneet ympäristössä pitkään olleesta öljystä. Taulukossa on esitetty myös haitta-aineiden luokitus liukoisuuden, haihtuvuuden ja kulkeutuvuuden perusteella (Nikunen 1993). Taulukko 7. Öljyhiilivetyjen fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. S = vesiliukoisuus, Vp = Höyrynpaine Koc = jakautumiskerroin (kulkeutuvuus). Fraktio S (mg/l) V p (Pa) (+10 C) K oc (l/kg) Alifaattiset 36 C 5 -C 6 Liukeneva >C 6 -C 8 5,4 Niukkaliukoinen >C 8 -C 10 0,430 Niukkaliukoinen >C 16 -C 35 2,50E-06 Hyvin niukkaliukoinen Aromaattiset C 5 -C Liukeneva 130 >C 7 -C 8 Liukeneva >C 8 -C 10 65,0 Liukeneva >C 21 -C 35 6,60E-03 Hyvin niukkaliukoinen Ksyleeni 198 Liukeneva Erittäin haihtuva 8610 Erittäin haihtuva 821 Erittäin haihtuva 0,172 Kohtalaisen haihtuva Erittäin haihtuva Erittäin haihtuva 821 Erittäin haihtuva 1,70E-05 Hyvin heikosti haihtuva 776 Erittäin haihtuva 790 Hieman kulkeutuva 4000 Heikosti kulkeutuva Kulkeutumaton 6,30E+08 Kulkeutumaton 1000 Hieman kulkeutuva 1259 Hieman kulkeutuva 1600 Hieman kulkeutuva Kulkeutumaton 440 Kohtalaisen kulkeutuva 7.3 Käsitteellinen riskireittien tarkastelu Yleistä riskien muodostumisesta Terveys- tai ympäristöriskin esiintyminen edellyttää kolmen tekijän yhtäaikaista olemassaoloa: haitta-aine haitallisina pitoisuuksina; vastaanottaja: ihmiset ja/tai ympäristö; kulkeutumis- ja altistumisreitti, jonka kautta vastaanottaja voi altistua haittaaineelle. Terveys- tai ympäristöhaitta muodostuu, kun haitta-aine joutuu haitallisena pitoisuutena tiettyjen kulkeutumis- ja altistumisreittien kautta vastaanottajalle. Altistujana voi olla ihminen (terveysriskit) tai eliö (ympäristöriskit). Mikäli joku em. osatekijöistä puuttuu, ei riskiä ole. Joissakin tapauksissa pelkkä haitta-aineen kulkeutuminen voidaan kuitenkin käsittää riskiksi. Kulkeutumis- altistumisreitit on esitetty taulukossa 8. Arviointikohteessa mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit on korostettu taulukossa vihreällä ja esitetty myös periaatteellisena leikkauskuvana kuvassa 2. Mahdollisia kulkeutumis- ja altistumisreittejä sekä ekologista riskiä tarkastellaan tarkemmin seuraavissa kappaleissa. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 15 (20) Taulukko 8. Kulkeutumis- ja altistumisreitit. Kohteessa mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit on korostettu vihreällä värillä. Maanpinta Vedellä kyllästymättömät kerrokset Pohjavesivyöhyke Pintavesistö Kulkeutuminen Ekologinen altistuminen A Suora altistuminen: maan nieleminen ja ihokosketus 1 Pölyäminen B Pölyn hengittäminen / nieleminen C Kasvien altistuminen D Kasvien ja eläinten syöminen 2 Pintavalunnan mukana pintavesistöön kulkeutuminen 3 Kulkeutuminen kasveihin juurien kautta 4 Vajoveden mukana pohjaveteen kulkeutuminen (kts. pohjavesivyöhyke) 5 Vesijohtomateriaalin läpäisy 6 Kaasufaasina ulkoilmaan kulkeutuminen 7 Kaasufaasina sisäilmaan kulkeutuminen 8 Pohjaveden mukana leviäminen 9 Pohjaveden mukana pintaveteen kulkeutuminen 10 Veteen liuenneena ja hiukkasina leviäminen 11 Sedimenttiin kulkeutuminen C Kasvien altistuminen D Kasvien ja eläinten syöminen F Ulkoilman hengittäminen H Eliöstön altistuminen suoraan veden kautta J Eliöstön altistuminen sedimentin kautta Ihmisten altistuminen A Suora altistuminen: maan nieleminen ja ihokosketus B Pölyn hengittäminen / nieleminen D Kasvien ja eläinten syöminen D Kasvien ja eläinten syöminen E Talousveden kautta altistuminen F Ulkoilman hengittäminen G Sisäilman hengittäminen E Talousveden kautta altistuminen H Veden kautta suora altistus I Kalojen syöminen J Sedimentin kautta suora altistuminen Kuva 2. Leikkauskuva kohteessa mahdollisista kulkeutumis- ja altistumisreiteistä. Kuvan numerot ja kirjaimet viittaavat taulukkoon 8. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 16 (20) Kulkeutuminen Haitta-aineiden kulkeutuminen vajoveden mukana syvemmälle maaperään ja pohjaveteen sekä kulkeutuminen pohjavedessä on mahdollista, sillä sadevedet pääsevät imeytymään päällystämättömään maaperään ja kohde sijaitsee pohjavesialueella. Maaperä koostuu vettä hyvin läpäisevästä hiekasta, jonka orgaanisen aineen määrä oli 1 % tai 1,5 % näytteestä riippuen. Veden imeytymistä vähentää jossain määrin maata peittävä ja vettä ottava kasvillisuus. Öljyhiilivetyjen C 21 -C 40 kulkeutumisen arvioidaan olevan hyvin vähäistä, sillä jakeet ovat hyvin niukkaliukoisia ja kulkeutumattomia. Sen sijaan öljyhiilivetyjakeet C 5 -C 10 ovat liukenevia ja hieman kulkeutuvia. Ksyleeni on luokiteltu liukenevaksi ja kohtalaisen kulkeutuvaksi. Pohjaveden pinta öljyhiilivetypitoisen tutkimuspisteen lähellä on noin 13 m syvyydellä maanpinnasta ja haitta-ainepitoisuudet todettiin syvyydellä 2,5 3,5 m. Pohjaveden pinnan ja haitta-ainepitoisen maakerroksen välillä on siten noin 9 m paksuinen haittaaineeton maakerros. Samassa tutkimuspisteessä syvyyksillä 4,5 5,5 m ja 6,0 7,0 m öljyhiilivetypitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat. Öljyhiilivetyjen pitoisuus on näin ollen <5,0 mg/kg ja ksyleenien <0,01 mg/kg. Pohjavesinäytteessä, joka otettiin öljyhiilivetypitoisen näytepisteen läheltä, ei todettu öljyhiilivetyjä tai ksyleenejä. Haittaaineiden ja pohjaveden välillä oleva paksu maakerros suojaa pohjavettä, vaikka se onkin vettä hyvin läpäisevää hiekkaa. Metallien ja puolimetallien kulkeutumista pohjaveteen on tapahtunut: Vedessä todettiin pieniä määriä arseenia, kobolttia, nikkeliä, lyijyä, vanadiinia, kromia, kuparia ja sinkkiä. Pohjaveden ympäristölaatunormit ylittävinä pitoisuuksina todettiin vain kobolttia ja kromia. Talousveden laatuvaatimusten raja-arvot eivät ylittyneet. Lähin talousvesikaivo sijaitsee kohteen pohjoispuolella noin 200 m etäisyydellä kohteesta. Metallien kulkeutuminen tälle etäisyydelle arvioidaan merkityksettömäksi, sillä kohteen pohjaveden pitoisuudet olivat matalat ja kulkeutumismatkalla tapahtuu metallien sitoutumista maapartikkeleihin. Öljyhiilivetyjä tai ksyleeniä ei havaittu kohteen pohjavedessä, joten niiden kulkeutumista 200 m etäisyydelle ei arvioida tapahtuvan. Pintavalunnan ei arvioida olevan merkittävä kulkeutumisreitti, koska sadevedet imeytyvät maaperään ja kasvillisuus pidättää vettä. Lähin pintavesistö sijaitsee 200 m etäisyydellä kohteesta. Kohteessa todetut haitta-aineet eivät kulkeudu tälle etäisyydelle, joten pintaveteen tai sedimenttiin kulkeutumista ei tapahdu. Lähimmästä lammesta otetussa vesinäytteessä ei todettu haitta-aineita laboratorion määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina. Todetut öljyhiilivetyjakeet C 21 -C 40 ovat kohtalaisen haihtuvia ja hyvin heikosti haihtuvia. Jakeet C 5 -C 10 ja ksyleeni ovat erittäin haihtuvia aineita. Aineet sijaitsevat 2,5 3,5 m syvyydellä maanpinnasta, jota peittää kasvillisuus. Ulkoilmaan haihtumista tai kaasufaasina kulkeutumista ei näin ollen arvioida tapahtuvan. Ulkoilmassa pitoisuudet myös laimenevat nopeasti. Metallit ja puolimetallit eivät ole haihtuvia. Alueelle ei sijoitu rakennuksia, joten sisäilmaan haihtumista ei voi tapahtua. Haitta-ainepitoinen maa-aines on kasvillisuuden peitossa, joten maan pölyäminen ei ole merkittävä kulkeutumisreitti. Metallien ja puolimetallien kulkeutuminen vajoveden mukana pohjaveteen on todettu kulkeutumisreitti, mutta vedessä todetut pitoisuudet ovat alhaisia. Öljyhiilivetyjen C 5 -C 10 ja ksyleenin kulkeutuminen pohjaveteen on teoriassa mahdollista. Yhdisteitä ei kuitenkaan todettu pohjavesinäytteessä. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 17 (20) Terveysriski Ekologiset riskit Altistumista ei voi tapahtua suoran ihokosketuksen tai pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä, sillä haitta-ainepitoiset maakerrokset ovat kasvillisuuden alla. Altistumista hengitysilman välityksellä ei tapahdu, koska haihtuminen ei ole tunnistettu kulkeutumisreitti. Alueella ei kasvateta ravintokasveja, eikä siellä esiinny merkittävissä määrin luonnonmarjoja. Altistuminen ravinnon välityksellä ei näin ollen ole merkittävää. Kohteen pohjavesi on talousvesikäytössä, joten teoriassa haitta-aineille voisi altistua talousveden välityksellä. Talousveden laatuvaatimukset kohteessa esiintyville metalleille ja puolimetalleille on esitetty taulukossa 5. Taulukosta on huomattavissa, että yksikään tutkimuskohteen vedessä todetuista metalleista tai puolimetalleista ei ylitä sille asetettua talousveden enimmäispitoisuutta. Näin ollen pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveysriskiä. Ksyleenejä tai muita öljyhiilivetyjä ei pohjavedessä todettu määritysrajoja ylittävinä pitoisuuksina. Kohteen lähistöllä olevat kiinteistöt ovat suurelta osin vesijohtoverkossa. Lähin talousvesikäytössä oleva kaivo sijaitsee 200 m etäisyydellä kohteesta, mutta kulkeutumista merkittävinä pitoisuuksina kiinteistölle ei arvioida tapahtuvan. Pohjavedenottamo sijaitsee 1,5 km etäisyydellä kohteesta. On erittäin epätodennäköistä, että kohteessa esiintyvät haitta-aineet kulkeutuisivat vedenottamolle merkittävinä pitoisuuksina. Haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä. Kohde on tavanomaista metsämaastoa. Lähellä ei ole luontoarvojen takia suojeltuja alueita eikä siellä tiettävästi esiinny suojeltuja lajeja. Kriittisistä aineista sinkki ja ksyleenit ylittivät niille määritetyt SHP eko -arvot. Haitta-aineita esiintyy pintamaassa, mutta niitä peittää kasvillisuus. Näin ollen eläinten altistumista ei voi tapahtua suoran kosketuksen tai pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä. Maaperäeläimet ja mikrobit voivat sen sijaan altistua haitta-aineille elinympäristössään. Altistumisesta ei arvioida aiheutuvan kokonaisuuden kannalta merkittävää riskiä, koska mahdolliset vaikutukset ovat paikallisia ja rajattuja. Maaperäeliöt voivat myös vältellä haitta-ainepitoisia maaperän osia ja bakteerit voivat elää mikrohabitaateissa, joissa haitta-aineita ei esiinny. Bakteerit voivat myös olla adaptoituneita öljyhiilivetyjen hajottamiseen, sillä öljyhiilivedyt ovat olleet maaperässä vuosikymmeniä. Kasvit voivat altistua haitta-aineille juuriensa välityksellä, mutta tästäkään ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä, koska kasvillisuus on tavanomaista. Kasvillisuudessa ei ollut havaittavissa merkkejä haitta-aineiden vaikutuksista näytteenottoajankohtina. Kohteessa esiintyvistä haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkittävää ekologista riskiä. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 18 (20) 7.4 Riskien yhteenveto Metallit ja puolimetallit ovat kulkeutuneet kohteen pohjaveteen pieninä pitoisuuksina. Pitoisuudet eivät ylitä talousveden laatuvaatimusten enimmäisarvoja. Öljyhiilivetyjen C 5 -C 10 kulkeutuminen pohjaveteen on teoriassa mahdollista, mutta niitä ei ole todettu pohjavesinäytteissä. Vaikka kohteen pohjaveteen kulkeutumista tapahtuisikin, haittaaineiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävinä pitoisuuksina 200 m etäisyydellä sijaitsevaan kaivoon tai 1,5 km etäisyydellä sijaitsevalle pohjavedenottamolle. Kohde on tavanomaista metsämaastoa ja haitta-aineet esiintyvät kokonaisuuden kannalta melko pienellä alueella, joten merkittäviä ekologisia riskejä ei haitta-aineista arvioida aiheutuvan. Kohteen haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä ekologisia-, kulkeutumis- tai terveysriskejä. 7.5 Arviointiin liittyvä epävarmuus Arvioon liittyviä epävarmuustekijöitä on esitetty taulukossa 9. Suurin epävarmuus riskitarkastelussa liittyy haitta-aineiden mahdolliseen heterogeeniseen jakautumiseen ja tutkimuspisteverkon kattavuuteen. Kohteessa merkittävin riski kohdistuu pohjaveteen, jossa ei näytteenoton perusteella esiinny merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Pohjavesinäytteiden tulokset lisäävät riskinarvion varmuutta. Taulukko 9. Tunnistetut epävarmuustekijät sekä niiden todennäköiset vaikutukset riskiin, (+) = yliarvioi riskiä, (-) = aliarvioi riskiä, (?) = vaikutusta vaikea arvioida. Epävarmuustekijä Epävarmuustekijän luonnehdinta Vaikutus Jätejakeiden ja haittaaineiden jakautuminen alueelle Jätejakeet ja haitta-aineet ovat todennäköisesti tutkimusalueella epätasaisesti jakautuneena, jolloin näytteenotolla todetut haitta-ainepitoisuudet ja -määrät voivat sattuman vaikutuksesta erota todellisesta tilanteesta. Näytteenotto on saatettu kohdistaa eniten haitta-aineita sisältäviin tutkimusalueen kohtiin tai sitten suuria haittaainepitoisuuksia on jäänyt havaitsematta. Tutkimuspisteitä sijoitettiin alueelle 1 kpl/250 m 2, mikä on kohtalaisen kattava tutkimuspisteverkko.? Haitta-aineiden määrä Haitta-aineiden määrässä on epävarmuutta, koska tutkimuspisteitä, joissa kohonneita pitoisuuksia esiintyy, ei ole kaikilta osin rajattu. Haittaainepitoiset massat voivat esiintyä oletettua suuremmalla alueella. - 8 Muut haitat Kynnysarvon ylittävistä pitoisuuksista jää kiinteistöille rasite. Haitta-ainepitoisella alueella tehtävät mahdolliset kaivut on tehtävä viranomaisen luvalla ja ympäristöteknisen valvojan läsnä ollessa. Mikäli maankäyttö muuttuu herkemmäksi, tulee alueen riskit arvioida uudelleen muuttuneet olosuhteet huomioiden. Alueen pintamaassa näkyvät jätejakeet voivat levitä ympäristöön. Lisäksi ne saattavat houkuttaa kohteen käyttämistä mahdollisena laittomana jäteasemana. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 19 (20) 9 Johtopäätökset 9.1 Arvio pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta 9.2 Kunnostustarve Maaperätutkimusten perusteella kohteessa on kynnysarvojen ja ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon välillä olevia haitta-ainepitoisuuksia noin 1900 m 2 alueella noin 2200 m 3 ktr. Jätejakeita esiintyi noin 3200 m 2 alalla. Haitta-aineista ei kuitenkaan riskinarvioinnin perusteella aiheudu ekologisia-, kulkeutumis- tai terveysriskejä. Kohteessa ei ole riskinarvioperusteista kunnostustarvetta. Kohdetutkimuksen perusteella laaditun riskinarvion mukaan kohteessa ei ole riskinarvioperusteista kunnostustarvetta. Pintamaakerroksissa todetuista jätejakeista johtuen suositellaan pintakerrosten kunnostustoimia (mm. kohdassa 8 esitetyistä syistä johtuen). 9.3 Kunnostusvaihtoehtojen tarkastelu Jätejakeita on näkyvissä alueen reunoilla, tuloteiden varsilla sekä varsinaisella läjitysalueella. Pintamaakerroksissa, noin 1500 m 2 alueella, näkyvät jätejakeet voidaan sijoittaa täyttöalueelle syvempiin maakerroksiin. Mahdolliset todettavat ongelmajätteet tulee poistaa kohteesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Kaivun jälkeen alueet, joiden pintamaassa jätejakeita edelleen esiintyy, suositellaan peitettäviksi täyttöihin soveltuvilla puhtailla ylijäämämailla noin 0,5 m paksuudelta. Vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa jätetäytön poistaminen kokonaan. Jätetäytön määräksi arvioidaan 8400 m 3 ktr eli arvioilta noin tonnia. Liitteessä 5 on arvioitu kustannuksia jätetäytön poistamiselle sekä peittorakenteen toteuttamiselle. Kunnostustoimenpiteet edellyttävät puuston kaatoa toimenpidealueelta. 9.4 Jatkotoimenpidesuositukset Kohde sijaitsee vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin vedenottoon käytetty yksityinen talousvesikaivo sijaitsee noin 200 m etäisyydellä kohteesta. Maaperätutkimuksissa todettiin vesiliukoisia öljyhiilivetyjä C 5 -C 10, jotka voivat kulkeutua maaperässä alaspäin pohjaveteen. Pohjavettä suojaa 9 m paksuinen maakerros, jossa ei ole todettu haitta-aineita. Kulkeutuminen pohjaveteen merkittävinä pitoisuuksina arvioitiin erittäin epätodennäköiseksi, mutta mahdolliseksi. Lähin vedenottamo sijaitsee 1,5 km etäisyydellä, joten merkittävää kulkeutumista vedenottamolle ei arvioida tapahtuvan. Pohjavedestä on otettu vain yksi näyte, jossa öljyhiilivetyjä ei todettu. Metalleja todettiin pieninä pitoisuuksina, jotka eivät kuitenkaan ylittäneet talousveden laatuvaatimuksien enimmäisarvoja. Vedenoton kannalta tärkeän pohjavesialueen suojelemiseksi ehdotetaan kohteeseen pohjavesitarkkailua. Tarkkailu ehdotetaan tehtäväksi kerran vuodessa keväällä kahden vuoden ajan (yhteensä kaksi näytettä). Näytteistä analysoidaan metallien liukoiset pitoisuudet ja öljyhiilivedyt C 5 -C 40. Jos merkittäviä pitoisuuksia esiintyy, tarkkailua jatketaan kauemmin. Pohjaveteen kulkeutumisen lisäksi muita mahdollisia riskejä ei riskitarkastelussa todettu. P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 20 (20) Pintamaakerroksissa todetuista jätejakeista johtuen suositellaan pintakerrosten kunnostustoimia (mm. kohdassa 8 esitetyistä syistä johtuen). Jätetäytön poistamisella saavutettava hyöty verrattuna kustannuksiin on alhainen, joten jätetäytön poistamista ei suositella. Mahdolliset kunnostustoimet suositellaan toteutettavaksi jätejakeiden poistamisella pintakerroksesta ja sijoittamisella syvempiin kerroksiin sekä toteuttamalla tarvittava peittorakenne alueelle, jossa on todettavissa jätejakeita pintamaakerroksessa. Mahdolliset todettavat ongelmajätteet tulee poistaa kohteesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Jussi Virtanen Tiimipäällikkö, insinööri (AMK) Laatineet: Päivi Turtia Ympäristöasiantuntija, insinööri (AMK) Minna Vesterinen Ympäristöasiantuntija, FM P23762_Pilaantuneisuuden_ja_kunnostustarpeen_arviointi_kok_ docx

22 LIITE 1

23 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 1 (4) Ristiharjun vanha kaatopaikka, Parikkala

24 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 2 (4) Ristiharjun vanha kaatopaikka, Parikkala

25 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 3 (4) Ristiharjun vanha kaatopaikka, Parikkala

26 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 4 (4) Ristiharjun vanha kaatopaikka, Parikkala

27 LIITE 2

28 1 / 1 Kaakkois-Suomen ELY-keskus / Parikkalan kunta Ristiharjun vanha kaatopaikka, Parikkala P23762P , /Päivi T. Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Syvyys Kerrospaksuus Maalajiarvio Lisätietoja, havainnot Pistetunnus Bentso Bentso Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn VOC Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V PAH 5 MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 Bentso Trikloor Tetra- Triklooribentseenit Petro Kuivaaine Bentsee Etyyliben Ksyleenit Antra- (a) (k) Fenan- Fluoran- Nafta- Dikloori- Vinyyli- Dikloori- Koordinaatti Tolueeni 3 TEX 4 (a) i- kloori- FLAG ni tseeni seeni antra- fluorantreenteenleenmetaanklorideteenit 3 ph TOC sum. TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. 3 pyreeni eteenit eteeni Kosteus Aistihav luontainen pit ,02 1 0,005 0, seeni teeni Koordinaattijärjestelmä: kynnysarvo , , , ,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 0, ETRS-TM35FIN alempi ohjearvo , ,01 0,05 1 0, Korkeusjärjestelmä: N2000 ylempi ohjearvo ,01 0, jätteen raja-arvo vaarallisen X Y Z L/T ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg)(ppm) % ph-yksikköä % KA (mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) FCG 1 0,0-0,1 0,1 Hm T 0 0,1-0,3 0,2 Hk, kiviä 0 0 T <9 <96 <31 18 < ,3-1,3 1,0 Hk, kiviä peltiä 0 2 T <9 <86 <31 27 < ,3-1,6 0,3 Hk met. Lasi, muovi 0 2 T <10 <94 <32 49 < ,6-2,5 1,0 Hk 0 0 L <9 <86 <31 18 < FCG 2 0,0-0,3 0,3 Hm T 0 0,3-0,3 0,0 Sa 0 0 T 0 0,3-1,0 0,7 Hk ajomaa savi-hiesu 0 0 T < < ,0-1,5 0,5 Hk jäte yli 50% 1 2 T <10 < ,60 1,5 % <1 2,8 <0,2 <0,3 5,7 24,1 41,2 33,7 19, ,8 1,5-1,5 0,0 Hk hiesu rinne nousee 0 0 L 11 < < ,5-3,5 2,0 Hk karkea 0 0 L <9 <95 <32 26 < <1 5,1 <0,2 <0,3 3,4 15,5 12,4 2,6 6,5 15,3 16,6 FCG 3 0,0-0,3 0,3 Hm jätejaeita T <9 < < ,3-1,3 1,0 Hm kotital. jäte 60% 0 3 T <10 <102 <35 39 < ,3-2,0 0,7 renkaita, muovia 0 3 T 10 <80 <29 33 < ,0-2,5 0,5 HmHk tiiliä, lautaa 40% 0 3 T 12 < < ,5-2,5 0,0 HkSi perusmaa, pun. 0 0 L <8 <85 <31 16 < <1 3,2 <0,2 <0,3 6,1 19,6 7 2,6 14,7 22,3 21,3 2,5-4,0 1,5 HkMr 0 0 L <8 <88 <31 12 < FCG 4 0,0-0,2 0,2 Hm T 10 < < ,2-1,2 1,0 HK jäte 80% 0 3 T <11 < < ,2-1,2 0,0 HkSi punainen maa 0 0 L <9 < < ,2-2,2 1,0 Mr 0 0 L <9 < < FCG 5 0,0-0,2 0,2 Hm tiiliä T <9 < < ,2-1,5 1,3 Hk jäte 0 3 T 13 <106 <36 40 < ,5-2,0 0,5 HmHk puuta, oksia 0 3 T <11 < < ,0-3,0 1,0 HkHm auto ym 0 3 T <12 <88 < < ,9 % 1 4,2 <0,2 0,3 5,7 25,5 32, , ,2 < ,0-4,0 1,0 Hm rak. Jäte 0 3 T <11 < < FCG 6 0,0-0,8 0,8 Hm, Hk yksitt. Tiiliä T/L 13 < < ,8-0,8 0,0 Hk 0 0 L <9 <93 <31 23 < ,8-1,5 0,7 Hk 0 0 L <9 <79 <31 22 < FCG7 0,0-0,3 0,3 Hm kt jäte T <9 < < ,3-0,6 0,3 Hk kt jäte 20% 0 1 T <9 < < ,6-0,6 0,0 Sr täytön raja, rinne 0 0 L <9 < < ,6-1,5 0,9 Sr 0 0 L <9 < <73 <11 0 FCG 8 0,0-0,2 0,2 Hm jäte ei peitetty T <10 <74 <28 27 < ,2-0,6 0,4 Hm Hk jäte kotitalj. 20% 0 2 T <10 < < ,6-0,6 0,0 Sr 0 0 L <10 < ,6-1,5 0,9 Sr (Mr) 0 0 L <10 < FCG 9 0,0-0,4 0,4 Hk, Hm, jäte tiili, kotitalj % T/L <9 < < ,4-1,0 0,6 SrMr 0 0 L <9 < < <1 1,7 <0,2 <0,3 6,5 19,8 18,1 2,4 12,2 21,1 20,3 FCG 10 0,0-0,2 0,2 Hm T <10 < < ,2-1,0 0,8 Hk, jäte kotitalj. Teurasj.luu 0 3 T <11 < < ,0-2,0 1,0 Hk, jäte kotitalj.,rakj. 0 3 T 17 < < ,0-3,0 1,0 Hk 0 0 L <9 <91 <32 30 < ,0-3,0 0,0 HK 0 0 L <9 <95 <31 25 < FCG 11 0,1-0,3 0,2 Hk T <9 <83 <31 21 < ,3-1,0 0,7 jäte kotitalj. 0 3 T 14 < < ,0-2,0 1,0 jäte lasi, muovi, rakj. 0 3 T <13 < < ,0-3,0 1,0 jäte auton osia kt.j. 0 3 T < < ,6 % 2 7,5 <0,2 0,7 5,9 32, , ,7 19,9 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <3, ,0-3,0 0,0 jäte auton osia kt.j. 0 3 T <17 < < FCG 12 0,0-0,2 0,2 Hm T <10 < < ,2-0,8 0,6 jäte pelti, muovi, lasi 0 3 T <10 < < ,8-1,6 0,8 Hk 0 0 L 16 < < ,6-1,6 0,0 Sr 0 0 L 13 < < FCG 13 0,2-0,6 0,4 Hk, jäte met, suodattimia, lasia, muovia T <10 < < ,6-1,0 0,4 Hk 0 0 L 13 < < ,0-1,5 0,5 HkSr 0 0 L <9 <95 <31 26 < FCG 14 0,0-1,5 1,5 Hk Hk puhdas L <9 <94 < FCG 15 0,0-0,2 0,2 Hm pinnassa roskia T 0 0,2-1,5 1,3 täytön reuna renkaita, metallia 0 2 T <9 < < ,2-1,5 1,3 harju HkSr 0 0 L < FCG 16 0,0-1,0 1,0 sekoitettu, ei näytettä jätettä T 0 1,0-2,0 1,0 HkHm rusk täyttö 0 2 T 0 2,5-3,5 1,0 HkSa harm. rae 0 2 T ,5 % 9,70 1,0 % <1 3,1 <0,2 <0,3 9,9 30, ,9 15,8 197,3 33,1 <0,02 0,94 2,3 17,4 21 <0,07 - <0,04 <0,02 <0,02 <0,02 <0, ,5-4,5 1,0 HkSa harm. rae 0 2 T 11 4,5-5,5 1,0 Hk jäte, lasia,harmaa 2 2 T 26 86,2 % 8,40 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <1 <0,05 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,05 <0,1 <5,0 5,5-6,0 0,5 Hk ei jätettä 0 0 T 7 6,0-7,0 1,0 Hk 0 0 T/L 2 95,2 % 7,90 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <1 <0,05 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,05 <0,1 <5,0 7,0-7,5 0,5 Sr karkea 0 0 L 0 7,5-8,5 1,0 Hk 0 0 L 0 <1 2,1 <0,2 <0,3 10,7 42,5 27,8 2,9 25,4 41,5 56,8 FCG 17 3,0-4,0 1,0 HKSr jäte tiili, puu, lauta T 0 4,0-5,0 1,0 HkSr jäte tiili, puu, lauta 0 2 T 0 5,0-6,0 1,0 puu, lauta 0 1 T 0 6,0-7,0 1,0 Sr tai karkea Hk ei jätettä 0 0 L 0 <1 3,1 <0,2 <0,3 9,8 40, ,8 95,8 38,9 tulosten lukumäärä tulosten lukumäärä [n] keskiarvo: 13 0,6 laskennallinen keskiarvo: mediaani: 13 laskennallinen mediaani: minimi: 13 0,0 laskennallinen minimi: maksimi: 13 2,0 laskennallinen maksimi: keskihajonta: 13 keskihajonta: Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2008: X XX XXX XXXX tulos ylittää kynnysarvon tulos ylittää alemman ohjearvon tulos ylittää ylemmän ohjearvon tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon. Huomautukset: = kts. VNa 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton 1 = lievä 2 = kohtalainen 3 = voimakas L = Luonnonmaa T = Täyttömaa Q:\Kot\P237\P23762_Ristiharjun_vanhan_kaatopaikan\C_suunnittelu\C2_tyo\Raportointi\P23762_Liite_2_1_Yhteenvetotaulukko_maa.xls