KIRKNIEMEN SUUNNITTEILLA OLEVAN KARAVAANARIALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKNIEMEN SUUNNITTEILLA OLEVAN KARAVAANARIALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS 24.1.2012"

Sanna Aila Nieminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tutkimusraportti KIRKNIEMEN SUUNNITTEILLA OLEVAN KARAVAANARIALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS Kuva 1. Kirkniemen suunnitteilla olevan karavaanarialueen maaperätutkimusten näytteenottoa. JAKELU: Lohjan kaupunki, Seppo Lötjönen Envimetria Oy, arkisto Envimetria Oy Main office: Phone: Internet: FI Kalkkipetteri Reg. in Finland LOHJA Fax: Mail: Finland

JAKELU: Lohjan kaupunki, Seppo Lötjönen Envimetria Oy, arkisto Envimetria Oy Main office: Phone: Internet:

2 2 / 7 1 Yleistä Kirkniemeen on suunnitteilla uusi karavaanarialue. Lohjan kaupunki tilasi suppean maaperätutkimuksen alueelle, koska tietojen mukaan alueella on ollut sahatoimintaa jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Tutkimussuunnitelman alueelle laati Pasi Partanen Envimetria Oy:stä. Tutkimussuunnitelman tekemiseksi tietoja saatiin paikalliselta Kurt Askolinilta, joka työskenteli ennen eläkkeelle siirtymistä 50 vuoden ajan Virkkalan sementtitehtaan alueella. Lisäksi historiatietoja saimme vieläkin Kalkkipetterin entisen kalkkitehtaan alueella työskentelevältä Ralf Frimanilta. Suunnitteilla olevaan karavaanarialueella on sijainnut Pirulan talo, jossa aikaisemmin toimi höyrysahan höyrykone ja myöhemmin Pirulan talo toimi asuintalona ainakin kahdelle perheelle (kuva 2). Höyrysaha toimi aina 1950-luvun alkuun saakka. Aivan Pirulan vieressä, Pirulasta kalkkitehtaalle päin toimi kyllästämö, jonka painesäiliö tuhoutui sodan pommituksissa. Maaperää siivottiin jo tuolloin pintamaiden osalta ja pilaantuneet maat toimitettiin Kukkumäen hiekkakuopalle. Kyllästysaineena on ollut todennäköisesti kreosoottiöljy. Kohteessa tehtiin esikäynti joulukuussa Tammikuussa näytteenottopaikat merkittiin maastoon ja puustoa karsittiin, jotta kaivinkoneella päästiin halutuille näytteenottopaikoille. Varsinainen näytteenotto tehtiin Näytteenoton suorittivat sertifioidut näytteenottajat Elisa Rauta ja Matti Lehtola Envimetria Oy:stä. Kohteen sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, lähimpään vedenottamoon on matkaa noin 1,3km (Brotorpin vedenottamo, OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille). Kuva 2. Kirkniemeä ilmakuvassa, keskellä lasitehdas, Pirulan valkoinen talo kuvan oikeassa reunassa ylhäällä (kuva entisen kalkkitehtaan arkistosta).

Tutkimussuunnitelman alueelle laati Pasi Partanen Envimetria Oy:stä.

3 3 / 7 2 Näytteenotto Maaperätutkimus tehtiin Maaperätutkimuksessa ja kunnostuksessa otettiin maaperästä 6 kokoomanäytettä KAR1-KAR 6 sekä 1 vesinäyte alueen kaivosta, näytetiedot on taulukossa 1. Kannen kuvassa on kuvia näytteenotosta ja kaivon kuva on kuvassa 3. Näytteet otettiin useista koekuopista metallikauhalla ja sisälsivät 5 9 osanäytettä. Näytteet toimitettiin analysoitaviksi Novalab Oy:n akkreditoituun laboratorioon, jossa näytteistä määritettiin öljyhiilivedyt > C 10 C 40, PAH-yhdisteet sekä raskasmetallit. Koekuoppien sijaintien koordinaatit on taulukossa 1. Koordinaatit on määritetty käsi GPS paikantimella YKJ-koordinaatein. Näytteenottoalueet KAR1-KAR6 on merkitty liitteenä olevaan karttaan 1. Taulukko 1. Kirkniemen karavaanarialueen maaperästä otettujen näytteiden näytetiedot, sekä vesikaivon sijaintitiedot. TUNNUS SYVYYS, m MAALAJIT, syvyydet m koordinaatit YKJ AISTINVARAISET HAVAINNOT KAR1 0,3 multa (savi 0,4) lanta/viemäri 0,3 multa (savi 0,4) lanta/viemäri 0,4 multa (savi 0,4) lanta/viemäri 0,3 multa (savi 0,4) lanta/viemäri 0,3 multa (savi 0,4) lanta/viemäri KAR2 0,4 multa0,2, Hk 0,3 Sa ei hajua 0,5 multa,0,4,hk 0,5 Sa ei hajua 0,4 multa,0,3 Hk, 0,4 Sa ei hajua 0,4 multa, 0,1 Hk, 0,5 Sa ei hajua 0,7 multa, 0,1 Hk(karkea), 0,6,Sa ei hajua KAR3 0,4 humus, Hk ei hajua 0,5 multa (rak jäte) ei hajua 0,5 multa (rak. jäte), savi 0,6m ei hajua 0,4 Hk, kiviä, tiiliä ei hajua, kostea 0,4 multa,(rak jäte), savi 0, ei hajua 0,5 multa, Si, Hk ei hajua, vesi nousi kuoppaan 0,3 multa, Hk 0,) ei hajua KAR4 0,3 multa vesi nousi, Hk/Si 0, tympeä haju 0,3 multa, Hk(hieno) 0, ei hajua 0,4 multa, Hk 0, ei hajua 0,4 multa, Hk 0, ei hajua 0,4 multa, Hk 0, ei hajua KAR5 0,4 multa, 0,2 Hk, 0,3Sa ei hajua (vesi tasolla- 0,5 multa, 0,2 Hk, 0,5Sa ei hajua (vesi tasolla - 0,3 multa, 01 Hk, 0,3Sa ei hajua (vesi tasolla - 0,3 multa, 0,2 Hk, 0,3Sa ei hajua (vesi tasolla -

Kannen kuvassa on kuvia näytteenotosta ja kaivon kuva on kuvassa 3. Näytteet otettiin useista koekuopista metallikauhalla ja sisälsivät 5 9 osanäytettä.

4 4 / 7 0,4 multa, 0,2 Hk, 0,3Sa ei hajua (vesi tasolla - 0,3 multa, 0,2 Hk, 0,3Sa ei hajua (vesi tasolla - 0,3 multa, 0,1 Hk, 0,3Sa (pyöreä ei hajua (vesi tasolla - kiviperustus) KAR6 0,3 multa, 0,4 Sa ei hajua 0,2 multa,, 0,4 Si vesi tuli heti kuoppaan 0,2 multa, 0,4 Sa ei hajua 0,2 multa, 0,4 Sa ei hajua 0,2 multa, 0,3 Si, 0,4 Sa ei hajua (vanha harus) 0,2 multa, 0,4 Sa ei hajua KAIVO vesi kirkas, hajuton, ohut kalvo pinnalla Hiekka=Hk, Savi=Sa, Siltti=Si Kuva 3. Alueen kaivo

tuli heti kuoppaan 0,2 multa, 0,4 Sa 3332245 6678379 ei hajua 0,2 multa, 0,4 Sa 3332211 6678374 ei hajua 0,2 multa, 0,3 Si, 0,4 Sa 3332201 6678397 ei hajua

5 5 / 7 3 Tulokset ja johtopäätökset sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Näytteistä tehtyjen analyysien laboratoriovastaus on liitteessä 2. Näytteiden KAR3 ja KAR4 PAHyhdisteiden analyysissä havaittiin PIMA-asetuksen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia bentso(a)pyreeniä. Näytteessä KAR3 oli lisäksi kynnysarvoa sivuava pitoisuus fenantreenia sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus fluoranteenia. Kyseiset aineet ovat mm. kreosoottiöljyn aineosia. Näytealueella KAR5 havaittiin kokoomanäytteessä kynnysarvon lievästi ylittävä arseenin pitoisuus. Kaikkien näytteiden öljyhiilivetypitoisuudet alittivat Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) (PIMA-asetus) liitteessä esitetyn kynnysarvon 300. Näytteissä KAR3 ja KAR4 havaittiin pieni pitoisuus öljyhiilivetyjä, muissa pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. Myös kaivosta otetun vesinäytteen tutkitut haitta-ainepitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajojen, lievä sinkkipitoisuus 10 µg/l havaittiin. Kaivoveden ph oli 7, sähkönjohtokyky 380 µs/cm ja lämpötila 2,8 C, kaivossa vedenpinnan korkeus oli kaivon reunasta mitattuna 45cm syvyydellä ja kaivon pohja 1m syvyydellä. Kaivon reuna oli noin 20 cm maanpinnasta. Maaperänäytteiden KAR3 ja KAR4 PAH-analyysien tulokset on esitetty taulukossa 2 ja taulukossa 3 on alkauainepitoisuuksia. Taulukoissa on esitetty myös PIMA-asetuksessa annetut vertailuarvot. Vaikka havaitut haitta-ainepitoisuudet olivat kynnysarvon yli, mutta selkeästi alemman ohjearvon alapuolella, tutkimustulosten perusteella näytealoilla KAR3 ja KAR4 olisi harkittava mahdollisten lisätutkimusten tarvetta. KAR3 alueella on sijainnut ns. Pirulan talo. Paikalla oli maaperässä koekuopissa paikoin runsaasti rakennuksen purkujätettä, mm. tiilenpalasia. Kaikki otetut näytteet ovat kokoomanäytteitä, joten ei voida tarkkaan sanoa onko haitta-ainepitoisuus kaikkien koekuoppien pitoisuus, vai onko esim. vain yhden kuopan alueella haitta-aineita, jolloin pitoisuus on laimentunut muiden kuoppien puhtailla mailla. Tällöin suppeamman alueen haitta-ainepitoisuus voi olla moninkertainen. Kokoomanäytteisiin päädyttiin sen vuoksi, koska alue oli suhteellisen laaja ja muutamalla näytteellä piti selvittää havaitaanko pilaantumista alueella. Mikäli haitta-aineiden maksimipitoisuudet olisivat nyt tutkittujen tulosten tasolla, ei alueella olisi juurikaan puhdistustarvetta. Näytealan KAR5 lievästi koholla oleva arseenipitoisuus ei mielestämme anna aihetta jatkotoimenpiteisiin. Alueen mahdollisessa jatkokäytössä karavaanarialueena tulee huomioida, että paikka on hyvin alavaa. Koekuoppahavaintojen perusteella vesi tuli useimpiin kuoppiin välittömästi kuopan avauksen jälkeen cm syvyydellä. Tutkitun alueen teollisesta toiminnasta ja sen loppumisesta on aikaa jo vuosikymmeniä. Mahdollisten saha- ja kyllästystoiminnassa käytettyjen aineiden helpoimmin veden mukana kulkeutuvat aineet ovat todennäköisesti jo kulkeutuneet ja laimentuneet läheiseen vesistöön. Kreosootti on jakaantunut maaperässä vettä kevyempään ja raskaampaan jakeeseen. Kevyt jae liikkuu maaperässä pohjaveden mukana ja osa häviää haihtumalla. Näitä kevyitä jakeita (joilla on aromaattisia renkaita 3 tai vähemmän) ovat fenolit, antraseenit, naftaleenit, asenaftyleenit, fenantreenit, fluoreenit ja asenafteenit. Raskaat jakeet kulkeutuvat alaspäin maaperässä, kunnes ne ovat kohdanneet läpipääsemättömän kerroksen. Näitä raskaita jakeita ovat pyreenit, fluoranteenit ja muut 4-, 5- ja 6- aromaattisrenkaiset yhdisteet. Niiden liikkuminen on erittäin vähäistä, käytännössä olematonta. Raskaimmat jakeet pysyvät paikoillaan vuosikymmeniä niiden niukkaliukoisuuden vuoksi. Alueen maaperä pintakerroksen jälkeen oli koekuopissa savea/silttiä. Raskaampien aineiden kulkeutuminen savessa syvemmälle maaperään on hidasta.

Näytteessä KAR3 oli lisäksi kynnysarvoa sivuava pitoisuus fenantreenia sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus fluoranteenia. Kyseiset aineet ovat mm. kreosoottiöljyn aineosia.

6 6 / 7 Taulukko 2. Yhdisteet Näytteiden KAR3 ja KAR4 tulokset PAH-yhdisteiden osalta Kirkniemen karavaanarialueen maaperätutkimuksessa , muissa näytteissä pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajojen. KAR3 KAR4 Kynnys- arvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo naftaleeni 0,05 <0, asenaftyleeni 0,06 <0, asenafteeni <0,05 <0, fluoreeni <0,05 <0, fenantreeni 1 0, antraseeni 0,16 <0, fluoranteeni 2,3 0, pyreeni 2,1 0, bentso(a)antraseeni 0,81 0, kryseeni 1,1 0, bentso(b)fluoranteeni 1,3 0, bentso(k)fluoranteeni 0,64 0, bentso(a)pyreeni 0,92 0,3 0, indeno(1,2,3-cd)pyreeni 0,74 0, dibentso(a,h)antraseeni 0,13 <0, bentso(g,h,i)peryleeni 0,7 0, summa 12 3, Taulukko 3. PVM Näyte Arseeni Alkuainepitoisuuksia näytteissä KAR1-KAR6 Kirkniemen karavaanarialueen maaperätutkimuksessa Kadmium Koboltti Kromi Kupari Elohopea Nikkeli Lyijy Antimoni Vanadiini KAR1 4,1 <0,05 4, <0, ,4 1, KAR2 3,6 <0,05 3, <0,05 8,9 6,1 0, KAR3 3,3 <0,05 2, <0,05 5,7 45 1, KAR4 2,4 <0,05 1,7 8,5 17 <0,05 4,9 13 0,55 9, KAR5 6,6 <0,05 7, <0, ,7 1, KAR6 2,3 <0,05 2,2 15 9,1 <0,05 6,6 5,4 <0, kynnysarvo , alempi ohjearvo ylempi ohjearvo Sinkki

KAR3 KAR4 Kynnys- arvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo naftaleeni 0,05 <0,05 1 5 15 asenaftyleeni 0,06 <0,05 - - - asenafteeni <0,05 <0,05 - - - fluoreeni <0,05 <0,05 - - - fenantreeni 1 0,26 1 5 15

7 7 / 7 Lohjalla Envimetria O Matti Lehtola Ympäristökonsultti Elisa Rauta Laatu- ja ympäristöinsinööri LIITTEET: Liite 1 Tutkimuskohteen sijainti ja näytealojen sijainti Liite 2 NOVALAB Oy, Tutkimusraportti N:o K 162/12/1-7

8 LIITE 1 KAR6 KAR3 KAR4 KAR5 KAR1 KAR2

9 LIITE 2

10 LIITE 2

11 LIITE 2

Samankaltaiset tiedostot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA