Raivion Lounasalon tilan ympäristötekninen maaperätutkimus

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SASTAMALAN KAUPUNKI Raivion Lounasalon tilan ympäristötekninen maaperätutkimus Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25584P001

2 Tutkimusraportti Samuli Teittinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KOHTEEN KUVAUS Sijainti Kaavatilanne ja maanomistus Toimintahistoria Maankäyttö ja ympäristö MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT Maa- ja kallioperä Pohjavesi Pintavesi HAITTA-AINETUTKIMUKSET JA -SELVITYKSET Tehdyt tutkimukset Tutkimustulokset Lähtökohdat Maaperänäytteet Vertailu muihin viitearvoihin Pilaantuneen maa-aineksen kokonaismäärä KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOIMINEN Riskinarvio Rajaukset Kriittisten aineiden valinta Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet Kulkeutumisen arviointi Altistuksen arviointi Kemikaalin haihtuminen ilmaan, altistuminen ilman kautta Suora ihokosketus Suora tai välillinen altistuminen suun kautta Suora altistuminen pohjaveden välitykselle Epävarmuustarkastelu Johtopäätökset YHTEENVETO... 11

3 Tutkimusraportti Samuli Teittinen Liitteet LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Sijaintikartta Analyysitulosten ja kenttähavaintojen yhteenvetotaulukko Laboratorioanalyysitodistukset Valokuvia Piirustukset YMP P25584_1 Tutkimuspistekartta

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (12) Sastamalan kaupunki Raivion Lounasalon tilan ympäristötekninen maaperätutkimus Tutkimusraportti 1 JOHDANTO 2 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on Sastamalan kaupungin toimeksiannosta tehnyt maaperätutkimuksia Sastamalan kaupungissa sijaitsevalla Raivio Lounassalo kiinteistöllä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhan konepajakiinteistön maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Tutkimus toteutettiin Tilaajan yhteyshenkilönä toimi kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelusta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n osalta hankkeen projektipäällikkönä ja näytteenottajana toimi Samuli Teittinen. Kohde sijaitsee Sastamalassa, vanhan Vammalan kaupungin Raivion kaupunginosassa, Asemakadun ja Raivionkadun risteyksen pohjoispuolella. Kohteen kiinteistötunnus on Kohteen sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1 esitetyssä sijaintikartassa. 2.2 Kaavatilanne ja maanomistus 2.3 Toimintahistoria Tontin omistavat yksityiset henkilöt. Kiinteistö on suunniteltu kaavoitettavaksi asuinkerrostalo ja rivitalo käyttöön. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty AK-merkinnällä (asuinkerrostalon korttelialue). Kiinteistöllä on toiminut mm. Rautakallion ja Lounasalon konepajat sekä Huhtaniityn metallisorvaamo. Konepajarakennuksen lisäksi tontilla on sijainnut asuinrakennus sekä erillinen varastorakennus. Kaikki rakennukset on purettu. Konepaja tms. toimintaa kiinteistöllä on ollut 1900-luvun alkupuolelta mahdollisesti 1970-luvulle asti. 2.4 Maankäyttö ja ympäristö Kiinteistöllä ei ole tällä hetkellä rakennuksia tai toimintaa. Alueelle on kasvanut rakennusten purun jälkeen puita ja muuta kasvillisuutta. Tontin etelälaidassa kulkee sähkökaapeleita. Muita rakenteita tai kunnallistekniikka ei ole. Kohdealueen pohjoispuolella ja koillisen suunnassa on asuinpientaloja, Idässä on teollisuuskiinteistö ja etelän suunnassa Asemakadun toisella puolella on asuinkerrostaloja. Lännen suunnassa on metsäalue.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (12) MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT 3.1 Maa- ja kallioperä 3.2 Pohjavesi 3.3 Pintavesi Maanpinnan korkeus tutkitulla alueella on välillä m mpy. Alueen pintamaa on tutkimusten perusteella humuksen ja muun orgaanisen aineksen sekaista hiekkaa tai soraa n cm paksuudelta. Seuraava maakerros on noin 0,5 1,0 metrin paksuinen täyttökerros pääasiassa soraa tai hiekkaa. Perusmaa alueella on savea. Rakennusten purkujätettä ja muuta jätettä todettiin koekuoppien KK1, KK4, KK6, KK8 ja KK9 täyttökerroksessa noin 0,5-1,0 metrin syvyydelle. Tutkimuspisteissä KK7 ja KK9 todettiin mahdollisesti kallionpinta n. 1,0 1,5 m syvyydessä. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Konsultin saamien tietojen mukaan alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Kaivinkoneella tehtyihin koekuoppiin ei kertynyt vettä tutkimuksen yhteydessä. Kohteen lounaispuolella n. 275 metrin etäisyydellä on järvi (Liekovesi). Järven pinta on saatujen tietojen mukaan keskimäärin tasolla +57,5 m mpy eli noin 6 7 m alueen maanpinnan tason alapuolella. 4 HAITTA-AINETUTKIMUKSET JA -SELVITYKSET 4.1 Tehdyt tutkimukset Marraskuussa 2014 tehdyissä tutkimuksissa otettiin 24 maanäytettä 9:stä kaivinkoneella tehdystä koekuopasta (KK1 KK9). Tutkimus toteutettiin Tutkimuksissa havaittiin viidessä koekuopassa (KK1, KK4, KK5, KK6 ja KK9) noin 0,5 1 m paksuisen täyttökerroksen seassa jätettä, joka sisälsi mm. rakennusten purkujätettä, metallia, betonin ja tiilen kappaleita. Jätetä sisältävät kerrokset sijaitsevat heti maan pinnasta alkaen. Yhdessä koekuopassa (KK2) tuli vastaan betoninen laatta ja toisessa koekuopassa (KK7) todettiin betoninen perustusmuuri. Yhdessä koekuopassa (KK8) havaittiin vanhaa puupalikkalattiaa. Kenttämittaukset Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollisia haittaainepitoisuuksia koskevat aistinvaraiset havainnot. Kaikista näytteistä mitattiin metallipitoisuudet (As, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn) Niton-XRF kenttäanalysaattorilla sekä haihtuvien yhdisteiden esiintyminen PID-kenttämittarilla. Viidestä näytteestä määritettiin öljyhiilivetyjen pitoisuudet Petroflag kenttätestillä. PetroFlag-kenttäanalyysissä näytteen sisältämät hiilivedyt uutetaan liuottimeen (metanoli) ja saatu liuos suodatetaan diglyyminesteeseen. Liuos laitetaan mittalaitteeseen, joka mittaa valon absorptiota nesteessä ja ilmaisee kokonaishiilivetypitoisuuden numeroarvona (mg/kg). PetroFlag-kenttäanalyysi reagoi öljyhiilivetyjen lisäksi myös muihin maa-aineksessa normaalistikin esiintyviin hiilivetyihin (mm. humus).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (12) Laboratorioanalyysit Kolmesta maanäytteestä tutkittiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen C 5 C 40 sekä BTEXyhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet, kuudesta näytteestä raskasmetallipitoisuudet ja yhdestä PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Laboratorioanalyysit tehtiin Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa. Tutkimustulosten yhteenvetotaulukko on liitteessä 2. Laboratorion tutkimustodistus on liitteessä 3. Valokuvia tutkimuksesta on liitteessä 4. Tutkimuspisteiden paikat on esitetty piirustuksessa YMP.P25584P001_ Tutkimustulokset Lähtökohdat Maaperänäytteet Kohteen maaperätutkimuksessa todettuja haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu maan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävän valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA -asetus) viitearvoihin. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Kun pitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat alemman ohjearvon, maaperä on pilaantumatonta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava riskinarvioon ja viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Riskien arvioinnin perusteella voidaan päätyä muihinkin haitta-aineiden pitoisuusvaatimuksiin. Tutkimuskohde sijaitsee kaupunkialueelle, asuin- ja puistoalueen välissä. Haittaainepitoisuuksia verrataan Vna 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvoihin, koska alueelle on suunnitteilla asuinrakentamista. Kenttätesteissä todettiin Vna 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin osalta kaikissa pinnasta ja täyttökerroksesta otetuissa näytteissä. Lisäksi muutaman koekuopan täyttökerroksen alapuolisessa perusmaassa todettiin myös kohonneita raskasmetallien (kupari, sinkki) pitoisuuksia. Tutkituissa näytteissä ei kenttämittauksin todettu viitteitä haihtuvista hiilivedyistä. Neljässä näytteessä todettiin Petroflag kenttämittauksin öljyhiilivetyjen >C 10 C 40 summapitoisuuden kynnysarvon (300 mg / kg ) ylittävät pitoisuudet (KK1/0,1 0,5 m 1488 mg / kg, KK1/0,5-0,8 m 362 mg / kg, KK8/0,3-0,7 m 701 mg / kg ja KK9/0,2 1,0 m 563 mg / kg ).

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (12) Laboratorioanalyysein todettiin suuntaa antavan vaarallisen jätteen raja-arvon ylitys kuparin (2 500 mg / kg ) osalta kahdessa näytteessä ja sinkin (2 500 mg / kg ) sekä öljyhiilivetyjen >C 10 C 40 summapitoisuuden ( mg / kg ) osalta yhdessä näytteessä: KK1/0,1-0,5 m: Cu mg / kg, Zn mg / kg, >C 10 C mg / kg KK6/0,-0,8 m: Cu mg / kg Ylempi ohjearvo ylittyi neljässä tutkimuspisteessä antimonin (50 mg / kg ), kuparin (200 mg / kg ), lyijyn (750 mg / kg ), sinkin (400 mg / kg ) tai öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden >C 21 - C 40 (600 mg / kg ) suhteen: KK1/0,1-0,5 m: Sb 83 mg / kg, Cu mg / kg, Pb mg / kg, Zn mg / kg KK1/0,5-0,8 m: Cu 520 mg / kg, Zn 550 mg / kg KK5/0,0-0,1 m: Cu 480 mg / kg KK6/0,1-0,8 m: Zn mg / kg KK8/0,3-0,7 m: Sb 350 mg / kg, Cu 400 mg / kg, Pb mg / kg, >C 21 -C mg / kg Näytteessä Kk1/0,-0,5 ylittyi myös kadmiumin (10 mg / kg ) ja nikkelin (100 mg / kg ) alempi ohjearvo. Näiden lisäksi kynnysarvo ylittyi näytteessä KK4/0,6-1,0 m arseenin (5 mg / kg ) ja koboltin (20 mg / kg ) g) osalta ja näytteessä KK1/0,5-0,8 öljyhiilivetyjen >C 10 -C 40 summapitoisuuden (300 mg / kg ) osalta. Lisäksi PAH-yhdisteiden summapitoisuuden kynnysarvo ylittyi näytteessä KK1/0,1-0,5 m. Laboratorioanalyysein tutkituissa näytteissä ei todettu haihtuvia hiilivetyjä (C 5 -C 10, BTEX, oksygenaatit). Pitoisuudet olivat alle kynnysarvotason. 4.3 Vertailu muihin viitearvoihin Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ja ylemmät ohjearvot perustuvat joko ekologisiin tai terveysriskeihin perustuviin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuuksiin. Taulukossa 1 on esitetty ekologisiin riskeihin perustuva suurin hyväksyttävä pitoisuus (SHPeko) sekä suurin terveysperusteinen hyväksyttävä pitoisuus asuinalueella (SHPter) ja teollisuusalueella (SHPTter) haitta-aineille, joiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Öljyhiilivedyille vastaavia arvoja ei ole voitu luotettavasti määrittää.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (12) Taulukko 1. SHP-arvoja haitta-aineille sekä suurimmat kohteessa todetut pitoisuudet. Haitta-aine SHP eko mg/kg SHP ter mg/kg SHPT ter mg/kg Suurimmat pitoisuudet (mg/kg) Sb As Hg > <0,5 Cd Co Cr > Cu 125 > > Pb Ni Zn 210 > > Antraseeni 1,6 19,6 > ,58 Bentso(a)- antraseeni 2,5 6, ,6 Bentso(a)- pyreeni 7 5, ,5 Bentso(k)- fluoranteeni 38 74, ,71 Fenantreeni 31 8,4 > ,9 Fluoranteeni 260 9,9 > ,4 Naftaleeni 17 < ,61 PAH-yhdisteet Kohteessa todetut korkeimmat metallien pitoisuudet ylittavat terveysperusteisen suurimman hyväksytyn pitoisuuden asuinalueilla (SHP ter -arvo) antimonin, kuparin, lyijyn ja sinkin suhteen. Kuparin ja sinkin todetut suurimmat pitoisuudet ylittävät myös terveysperusteisen suurimman hyväksytyn pitoisuuden teollisuusalueilla (SHPT ter -arvo. Antimonin, kadmiumin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin sekä PAH-yhdisteiden summapitoisuuden korkeimmat todetut pitoisuudet ylittävät ekologisiin riskeihin perustuvan suurimman hyväksyttävä pitoisuuden (SHP eko -arvo). Taulukon 1 kohteen maksimipitoisuuksia tarkastellessa tulee huomioida, että ne edustavat yksittäisiä tutkimuspisteitä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (12) Pilaantuneen maa-aineksen kokonaismäärä Tutkimusalueella arvioidaan olevan noin m 2 kokoisella alueella alemman ohjearvon ylittävää haitta-ainepitoista maata maanpinnasta noin 0,5 1,5 m syvyydelle arviolta noin m 3 ktd. Arviolta noin 900 m 3 ktd pilaantuneesta maa-aineksesta ylittää ylemmän ohjearvotason ja siitä arviolta noin 150 m 3 ktd ylittää ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon. Kiinteistöllä aikoinaan sijainneet rakennukset ovat sijoittuneet aivan tontin rajalle. On mahdollista, että pilaantuneisuus on levinnyt itäpuolisen kiinteistön alueelle. 5 KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOIMINEN 5.1 Riskinarvio Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA -asetus) mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Kohteen maaperätutkimuksessa todettuja haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu maan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävän PIMA -asetuksn viitearvoihin. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 metallien (Sb, As, Cd, Co, Cu, Pb, Ni tai Zn) kynnysarvo ylittyi viidessä tutkimuspisteessä laboratoriossa analysoitujen näytteiden perusteella. Lisäksi näistä kahdessa tutkimuspisteessä ylittyy myös öljyhiilivetyjen >C 10 - C 40 summapitoisuuden kynnysarvo sekä yhdessä tutkimuspisteessä PAH-yhdisteiden summapitoisuuden kynnysarvo. Pitoisuuksien vaikutustarkastelu on esitetty kohdassa 5.1. Kohteen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan riskinarvion avulla. Tutkimuskohde sijaitsee kaupunkialueella, asuin- ja puistoalueen välissä. Haittaainepitoisuuksia verrataan Vna 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvoihin, koska alueelle on suunnitteilla asuinrakentamista. Kohteesta voidaan todeta seuraavaa: Kohteessa ei ole tällä hetkellä sellaista erityisen herkkää toimintaa tai maankäyttöä, joka edellyttäisi tarkennetun arvioinnin tekemistä Kohde ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä kohteen pohjavettä käytetä talousvetenä. Kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien laajamittaista viljelyä tai muuta elintarviketuotantoa Kohteen tai sen lähiympäristön luonnolla ei ole erityistä ympäristöllistä suojeluarvoa Kohteen ympäristöolosuhteet, haitta-aineiden kokonaismäärä ja ominaisuudet eivät poikkea tavanomaisesta siten, että aineiden kulkeutumisen alueen ulkopuolelle arvioitaisiin olevan merkittävää tai niiden vaikutusten olevan huomattavia alempia ohjearvoja pienemmissä pitoisuuksissa

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (12) Rajaukset Tarkempaa laskennallista riskinarviointia ei siten tarvitse tehdä vaan kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehdään sanallisena kvalitatiivisena riskinarviointina ja viitearvoina voidaan käyttää asetuksen ohjearvoja. Riskinarviossa otetaan huomioon kohde ja sen välittömässä läheisyydessä oleva ympäristö. Riskinarvioinnissa selvitetään terveysriskit. Ekologisia riskejä ei arvioida, koska kohteen ympäristössä ei ole erityistä suojeltavaa Kriittisten aineiden valinta Kohteessa tehdyissä tutkimuksissa todettiin laboratorioanalyysein kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina antimonia, arseenia, kadmiumia, kobolttia, kuparia, lyijyä, nikkeliä tai sinkkiä sekä PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä >C 10 -C 40. Kriittiseksi haitta-aineiksi valitaan antimoni, kadmium, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki, sekä öljyhiilivedyt, joiden osalta pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon. Lisäksi kuparin ja sinkin pitoisuudet sekä öljyhiilivetyjen >C 10 -C 40 summapitoisuus ylittävät vaarallisen jätteen ohjeellisen rajaarvon Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet Antimonin liikkuvuutta maaperässä säätelevät humus, alumiini- ja rautahydroksioksidit sekä fosfaatit, jotka sitovat herkästi antimonia. Antimoni voi sopivissa olosuhteissa olla liikkuvaa ja päätyä pohjaveteen. Antimonille altistuminen aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä ja masentuneisuutta. Suuret annokset saattavat aiheuttaa voimakasta oksentelua ja jopa kuoleman. Antimonin yhdisteistä antimonitrioksidi on arvioitu syöpävaaralliseksi. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 0,4 µg/kg d (WHO). Tietyt antimoniyhdisteet luokitellaan erittäin myrkyllisiksi vesieliöille. Kadmium liikkuu helposti maaperässä veden mukana ph:n ollessa 4,5 5,5, mutta on lähes liikkumaton emäksisissä oloissa, etenkin ph:n ollessa yli 7,5. Kun maan ph on korkea, kadmium sitoutuu karbonaatteihin ja fosfaatteihin. Orgaaninen aines sitoo kadmiumia tehokkaasti. Kadmium sitoutuu veressä punasoluihin ja kerääntyy elimistössä munuaisiin ja maksaan. Kadmium voi pitkäaikaisaltistuksessa vahingoittaa myös keuhkoja. Lisäksi kadmium on todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttava aine. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 0,5 µg/kg d (WHO). Kadmium on eliöille pääsääntöisesti erittäin myrkyllistä. Se kertyy sekä eläimiin että kasveihin. Kasvit eivät kuitenkaan yleensä ole erityisen herkkiä kadmiumin vaikutuksille. Sen sijaan maaperän mikro-organismeille ja selkärangattomille kadmium on erittäin myrkyllistä. Vesieliöille kadmium on niin ikään erittäin myrkyllistä sekä lyhyt- että pitkäaikaisessa altistuksessa. Kupari sitoutuu maaperään tiukasti ja on muihin raskasmetalleihin verrattuna maaperässä kohtalaisen liikkumaton. Kupari on liikkuvimmillaan kun ph on alle 4.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (12) Kupari on kasveille, ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine. Kasveille kupari saattaa kuitenkin aiheuttaa vaurioita jo sellaisissa pitoisuuksissa, jotka eivät ole haitallisia ihmisille. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta voi aiheutua ihon herkistymistä. Kupari saattaa kroonisessa altistuksessa aiheuttaa keuhkovaurioita. Suuret päivittäiset annokset voivat aiheuttaa pahoinvointia, ripulia ja vatsakramppeja. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 140 µg/kg d (WHO). Lyijyn liukoisuus ja liikkuvuus maaperässä on melko vähäistä ja se on raskasmetalleista vähiten liikkuva. Hapettavat ja happamat olosuhteet lisäävät lyijyn liukoisuutta ja kulkeutuvuutta, samoin kompleksoituminen liukoisiin yhdisteisiin. Lyijy kertyy ihmiseen ravintoketjussa. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta lyijylle altistumisesta voi seurata haittavaikutuksia hermostossa ja munuaisissa. Lyijy voi myös häiritä lisääntymistä. Erityisesti lapset voivat altistua lyijylle pölyn ja maaperän syönnin seurauksena, jolloin se saattaa vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysisen kehitykseen. Lyijy voi aiheuttaa myös anemiaa ja koliikkia. Lyijy kerääntyy maassa eläviin selkärangattomiin ja on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 3,6 µg/kg d (WHO). Nikkelin liikkuvuus kasvaa happamuuden lisääntyessä ja se on liikkuvin ph:n ollessa alle 4. Nikkeli sitoutuu orgaaniseen ainekseen sekä maaperän hienoaineksen savi- ja oksidimineraaleihin. Nikkeli on pieninä annoksina ihmisille välttämätön hivenaine. Toistuvassa ja pitkäaikaisessa altistuksessa se voi aiheuttaa ihotulehduksen ja ihon herkistymisen. Nikkelille allergisoituminen onkin hyvin yleistä. Nikkelipölyn hengittäminen saattaa pitkäkestoisena altistuksena aiheuttaa hengitysteiden syöpiä. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 50 µg/kg d (WHO). Tietyt nikkeliyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille. Sinkin suolat ovat melko vesiliukoisia, joten se voi kulkeutua maaperässä veteen liuenneena. Kun maaperän ph on korkea, sinkki sitoutuu voimakkaasti mm. karbonaatti- ja savimineraaleihin ja raudan ja mangaanin oksideihin. Sinkin hydrolysoituneet muodot, jotka esiintyvät ph:n ollessa yli 7,7, sitoutuvat voimakkaasti maahiukkasten pintaan. Myös orgaaninen aines sitoo sinkkiä tehokkaasti. Sinkki on tarpeellinen hivenaine kasveille, eliöille ja ihmisille. Suurempinakin määrinä se on suhteellisen vaaraton. Kasveille se voi kuitenkin aiheuttaa vaurioita sellaisina pitoisuuksina, jotka eivät ole haitallisia ihmisille. Ihmisillä pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihotulehduksen ja lyhytaikaisessa voimakkaassa altistuksessa sinkkihuurun hengittäminen voi aiheuttaa metallikuumeen. Suurina annoksina sinkki voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa anemiaa ja muutoksia veren HDL-kolesterolin pitoisuuteen. Tietyt sinkkiyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle (TDI) on esitetty 500 µg/kg d (WHO). Kevyt polttoöljy/dieselöljy (C 10 -C 20 ) sisältää sekä alifaattisia (suoraketjuisia) että aromaattisia (rengasrakenteisia) hiilivetyjä, joiden hiiliatomien lukumäärä on Alifaattiset hiilivedyt eivät ole kovin haitallisia terveydelle. Aromaattisten yhdisteiden

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (12) osuus tuoreessa öljyssä on n. 30 %. Ne voidaan jakaa monoaromaattisiin (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleeni) ja polyaromaattisiin (PAH) yhdisteisiin. Aromaattiset yhdisteet ovat haitallisia ja osa niistä (esim. bentseeni) on syöpävaarallisia. Bentseenin, tolueenin ja ksyleenin on todettu imeytyvän elimistöön myös ihon kautta. Usealla aromaattisista yhdisteistä on alhainen kiehumispiste ja ne voivat höyrystyä ilmaan mahdollistaen hengitysteiden kautta altistumisen. Jos pilaantuminen on vanhaa, em. yhdisteet ovat usein jo haihtuneet, liuenneet tai hajonneet maaperästä. Toisaalta orgaanista ainesta sisältävä maaperä sitoo keskiraskaita hiilivetyjä ja voi estää myös niiden hajoamista. Savikerrokset pidättävät hiilivetyjä, mutta hiekka- ja soramaissa kulkeutuminen voi olla huomattavaa. Raskas polttoöljy/voiteluöljy (C 21 -C 40 ) sisältää heikosti haihtuvia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia vain ihokosketuksessa tai nieltynä. Käytetty öljy voi sisältää haitallisempia yhdisteitä epäpuhtauksina. Voiteluöljyn komponentit ovat niukkaliukoisia. Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksina ärsyttää ihoa ja hengityselimiä ja aiheuttaa huonovointisuutta. Osa öljyhiilivedyistä on pitkäaikaisaltistuksessa syöpävaarallisia aineita Kulkeutumisen arviointi Kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella maaperässä esiintyy kohonneita haittaainepitoisuuksia koko tutkitulla alueella. Kynnysarvon ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia todettiin pääasiassa maan pintakerroksessa ja sen alapuolisessa täyttökerroksessa, sekä muutamissa kohdin täytön alapuolisessa perusmaassa. Kulkeutuminen pölyävän maan mukana: Todetut haitta-aineet sitoutuvat pääasiassa maa-ainekseen ja kulkeutumista voi lähinnä tapahtua pölyävän maa-aineksen mukana. Haitta-aineiden sijaitessa maanpinnasta alkaen, on kulkeutuminen pölyämisen mukana mahdollista. Kulkeutuminen maan pölyämisen mukana on mahdollista Kulkeutuminen haihtumalla: Tutkimuksessa todetut epäorgaaniset haitta-aineet ovat haihtumattomia, joten niiden kulkeutuminen haihtumalla ei ole mahdollista. Myöskään todetut orgaaniset haittaaineet eivät ole haihtuvia. Näin ollen haihtumista ei arvioida tapahtuvan. Ulkoilmaan haihtumista ei arvioida tapahtuvan Kulkeutuminen veden mukana: Tutkimuksessa todettiin pääasiassa kulkeutumattomia ja korkeintaan niukkaliukoisia haitta-aineita. Tutkimuksessa ei todettu maaperässä merkittävissä määrin kosteutta eikä vettä kertynyt koekuoppiin. Arvioitu orsi- ja pohjaveden paikallinen kulkeutumissuunta on etelään järven suuntaan, minne maaperä viettää. Veden mukana kulkeutumista voi teoriassa tapahtua, mutta sitä ei pidetä merkittävänä Altistuksen arviointi Altistumisen arvioinnissa on tarkasteltu seuraavia altistumismahdollisuuksia:

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (12) Kemikaalin haihtuminen ilmaan, altistuminen ilman kautta Suora ihokosketus Suora tai välillinen altistuminen suun kautta Suora altistuminen pinta- ja pohjaveden välityksellä (juomavesi, pesu-vesi, uimavesi) ja vaikutus ulkopuoliseen ympäristöön vesien välityksellä Kemikaalin haihtuminen ilmaan, altistuminen ilman kautta Haitta-ainepitoiset maa-ainekset sijaitsevat maanpinnasta alkaen noin 0,5 1,5 metrin syvyydelle maanpinnasta. Todetut epäorgaaniset haitta-aineet ovat haihtumattomia, joten niille altistuminen höyryjen kautta ei ole mahdollista. Myöskään todetut orgaaniset haitta-aineet eivät ole haihtuvia, joten niille altistuminen höyryjen kautta on epätodennäköistä Suora ihokosketus Altistuminen ilman kautta on mahdollista vain pölyämisen välityksellä, merkittävää altustumista voi tapahtua maan kaivutöiden yhteydessä Haitta-ainepitoisia maita on todettu maan pintakerroksessa. Alueen lähistöllä on asuinrakennuksia, joten alueella voidaan liikkua. Näin ollen suora altistuminen haitta-aineille on mahdollista. Altistuminen suoran ihokosketuksen kautta on mahdollista, esim. jos lapset leikkivät alueella tai alueen maata kaivettaessa Suora tai välillinen altistuminen suun kautta Haitta-aineiden sijaitessa pintakerroksessa, on suora tai välillinen altistuminen suun kautta mahdollista nykytilassa. Maan kulutuksen, kaivun ja muun muokkauksen yhteydessä haitta-ainepitoisuudet voivat kulkeutua maapölyn mukana. Kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien viljelyä tai muuta elintarviketuotantoa. Altistuminen ravintokasvien kautta ei ole mahdollista. Altistuminen suoraan tai suun kautta on mahdollista lasten leikkiessä alueella tai alueella tehtävien kaivutöiden yhteydessä Suora altistuminen pohjaveden välitykselle Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähialueella ei konsultin saamien tietojen mukaan ole talousvesikäytössä olevia kaivoja. Koekuoppiin ei kertynyt tutkimusvaiheessa vettä. Todetut haitta-aineet ovat pääasiassa liukenemattomia tai niukkaliukoisia ja niiden liikkuvuus kohteen olosuhteissa on vähäistä. Kohteessa todetuista metalleista vesiliukoisin on sinkki. Altistumista pohjaveden välityksellä voi teoriassa tapahtua, mutta sen arvioidaan olevan merkityksetöntä

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (12) Epävarmuustarkastelu Johtopäätökset 6 YHTEENVETO Tehdyssä tutkimuksessa tutkimuspisteet on sijoitettu siten, että niiden avulla pystyttäisiin mahdollisimman hyvin saamaan käsitys kohteen maaperästä ja aikaisempien toimintojen vaikutuksista. Kohteen näytteenotto tehtiin etukäteen suunnitellulla tavalla. Näytteiden voidaan katsoa olevan edustavia alueen ympäristövaikutusten ja jatkotoimenpiteiden kartoittamisen kannalta. Kiinteistön alueelle, kooltaan n m 2 tehtiin 9 koekuoppaa, jolloin yksi koekuoppa vastaa n. 180 m 2 :n aluetta. Tehtyjen koekuoppien määrää ja yhden koekuopan edustamaa aluetta voidaan pitää kattavana määränä kiinteistön pilaantuneisuuden selvittämisessä. Laboratorioanalyysit on teetetty akkreditoidussa laboratoriossa. Kenttäanalyysit on tehty yleisesti käytössä olevalla XRF-kenttämittarilla sekö PetroFlag-testeillä kokeneen ympäristöasiantuntijan toimesta. Tehdyn riskitarkastelun perusteella riski haitta-aineille altistumiselle pölyämisen tai suoran kosketuksen kautta on mahdollista, koska pilaantuneet maa-ainekset sijaitsevat heti alueen pintamaassa. Suurin osa kiinteistön alueesta on tutkimuksen perusteella pilaantunut aikaisemman toiminnan seurauksena. Lisäksi paikoitellen maaperässä todettiin alueella olleiden rakennusten purkujätettä sekä muuta jätettä. Tutkimuksen perusteella kohteen pilaantuneeksi todettu maaperä on kunnostettava. Todetut haitta-aineet ja niiden pitoisuudet aiheuttavat altistumis- ja kulkeutumisriskin. Lisäksi niistä johtuen kiinteistöllä on maankäytön ja maaperän käsittelyn rajoitukset. Tutkitulla alueella on harjoitettu konepaja- ja metallisorvaamotoimintaa 1900-luvun alkupuoliskolla. Aluetta suunnitellaan asuinkäyttöön. Kiinteistön maaperä tutkittiin 9 koekuopasta otetuilla 24 maanäytteellä, joista tutkittiin epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden esiintymistä. Tehdyn tutkimuksen perusteella alueen maaperä on pilaantunut alueella aikaisemmin harjoitetun teollisen toiminnan perusteella n. 0 1,5 m syvyydeltä. Lisäksi maassa on paikoitellen rakennusten purkujätettä ja muita jätteitä. Metalleilla ja osittain öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan olevan noin 1200 m 2 alueella noin m 3 ktd. Kahden tutkimuspisteen kohdalla todetut pitoisuustasot ylittävät vaarallisen jätteen ohjeellisen raja-arvon. Pilaantuneisuuden arvioidaan levinneen hieman myös itäpuolella sijaitsevan naapurikiinteistön puolelle. Riskitarkastelun perusteella altistuminen maaperässä todetuille haitta-aineille on mahdollista pölyämisen kautta ja suoran ihokosketuksen kautta sekä suun kautta. Osa todetuista haitta-ainepitoisuuksista ylittää terveydellisten riskien perusteella määritetyn suurimman hyväksyttävän pitoisuuden asuinalueella. Osalla haitta-aineita ylittyy myös ekologisiin riskeihin perustuva suurin hyväksyttävä pitoisuus. Tutkimustulosten perusteella kohteessa on olemassa riski haitta-aineiden altistumiselle sekä haitta-aineiden leviämiselle.. Pilaantunut maa-aines ja jätetäyttö on poistettava kiinteistöltä viimeistään alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. Pilaantuneen maaperän kaivu on luvanvaraista toimintaa ja edellyttää pilaantuneen maaperän kunnostusilmoituksen (ns. pima-ilmoitus) toimittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (12) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Päivi Ikävalko Suunnittelupäällikkö Laatinut: Samuli Teittinen ympäristöasiantuntija

16 LIITE 1

17 N Maanmittauslaitos 579/KP/06 MERKKIEN SELITYS Kohde Kohde: Raivion Lounasalon tila, Sastamala PROJEKTI Raivion Lounasalon tilan Sijaintikartta ympäristötekn. maaperätutkimus SUUNNITTELIJA PIIRTÄJÄ SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA STe STe FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, TARKASTAJA PVM Pyhäjärvenkatu 1, Tampere, PIk PROJEKTI NUMERO ASIAKKAAN PRO.NRO LIITE P25584P001 1 SISÄLTÖ SUHDE ASIAKIRJA Tutkimusraportti 1:16000 ARKKIKOKO A4

18 LIITE 2

19 Asiakas: Sastamalan kaupunki Kohde: Raivion Lounasalon pima-selvitys Projektinumero: P25584P001 pvm Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Pistetunnus Pvm. Syvyys Maalaji Lisätietoja Kosteus 14 Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn hiilivedyt VOC Kuiva- Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V arvio havainnot luontainen pit aine 0,02 1 0,005 0, kynnysarvo , alempi ohjearvo ylempi ohjearvo ongelmajäte raja-arvo L/T ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) % ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) KK1 0,0-0,1 0,1 pintahumus, Si 1 0 T < ,1-0,5 0,4 Sr Rakennus(purku)jäte:mm. tiili, betoni, puu, metalli 1 0 T < ,6 % <0,5 16 8, ,5-0,8 0,3 Sa 1 ½ L < ,8 % 7,2 12 <0,5 <0, ,8 - e.k.s. KK2 0,0-0,5 0,5 pintahumus, Sr, Hk Betonilaatta, EPS. 1 0 T < < ,5 - e.k.s. KK3 0,0-0,1 0,1 pintahumus, Sr 1 0 T < ,1-0,5 0,4 SiSa 1 0 L < < ,5-1,0 0,5 Sa 1 0 L < < ,0 - e.k.s. KK4 0,0-0,1 0,1 pintahumus, Hk, Sa 1 0 T < < ,1-0,6 0,5 Hk, Si Mustia kerroksia, rakennus(purku)jätettä, tynnyri 1 0 T < < ,6-1,0 0,4 Sa tiivis 1 0 L < < ,0 % 0,94 10 <0,5 <0, ,0 - e.k.s. KK5 0,0-0,1 0,1 pintahumus, Sa 1 0 T < ,6 % 3,7 6,4 <0,5 0,87 9, ,1-0,6 0,5 Hk Mustia ja ruoste rantuja, vähän jätettä 1 0 T? < ,6-1,0 0,4 SiMr Tiivis, kivinen, vesi n. 1,8m 1 L < ,0 - e.k.s. KK6 0,0-0,1 0,1 pintahumus, Si 1 0 T ,1-0,8 0,7 Sr, Si Rakennus(purku)jätettä, muuta jätettä 1 0 T ,5 % <0, ,8-1,3 0,5 Sa Tiivis 1 0 L < < ,3 - e.k.s. KK7 0,0-0,1 0,1 pintahumus, Sr, Sa 1 0 T < < ,1-1,0 0,9 Sr Kallio? / isoja kiviä. Betoninen muuri idän suuntaan. EPS. 1 0 T < ,0 - e.k.s. KK8 0,0-0,2 0,2 pintahumus, Hk Vanhan pajan puupalikkalattian yläpuolinen maa-aines 1 0 T < < ,3-0,7 0,4 Hk Puupalikoiden ja betonilaatan alapuolelta, tiiliä 1 0 T < ,1 % <0,5 <0,5 6, ,7-1,2 0,5 SiSa 1 0 L < ,2 - e.k.s. KK9 0,0-0,2 0,2 pintahumus, Sr, Sa 1 0 T < ,2-1,0 0,8 Hk, Sr tiiliä, jätettä, mustia kerroksia, vanhoja maanpintoja?, hyvin kerrokselline 1 0 T < < ,0-1,5 0,5 Sa osin kallio? Tiivis 1 0 L < ,5 - e.k.s. tulosten lukumäärä tulosten lukumäärä [n] keskiarvo: 13 0,1 laskennallinen keskiarvo: #DIV/0! mediaani: 13 laskennallinen mediaani: #NUM! minimi: 13 0,0 laskennallinen minimi: maksimi: 13 1,0 laskennallinen maksimi: keskihajonta: 13 keskihajonta: #DIV/0! Kerrospaksuus Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2008: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan ongelmajäte raja- Huomautukset: = kts. VNa 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 1 = lievä T = Täyttömaa 2 = kohtalainen 3 = voimakas

20 Asiakas: Sastamalan kaupunki Kohde: Raivion Lounasalon pima-selvitys Projektinumero: P25584P001 pvm Pistetunnus Pvm. Syvyys Kerrospaksuus KK1 0,0-0,1 0,1 0,1-0,5 0,4 0,5-0,8 0,3 0,8 - e.k.s. KK2 0,0-0,5 0,5 0,5 - e.k.s. KK3 0,0-0,1 0,1 0,1-0,5 0,4 0,5-1,0 0,5 1,0 - e.k.s. KK4 0,0-0,1 0,1 0,1-0,6 0,5 0,6-1,0 0,4 1,0 - e.k.s. KK5 0,0-0,1 0,1 0,1-0,6 0,5 0,6-1,0 0,4 1,0 - e.k.s. KK6 0,0-0,1 0,1 0,1-0,8 0,7 0,8-1,3 0,5 1,3 - e.k.s. KK7 0,0-0,1 0,1 0,1-1,0 0,9 1,0 - e.k.s. KK8 0,0-0,2 0,2 0,3-0,7 0,4 0,7-1,2 0,5 1,2 - e.k.s. KK9 0,0-0,2 0,2 0,2-1,0 0,8 1,0-1,5 0,5 1,5 - e.k.s. tulosten lukumäärä keskiarvo: 13 0,1 mediaani: 13 minimi: 13 0,0 maksimi: 13 1,0 keskihajonta: 13 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Bentseeni Tolueeni Etyylibent Ksyleenit TEX 4 Antrasee Asenafte Asenaftyl Bbentso( Bentso(a) Bentso(b) Bentso(g, Bentso(k) Dibentso( Fenantre Fluorante Fluoreeni Indeno(1, Kryseeni Naftaleen Pyreeni PAH 5 MTBE TAME MTBE/ C 5 -C 10 C 10 -C 21 C 21 -C 40 C 10 -C 40 seeni 3 ni eni eeni a)antrase pyreeni fluorantee h,i)peryle fluorantee a,h)antra eni eni 2,3- i sum. TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. 0, i 1 0,2 i - i - i 1 - i d) , , ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) 0,02 0,06 0,01 0,06 0,13 0,58 0,09 0,22 1,6 1,5 2,2 1,4 0,71 0,37 2,9 3,4 0,19 1,3 2,2 0,61 3,8 23 <0,01 <0,01 <0,02 < <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,03 <0,01 <0,01 <0,02 <30 < <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,03 <0,01 <0,01 <0,02 < #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #NUM! #NUM! #NUM! #NUM! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2008: X XX XXX XXXX tulos ylittää kynnysarvon tulos ylittää alemman ohjearvon tulos ylittää ylemmän ohjearvon tulos ylittää suuntaa-antavan ongelmajäte raja- Huomautukset: = kts. VNa 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 1 = lievä T = Täyttömaa 2 = kohtalainen 3 = voimakas

21 LIITE 3

22 1(5) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Samuli Teittinen Pyhäjärvenkatu TAMPERE Tilauksen nimi: Maa, P25584, Sastamala Raivio Näytetunnus 14MN MN MN MN MN 3963 Näytteen nimi KK1/0,1-- 0,5 KK8/0,3-- 0,7 KK1/0,5-- 0,8 KK5/0-0,1 KK6/0,1-- 0,8 Näytteen saapumispäivä Näytteen aloituspäivä Näytteen valmistumispäivä Määritykset Kuiva-aine % 84,6 85,1 78,8 71,6 81,5 Novalab 010 Öljypitoisuus (>C10-C21) mg/kg < 50 ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus (>C21-<C40) mg/kg ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus (>C10-<C40) mg/kg ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus summa (>C5-<C40) mg/kg ISO 16703:2004, mod. >C5-C10 mg/kg < 30 < 30 < 30 Novalab 049 MTBE mg/kg < 0.01 < 0.01 < 0.01 Novalab 049 TAME mg/kg < 0.01 < 0.01 < 0.01 Novalab 049 Bentseeni mg/kg 0.02 < 0.01 < 0.01 Novalab 049 Tolueeni mg/kg 0.06 < 0.01 < 0.01 Novalab 049 Ksyleeni mg/kg 0.06 < 0.01 < 0.01 Novalab 049 Etyylibentseeni mg/kg 0.01 < 0.01 < 0.01 Novalab 049 DIPE mg/kg < 0.01 < 0.01 < 0.01 Novalab 049 ETBE mg/kg < 0.01 < 0.01 < 0.01 Novalab 049 TBA mg/kg < 0.01 < 0.01 < 0.01 Novalab 049 TAEE mg/kg < 0.01 < 0.01 < 0.01 Novalab 049 Naftaleeni mg/kg 0.61 Novalab 050* Asenaftyleeni mg/kg 0.22 Novalab 050 Asenafteeni mg/kg 0.09 Novalab 050* Fluoreeni mg/kg 0.19 Novalab 050* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

23 2(5) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Samuli Teittinen Pyhäjärvenkatu TAMPERE Tilauksen nimi: Maa, P25584, Sastamala Raivio 14MN MN MN MN MN 3963 KK1/0,1-- 0,5 KK8/0,3-- 0,7 KK1/0,5-- 0,8 KK5/0-0,1 KK6/0,1-- 0,8 Fenantreeni mg/kg 2.9 Novalab 050* Antraseeni mg/kg 0.58 Novalab 050* Fluoranteeni mg/kg 3.4 Novalab 050* Pyreeni mg/kg 3.8 Novalab 050* Bentso(a)antraseeni mg/kg 1.6 Novalab 050* Kryseeni mg/kg 2.2 Novalab 050* Bentso(b)fluoranteeni mg/kg 2.2 Novalab 050* Bentso(k)fluoranteeni mg/kg 0.71 Novalab 050* Bentso(a)pyreeni mg/kg 1.5 Novalab 050* Indeno(1,2,3-cd)pyreeni mg/kg 1.3 Novalab 050* Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg 0.37 Novalab 050* Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg 1.4 Novalab 050* PAH-yhdisteiden summa mg/kg 23 Novalab 050* Arseeni (As) mg/kg ,4 16 Novalab 068* Kadmium (Cd) mg/kg 16 < 0.50 < ,87 3,0 Novalab 068* Koboltti (Co) mg/kg 8,9 6,2 28 9,2 12 Novalab 068* Kromi (Cr) mg/kg Novalab 068* Kupari (Cu) mg/kg Novalab 068* Elohopea (Hg) mg/kg < 0.50 < 0.50 < 0.50 < 0.50 < 0.50 Novalab 068* Nikkeli (Ni) mg/kg Novalab 068* Lyijy (Pb) mg/kg Novalab 068* Antimoni (Sb) mg/kg ,2 3,7 23 Novalab 068* Vanadiini (V) mg/kg Novalab 068* Sinkki (Zn) mg/kg Novalab 068* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

24 3(5) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Samuli Teittinen Pyhäjärvenkatu TAMPERE Tilauksen nimi: Maa, P25584, Sastamala Raivio Näytetunnus 14MN 3964 Näytteen nimi KK4/0,6-1 Näytteen saapumispäivä Näytteen aloituspäivä Näytteen valmistumispäivä Määritykset Kuiva-aine % 80,0 Novalab 010 Öljypitoisuus (>C10-C21) mg/kg ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus (>C21-<C40) mg/kg ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus (>C10-<C40) mg/kg ISO 16703:2004, mod.* Öljypitoisuus summa (>C5-<C40) mg/kg ISO 16703:2004, mod. >C5-C10 mg/kg Novalab 049 MTBE mg/kg Novalab 049 TAME mg/kg Novalab 049 Bentseeni mg/kg Novalab 049 Tolueeni mg/kg Novalab 049 Ksyleeni mg/kg Novalab 049 Etyylibentseeni mg/kg Novalab 049 DIPE mg/kg Novalab 049 ETBE mg/kg Novalab 049 TBA mg/kg Novalab 049 TAEE mg/kg Novalab 049 Naftaleeni mg/kg Novalab 050* Asenaftyleeni mg/kg Novalab 050 Asenafteeni mg/kg Novalab 050* Fluoreeni mg/kg Novalab 050* Fenantreeni mg/kg Novalab 050* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

25 4(5) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Samuli Teittinen Pyhäjärvenkatu TAMPERE Tilauksen nimi: Maa, P25584, Sastamala Raivio 14MN 3964 KK4/0,6-1 Antraseeni mg/kg Novalab 050* Fluoranteeni mg/kg Novalab 050* Pyreeni mg/kg Novalab 050* Bentso(a)antraseeni mg/kg Novalab 050* Kryseeni mg/kg Novalab 050* Bentso(b)fluoranteeni mg/kg Novalab 050* Bentso(k)fluoranteeni mg/kg Novalab 050* Bentso(a)pyreeni mg/kg Novalab 050* Indeno(1,2,3-cd)pyreeni mg/kg Novalab 050* Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg Novalab 050* Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg Novalab 050* PAH-yhdisteiden summa mg/kg Novalab 050* Arseeni (As) mg/kg 10 Novalab 068* Kadmium (Cd) mg/kg < 0.50 Novalab 068* Koboltti (Co) mg/kg 32 Novalab 068* Kromi (Cr) mg/kg 50 Novalab 068* Kupari (Cu) mg/kg 49 Novalab 068* Elohopea (Hg) mg/kg < 0.50 Novalab 068* Nikkeli (Ni) mg/kg 30 Novalab 068* Lyijy (Pb) mg/kg 12 Novalab 068* Antimoni (Sb) mg/kg 0,94 Novalab 068* Vanadiini (V) mg/kg 63 Novalab 068* Sinkki (Zn) mg/kg 140 Novalab 068* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

26 5(5) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Samuli Teittinen Pyhäjärvenkatu TAMPERE Tilauksen nimi: Maa, P25584, Sastamala Raivio Novalab Oy Jarkko Kupari Kemisti Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Jakelu Hiilivetytulosten mittausepävarmuus: mg/kg ± 50 %, mg/kg ± 30 %, mg/kg ± 20 ja 1000 mg/kg ± 10 %.Yksittäisten bensiinihiilivetyjen mittausepävarmuus: 0,01-0,05 mg/kg ± 50 %, 0,051-0,5 mg/kg ± 30 %, yli 0,51 mg/kg ± 20 %.PAH-yhdisteiden mittausepävarmuus: 0,05-0,5 mg/kg ± 39 %, 0,5-2,0 mg/kg ± 33 % ja yli 2,0 mg/kg ± 20.Maanäytteelle metallianalyysien epävarmuusarvio: 0,5-10 mg/kg ± 50 %, mg/kg ± 20 % ja yli 100 mg/kg ± 10 % Samuli Teittinen, samuli.teittinen@fcg.fi *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

27 LIITE 4

28 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuva 1. Tutkimusalueen pohjoisosa. Kuva 2. Tutkimusalueen eteläosa. Tutkimusraportti, valokuvat Sastamalan kaupunki Raivion Lounasalon tila 1 (4)

29 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuva 3. Tutkimuspiste KK1. Kuva 4. Tutkimuspiste KK6. Tutkimusraportti, valokuvat Sastamalan kaupunki Raivion Lounasalon tila 2 (4)

30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tutkimusraportti, valokuvat Sastamalan kaupunki Raivion Lounasalon tila 3 (4) Kuva 5. Tutkimuspisteessä KK7 todettu mahdollinen kallio sekä betoninen perustusmuuri. Kuva 6. Tutkimuspisteessä KK8 todettu betoninen laatta sekä vanhaa lattiaa.

31 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tutkimusraportti, valokuvat 4 (4) Sastamalan kaupunki Raivion Lounasalon tila Kuva 7. Konepajarakennus vuonna 1950.

32 PIIRUSTUKSET

33