ESINEOIKEUS klo 14.00

Transkriptio

1 ESINEOIKEUS klo /6 OTM -tutkinnon aineopintotentti - kysymykset 1, 2, 3 ja 4 Ruotsissa JuK -tutkinnon suorittaneet - kysymykset 1, 2 ja 3 (7 opintopistettä) Vastausohjeet Vastaustilaa on ilman eri huomautusta yksi sivu kysymystä kohden, ylimenevää osaa ei lueta! Yleisenä ohjeistuksena seuraava: lue huolellisesti jokainen tentittävä kysymys ja erittele oikeudellisesti merkityksellinen aines. Mieti uudelleen mitä on kysytty! Tämän jälkeen sovella tenttikirjallisuudessa esitettyjä seikkoja sekä laeista ilmeneviä oikeusohjeita kyseisessä tapauksessa ilmeneviin tosiseikkoihin. Kiinnitä erityistä huomiota esittämiesi oikeudellisten päätelmien perusteluihin. Kukin vastaus tulee laatia eri arkille. Vastaustilaa yhtä tehtävää kohden on aina yksi sivu. Voimassa olevat hyvityspisteet on ilmoitettava kysymyksen numero yksi yhteydessä! Jokaiseen jätettyyn vastauspaperiin tulee vastaajan nimen ja tehtävänumeron lisäksi merkitä joko opiskelijanumero tai syntymäaika. Jos johonkin kysymykseen ei vastata, on kuitenkin palautettava arkki, josta ilmenee tehtävänumero, nimi ja opiskelijanumero tai syntymäaika. Jätä sivun oikeaan laitaan yhden ruudun levyinen marginaali. Nimettömiä tai lukukelvottomalla käsialalla kirjoitettuja vastauksia ei lueta! Korvaavuudet Professori (mvs.) Janne Kaiston kevätlukukaudella 2006, 2007 ja 2008 esineoikeuden perusteista pitämän luentosarjan kelvollinen suoritus korvaa kysymyksen numero yksi. Yliopistonlehtori (mvs.) Esa Hakkolan pitämän kurssin hyväksyttävä suoritus korvaa kysymyksen numero yksi. Assistentti (mvs.) Mikkilän kevätlukukaudella 2009 pitämän kurssin hyväksyttävä suoritus korvaa kysymyksen numero yksi. Vanhempi tutkija Johan Bärlundin kevätlukukaudella 2006, 2007 ja 2009 pitämän kiinteistönkauppaa koskeneen kurssin hyväksyttävä suoritus korvaa kysymyksen numero kaksi. Professori Teporan kevätlukukaudella 2009 pitämän luentosarjan kelvollinen suoritus korvaa kysymyksen numero kolme. Korvaavuuden käyttävien opiskelijoiden tulee jättää vastauspaperi, josta ilmenee kurssista saatu pistemäärä sekä nimi ja opiskelijanumero tai henkilötunnus. Tulokset Tenttitulokset ovat luettavissa yksityisoikeuden laitoksen ilmoitustaululla ja webissä viimeistään perjantaina klo

2 Tehtävä 1 2/6 A myi omistamansa yrityksen koko osakekannan B:lle 5 miljoonan euron kauppasummasta. Kauppahinta sovittiin maksettavaksi kolmen viikon päästä kauppakirjan allekirjoittamisesta. Kauppahinnan vakuudeksi ulkopuolinen C Oy panttasi omistamansa arvo-osuustilin, joka sisälsi erän pörssiosakkeita, A:lle. Tilinhoitajayhteisö D kirjasi hakemuksen perusteella panttioikeuden asianmukaisesti arvo-osuustilille. B ei suorittanut kauppahintaa, minkä johdosta A yritti realisoida pantin. Tässä vaiheessa kävi ilmi, että C Oy:n puolesta annettu panttaussitoumus oli väärennetty, minkä johdosta käräjäoikeus julisti lainvoimaisella tuomiolla panttauksen pätemättömäksi. Väärennöksen johdosta A:lle aiheutui kauppahinnan suuruinen vahinko. Arvioi panttauksen kirjanneen tilinhoitajayhteisö D:n velvollisuutta korvata A:lle aiheutunut vahinko. Tarkastele kysymystä erityisesti julkisen luotettavuuden ja muiden kirjaamisoikeudellisten argumenttien näkökulmasta ja käytä vertailukohtana maakaaren sääntelyä. Käytössäsi on tausta-aineistona oheinen katkelma hallituksen esityksestä 2000/28. Huomaa, että kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, joten keskeiseksi muodostuvat esittämäsi argumentit. Taustamateriaali: katkelma hallituksen esityksestä 2000/28, joka koskee arvo-osuustililain 30 :ää sen nykyisessä muodossa Pykälässä säädetään arvo-osuusrekisterin pitäjän ankarasta vahingonkorvausvastuusta. Nykyään arvo-osuusjärjestelmään liittyy olennaisesti se, että virheellisestä kirjauksesta taikka muusta järjestelmän virheestä tai puutteesta aiheutuneet vahingot korvataan ilman, että vahingonkärsijän tarvitsisi näyttää rekisterin pitäjän menetelleen tahallisesti tai huolimattomasti. Ankara vastuu perustuu siihen, että arvo-osuusjärjestelmässä sijoittajat ja muut oikeudenhaltijat eivät voi itse huolehtia arvopapereista, vaan heidän asemansa on sidoksissa järjestelmässä tehtäviin kirjauksiin ja tietojenkäsittelyn toimivuuteen. Esityksessä ei ehdoteta puututtavaksi ankaran vastuun periaatteeseen. Arvo-osuusjärjestelmän keskittämisen yhteydessä tehtävät jakaantuvat yhtäältä rekisterin ylläpitoon ja toisaalta kirjaamisratkaisujen tekemiseen ja niiden rekisteröintiin. Tämä heijastuu myös vahingonkorvausta koskeviin säännöksiin. Pyrkimyksenä on, että vahingonkorvausvastuu on sillä taholla, jonka toimista tai laiminlyönneistä vahingon voidaan katsoa aiheutuneen. Kun kirjausten tekeminen ja kirjauksia koskevien tietojen antaminen kuuluvat tilinhoitajayhteisölle, voidaan myös vahingonkorvausvastuu yleensä asettaa sille tilinhoitajayhteisölle, jonka hoidossa arvo-osuustili on. Asiallisesti tämä vastaa nykyistä sääntelyä, jossa korvausvastuu on kirjauksia tekevällä rekisterin pitäjällä. Tilinhoitajayhteisön vastuuta kuitenkin rajoittavat ehdotetun 31 a :n säännökset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että korvausvelvollinen on rekisterinpitäjän sijasta tiliä hoidossaan pitävä tilinhoitajayhteisö. Tilinhoitajayhteisö on siten lähtökohtaisesti vastuussa hoidossaan olevaan arvo-osuustiliin liittyvistä vahingoista. Momentissa säädetään niistä vahinkotapahtumista, joista seuraa ankara vahingonkorvausvastuu. Näihin ehdotetaan tehtäviksi vain ne terminologiset muutokset, jotka johtuvat keskittämisestä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, joka koskee ylivoimaista estettä. Lainsäädännössä ei ole yleissäännöstä ylivoimaisesta esteestä. Useissa laeissa, kuten velkakirjalaissa (622/1947), korkolaissa (633/1982), kauppalaissa (355/1987) ja tilisiirtolaissa (821/1999), on yksittäisiä säännöksiä, joiden perusteella sopimusosapuoli voi vapautua vastuusta, jos suorituksen tekeminen ajallaan ulkopuolisen syyn vuoksi on ollut mahdotonta taikka kohtuuttoman vaikeaa. Ylivoimaista estettä voidaan pitää yleisenä vapautumisperusteena, mutta periaatteen tar-

3 3/6 kempi sisältö ja oikeusvaikutukset ovat osittain selkiintymättömiä. Tämä koskee muun muassa sitä, voidaanko ylivoimaiseen esteeseen vedota silloinkin, kun vastuuperusteena on tuottamuksesta riippumaton ankara vastuu. Ankaralla vahingonkorvausvastuulla pyritään suojaamaan sijoittajia niiltä vahingoilta, jotka liittyvät kirjaamisjärjestelmän esineoikeudellisiin vaikutuksiin ja muihin kirjaamisjärjestelmän erityispiirteisiin. Korvausvastuun uhka merkitsee myös, että järjestelmää ylläpitävillä tahoilla suuri intressi välttää virheitä. Ankara vastuu on omiaan lisäämään järjestelmän tosiasiallista luotettavuutta. Nämä tavoitteet asettavat toisaalta myös rajat sille, minkälaisiin vahinkotilanteisiin ankaran vastuun tulisi yltää. Tarkoituksenmukainen riskinjako sijoittajien, liikkeeseenlaskijoiden ja arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien tahojen välillä ei edellytä, että ankara korvausvastuu koskisi myös sellaisia vahinkoja, jotka aiheutuvat kokonaan järjestelmän ulkopuolisista syistä. Ylivoimaisessa esteessä on olennaista, että kysymyksessä on vastuuvelvollisesta riippumaton seikka, jota tämä ei ole voinut ennalta ottaa huomioon. Ehdotetussa säännöksessä tätä korostaa se, että vahingon aiheuttaneen syyn tulee olla arvo-osuusjärjestelmän ulkopuolelta. Arvo-osuusjärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, jonka sisäinen rakenne ei saa vaikuttaa vahingonkärsijöiden asemaan. Korvausvelvollisuus ei siten ehdotetun säännöksen nojalla poistu, vaikka tilinhoitajayhteisö osoittaisi, että vahinko on aiheutunut jostakin toisesta järjestelmään kuuluvasta osapuolesta. Vahingonkärsijän kannalta ei ole merkitystä, johtuuko esimerkiksi tiliotteen virheellisyys kyseisen tilinhoitajayhteisön vai arvopaperikeskuksen vastuulla olevan tietojärjestelmäosan viasta. Kummassakin tapauksessa vahingonkorvausvaatimus voidaan kohdistaa tilinhoitajayhteisöön. Lopullinen vastuunjako määräytyy kuitenkin kontrollivastuun periaatteen mukaisesti niin, että vastuu kanavoidaan 31 a :n nojalla sille taholle, jonka vastuupiirissä vahinko on tapahtunut. Tilinhoitajayhteisö ei voi myöskään ylivoimaisena esteenä vedota oman sopimuskumppaninsa aiheuttamaan syyhyn. Ylivoimaisen esteen käsitteeseen kuuluu, että vahingon aiheuttava seikka on epätavallinen ja että sitä ei ole voitu ennakoida. Korvausvastuusta vapautuminen edellyttää lisäksi, ettei vahinkoa tai sen seurauksia ole voitu kaikkea huolellisuutta noudattaenkaan välttää. Vapautumisperuste edellyttää sekä sitä, että vahingon aiheuttava syy on vastuuvelvollisen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella että myös sitä, ettei vastuuvelvollisella ole keinoja suojautua vahingoilta tai lieventää sen vaikutuksia. Arvo-osuusjärjestelmän toimintavarmuudelle voidaan asettaa varsin ankarat vaatimukset. Järjestelmän osapuolten on varauduttava epätodennäköisiinkin ongelmatilanteisiin. Tässä tarkoitettuja ylivoimaisia esteitä voisivat olla esimerkiksi sähkönjakelun keskeytyminen ja sellainen tietojärjestelmäyhteyksien katkeaminen, jotka johtuvat ulkopuolisista tahoista ja jotka siis tyypillisesti koskevat yhtäläisesti myös muita automaattisen tietojenkäsittelyn avulla toimivia järjestelmiä. Myös työtaistelutoimenpiteet voivat aiheuttaa tässä tarkoitetun ylivoimaisen esteen. Todistustaakka ylivoimaisen esteen olemassaolosta on siihen vetoavalla tilinhoitajayhteisöllä.

4 4/6 Tehtävä 2 Merkitse mielestäsi sopivin vaihtoehto vaaleanharmaaseen ruudukkoon K, E tai EOS. Oikean vaihtoehdon valitsemisesta hyvitetään piste, vääränvaihtoehdon valitsemisesta poistetaan piste ja vaihtoehdon EOS valitsemisesta ei vähennetä pisteitä. K= Kyllä, olen samaa mieltä; E= Ei, olen erimieltä (ja) EOS= en osaa sanoa a) Rakennusta koskevien oikeuksien kirjaus on meillä yleisesti mahdollista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, joten rekisteriä tutkimalla sivullinen saa tietoa rakennuksen omistussuhteista. Periaatetta ilmentää MK 14 luvussa säännellyt tapaukset, jotka voivat koskea rakennuksen omistusoikeutta (MK 14:4). +/0 /- b) Irtaimeen esineeseen, joka kuuluu kiinteistöön ainesosana tai tarpeistona, ei sovelleta KK 11:4:n ja 12:4:n säännöksiä. Niinpä vaikka myöhempi kiinteistön luovutuksensaaja tietäisi sivullisen aiemmasta oikeudesta sivuesineeseen, tämä oikeus ei sido kiinteistön myöhempää luovutuksensaajaa. c) Rahoitusyhtiö A ja yritys B sopivat, että A ostaa C:ltä koneen ja vuokraa sen B:lle. Osapuolet sopivat, että B saa omistusoikeuden koneeseen maksettuaan vuokraerät, joiden yhteenlaskettu määrä riittää kattamaan koneen hankintahinnan ja A:lle järjestelystä koituvan voitto-osuuden, mikäli maksaa tämän lisäksi erityisen vapaaehtoisen lunastusmaksun eli 15 % koneen hankintahinnasta. Osapuolet sopivat, että mikäli B ei suorita vuokraeriä, A saa pitää koneen ja kaikki B:n jo maksamat erät. A:lle perustettu oikeus sitoo osapuolia mutta tapaukseen sovelletaan lakia osamaksukaupasta ( /91). d) Jos luovuttaja (A) on esiintynyt oikean omistajan (X:n) edustajana ilman valtuutusta tai kelpoisuutensa ylittäen, ei luovutuksensaaja (B) voi Suomen oikeusjärjestyksen mukaan saada missään tilanteessa vilpittömän mielen suojaa. e) Valmistaminen eli spesifikaatio saattaa aikaansaada omistusoikeuden saamisen. Pääsääntöisesti tilanteissa, joissa raaka-aineiden omistusoikeus kuuluu useammalle, vertaillaan työn ja raaka-aineiden välistä suhdetta. Vilpillisessä mielessä esineen toiselle kuuluvista aineksista valmistanutta saatetaan suojata ja tämä saattaa saada omistusoikeuden spesifikaatiolla syntyneeseen esineeseen. f) Kun useampi ostaa kiinteistön, ostajat voivat MK 2:1 muotomääräykset täyttävällä sopimuksella sopia, että heidän omistuksensa kiinteistöön on yhteistä. Omistajat voivat saada lainhuudon pyynnöstä kirjatuksi yhteisesti (1/1). g) Vaikka MK 14 luvussa ei ole eksplisiittisesti asiaa ilmaistu, salainen omistus kiinteistöllä voidaan kirjata. h) Kiinteistönkaupan yhteydessä ei voida sopia panttauskiellosa tai etu-ostooikeudesta. Sama oikeussääntö on voimassa arvo-osuuksien kaupassa.

5 5/6 Tehtävä 3 Olet pankin lakiasiainosastolla lakimiesharjoittelijana. Työpöydällesi lähetetään ratkaistavaksi pankin verkostosta seuraavat ajankohtaiset tapaukset, joissa pankki on mukana luotonantajana ja vakuudenantajana tai rahoittajana ja joissa tarvittaisiin perusteltu kannanotto toimenpiteeksi pankin näkökulmasta. a) Pankki on aikanaan myöntänyt luoton autoilija Ville Virtaselle omakotitalon rakentamista varten käyttöoikeuskiinnitystä vastaan. Vuokraoikeus on lakannut sen voimassaoloajan päätyttyä. Pankilla on kuitenkin yhä saatavaa autoilijalta, joka omistaa rakennuksen entisellä vuokra-alueella. Selvitä, mikä on pankin asema pantinhaltijana ja voiko pankki vaatia tässä tilanteessa panttaussitoumuksen perusteella pantinantaja-velalliselta suoritusta ja jos, niin mistä. b) Pankin rahoitusasiakkaana on Sähköpalvelu Oy niminen sähköalan pienurakoitsija. Yhtiön omistajaveljekset Aapo ja Aatos ovat kääntyneet pankin puoleen kiireellisen rahoitusjärjestelyn aikaansaamiseksi. Sähköpalvelu Oy on nimittäin tehnyt päätöksen, että yhtiö antaa pankille yhtiölle kolme vuotta sitten myönnetyn luoton vakuudeksi yhtiön varastokiinteistöön vahvistetun kiinnityksen nojalla panttikirjan nro 3 pyytäen samalla vapauttamaan omistajaveljekset näiden antamasta osakkeiden panttauksesta, jotta nämä voisivat käyttää näitä henkilökohtaiseen tarpeeseen. Mihin seikkoihin järjestelyssä tulee kiinnittää huomiota? c) Pankki on mukana rahoitusleasingjärjestelyssä rahoittaja-vuokralleantajana. Se on ostanut kuormauslaitteita ja työmaanostureita Laitetukku Oy:ltä. Nämä koneet ja laitteet on leasingvuokrattu viiden vuoden kestävällä sopimuksella Rakennusvuokraamo Oy:lle vuokraus- ja muuta liiketoimintaa varten. Nyt kun sopimusta on jäljellä vielä kolme vuotta, Rakennusvuokraamo Oy on asetettu konkurssiin. Konkurssipesän hoitaja katsoo, että koneet ja laitteet kuuluvat konkurssipesän varoihin, koska vuokraamo on voinut vapaasti omistajan tavoin vuokrata eteenpäin koneita/laitteita ja myös näin on tehnyt erilaisin vuokrasopimuksin. Selvitä pankin oikeudellinen asema ja mihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota vuokraamon konkurssissa. Tehtävä 4 Vastaa lyhyesti oppikirjan (Jokela Kartio Ojanen, Maakaari, 2004) tietojen perusteella seuraaviin kysymyksiin. Lakikirjan yksinomainen siteerailu ei tuota pisteitä. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkinen luotettavuus Maakaaren mukaan? (3 pistettä)

6 6/6 Rakennusta tai laitetta koskevan oikeuden kirjaamista käsittelevän lainkohdan taustaideologia sekä säännöksen tarkoitus Maakaaren mukaan? (3 pistettä) Kiinteistöpanttioikeudellisen panttaussitoumuksen tekeminen, muoto ja sivullissitovuus Maakaaren mukaan? (4 pistettä)