1.3 Seismisten aaltojen kulkureitit ja kulkuajat. 1.5 Syvyyksien laskeminen yhdensuuntaisten rajapin ~ ojen Useita erisuuntaisia rajapintoja

Transkriptio

1 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ J Lehtimäki/PAL (33) SISÄLLYSLUETTELO 1 Pintaseisminen refraktio1uotaus 1.1 Yleistä menetelmästä 1.2 Seismiset aaltotyypit Seismisten aaltojen kulkureitit ja kulkuajat 1.4 Aikamatkakuvaajan laatiminen 1.5 Syvyyksien laskeminen yhdensuuntaisten rajapin ~ ojen kerrostapaus kerros tapaus 1.6 Erisuuntaiset rajapinnat kerros tapaus Useita erisuuntaisia rajapintoja 1.7 Mahdollisia virhetulkintojen syitä Pii1okerrokset Hitaat kerrokset 2 Kenttätyöt Bison 1570 B -seismografi11a 2.1 Laitteen esittely 2.2 Vasaraluotaus 2.3 Luotaus räjähdysaineita käyttäen 2.4 Esimerkki luotauksesta malleissa \

2 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Pintaseismisen refraktioluotauksen tulokset Enon, Maljasalmen, Melavaaran, Miihkalin ja Usinjärven alueilla 3.1 Yleistä Lähdeluettelo Liitteet 17 kpl Valokuvia 3.2 Tulokset tutkimusalueittairi Eno Riutta Maljasalmi Melavaara Miihkali Usinjärvi 3.3 Menetelmän arviointia

3 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ PINTASEISMINEN REFRAKTIOLOOTAUS 1.1 Yleistä menetelmästä Pintaseismistä refraktioluotausta käytetään ohuiden (0-50 m) pintakerrosten tutkimiseen. Menetelmää käytetään määritettäessä eri maalajikerrosten paksuuksia, pohjavedenpinnan ja erityisesti peruskallion pinnan syvyyttä. Samalla saadaan tietoa irtomaakerroksen lujittumisasteesta, mahdollisista maalajeista sekä peruskallion kivilajista ja rikkonaisuudesta. Seismisiä nopeuksia käytetään yleisesti selvitettäessä maaperän kaivuvaikeusastetta ja kantokykyä. Seisminen refraktioluotaus pohjautuu seuraaviin tietoihin: 1 elastiset aallot kulkevat tarkalleen maarätyllä nopeudella eri väliaineissa ja 2 kaikki seismiset aallot kulkevat eri kerrosten läpi noudattaen fysikaalisen optiikan lakeja. Tavallisesti seisminen nopeus suurenee tiheyden kasvaessa. Nopeus on alhaisin keveissä ja kuivissa pintamaissa, joissa se P-aallolla on pienimmillään n. 300 m/s. Ehjissä ultraemäksissä kivilajeissa P-aallon nopeus voi olla jopa m/s. Air Sand Water Glacial moraine Limcstones and dolomites Rock salt Granites and other deepseated rocks P-aalto ,450 1,500-2,700 3,500-6,500 4,000-5,500 S-aalto ,300 1,800-3,800 2,000-3,200 4,600-7,000 2,500-4, Seismiset aaltotyypit Taulukko 1. Yleensä refraktioluotausta suoritettaessa oletetaan väliainekerrokset jokseenkin homogeenisiksi ja ni i den rajapinnat tasoiksi. J6tta luotaustulokset voidaan tulkita oikein, on kerrosnopeuksien kasvettav a syvyyden kasvaessa. Hitaan välikerroksen havaitse minen tuloksista on mahdotonta. Insinööriseismologiassa havaitaan kolmen tyyppisiä seismisiä aaltoja:.

4 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ pitkittäinen aalto (P) poikittainen aalto (S) Rayleighin pinta-aalto P- ja S-aalto voivat kulkea pinnassa, mutta ne myös tunkeutuvat syvälle eri kerroksiin palaten takaisin heijastumisen tai taittumisen johdosta. Rayleig~in pinta-aallon amplitudi pienenee nopeasti syvyyden kasvaessa ja se liikkuu käytännössä vain pintaa pitkin. Jokainen aaltotyyppi kulkee omalla nopeudellaan. P-aalto on n. 2 kertaa nopeampi kuin S-aalto ja Rayleighin aallon nopeus on n kertainen verrattuna S-aaltoon. Insinööriseismologiassa melkein kaikki työ perustuu P-aallon käyttöön. Syynä on P-aallon helppo havaittavuus, koska se nopeudestaan johtuen saapuu aina ensirrmalsenä. S-aalto tulee myöhemmin ja sen tunnistaminen on tavallisesti vaikeaa. Rayleighin aallolla on laaja amplitudi ja pieni taajuus ja se erottuu seismogrammista selvänä, mutta sen informaatioarvo on pienestä tunkeutumissyvyydestä johtuen heikko. Eri aaltotyyppien kuljettama energiamäärä riippuu täryaallon synnyttämistavasta. Vasaran isku tai painon pudotus aiheuttaa voimakkaan Rayleighin aallon, kun taas syvällä räjäytetyn panoksen energiasta vain pieni osa muuttuu pinta-aalloksi. 1.3 Seismisten aaltojen kulkureitit ja kulkuajat Seismografin piirtämä kuva (seismogrammi) osoittaa maan liikkeitä ajan funktiona värähtelylle herkän tuntoelimen (geofonin) kohdalla. ~äydellisessä seismogrammissa on nähtävissä useita erillisiä täryaallon saapumisaikoja. Tämä ei aiheudu ainoastaan aaltojen erilaisista nopeuksista, vaan myöskin niiden erilaisista kulkureiteistä.

5 -"l"~ _ _ _ _~ OUTOK U M PU Oy MALMINETSINTÄ <A> / c suora aalto t ~ J _ - -J#J I "'-.t heijastunut /// ~ \, aal to ~ / I \ ' /' I \' /'/' / I t v,, ',/' /,/ I Kuva 1. Täräytyspaikalta geofoniin saapuvien aaltojen voi ajat~lla kulkeneen pääasiassa kolmella eri tavalla: suoraan pintakerrosta pitkin heijastumalla syvemmällä olevista rajapinnoista taittumalla syvemmällä olevista kerroksista (kuva 1). Kuvassa 2 on laskettu eri reittejä saapuvien aaltojen kulkuajat etäisyyden funktiona. Tässä esimerkissä pintakerroksen nopeutena (VI) on jalkaa, paksuutena 0 jalkaa ja toisen kerroksen nopeutena (V ) jalkaa. Kuvasta 3 voidaan nähdä, että ly~yillä etäisyyksillä saapuu ensimmäisenä suora aalto ja suuremmilla kuin 345 jalan etäisyyksillä toisesta kerroksesta taittunut aalto. Suoran ja taittuneen aallon saapumisajat muuttuvat lineaarisesti matkan funktiona. o ISTANCE (FEET) ~_ _ Kuva 2.

6 OUTO KUMPU Oy MALMINETSINTÄ Aikamatkakuvaajan laatiminen Suora ja taittunut aalto ovat ainoita, jotka voivat aiheuttaa ensimmäisiä pu1sseja seismogrammiin, ja käytännössä muiden pu1ssien tunnistaminen on usein mahdotonta. Insinööriseismo1ogiassa käytettävät 1aitteistot mittaavat aikaa, joka seismise1tä aa11o1ta kuluu sen ku1kiessa täräytyspaika1ta geofoni11e. Täryaalto voidaan saada syntymään esim. 1eka11a lyöden, painon pudottamisella tai räjäyttämä11ä maassa panos. Laitteistosta riippuen ensimmäisen pulssin saapumiseen kuluva aika saadaan suoraan numeroina, luetaan piirturin paperi1ta tai seismografin kuvaputke1ta. Saaduista tuloksista voidaan piirtää ai~amatkakuvaaja. iq-'s aika li I Idt _...1 I dx I I L- ~ ~I_X_C ~ ~ ~ ~matka [m] Kuva 3. Kuvan 3 aikamatkakuvaaja on muodostunut seuraavien arvojen perusteella: lyöntipisteen etäisyys geofonista m seismogrammista luettu aika -3s Kuvaajasta voidaan lukea nopeudet esim. seuraavasti : 5 m s = m s

7 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ dx V = = 2 dt m s = 2 000!!! s Samoin kuvaajasta saadaan V, -suoran ja V -suoran 2 leikkauskohta X = 20 m, jo~a kutsutaan kriittiseksi matkaksi ' sekä V~ -suoran ja aika-akselin leikkauskohta T i = ms, jota kutsutaan leikkausajaksi. Tarkasteltuaikamatkakuvaaja voisi syntyä kuvan 4 mukaisesta varsin tavallisesta kerrosmallista, jossa VI on ensimmäisen ja V 2 toisen kerroksen seisminen nopeus Kuva 4. Kohtaan X kulkee seismisen aallon nopein reitti suoraan pitkin pintakerrosta. Mentäessä kauemmaksi X :stä aalto kulkee välin nopeimmin käyttäessään h?väksi toista kerrosta, ja seismogrammin ensimmäinen pulssi syntyy taittuneesta aallosta. 1.5 Syvyyksien laskeminen yhdensuuntaisten rajapintojen malleissa kerrostapaus Snelliuksen lakia käyttäen voidaan varsin helposti johtaa kaava, jolla aikamatkakuvaajasta saatavien arvojen perusteella pystytään määräämään pintakerroksen paksuus 2 -kerrosmallissa. Kaava käytettäessä leikkausaikaa, jolloin sanotaan laskun suoritettavan leikkausaikamenetelmällä Kaava käytettäessä kriittistä matkaa (kriittinenmatkamenetelmä)

8 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ D=X c kerros tapaus Vi ( ( ( ( ( ( ( < ( < ( ( < ( V 2 > > > > > > > >, V 3 > >, >, } Kuva 5. Kolmikerrosmalli ja sen synnyttämä aikamatkakuvaaja näkyvät kuvassa 5. Aikamatkakuvaajasta voidaan lukea seuraavat arvot: VI ensimmäisen kerroksen nopeus II II V 2 toisen II. V 3 = kolmannen " X = ensimmäinen kriittinen matka xci II II = toinen T c2 = toisen kerroksen leikkausai ka T i2 II i3 = kolmennan " Kerrospaksuudet saadaan laskettua näiden arvojen perusteella

9 OUTOKUMPU Oy MALMIN ETSINTÄ kerros, leikkausaikamenetelmä 1. kerros, kriittinenmatkamenetelmä _ _# '_-----,... I! 1 V 2 - VI [ 2V j + V 'J = XcI - _ kerros, leikkausaikamenetelmä 2. kerros, kriittinenmatkamenetelmä Toisen kerroksen laskukaavoissa esiintyvät suureet P ja Q ovat nopeuksien funktioita <)= - 1

10 ---~._-~. ~... OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Erisuuntaiset rajapinnat kerrosmalli.> o ;;: " <)"# < '" < <"" Kuva 6. Suoritettaessa luotausta kuvan 6a esittämässä paikassa, missä maanpinta ja ensimmäinen rajapinta eivät ole yhdensuuntaisia, saadaan nopeudelle V liian pieni arvo. Koska syvyyttä D laskettaessa kaytetään 2 apuna v :a, on tuloksena todellista pienempi syvyys 2 D. Kuvan 6b tilanteessa saadaan V ja sen seurauksena myös D liian 2 suureksi. Jotta voitaisiin välttyä kaltevien rajapintojen aiheuttamilta virheiltä, on luotaus suoritettava samaa linjaa pitkin vastakkaissuuntaisena. A ~A B c B Kuva I 7 (J 1 Aikamatkakuvaajassa, joka on kuvan 6a tapauksessa kuvan 8 tyyppinen, tulee nopeuksien V 1A ja V 1B olla samansuuruiset, koska kerrosten on oltava homogeenisia. Jos näin ei ole, on maatyyppi linjan päissä erilainen. Samoin arvojen T BA ja T AB tulee olla yhtäsuuria, koska seismiset aallot Kulkevat molempiin suuntiin yhtä nopeasti. i "-- -._.,...

11 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ / A X CB B Kuva 8. Kuvasta 8 voidaan lukea seuraavat arvot: V 1A jos eivät ole aivan samansuuruisia, V 1B lasketaan keskiarvo V 2A "alamäkinopeus" V < V 2A 2B V 2B "ylämäkinopeus" T ia leikkausaika A-päässä T'B leikkausaika B-päässä Xl kriittinen matka A-päässä kriittinen matka B-päässä X~~ Saatujen arvojen avulla pystytään laskemaan rajapinnan kaade ~, toisen kerroksen todellinen nopeus sekä syvyydet linjan molemmissa päissä. Jälleen voidaan syvyydet laskea käyttäen avuksi joko leikkausaikaa tai kriittistä matkaa. Kaavat leikkausaikamenetelmässä V 2 T ia 2 COS () 1 V 2 T ib 2 COS 0 1

12 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Kaavat kriittinenmatkamenetelmässä D A = X ca V 2 - VI COS () + XcA T AN () 2 COS () JV22-V1'l 2 D B = X cb V 2 - VI COS () _ X cb TÅN () 2 COS () JV22-Vl2' Useita erisuuntaisia rajapintoja Laskettaessa monikerrostapausta, jossa Qn useita kaltevia rajapintoja, on kätevintä käyttää tietokonet~a. Eri tyisesti, jos tulokset halutaan tarkkojen kaavojen avulla, muodostuvat laskut laskutikulla tai taskulaskimella pitkiksi ja siten myös vaikeiksi suorittaa virheettömästi loppuun. OKME:ssa käytetyllä tietokoneohjelmalla SEISM2 voidaan laskea kuusikerrosmalliin asti useita kaltevia rajapintoja sisältävien mallien todelliset nopeudet, rajapintojen kaateet, kerrospaksuudet sekä kerrosten alapintojen syvyydet. Laskettavan mallin tulee edes suunnilleen täyttää seuraavat ehdot, jotta tulokset olisivat oikeita: 1 nopeuden tulee jokaisessa kerroksessa pysyä vakiona 2 3 kerrosnopeuksien tulee kasvaa syvyyden kasvaessa (V l < V2 - V 3 jne.). kerrosten rajapintojen tulee olla tasoja. Jos ylläolevat ehdot on täytetty, on aikamätkakuvaaja esim. kolmikerrosmallissa seuraavanlainen (kuva 9): Jos aikamatkakuvaaja ei täytä kuva,sta 9 selviäviä ehtoja, eikä sitä saada pakotettua niihin, ei luotausta voida tietokoneohjelmalla SEISM21askea vastakkaissuuntaisena. Oletettu malli ei silloin ole täyttänyt vaadittuja ehtoja.ja saatavat tulokset olisivat virheellisiä..., ", ~. "1'!

13 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ T itöö 2 olla htösuuria T 2 '...,," ",,", pitöä olla htö suuria.,," T3. T 3... "./ T8 2 A B Kuva Mahdollisia virhetulkintojen syitä Piilokerrokset Tällaisessa tapauksessa on laskut usein suoritettava aivan kuin kyseessä olisi yhdensuuntainen luotaus, jolloin A- ja B-pää lasketaan erikseen. Tämä tapahtuu antamalla päätteelle samat arvot kahteen kertaan, jolloin tietokone laskep. tulokset yhdensuuntaisten kerrosten tapauksena. Jos rajapinnat ovat todellisuudessa olleet erisuuntaisia, ovat saatavat tulokset virheellisiä. Monikerrostapauksissa tulee kerrosten olla riittävän paksuja, jotta ne näkyvät aikamatkakuvaajassa. Esim. kolmikerrostapaus tuottaa tavallisesti aikamatkakuvaajan, jossa on kolme nopeussuoraa. Jos toinen kerros on riittävän ohut, on mahdollista, että lyönti- tai räjäytyspisteet sattuvat siten, ettei toiselle kerrokselle muodostu lainkaan omaa nopeussuoraansa. Tällöin tulkinta tapahtuu kaksikerrosmallia käyttäen ja peruskallion pinnan syvyyden arvo saadaan liian pienenä. Epäiltäessä ohuen kerroksen olemassaoloa tulee luotaus suorittaa sopivasti tihennetyllä lyönti- cai räjäytyspistevälillä.

14 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Hitaat kerrokset Tavanomaisessa seismisten luotausten tulkinnassa oletetaan kerrosten nopeuksiert kasvavan syvyyden kasvaessa. Hitaiden välikerrosten esiintyminen on kuitenkin mahdollista. Hidas välikerros ei aiheuta aikamatkakuvaajaan omaa nopeussuoraansa. Kolmikerrostapausta, jossa keskimmäinen kerros on edellistä hitaampi, saadaan kaksikerrostapauksen aikamatkakuvaaja. Tulkinnasta saatava irtomaakerroksen paksuus on suurempi kuin todellinen. Virhe paljastuu esim. verrattaessa tuloksia kairaustietoihin.

15 OUTOKUMPU Oy MALMIN ETSINTÄ KENTTÄTYÖT BISON 1570 B -SEISMOGRAFILLA 2.1 Laitteen esittely Bison 1570 B on yksikanavainen seismografi. Laitteen erikoisuus on muistava ja sumrnaava kuvaputki, jolle geofonin vastaanottama täryaalto piirtyy. Vasaraluotauksessa samalla pisteellä voidaan lyödä useita kertoja, ja geofoniin saapuvat täryaallot sumrnautuvat kuvaputkelle. Hälriöaallot kumoavat satunnaisina toisiaan. Käytettäessä räjähdysaineita ei kuvaputken summausominaisuudelle juuri ole käyttöä, koska selvä kuva saadaan helpoimmin yhdellä räjäytyksellä. Säde aloittaa x-pyyhkäisyn, kun lekan varressa tai kondensaattorilaukaisimen aikamerkkilaitteessa oleva rele sulkeutuu. Pyyhkäisyajat voidaan valita seuraavista: 25, 50, 0, 250 tai 500 ms. Pyyhkäisyaika on syytä pyrkiä valitsemaan siten, että ensimmäinen positiivinen pulssi syntyy kuvaputken puolivälin vasemmalle puolelle. y-suunnassa tapahtuvan poikkeutuksen suuruutta säädetään gain-nupista. Kuvaputkella näkyvää "pystyväkästä" liikutetaan marker-position nupista, ja vasemmasta yräkulmasta voidaan lukea aika, joka säteeltä kuluu pyyhkäisyyn merkin kohdalle. Kuvaruudun vasemmassa laidassa oleva valopiste osoittaa liikkumisellaan senhetkistä taustatärähtelyn voimakkuutta. Bisoniin on mahdollista kytkeä samanaikaisesti kaksi geofonia. Ne toimivat täysin toisistaan erillisinä, ja järjestelyn tarkoituksena on vain vastakkaisluotausten nopeuttaminen. Bisonin huonohko suojaus kosteutta vastaan ~n syytä muist~ a kenttäolosuhteissa. Seuraavan sivun ylälaidassa olevasta kuvas~a nähdään kaapelien sijoitus laitteeseen (1),vasaraluotausta ja (2) räjähdysaineluotausta tehtäessä.

16 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ , Bison 1570 B vasaraan... geofoni 2: een jjeofoni I :een ~ nalliin II ts=j 0 0 'f 2. aikame rkki- laite laukais ulaite I 2.2 Vasaraluotaus Kuva 1. Lekaa voidaan käyttää täryaallon synnyttämiseen paikoissa, joissa maanpinta on kova. Vasaraluotauksen käyttö on hankalaa paksuturpeisissa, kosteissa metsissä ja soilla täysin mahdotonta lyöntialustan tai lekan uppoamisen johdosta. Tavanomainen vasaraluotauslinjan pituus on 50 m, jolloin saadaan tietoa n. 15 m syvyydestä. Lyöntipaikat voisivat sijaita vaikka seuraavan kaavion osoittamissa kohdissa. geofoni 2,5 5 7, m Saatavat arvot on heti merkittävä mm-paperiin, jotta lyöntiväliä voidaan tarvittaessa tihentää tai harventaa. Yli 50 m:n linjojen luotaus on täryaallon pienuudesta johtuen usein mahdotonta. Heikko pulssipeittyy helposti taustameluun, jonka pahin aiheuttaja on tavallisimmin tuuli. Sopiva vahvistuksen arvo (gain-nuppi) saadaan kokeilemalla. Liian suuren vahvistuksen ja häiriöiden "sekoittaessa" kuvan kannattaa kuvaputki "pyyhkiä" (qlear memory -painike) ja yrittää tulosta uudelleen, kunnes päästään luotettavaan arvoon. Vasaralla lyötäessä on pidettävä vähintään 3 s:ri tauot, koska Bison ei ota tiheämmin tietoa v5istaan. Jos kuvaputken kuva alkaa muuttua itsekseen 3 s:n välein, on aikamerkki-

17 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ johto oikosulussa. Vika on useimmiten vasaran releessä ja se voidaan tavalliiesti korjata maastossa. 2.3 Luotaus räjähdysaineita käyttäen Räjähdysaineita käyttäen voidaan luodata pitkiä linjoja, jolloin saadaan tietoa useiden kymmenien metrien syvyydestä. Erityisen helppoa on luotaus soilla ja muissa kos~eissa paikoissa, joissa vesi toimii tehokkaana täkkäyksenä. Hankalinta on panostustyö kivikkoisessa maaperässä, johon on vaikea saada rautakangella reikää. Panoksen kunnollinen täkkääminen voi myös olla vaikeaa. Turvallisuuden vuoksi on panos peitettävä kumimatolla. Jo 50 x 50 cm moottorikelkan telamaton pala estää tehokkaasti kivien lentelyä. Bisonin summausmahdollisuuden käyttö räjäytystyössä kannattaa harvoin. Selvä kuva on pyrittävä saamaan sopivalla panoksella ja oikealla vahvistuksella yhdellä räjäytyksellä. Alla olevassa kuvassa on mahdollinen panostuskaavio 0 m:n linjalle. Metrilukemien päälle on merkitty vahvistuksen arvo ja alapuolelle tarvittava räjähdysa~nemäärä. Kaikki arvot ovat vain viitteellisiä ja sopisivat lähinnä hiekkatai hiesumaalle. geofoni x x m g dynam. x = nalli Kuva 2. Suori tettaessa vastakkaisluotausta voidaan molemmille geofo nc:'. 2- ~_c_ tarkoitetut panokset ladata samanaikaisesti. Panosten tullessa vierekkäin on niiden väliin jätettävä riittävästi maata.

18 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Lataussyvyys on pyrittävä koko linjan ajan pitämään suunnilleen vakiona, esim. 0.4 m:nä. Havaintopaperiin on tehtävä merkintä poikkeuksellisesta panoksen sijoituspaikasta, kuten ojan pohjasta tai suuren kiven kupeesta. Tulokset merkitään mm-paperille jo luotauspaikalla, jotta osataan tehdä tarvittavat uusinnat ja tihennykset. Jos vastakkaisluotauksessalinjan pituus huomataan riittämättömäksi irtomaakerroksen paksuuden määräämiseen, voidaan linjaa jatkaa geofonista välittämättä kunnes saadaan kallionoperis. Tällöin on kuitenkin muistettava, että kalliopinnan kaltevuutta ei tuloksista varmuudella saada laskettua Esimerkki luotauksesta Miihkalissa tehdystä luotauksesta (linja 2, x = 83.00, Y = ) otettiin Bisonin kuvaputkelta valokuva jokaisen räjäytyksen jälkeen filmille, jonka herkkyys oli 400 ASA aukkoa 4 ja nopeutta 1/30 s käyttäen. Negatiivista tehtyyn pinnakkaiskopioon on merkitty kuvien kohdalle räjäytyspisteen etäisyys geofonista. Valokuva on liitteenä 3. Käytetyt räjähdysainemäärät ja vahvistukset olivat suunnilleen kuvaan 2 merkittyjä. Luotauksesta saadut tulokset merkittiin mm-paperille (liite 4) välittömästi mittauksen edistyessä. Koska saadut seismogrammit olivat selviä ja aikamatkakuvaajaa hahmoteltaessa todettiin räjäytyspisteiden riittävän, ei lisäpanoksia tarvittu. Millimetripaperiin on piirretty lopullista tulkintaa tehtäessä käytetyt aikamatkakuvaajat sekä niistä saadut laskuissa tarvittavat arvot. Aikamatkakuvaajaa tarkasteltaessa todetaan maatyyppien eril a~ ~ :; ~~

19 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ linjan päissä. Koska tulkintamallissa oletettuja ehtoja kerrosten homogeenisuudesta ja suorista rajapinnoista ei ole täytetty, on linjan päät laskettu erikseen yksisuuntaisina luotauksina. Kallionopeutena on molempiin suuntiin käytetty m/s, jonka mukaan myös leikkausajat t on luettu. 3 Irtomaakerrosten paksuudet laskettiin "keskustelevalla" tietokoneohjelmalla SEISM2. Koska kyseessä oli yksisuuntaisen luotauksen tulkinta, annettiin tietokoneelle samat arvot kahteen kertaan liitteestä 5 selviäväliä tavalla. Kun kone o~ saanut kaikki haluamansa tiedot, tulostaa se nopeudet, kerrospaksuudet sekä kerrosten alapintojen syvyydet. Luotauslinjan itäpäässä olevasta syväkairausreiästä Ju!Mi-20 saadaan irtomaakerroksen paksuudeksi 16 m. Vastaavasta kohdin seismisestä tulkinnasta saatu arvo on 19.6 m. Virhe on saattanut syntyä esim. siksi, että luotauspaikka erosi tulkintamallista, jossa oletettiin rajapinnat tasoiksi ja kerrokset homogeenisiksi. Syynä voisi olla myös hidas välikerros.

20 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ PINTASEISMISEN REFRAKTIOLUOTAUKSEN TULOKSET ENON, MALJASALMEN, MELAVAARAN, MIIHKALIN JA USINJÄRVEN ALUEILTA 3.1 Yleistä Pintaseisminen refraktioluotaus, jossa haluttiin tutkia menetelmän sopivuutta irtomaakerroksen paksuuden ~ääritykseen, tehtiin toukokuussa 1976 Outokummun ympäristössä. Pääosa luotauslinjoista oli valittu paikoista, joista jo ennestään oli iskuporauksella tai syväkairauksella saatua tietoa peruskallion pinnan syvyydestä. Työryhmässä oli laturin lisäksi yksi tai kaksi henkilöä. Kolmen hengen ryhmä tarvitsi käyttöönsä kaksi autoa, sillä räjähdysaineita kuljetettaessa saa autossa olla korkeintaan kaksi henkilöä.! I [ l i! I ' Mittauslaitteistona oli yksikanavainen kuvaputkella varustettu Bison 1570 B -seismografi. Luotauksissa käytettiin vuorotellen kahta geofonia, jolloin vastakkaisluotauksien suoritus nopeutui. Täryaallon aikaansaamiseksi räjäytettiin tavallisesti pieniä panoksia, mutta joillakin linjoilla käytettiin myös lekaa vertailun mahdollistamiseksi. Panokset upotettiin n. 0,5 m:n syvyyteen kevyellä rautakangella tehtyihin reikiin. Tarvittu räjähdysainemäärä vaihteli pelkästä nallista 0 g:n dynamiittipötköön rekisteröintietäisyydestä ja maastosta riippuen. Työn aikana kului n kpl metrin johtimilla varustettua UR-nallia ja n. 20 kg dynamiittia. Vasaraluotauksissa käytettii: isoa lasikuitupäistä lekaa, jolloin ei tarvittu lainkaan hankalaa ja toisinaan kilahduksillaan virheitäkin aiheuttavaa lyöntialustaa. Tutkimustyön aikana tehtiin kaikkiaari 48 luotausta 39:ssä eri paikassa.

21 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Taulukkoon 1 on kerätty eri alueilla suoritettujen luotausten yhteispituudet../ räjähdysaineilla vasaralla vastakkaisl. yhdens. vastakkaisl. yhdens. Eno Riutta 250 m Maljasalmi 500 m Melavaara 300 m 0 m Miihkali 1400 m 50 m 50 m Usinjärvi 750 m 0 m 150 m ~3 650 m m 200 m 200 m 50 m -. Taulukko 1. Suurimmat vaikeudet mittauksen aikana aiheutti routainen maa. Lähellä ( ~ 15 m) geofonia räjäytettäessä kuvaputkelle syntyi ensimmäinen pulssi "väärän"-merkkisenä. Tämä aiheutui ilmeisesti pinta-aallosta, joka kulki nopeasti P-aallon etenemiselle liian ohutta routakerrosta pitkin. Ilmiö esti paikoin ohuen pintamaakerroksen paksuuden tarkan määrityksen ja aiheutti siten virhettä myös muiden kerrosten alapintojen syvyyksiin. 3.2 Tulokset tutkimusalueittain Eno Riutta Mittauspaikat olivat tasaista kuivaa kangasmaata, jossa oletukset suorista rajapinnoista ja homogeenisista kerroksista pitivät ilmeisen hyvin paikkansa. Oulujoki Osakeyhtiö on suorittanut alueella seismisen kalliopintaluotauksen v Tehdyssä raportissa todetaan alueen soveltuvan hyvin seismiseen luotaukseen.

22 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Linjat 1 ja 2 Aikaisemmin alueella tehdyn seismisen tutkimuksen perusteella tiedettiin odottaa paksua irtomaakerrosta. Linjalla 2 käytettiin tästä johtuen ISO m:n geofoniväliä. Kummastakin luotauksesta voitiin laatia erittäin luotettavilta vaikuttavat aikamatkakuvaajat. Niistä lasketut nopeudet ja kerrospaksuudet on kerätty vuoden 1961 mittausten vastaavien tulosten kanssa taulukkoon 2. linja 1, B-pää, x = , Y = VI V 2 -V 3 V 4 V s h l h 2 h 3 h 4 D ls S ls linja 2, A-pää, x = , y = VI V V V V h h s l 2 h h D linja 2, B-pää, x = , Y = VI V 2 V 3 V 4 V 5 h 1 h 2 h 3 h 4 D h n D = kerroksen n paksuus = irtomaakerroksen paksuus Taulukko 2. Linjalta 1 saadut arvot ovat hyvin samankaltaisia, mutta linjan 2 tulkinnassa on eroja sekä käytetyssä mallissa että saaduissa kerrospaksuuksissa. Vuoden 1961 mittauksia tutkittaessa on käytetty nelikerrosmallia, kun nyt tehdyssä työssä on päädytty viisikerrosmalliin. ~ämä suuremmaksi saadun kallionopeuden kanssa yhdessä aiheuttaa erityisesti linjan A-päähän aikaisempaa suuremman arvion irtomaakerroksen paksuudesta.

23 OUTOKU,MPU Oy MALMINETSINTÄ Maljasalmi Luotaukset 1 ja 2 tehtiin märällä suolla, josta routa oli jo sulanut. Pienilläkin panoksilla saatiin riittävän suuret täryaallot. Luotaukset 3 ja 4 tehtiin vaihtelevassa, kuivassa metsämaastossa. geofonin kaapelissa. Työskentelyä haittasivat asutus ja vika Linjat 1 ja 2 Viurusuolla tehtyjen luotausten aikamatkakuvaa j at ovat selväpiirteisiä. Luotauksesta n:o 1 lasketut pintakerroksen paksuudet ovat hyvin erilaiset. Tämä sopinee hyvin yhteen todellisuuden kanssa, koska linjan A-pää on avoimella suolla ja B-pää a~van metsäsaarekkeen laidassa. Linjat 3 ja Melavaara Luotausta n:o 3 ei turvallisuussyistä voitu suorittaa vastakkaissuuntaisena, koska räjäytystyötä olisi pitänyt tehdä liian lähellä asutusta. Luotauksen n:o 4 B-pää jäi myös puutteelliseksi geofoniin johtavan kaapelin vikautumisen vuoksi. Aikamatkakuvaajien selvyydestä johtuen voidaan tulkintatuloksia pitää kohtuullisen luotettavina: Topografia vaihtelee voimakkaasti Melavaarassa. Myös soilla olleilla mittauspaikoilla peruskallion pinta oli hyvin epätasainen. Paksusta roudasta johtuen tarvittiin kunnon tulosten saamiseksi isohkot panokset. Linjat 1 ja 2 Irtomaakerroksen tyypin erilaisuus linjan palssä heikentää trilkinnan luotettavuutta. Iskuporauksen tulosten perusteells tiedetään peruskallion pinnan olevan kohtalaisen epätasainen. Aikamatkakuvaajasta on irtomaakerroksen suuruus luokka kuitenkin saatu määrättvä.

24 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Linja 3 Luotaus suoritettiin routaisella suolla. Lähellä geofonia räjäytettäessä ei saatu oikeanmerkkistä 1. pulssia, jolloin tulkinnan tarkkuus kärsii. Lasketut syvyydet lienevät silti suunnilleen oikeita../ Linjat 4, 5 ja 6 Iskuporauksen perusteella tiedetään peruskallion.pinnan vaihtelevan voimakkaasti. Luodattu profiili oli pääosaltaan routaisella suolla ja lähellä geofonia ammuttaessa ei P-aallon saapumisajankohtaa pystytty aina lukemaan. Luotauksesta n:o 4 ei varsinaisesti voida laskea irtomaapaksuutta, mutta aikamatkakuvaajan perusteella on mahdollista varsin tarkasti hahmotella kallion pinnan syvyysvaihtelut Miihkali Melkein kaikki alueen luotaukset tehtiin paikoissa, JOlssa on suuri irtomaavahvuus. Tästä johtuen pieni hajonta mittauspisteissä ei aiheuta vielä suurta suhteellista virhettä. Millään luotauspaikalla ei topografia vaihdellut voimakkaasti. Tutkimusalue soveltui hyvin seismiseen lbötaukseen. Työn onnistumista häiritsi paikoitellen routainen suo. Linjat 1, 2 ja 3 Luotaukseen n:o 1 piirretty aikamatkakuvaaja vaikuttaa luotettavalta, vaikka irtomaakerrokset linjat päissä ovat erityyppisiä. Linjan A-päässä ollut syväkairausreikä varmistaa tulkinnan olevan onnistuneen. Linjallan:o 2 on.eri aikoina suoritettu 2 luotausta räjähdysaineita käyttäen sekä 2 vasaraluotausta. Tulokset on koottu taulukkoon 3. Kaikilla kolmella vastakkaisluotauksella on saatu suunnilleen samat arvot irtomaakerroksen paksuudesta.

25 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ ~inja n:o 2 sijaitsi kuivassa kangasmaastossa, joka soveltui erinomaisesti vasaraluotaukseen. I-luotaus II-luotaus vasaraluot. vasaraluot. Juj'Ivti-20 x = A Y A Y A Y A Y kalliosyv. B y 56. B Y 56. B Y 56. ~ Y VIA VIB V2A V2B VA kallio VB " OlA DIB DA kallio DB kallio (min.) 16 m.;. : Taulukko 3. Vasaraluotauksista toinen tehtiin vastakkais- ja toinen yksisuuntaisena. Yksisuuntaisesta luotauksesta ei linjan 70 m:n pituudesta huolimatta pystytty kallionopeutta määräämään eikä siten myöskään kalliopinnan syvyyttä. Vastakkaisluotauksen A-päälle saatiin mä,ärättyä irtomaakerroksen paksuus, mutta B-päälle ainoastaan minimiarvo. Kaikista tulkinnoista on 2. linjan B-päälle saatu liian suuri irtomaapaksuus. Mahdollinen syy pienen virheen syntymiseen voisi olla hidas välikerros. Luotauksen 3 kohdalla eri kerrosten rajapinta ei ole taso. Aikamatkakuvaajasta voidaan päätelläkallionpinnan kulku, jota on hahmoteltu piirrokseen. B-pään tulkintatulosta vahvistaa syväkairaustieto.

26 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Linjat 4 ja 5 Kummastakin luotauksesta on ollut helppo piirtää aikamatkakuvaajat. Mittaustulokset asettuvat hyvin nopeussuorille. Luotauksesta 4 laskettu irtomaapaksuus täsmää tarkalleen syväkairaustietoon. Linjat 6, 7, 8,9 ja Profiili x = , Y = on jo vuonna 1974 luodattu seismisesti. Silloisen tutkimuksen tarkoltus ei ollut määrittää tarkasti irtomaapeitteen paksuutta. Raporti ssa "040/4311 /E Penttilä/74 Seisminen tutkimus" sanotaan kuitenkin irtomaavahvuuden kasvavan itään ja olevan "useiden kymmenien metrien luokkaa". Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan paksuin irtomaapeite on linjan keskivaiheilla, jossa se on jopa yli 30 m. Erityisesti luotausta 7 häiritsi suon routaisuus. Luotauksia 7 ja 8 lukuun ottamatta mittauspisteet sopivat hyvin nopeussuorilie. Profiililta ei ole käytettävissä kairaus- tai iskuporaustietoja, mutta aikamatkakuvaajista laskettuja arvoja voidaan pitää varsin luotettavina. Linjat 11, 12 ja 13 Profiilin x = , Y = , luotaukset sijaitsevat kohdissa, joissa kairausrei'istä saadaan kontrol l i tulkintatuloksille. Luotauksen n:o 11 mittaus tulokset asettuvat hyvin nopeussuorille ja aikamatkakuvaajan perusteella laskettu irtomaapaksuus täsmää tarkalleen A-päässä olevasta s yväkairausreiästä saatuun tietoon. Luotauslin j a n 12 mi t taus tulokset eivät pai koin a s e t u piirretylle aikamatkakuvaajalle. Hajonta johtunee irtomaakerroksen

27 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ epähomogeenisuudesta tai peruskallion pinnan vaihtelusta.. Tulkinnasta saadaan A-pään irtomaavahvuudeksi 14.7 m, kun se syväkairauksella on todettu 12.3 metriksi.! Luotauksessa 13 on välillä jakso, jossa irtomaakerros on nopeampi tai ohuempi kuin muulla linjalla. A-päässä saadaan kontrolli tulkintatulokselle. Irtomaakerroksen paksuus on 19.3 m ja aikamatkakuvaajasta saadaan 22.3 m. Virhe on suunnilleen sama kuin edellisessäkin luotauksessa Usinjärvi Tutkimusalueella irtomaakerroksen vahvuus vaihteli lyhyenkin linjan matkaila suuresti. Joillakinmittauspaikoilla oli myös suuria lohkareita, jotka aiheuttavat mittaus tulokseen hajontaa. Tuloksia tulkittaessa tehtävät oletukset suorista rajapinnoista ja homogeenisista kerroksista pitävät huonosti paikkansa. Tulkinnoista saaduissa tuloksissa on pienestä irtomaavahvuudesta johtuen suuria suhteellisia virheitä, vaikka poikkeamat metreinä ovat pieniä. Paikoin töitä vaikeutti myös routainen maa. Usinjärven tutkimusalue ei tehtyjen mittausten perusteella sovellu hyvin seismiseen luotaukseen. Linja 1 Iskuporauksen perusteella tiedetään linjan n:o 1 kohdalla irtomaakerroksen vaihtelevan huomattavasti. Luotauksen tulkinta antaa hyvän keskiarvon kaltevuudelle ja kaateelle. Linja 2 Paikalla on tehty vastakkaisluotaukset samassa kohdin n. 3 viikon välein. Lisäksi linjan molemmista päistä poispäin on tehty yhdensuuntaiset luotaukset. Tulokset on kerätty taulukkoon 4. Vielä toukokuun lopullakin oli maa pahasti roudassa linjan B-päässä. Saadut tulkintatulokset eroavat

28 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ suuresti toisistaan sekä iskuporauksella saaduista arvoista. Aikamatkakuvaajat on tulkittu toisiinsa vertaamatta. Niitä yhdessä käytettäessä päästäisiin paljon parempaan lopputulokseen. I-luotaus II-luotaus III-luotaus IV-luotaus L = A K=20.60 A K=20.60 K= VIA B K=20.65 B K=20.65 (~ 20.55) (---4>20.70) VIB rt S 400 c: Pl ~ :J VA kallio X" P VB kallio rt rt 5000 DA kallio Pl 0 :;:l DB kallio DA iskuporaus 6.4 DB iskuporaus 6.6 m Taulukko 4. Linjat 3 ja 4 Linjoilla 3 ja 4 luodattiin sekä lekaa että räjähdysaineita käyttäen. Tulokset on kerätty taulukkoon 5. Räjähdysaineita käyttäen tehdyistä luotauksista lasketut. syvyydet ovat jokseenkin samat kuin iskuporauksella todetut. Vasaraluotaus on antanut linjalle 3 liian pienet syvyydet. Syynä ovat pääasiassa olleet vasaraluotauksessa saadut arveluttavan pienet kallionopeudet. Vasaraluotaus linjalla 4 liioittelee kaltevuutta. Linja 5 Linjalla 5 on luodattu sekä räjähdysaineita että lekaa käytt äen. Tulokset ovat taulukossa 5. Lasketut syvyydet eroavat iskuporauksella saaduista huomattavasti. Eräs syy virheisiin on irtomaakerroksen erilaisuus linjan päissäsekä kalliopinna n eroaminen oletetusta tasosta. A-pään liian suureksi las ket t~

29 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ irtomaapaksuus aiheutuu suurelti kalliopinn~n laskeutumisesta. B-päässä voisi mahdollisesti olla hidas välikerros, joka ei tule näkyviin aikamatkakuvaajassa ja aiheuttaa vitheellisen tulkinnan.,. linja 3 linja 4 linja 5 räjähdys- vasa- räjähdys- vasa- räjähdys- vasaaineilla ralla.aineilla ralla aineilla ralla V1A V1B. 540 V2A V2B VA kallio VB kallio D1A D1B DA kallio DB kallio DA iskuporaus DB iskupo,raus Taulukko 5. Linjat 6, 7, 8, 9 ja Profiilin L = luotauksista 6 ja 7 lasketut syvyydet ovat jokseenkin samat kuin iskuporauksen ja syväkairauksen avulla todetut. Luotauksessa n:o 8 iskuporauksen avulla saadut ja aikamatkakuvaajasta lasketut syvyydet poikkeavat huomaitavasti toisistaan. Luotauksen B-päässä on kuitenkin kaksi syväkairausreikää, joista saatuun irtomaapaksuuteen seisminen tulos sopii erinomaisesti. Koska aikamatkakuvaa ja vaikuttaa luotettavalta, on mahdollista, että myös luotauksen A-päässä iskuporakoneella määritetty kalliopinnan syvyys on liian pieni.

30 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Luotauksen n:o 9 A-päässä saadaan irtomaakerros seismisestä tulkinnasta liian pieneksi. Mittauksen suorituksessa on täytynyt tapahtua jonkinlainen virhe, koska täryaallon saapumisajat A-päästä B-päähän ja B-päästä A-päähän ovat huomattavasti erisuuret. On todennäköistä, että 2. geofonin ja Bisonin välikaapeli on jo tässä mittauksessa ollut viallinen ja aiheuttanut lukemavirheitä. Välikaapelista irtosi johto kokonaan seuraavana päivänä. Kaapelin viallisuus ei kuitenkaan ole aiheuttanut A-pään virheellistä tulosta. On mahdollista, että geofonin alla on ollut suuri kivi tai että ~allio kohoaa pintaan, sillä iskuporatulokset eivät ole geofonin kohdalta, vaan m molemmin puolin. Linjan A-pää on suon laidassa ja B-pää suolla. Nopeus VI = 1775 on oletettu irtomaasta saaduksi, vaikka todellisuudessc lienee kyseessä näennäinen kallionopeus. Arvon poikkeuksellinen pienuus johtuu B-päätä kohti viettävästä peruskallion pinnasta sekä samaan suuntaan paksunevasta hitaasta turpeesta. Tulkintaa tehtäessä pidettiin 50 metristä saapunutta täryaaltoa virheellisesti ensimmäisenä kalliota pitkin saapuneena täryaaltona. Tehdyistä virheistä johtuen on linjan A-päähän saatu täysin virheellinen syvyysarvo. B-pään tulos op suuruusluokaltaan oikea, mutta viallinen välikaapeli on osaltaan sekoittanut aikamatkakuvaajaa. Linjat 11 ja 12 Luotauksessa n:o Ilon A-päähän saatu liian pieni irtomaakerroksen paksuus. Aikamatkakuvaaja vaikuttaa luotettavalta, mutta silti siitä voi puuttua esim. ohuen piilokerroksen aiheuttama nopeussuora. Virhe ei metreinä ole kovin suuri. Luotaus 12 on tehty hyvin lohkarekkoisessa paikassa. Seismisestä luotauksesta saadaan linjan molempiin päihin suuremmat syvyydet kuin iskuporauksella on todettu. Toinen irtomaakerros on aikamatkakuvaajan mukaan erittäin tiivis.

31 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ On mahdollista, että iskuporalla ei ole päästy kiintokallion pintaan. Linja 13 Irtomaakerrokset linjan päissä ovat erityyppisiä. B-pää on tulkittu kaksikerrosmallin avulla eikä siinä ole A-pään välikerrosta tai se ei muodosta omaa nopeussuoraansa. Tässä saattaisi olla syy virheelliseen B-pään syvyysarvoon. Mittaustulos on sekava ja se voitaisiin tulkita muillakin tavoin. Linja 14 Iskuporauksen perusteella tiedetään irtomaakerroksen vaihtelevan jyrkästi mittauslinjan kohdalla. Aikamatkakuvaajaan piirretyt ensimmäisen kerroksen nopeudet ovat epätarkkoja arvioita. Tulkinnasta saadut tulokset antavat kuitenkin kohtalaisen keskiarvon irtomaakerroksen paksuudesta luotauslinjan kohdalla. 3.3 Menetelmän arviointia Alueilla, joissa ohuen irtomaakerroksen vahvuus vaihtelee nopeasti, tehdyt luotaukset ovat hankalia tulkita ja saatavissa arvoissa on usein suuria suhteellisia virheitä. Tuloksista pystytään kuitenkin pahassakin tapauksessa määrittämään kalliopinnan syvyyden suuruusluokka. Irtomaakerroksen ollessa paksu kalliopinnan korkeuden vaihteluihin verrattaessa saadaan seismisestä luotauksesta luotettavat arvot. Bisonl570 B ei yksikanavaisena varsinaisesti ole tarkoitettu räjähdysaineilla tehtäviin vastakkaisluotauksiin. Es i m. kaksikanavaisuus nopeuttaisi :uuomattavasti työtä ja säästäisi räjähdysaineita.

32 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Koska lopullinen aikamatkakuvaaja piirretään alkuperäiseen havain~opaperiin, voitaisiin merkintöjä yhdenmukaistaa ja selventää käyttämällä mm-paperia, johon on valmiiksi piirretty koordinaatisto ja muut ennalta merkittävissä olevat tiedot. Varsinkin luodattaessa pitkiä profiileja kolmas mies ryhmässä helpottaa ja nopeuttaa työtä huomattavasti../ Nyt tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että seisminen luotaus on mikäli mahdollista suoritettava vasta roudan täydellisen sulamisen jälkeen.

33 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Lähdeluettelo George D. Hobsöni 1969: Seismic methods in mining and groundwater exploration, in Mining and Groundwater Geophysics/ 1967; Geol. Survey Canada, Econ.. Geol. repo no~ 26, p Harold M. MooneYi 1973: Handbook of Engineering Geophysics, Bison Instruments inc., yhtiöjulkaisu. Parasnis; 1967: Principles of Applied Geophysics. Liitteet Seismiset nopeudet eri maa- ja kivilajeissa Listaus tietokoneohjelmasta SEISM2 Valokuva esimerkkiluotauksen seismograinmeista Esimerkkiluotauksen aikamatkakuvaaja Listaus esimerkkiluotauksen kerrospaksuuksien ja nopeuksien laskemisesta Kartta tutkirnusalueiden sijainnista Kartta Enon alueen luotauslinjojen sijainnista Kartta Maljasalmen alueen luotauslinjojen sijainnista Kartta Melavaaran alueen luotauslinjojen sijainnista Kartta Miihkalin alueen luotauslinjojen sijainnista Kartta Usinjärven alueen luotauslinjojen sijainnista Seismisten tulkintakarttojen merkintöjen selitykset Seismiset tulkintakartat Enon alueelta Seismiset tulkintakartat Maljasalmen alueelta Seismiset tulkintakartat Melavaaran alueelta Seismiset tulkintakartat Miihkalin alueelta Seismiset tulkintakartat Usinjärven alueelta Valokuvia Olarissa Jukka Lehtimäki c:-~./' ~~.~~ Ensio Lakanen JAKELU Aluetoimistot Olari/Kirjasto M Laurila/O Pohjamies TK-ryhmä

34 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ E Lakanen/PAL (2) VALOKUVIEN TEKSTIT Vasarana toimi noin 5 kg painoinen muovinuija. - Aluslevyä ei käytetty voimakkaan lyöntiäänen välttämiseksi, mikä voisi aiheuttaa virhelukemia. Huomaa geofonin sijoitus paljastettuun maahan. Nalleja käytettäessä on hakattava noin cm syvä reikä maahan. Panostajalla täytyy olla kypärä (kuten muillakin paikalla olijoilla) ja suojalasit. Tässä leikataan sopivankokoista dynamiittipanosta. Dynamiittia kosketeltaessa on syytä pitää rukkasta kädessä pääsäryn välttämiseksi. Nalli työnnetään panoksen sisään. Nallien ja räjähdysaineen kuljetukseen käytettävä maastolaukku vasemmalla. NaIIin lanka kierretään panoksen ympärille, jottei nalli irtoa reikään työnnettäessä. Kannattaa käyttää mahdollisimman lyhytlankaisia nalleja sotkeutumisen välttämiseksi; saatavissa on 1 m langalla varustettuja nalleja. Panos työnnetään reikään, minkä jälkeen se "täkätään" survomalla maata reunoilta. Vesireikä on paras, sillä vesi toimii erinomaisena täkkäysaineena. Tässä täkkäyksessäkäytetään varöituslippua, jollainen on asetettava näkyviin räjäytystyömaan sijaitessa julkisen väylän välittömässä läheisyydessä. Kivien sinkoilun estämiseksi reiän päälle asetetaan kumimattoja. Kivet lentävät tällaisista rei'istä yleensä suoraan ylöspäin useiden kymmenien metrien korkeuteen ja putoilevat sieltä alas joskus hyvinkin laajalle säteelle ja vielä pitkän ajan kuluttua. Laukaisija odottaa sopivan häiriötöntä hetkeä, jotta kulttuurin, puiden huojumisen, aaltojen tms. synnyttämät täryaallot haittaavat mahdollisimman vähän haluttujen pulssien lukemista. Kun lukema on saatu, se viedään heti aikamatkakuvaajalle ja verrataan muihin arvoihin. Jos se on jotenkin omituinen, sama piste ladataan ja ammutaan viimeiseksi uudelleen. Pöytäkirja yksisuuntaisesta luotauksesta. Enon Riutassa irtomaapeitteen paksuus vaihteli m ja päällä oli kuivaa. mo1;eenia : Niinpä 0 g dyn~miittipötköt synnyttivät melkoisia kuoppia Kumimatto vaimensi huomattavasti kivien sinkoilua, mutt~ lensi itse usein komeassa kaaressa....

35 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ kuten edellä.. jopa niin, että sen lentoa oli tarkkaan seurattava, jos mieli löytää ja käyttää toisenkin kerran. Räjäytysseisminen työ on vaativaa ja monipuolist~ ' ja aina syntyy uusia tilanteita.

36 OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ LIITE (1) TÄRYAALLON ENSI~MÄISEN MAA- IMPULSSIN ETENEMISNOPEUKSIA ERI JA KIVILAJEISSA (m/s) (1) (2) ( 3). (4) Ylim. kerros, orgaaninen maaperä Edellinen pohjaveden kyllästärnänä Hiekka, nummi, irtomoreeni Edellinen pohjaveden kyllästämänä Savi, hiesu, sora, moreeni Edellinen pohjaveden kyllästämänä Tiivis pohjamoreeni Edellinen pohjaveden kyllästärnänä Rapautunut, rakoillut kallio Graniitti ja gneissi Gabro Peridotiitti l (1) Rönkä, V. (1961) Faesirnile Seisrnograph Model FS-2. Hunting Survey Corporation Limited's Direetions for Use. Toronto. (2) KaIla, J. (1958) Seismisten refraktiornenetelmien käytöstä kallionpintaluotauksissa, Oulujoki Oy Duplieate, Leppinierni. (3) Billström, S. (1959) Seisrnisk refraktionsmetod lärnplig för vägprojekter, Svensk Leveranstidning No 12. Billström, S. (1959) Den Seisrniska Metoden, Byggnytt. (4) Johansson, S. (1964) On the Harnrner-seisrnograph Model FS-2 and Its Use in Finland, Geoexploration VoI 2 No 3 Dee 1964

37 LIITE 2 1 (2) c leoo?o ',? ~l ~ '3t '37

38 c e ~unq~utp1e sn 9~2 (VÄl,Vfn.T~],qq,N~Nl.t l HJ EL 14 A -; UI. v! ": S r: F 1\ T 1( A - ~~ A 1 K" 1( U V f\ A J HJ F f f. L V f:. 1 ( ] 0),V R 1 ( 1 0), TAI ( ), T 81 ( ), AL F A ( ] 0 ), R ET 1\ ( ) fet.l tdlc),n(lo),p(lo"c(lo) rn~~cn I~ALARVI V(6),HA(6),W(6),fB(6),~N,. N=N " t; ~(1)=() V ( 1 ) -=. '5 * (V A 1 t 1) +V e l( 1,, VRl( 1) =\I( 1) Vf.l(l)=V(l) AlJ:A!l )=t~spdval (U/VPH2» P E T!l ( 1 ) = A R S 1 t, ( V t. 1 ( 1 ) I VAI ( 2 ) ) ~(l '=.5*(I\LFA(1!+BETA( 1» 8(1)=A(1) l>.(7'=o5*(äi.f~.(11-e.fta(1" v (? ) ::: V ( 1 ) / S 1 ~ ( 1\ ( 1 ) ) P 1 -= IJ ( 1 ) 1«( C S ( ALF,. ( C 0 S { B ETA ( 1 ) ) ) I-A( U=Plt"Tfll(?)*.OOJ PfHl )=Pl*TfH (2)"'.001 TF(MN.LT.3) GnTG 13 r; n 1 C I -= 3, J.' N ~ r G,,t 1 = C ~ J G'A,';?= 0 tlfh (l) =flps!1\ (VAl (l l!v81 (!» PETA(1)=LPS! N(V Al(11/VAl(II' 1.(1 )=t.lftl( 1 )-W{2) P(1)=8FTA(ll+ W(2) lf(t.ec."3) GC Tf) 9 J1-=!-2 on 8 J = 2, I 1 VV = v (.J ) IV (,J -, 1 P(J)=~F~!~(VV~S!N(A(J-l») (' ( J, = IH ~ ~ ~! ( V v:-\: S T ~" ( P, { J-l } ) ) A(J)-=P(JI-W{Jtl)+W(J) B(J'=~(J)+~{J+l)-~{J) ~LFA(J)=,\ (.j) "'~("+l' ff-~cj)=?(j)-~cj+l) C('~P'!'J!_'F... V='1(!-] IfV( T-?) P(I-l)=AF$!~(Vv*~rN(A(1-2)1) C ( l -1 ) = A P S ' '1 ( V v;;;, S I N ( 11 ( T -? ) ) 1 1>(l-l)=(P(!-lHQ( T-1) l/2 l'( 1-1) ="{ 1-1),,( T ) = 'f! (! - 1 ) + ( p ( ~ - 1 ) - Q ( 1-1 ) ) I 2 ALFA( :-l)=a( T-ll HJ(:) PETt.(!-l)=P( :-l}-i,-,(!) v ( l ) -= v ( ~ - 1 ) I S ~ ~~ ( A ( I - 1, ) Y~~T~P-l1/(CCS(ALFA( 1-1) )+ccsceeta( ~-1)) CC 11 J=1,I2,. :, t F 1'. ( J ) 1 +e l S ( P ETA ( J ) ) ) IV ( J ) ( te n = (( r ~ C ~ H' \'.H ~ : ;,",' A J ) '" r..'\ r p,. S! C' ~ ~ 2 = ~! c '.' ~ 2'" fj r. ( J 1 ::: C A C 8 cm ; 'T T fh! F ~A(!-I)=V~C~(TAl(Y)*.OOl-STG~Al).... p ( Y -1 ) = V~.j[ * { T R 1 ( 1 ) * 001- S ~ G... A 2 ) CC~~TI ~WF cm~tt'!ue ~~, 1 = "'~l-l r: C l2 v, 1 -= 1, '1 t\ 1 \-i ( v 1 ) = \.: ( v ) * q 5 8 cr"'''''''':e... A'(\~ ~~).; ~ 5 '5 t- P. ( '1 "! ) = ~ E T IIR ~J H<O

39 MIIHKALI KTL Geofoni 1 x = Y = Geofoni 2 x y = w

40 - -..._ ~--_. _~- - i... i._."... _.. _ :,r - - -t- -- ~- - -l-.-t- '~-_.".:_:~_' ~ _-1,, -, --- :-., ' :-.-, LI' t " i ~....O.. Q p '._... 'J~~'- _. -_. i.~_:. -.-!~ -- ~~-f ~ ~~t ~--~ ~' p -;-- +-:- -!---c'-' - f:'-... :.- _ ~_.. L : i I -"-- }- - 1 ~-- _._-,, I.-,-..., -,-- -- ~! T ' "1.,1-4, _ i. ~:! :-; -:+ Lii te 4 I,!. : -. : ':--:-""_~.~ _. _ 1 - ;-'.--- -' -' -~-----_:---r -:----:~ ~I -' - ~~ _. _ -V !..., " J~'T-: ' t- : ~ : -k.. -,i.. +.r.._.!._ti..3._.ci2.0:o).5.d.ou_..-,--...;. ~ -;--";":-. L~.::;..!... -_.-.J ::..:.:.~L.~ _i-~ J2 140 ' :',... '!"! : --.,.." - Ij-. - j'' ::1 " : -- : '..... I...:_--j Jc 3 ~'.'.6.- -i----'. " ~ -- ; :.,..;. -.~.4..--"-., I, i ' _-~.:..._':!"': ~.(.;.1.. ' : ".. ~ j--.l,:: 4-~~ - 1,- 1. -~ --.-~ -,'!"_...!, -" _wl ~.up + _~~ ~ ~ -~~+ n~~-= lc;~ti-;-+j -~... ~ I. '. :. t :. '0 ~!~. ~~: ~.l.._i.. L...: i. ~,.. _J..... _ - -,, I ', i-. '-" i., ri ~ - ~ ~, -: ",., 1 ge.o L! :..1.! ~O ---~5c~.._ r---'-.. I '. r ~ t :.: - :-r---~-:-+i" ':-.-+--~'K\ j- :-+--:a m _.: :. J.... ' ' I,.. B~ A2..2.f- ' _..L. ~._ ~ '_.~ O ~ ~J.4 :. ~_ :.. _ i l.6q ' ~ 36.--; -~-:...- : ~ ~.., _~ _._._4tD. j Uo 0. -r--:.1 ~Jj ' r,' I :. r31l Jt c. ~ J.. ;.,.., '. I.2.5: :.. i ~.7-r- :-- -~ h o t--.. ~~- - : : ~ ~- ifj ;.L 4 I J _._..., :<: :<:.... ' J... : J_~:. _:.. 0._..:1._1_.'_- ' i I ", ' - -_._ _. i '..--, '- _ ~ I s. _.,.. _._- -.'-.-. _.,. _...J _ _ l. l'... j. -._~. _.-1,., -.: ;._ -~ \.. ~---: - ~.:~ ~... : _. ;- ~-. _...._- r '!...._- L._..~ ~ :... ~_.-._...,.,. -., -..~_ - ~, --. i._~ w ~- \~-- i j.., ; '1'. -_... : i'.-. j..._ i.... l....-! "-----!.--- _.: _- _ 1, -_.J- _~ ~ _ r ~!.,. j...~ : :~_ - i-:': i -. ~- ~... ~ _. i f ; I ~, i I i.. :: ----t- -~. '1. _. _l. -..!.,_,. ~!...-: ~ -,----:-T-~-~. ~ +- ~, :i " t t ~_,.. _._L._~._...!. ' [.~,,-., +~ : f.:: -- -~-::-~ _.--.L..._~.'.,~ "':- :l ;--~...1 _ ;!, :, _:-.W j... ~,~ 1..!' - : - -. ~.. '::.-."." :..., --~- i-~ -~i -!- - -_.. ~.:. i :- ~~' ).._ :~. '. ' I : _,t---l- ~-T-~~ ::'~_~l~ t~-~=l--+-:- : ' \!.. t '_ T i' ~~ l~ ,... " c, J' '. --::r'\:--. v. ~ ~ - ' }.. :.c i-: -_- :. 't"': L ; i I :..i :,. ',1 " 1. i :. t j. :. '.j :':1'- '.. L._, j. ' :.. J. -: :. -.,.. :--r :-,.-:--~:- T--:-:-f.. -:--~:T '...L... --: --- _ _. ' i ~. _--..- I...;. :. ;.1 ~ _i _' T_- ++_~ C:C~-c -: ~----,--,--, "--T' 1-' ' 1".._ 1 i. l., - -' T-":._ '... '. I I ' 1 :. ---:-- ~:- 1- -:-:-:- 1..,1,. 1 I :~:'-:-:l--i,. 1 -: '1 :. ii -: --:-;-~ -~ ~~~---;- "1, _._ --~ _... -., _. : : : I ----~..:.. ~~~--:-,.-----~--, : ~_. r- - I.~ i. -'~t- -' ; ~ -. i ~ ~-.- I -_!-=L~-t-=;-I,-f-i-~_,~Lt '- r :i= =~_-~:~~_E; - 1.., _ i :_~~_-_, -._.~.-t }-~--:~- -...c.!-- _._J..: _:_ -..-t :--- ~-.~-;.- -_..~.~. +., ~-:-:-~.,. j: " :!.,." "r: I..L.. :.:.._ :--t t _ "~ j- --;.;.+-..,. '.. '.' ~ -..,.... -, ' ~._. ~ : - -..;. -._._~.:.. _-.:. _ : _ t~., l' - ' -. ; -,-'.' ' :-. i. t "'1--...~,- L -.~._ I--~...t-~ - r.-- -, ~--. i-~-- " +-.. _..-. -~ ;... l -: "...', I, ---~. - :_. l,.~----~l ~ ~~.. ~. I~.-... " t I -----~.- t :,." ':..-.. _--;- _ :-~i ~-- -f- -~-.~:.~.-!-. ---~--f ~.- - t~,--l -- ~----~--:--~-- ".! _-i~~j~-- ~~~!_-~ -;_~~ _'_~ i_~_ --j-~ -~~---j --L-=+_=-:--~-t'-,-~ I : ---0;o- -T-:- -:--- i-:-- l:-c-.. :t- :. ~ 8; = :-I ' :. :-~ -:. ~ : ~ ~ ~ \- -T--':---r--. "-'- ' -"--- ~. j ~~ 1,.. 1 J '. 40 ' - ~._ ' r---t ~._..!, :... _ " ~.. _~...i:.~~~~~. ~tjh_u,. --' 4.3~4 L -"'::-i' L~_:'"-~I....., 1". I. o --: :l..~~- ~ --.~.:~ :._.~ 3..8i ~: L~C : _cB3 _. --tl4 S_4..' :;1---~. ~ 'i'i ~- -.:. "0"0' ;" :. ;,.;:i.., " - :.-- ~ ~./":.. r.,, -~-:--:. t-:.~ ~ -r. ~ -.,'.:, ".'~. '....,! r.1.. 1Ii"" 1. 1 : :~..l-~ -7-;--f. ~ ' "I'O~. : ~ ' _:-_. :~. ~, ~ -.. ~-:-l seollru ---' -'-. '- : - ~... ::.-:--. _. : :.~. -!--,.. 1 _ I -:o... :, :. :-. ;""v.r. _, _geo.:.l_, -r~, t...:...:t---._ --+- ;_.. 1 l' - --~~~~_ :.:...' : _:~4fr...:..BAi..2L~ ~J:-: ':,. ;:. ~f) ~ ' ~iq : 8:{. :', 1 '.. '.,-. -..:_j.5~- -JB.1..:..-- -_... ~- - ~._.j.._ - - ~ -~" ,.1 ~. J, '.~ ' : _'~'-'. --! fll5--i-..:..l. ~-_.\ I. 20 ' [3.:7!.,L:. : ;,,. -1""';-- h5. ~ '1 "t, -j ;--: -. ;~:-r-":-:- -:-- -: :'Ln... J+ t ~ O ~ "fl,-6' f." :,'. ";--! " - - i - ' :"-~. ': :-:-- y- --.p:v - _--..-:.,:---: " :_._~., _.! _,. ~ f--.- -,. ~ :, - '----; :....:, -., -- -!. :!, '~~~~~~'i- ~- ~:t- -'-h-- f ~~;-:~ : (..:~:-t --. l',.-., geo ' :.:-l-.~,5_, :'_",:,_. '_i.~~ j. I. :.,.. ' " "0" \ ' 9' '3" 1 : t I :!. _.1,',:.

41 LIITE 5 ANiM i(erro:';ter~ LUKUHciäRJ :5 MHM r(erfwsijupc:uoet JA LE I KKAUS. VAL(1)~ -v~lcl), TA1Cd, TD1(l), L:>U,o:>U,u,u 2/0u,270u,1~.5,15.S :>000,Su0u,27.~,27.) Ai~; Ji, Tu i~ih).:i T 1 t: [JO T tluuh /\ j,lt:rkit VAII~ AT!,jUO. JSSA: NUI 1EROJA JA KIRJAII,\IA N 11,1 I(.l - 'l. Ll 1>1 ERi( K 1 J ) : m i i ilka 1 i KTL (1-6 HEkKKlci): 4..di. K.uLliW A (1-20 r \ERKKI ei): b.:i.ooo ysg.ooo KUOHU j) ( ERKKld): U r-j(jpeus,' KEI{[WSPAKSUUS A, KALTEVUUS, KERROSPAKSUUS B ösu. b.~4 L0. 18.)0 SuJu. SS5.Uu KERRUSTEN ALAPINT0JEN SYVYYDET I( c: KRUS ZA Z~ ;j.:j~. '2 2:>.24 h 2 1t JA T f~ t: T J\A j~ r~ J?, K Y L L d = 1, E 1 = \.J 1 Ai~I~A :; KERRU.:iTEN LUKLJivlddRci Ai~i~A K ER IWSi~u Pi.::U 1) ET JA LE 1 KKAUSAJAT! 1UO I)OSSA: V j~1( 1), Vr.) l( U, TAI (l ), Ti) l( 1),... )LlJu0,.:iuu, J, u 1.);)\),1'::l:Ju,li-t.,14..Ju:JJ, 3uLJU,.Ju. b, 50. b J-\I~i~A Tuj~jHJ.) T 1 EiJOT HuUI l f\ HEi<KIT VA[I~ I~UII\EROJA,JA KIRJAIi<\IA 1'J1l-i! 0-20 j'lciu~klci): r 1i i i 1 k al i KO n t r 0 11 i K T l (.l C i U~ K I J ) : KUuRU A (1-20 MERKKIä): u KuOfW t ;IEHKKld): xö3.000 ys6.0 Lu i- C.U;J, K E 1\1~()S PAKSUUS A, KA L T EVLJUS, KEHROS PAKSUUS B u t<. c: i\ r\ 0"; T E i~ :>5S.00 ZA Zl:3 1.:!.±:; :J-.-?-::r JAi, -jj\i~i'i'\; :', \~YLLd=l, CI =0

42

43 ,-._.. _ ! ~<a.... ')'.J / '.," _ 00 r ~ ;" : :!.,'...

44 r PJDPC; t -,,/ ; t' I /" ', I <,!" \ Liite 8 : /.' ' s...'~. _.:',; / \~ f:.,- r;;~ '. " "" 7,: ;:

45

46 \j 1" ", / /.t\ \ "' C), " I,; Hanh/su1,c"f,L,l ' I r\, " ),,, " I \ I I I, ~;, Oy Malm inetsin tä POLVIJARVI 6980/ /450 /. '

47

48 OUTOK U M PU Oy MALMINETSINTÄ LIITE 12 J Lehtimäki/PAL MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ Maanpinta Usi-9 kairanreikä kaltevuus Nopeus Vl m/s Rajapinta, syvyys m Nopeus V2 m/s 350 -~ Nopeus V3 m/s Kalliopfnta Peruskallion pinta geokemiasta Katkoviiva näyte moreenista ~ ~~----~--- Peruskallion pihta seismisestä tulkinnasta Kallionopeus V4 m/s 5 000

49 Liite 13 \ 1 ~ = VI V2 860 V V T2 5.5 T3 T V I V2 V3 V4 T2 T3 T x = BO 90 m x =I m o o O UT O KUMPU Oy Mal minetsi n tä ENO Rlutta Seisminen tulk kartta Irtomooluotous Proflrli u = ENL / RR -761 x= I

50 No 2 ~' V V V V VS x' m x o m o OUTOKUMPU Oy Malminetsint ä ENO Riutta Se isminen tulk. kartta Irtomaaluotous Profiili u ENL /RR -761 x I

51 Liit e 14 No 1 ~r VI 525 VI s V V2 14 V V T T2 8 T T3 172 y= VI 400 V 2 10 V T 2 6A T VI 400 V V T ' 40 1 I m x> 9S.400 X> x>95700 ZO m x la 10 ~O ll o o IZ m o m OUTOKUMPU Oy Malminetsintä OUTOKUMPU MaUasalmi Seisminen tulk. Kartta Irtomaaluot~'io Profiili u l?. 1: 500 ENL/RA -7&1 x Z22 07

52 y~ y ~ IBO. 500 No 4 No 3 VI S VI 4 50 VI S V V V V 3 (89 00) V V T T T2..5 T T m m x ~ X x x ' o m o m o U T 0 K U M P U '. Oy 1: 500 Malm i netsi ntä ~NLJ"R -711 ~ 5600 OUTOKUMPU MoUosQlmi x S Seism.inen tulit kartta IrtomaaluyaUj Profiili u

53 Liite 15 x" No 1 No 2 x=31.6s0 VI 00 V I 45 0 '3 s V V S VI 350 VI 1200 T I o 5 V2 (6500) 5000 V T2 7.7 TI 1.0 T T m m ~"21 850!:J= ~=21950!:J-:noo 00 o m o U T 0 K U M P U Oy Malminetsintä ENL/RR '761 TUUPOVAARA Melavaara ~' Seisminen tulk. kartta Irtomaaluotaus Profiili x

54 No 3 x= VI VZ 0 V 3 TZ T V VZ 4600 T Z BO \ ~= 213BO m ~: 2I j o OUTOKUMPU O y M a lminet s i ntä ENL / RR TUUPOVAARA y Me lavaara Sei sminen tulk. kartta Irtomaaluotou s Profiil i x

55 No 5 ' '3 5 V, 350 V 2 50 T2 503 V V T2 48 No 6 IU - J 5 VI 'IZ T V Z.'30 T SO ('1 No j x 20 ~ ~ x u-l'1 215 ~ ~ m W'21300 x ~ ~ 21390,> !J~ x~ * o (0 15 m 350 o B.8 4~ -~... _ x_ --..., ,.r'// ~ 'O 8.4 /' 489L 350 o /' /' ><' /' /' /' /' OUTOKUMPU Oy Malminetsintä EN L/RR -761 TUUPOVAARA!JO I 477 Melavaara - Z1.480 Seisminen tulk Kartta Irtomooluotous' Profiili X'

56 Liite 16 No I x= No 2 x " 5 VI 6 VI 350 IC" 5 VI 850 V VI. (3850) 5000 V V T V ) T T T T No 3 x=83 00 VI 300 " 5 VI 1150 V V V 3 (9200) 5000 Tl 55 T VI v2. V3 12 T no ' m ~ ~ = y=56000 JujM, 16 t m y=s60 JU/M; 65~ m ~=56350 J ujmi-24 / 1" _ ~04 20 I o o I J 25 o 25.2 m J m o m ( o~3. ~ ~ {) OUTOKUMPU Oy Malminetsintä JUUKA Mi ih kal i Seisminen tulk. kartta Irtomoaluotous Profiil i x ENL/RR '161 y-s

57 No 4 xo 'II S Y Y ~= JU/MI~~70' ~o55boo m o o o U T 0 K U M P U Oy Malminetsintä JUUKA Miihkali Seisminen tulk. kartta Irtomooluotaus Profiili x-s5_ddd!:j _ /1

58 N05 1j~ VI 600 V V 3 (8300) 5000 ' T T S VI 480 V 2 18S0 V 3 (6600) 5000 T 2 II 6 T x SO x / t / p~ m OUTOKUMPU Malmi netsintä JUUKA Miihkall Oy _ I 500 ENL/RR -76 \,If84979 / Seisminen tulk kartta Irtomoaluotaus 4311 Profiili x 56.00

59 N, 6 x o B5600 ] 5 '" " '" " 2050 n n '3300 n '> V I ~OO ~ Z nno V 3 ~ojo 11 ~ 0 T:J!11 No 6 x- 85,600, - l, "" " n '"v.. Zl~O s~oo,n, VI 400 VZ v T 2: 12 1:1 ~'k":-- l, 1 '0 VI 500 " Z 2150 V3 :50 v 4 OSUO 12 & 0 T JO 6 '; I 500 V V'J 7",0 V4 50 T 2 ~ 1\ T 1 0 r 1\ 22 6 No x ) ~ " '" " n '"0 Z050 (25000) ~ O OO " 246 '"0 " n " "' '" ~ ::l ~---~ ~" --~,"c---~,"e----c,""c---~,,"-- - 5: DUO - ~ I IIJ, [; ~,n 70 ~ O m y ~S 00 ~ O J 21Ll " \ '" 1) J'; 3111J, on -- ') ~ 1/00., ~ '0-24 '" 224~ '0 ~ SS bo j) ~ U J - 2 1? 12 ", ;~ u ~ -- " 2 1'1'; '" ~ ' 55, B~O ~oz Q '0 " '" " '0 "" '" '" "' Y, GO n ' 2~3 1 " o 153 ~ OO) I ~ o ~ o o o 18 e 490S o 300 4%3 ". 00 ' ". ~ :::l )3 7 5e~~ o 261 5~~ & o OU TO KUM P U Oy Malminetsi nta JU UKA Miihkoll Seismin~n tulk. kartta Ir I om ljaluofau$ Profiili ):, 85 _6DD I 500 (NL/RR -76,Y"S5000 /

60 No II x" No 1.1 ~" No 13 x" IO ~ 1 S V I 500 V V] V T1 ".6 13 BB T VI V2 V3 V4 T 2 T3 T S V I IJOO IBOO V l ~~ 4 ~ V I IJO O V ') 5 SO 40 VI V2 V3 T2 T BOOO VI V2 V3 T 2 T ] B n 30 3) '1 20 II ~"553n. 5.J u/mi ' JO m 20 Y" ~ "i5680 Ju / Mi - 9 t 60 0 ~ 1. 5 I77S - & m Y" Y' SO Ju / M, II 60 m Y" SOO o j 12 3 i 1300 J o 14.7 m o m o IU o II OUTOKUMPU Oy Malminetsintä JUUKA Miihkali Seisminen tulk. Kartta Irtomooluotous. Profiili x- B !j

61 Liite 17 No I L ~ No 2 L ~ ; VI.50 VI VI 400 VI 4 00 V V V V T T T T m m K~LO. 540 K ~20590 K~20600 K~ m o """,",,*-- o o "')f- ~ O UT OKUM P U Oy I 50 0 Malmi nets i ntä (NL/ RR -761 OUTO KUM PU K / 477 UsinJörvi Seism inen tulk. kartta Irtomaaluotaus Profiili L

62 No 3 L~ t v V 2 GgO O i T " V I 480 V T2 118 No 4 L~ V I 825 VI 825 V V2 GIOO T2 0 T USI - 30 Ko m Ko20A m K" K ~ m o U T 0 K U M P U Oy Malminetsintä ENLjRR -7~ OUTOKUMPU K Usinjärvl Seisminen tulk. Kartta Irtomoaluataus Profiili L

63 - 3 Sl~V JO V T V V V T T ~o I~ OU T OKUM PU O y M a lmine tsint ä OUTOKUMPU UsinJärvi Seisminen tulk. kartta Irtomaoluotous Profi ili L I 500 ENL/RR -76\ K /

64 NO 9 L~ ] 5 VI 380 V T VI V2 T2 4 (2750) No L~ V I V VI 5000 V K" m K"Z O.600 K" m K" o o o U T 0 K U M P U O y Malminetsintä ENL/RR 76 OUTOKUMPU UsinJärvi Seisminen tulk. kartta Irtomooluotous Profiili L K D

65 No II L'41.70 D No 12 L' " 5 VI 625 V " 5 VI 950 V V V V V T2 T V V3 (0 00) 5000 JO T T2 7 T3 113 T m K K' K' K<~O. 950 m 588 B50-26 o o.6 54 o 78 '4. OUTOKUMPU Oy 1: 500 Malminetsintä ENL/RR.76\ OUTOKUMPU K I 477 Usinjärvi Seisminen tulk. kartta Irtomaoluotaus Profiili L

66 V i 500 '1 Z 1900 V 3 (770 0) 5U UO T V V 2 (3700)5UOO T m K'ZO.280 K" m OUTOKUMPU Oy I 500 M a lminetsintä ENL/RR -761 OUTOKUMPU K"ZO.Z80 I 477 Usi~är vi Seisminen tulk. kartta Irtomaaluotaus Profiili L

67 No 14 L 4 2.IOO -, s V V T2 3 V V 1 (3300)4 200 T 2 II m KZO.6, J m OUTOKUMPU M a lrninetslnt ~l OUTOKUMPU USlnlal'VI Oy 1 51 f_n l /RR -nl -- - K I Selsrnlnen tuli, kartta Irtomouluo t aus Pr' ofllll L _._- _._

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78 1' t... t._.,,.. '

79

80

81

82

83