' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2."

Transkriptio

1 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus ' Tel. PLPBP.0. Box % FIN ESPOO, FINLAND Nit , Int Fax Nat ; Int

2 Heikki Vanhala, Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen aluetoimisto, Ymparistögeofysiikka. Työraportti, 16 sivua ja 12 liiteta Lyhennelma Riihimäellä Ekokemin rataosuudella testattiin kahden päivän ajan vastusluotauksen soveltuvuutta ratapenkan rakenteen tutkimiseen. Sähköisen luotauksen kannalta ratapenkka on poikkeuksellisen ongelmallinen kohde - tulkintaa vaikeuttavia häiriöitä voidaan odottaa sekä radan sähköistykseen liittyvistä rakenteista että huonoista elektrodimaadoituksista (kuiva sepeli). Testimittaukset osoittivat että vastusluotauksella saadaan tietoa ratapenkaan rakenteesta. Datan laatuun liittyviä ongelmia esiintyi lähinnä vain sähkötolppien kohdalla. Ylintä 2-3 metrin paksuista pintakerrosta kuvaava osa datasta oli pääsääntöisesti hyvälaatuista ja mittaus antoi kuvan pinnan sähkönjohtavuusjakaumasta. Resistiivisen noin metrin paksuinen pintakerros rajautui terävästi alla olevasta paremmin sähköa johtavasta kerroksesta. Sähkönjohtavuusmuutosten ja ratapenkan rakenteiden välisten riippuvuuksien tarkempi analysointi edellyttäisi näyte- tai muuta referenssitietoa. Karkeasti mittaustulokset voidaan tulkita niin että resistiivinen ( knm) pintakerros kuvaa kuivaa ja karkeista kerrosta (sepeli jaltai sora) ja paremmin sähköa johtava kerros (< 1 mm) koosteampaa ja hienorakeisempaa maa-ainesta (hiekka). 1 Johdanto Vastusluotaus on sähköinen mittausmenetelmä jolla hankitaan tietoa maankamaran sahkönjohtokyvyn lateraali- ja vertikaalivaihteluista. Vastusluotauksesta, eli sähköisestä profiili-vertigaali-luotauksesta (profile vertigal electrical sounding, PVES) käytetään yleisesti myös nimitystä sähköinen tomomografia. Pohjaveden pinnan yläpuolisissa kerroksissa sahkönjohtokyky riippuu tyypillisesti maa-aineksen kosteudesta - hienorakeiset ja runsaammin vettä sitovat maalajit johtavat sähköä karkearakeisia lajitteita paremmin. Maaperän sahkönjohtokyky riippuu myös huokosveden (tai pohjaveden) sähkönjohtokyvystä. Pohjaveden haitta-aineet, kuten kaatopaikoilta valuvat suotovedet ja maantiesuola, parantavat maaperan sähkönjohtokykyä. Vastusluotauksen sovelluksia ovat mm. maaperan kerrosrakenteen tutkiminen ja saastuneen maaperan ja pohjaveden kartoittarninen. Tämä testi liittyy Pekka Hännisen ja muiden (1998) työhön jossa selvitettiin maatutkan sopivuutta ratapenkan rakenteen tutkimiseen. Ajatuksena on, että maatutkalla määritetään

3 ratapenkan kerrosrakenne ja vastusluotauksella havaittujen kerrosten sahkönjohtokyky. Sähkönjohtokyvyn perusteella voidaan edelleen arvioida kyseisen kerroksen vesipitoisuutta ja raekokojakaumaa ja routimisherkkyyttä. Testin ensisijaisena tavoitteena oli selvittää millä tarkkuudella ratapenkan sähkönjohtokyvyltään erilaisia kerroksia ja osia pystyy vastusluotausmittauksella rajaamaan. Erityisesti kiinnostuksen kohteena oli kuivan ja karkean (sepelin) pintakerroksen ja sen alla olevan hienorakeisemman ja kosteamrnan kerroksen välinen rajapinta ja näiden kerrosten sahkönjohtokyky. Testin ensisijainen tavoite oli mittaustekninen koska ratapenkka on sähköisen mittauksen kannalta ongelmallinen kohde mm. ulkoisten sähköisten häiriöiden (radan sähköistyksen ja sáhkötolppien vaikutus) ja pinnan kuivuuden ja karkean sepelin (huono sähköinen kontakti) takia. Tulosten tulkintaa (etenkin syvempien kerrosten) vaikeuttaa myös ratapenkan muoto: Tulkinta perustuu oletukseen että mittauslinjalla tavattavat rakenteet jatkuvat muuttumattomina kaikissa mittauslinjaa vastaan kohtisuorissa leikkauksissa (2D-rakenne). Lähellä pintaa, ehkä kahteen metriin asti, oletus pitää melko hyvin paikkansa. Sensijaan syvemmällä olevat kerrokset kuvautuvat virheellisesti. Testin tavoitteena oli myös (kerättyä mittausdataa käyttämällä) arvioida miten paljon mittaustapahtumaa voitasiin nopeuttaa jos kiinnostuksen kohteena olisi vain noin metrin syvyydellä olevan karkean pintakerroksen ja hienorakeisen pohjamaan rajapinnan määrittäminen. 2 Mittaukset Mittaukset tehtiin AGIlSting monielektrodilaitteistolla. Kaikkiaan tehtiin kahdeksan mittausta (linja 1 - linja 8 ), ks. liitel. Osa mittauksista oli toistoja samalla paikalla - tutkittiin mittaustekniikkaan ja mittauksen kohinaan liittyviä tekijöitä. Linja 2 mitattiin 2 metrin elektrodivälillä, linjat 7 ja 8 50 cm elektrodivälillä ja muut yhden metrin elektrodivälillä Mittauslinjat ja -parametrit on esitetty liitteessä 1. Mittauksessa käytettiin nk. dipoli-dipoli-konfiguraatiota (ks. liite 2) ja 28 elektrodin kaapelia (28 maadoitusta). Luotaustulokset (linja 1 - linja 8) esitetään värisavykuvina joissa violetti ja punainen väri kuvaavat resistiivisintä (huonosti sähköa johtavaa) maa-ainesta ja sininen hyvin sähköa johtavaa kerrosta tai aluetta. Luotauskuva edustaa mittauslinjan suuntaista leikkausta jossa x-akselilla kasvaa etäsyys mittauslinjan eli ratakiskojen suunnassa ja y-akselilla syvyys.

4 3 Tulokset 3.1 Ominaisvastussektiot Seuraavassa käsitellään mittaustulokset linjoittain. Johtavuudella tarkoitetaan kaikissa yhteyksissä sähkönjohtavuutta. Ominaisvastussektioissa erottuu karkeasti kaksi osaa: resistiivinen pintakerros jonka ominaisvastus yli 10 Mm ja joka on tulkittu sepeliksi, ja pintakerroksen alla paremmin sähköä johtava kerros jonka ominaisvastus alle 1 k8m ja joka on tulkittu kosteaksi maa-ainekseksi.. Kuvassa 1 (linja 1, 1.0 metrin elektrodiväli) erottuu linjan loppupäässä resistiivinen noin metrin paksuinen pintakerros (1) ja paremmin sähköa johtava pohjakerros (2). Linjan alkuosassa resistiivinen kerros ulottuu syvemmälle 3-4 metriin (3). Erikseen erottuu vielä metrin kohdalla resistiivinen pullistuma 2-3 metrin syvyydellä. Tulkinta: Resistiivinen metrin paksuinen pintakerros linjan loppuosalla kuvaa kuivaa sepeli/sorakerrosta ja paremin sähköa johtava (vihreä ja sininen) kerros kosteaa hienorakeisempaa pohjakerrosta. Resistiivinen pullistuma (4) kuvaa ojarumpua ja resistiivinen alue tämän ympärillä kuivahkoa sorafhiekka-kerrosta (joka ulottuu noin pisteelle 14 metria asti mutta puuttuu linja loppupäästä). Kuvan 2 linja (linja 2,2.0 metrin elektrodiväli) alkaa samasta pisteestä kuin linja metrin syvyydelle ulottuva resistiivinen alue linjan alkuosassa kuvastuu samanlaisena kuin linjalla 1. Ojarumpu ei kuitenkaan erotu erikseen. Resistiivinen pintakerros valilla metria kuvautuu hieman paksumpana kuin linjalla 1. Linjan loppupäässä johtava kerros (sininen) ulottuu lähelle pintaa, puolen metrin syvyyteen asti. Tulkinta: Lähelle pintaa ulottuva johtavuusanomalia (sininen) pisteen 40 ympäristössä johtuu sähköpylväästä. Resistiivisen pintaosan nälcyminen paksumpana kuin kuvassa 1 johtuuu ns. 3D-efektistä (mitä pidempi luotauslinja on, sitä enemmän ratapenkan rakenne poikkeaa tulkintaohjelman edellyttämästä 2D-rakenteesta) joka tassa tapauksessa johtaa siihen että pintakerros näkyy hieman liian paksuna (linjan pituus ei sinällään aiheuta ongelmaa vaan se otetaanko inversioon mukaan syvempiä leikkauksia edustavaa dataa - tassa otettiin). Kuvassa 3 (linja 3, 1.0 metrin elektrodiväli) resistiivisen kerroksen paksuus vaihtelee valilla 70 cm - 2 m. Pisteen 8-9 metria kohdalla resistiivisen kerroksen sisalla on johtavampi kerros. Tulkinta: kuivan sepelilsora-kerroksen paksuus vaihtelee. Ohuimmillaan kerros on 70 cm luokkaa, paksuimmillaan noin 2 metria. Kuivan aineksen sisalla on kosteita hienorakeisia kerroksia. Kuvassa 4 (linja 4, 1.0 metrin elektrodiväli) pisteen 8 kohdalla ulottuu

5 ja 2-kerrosmalli n:n arvoilla 9-6. Kaikissa tapauksissa resistiivinen kerros on noin metrin paksuinen. Tuloksen perusteella näyttää siltä että kuivan pintakerroksen ja metrin syvyydellä tai lähempänä pintaa olevan kostean pohjamaan raja pystytään määrittämään pisteluotauksella laittella jossa suurin elektrodiväli on 5 metriä (5 mertriä pitkä kampa jossa maadoitukset 50 cm välein) Liitteessä 6 verrataan 2D-mallilla laskettua rakennetta ja 1 D-mallilla laskettuja rakenteita samalta pisteeltä. 4 Yhteenveto Vastusluotauksella pystytään ratapenkan olosuhteissa määrittämään resistiivisen pintakerroksen paksuus ja ominaisvastus sekä syvemmällä olevan maa-aineksen ominaisvastus. Sähköpylväät aiheuttivat pylväiden lähella kohinaa, eikä näillä kohdin saatu luotettavaa tulosta. Pylväiden ja sähköistyksen aihettama ongelma voitaneen ohittaa mittausgonfiguraatiota muuttamalla. Yhteisenä rakennepiirteenä mittausalueella oli noin metrin syvyyteen ulottuva resistiivinen kerros jonka ominaisvastus on luokkaa 20 kbm ja tämän alla johtavampi kerros jonka ominaisvastus on tyypillisesti alle 1 kbm. Pintakerroksen ja syvempien osien sähkönjohtavuusrakenteessa erottui paikoin sisäistä vaihtelua. Tulosten geotekniseen tulkintaan ei tässä yhteydessä ole kiinnitetty tarkempaa huomiota koska kairaus- tai muuta referenssitietoa testipaikalta ei ollut. Korkeat resistiivisyydet tulkittiin kuivaksi sepeli/sorakerrokseksi ja matalat resistiivisyydet kosteammiksi ja hienorakeisemmiksi maa-aineksiksi. Kairaustietojen perusteella voitaisiin esimerkiksi arvioida liittyykö resistiivisen kerroksen sisällä havaittu vaihtelu selkeästi ko. kerroksen rakenteeseen. Varsinaisesti referenssitietoa kuitenkin kaivattaisiin syvemmällä olevan hyvin sähköä johtavan kerroksen tulkinnassa. Alemman kerroksen ominaisvastus oli tyypillisesti välillä Bm, paikoin jopa alempi. Tulos voidaan tulkita kahdella tavalla: (a) aines on hienorakeista ja hyvin kosteaa (kosteusprosentti esimerkiksi 10 vol.% luokkaa), (b) aines on kosteaa hiekkaalsoraa, mutta huokosveden sähkönjohtavuus on kohonnut radalta valuneiden epäpuhtauksien takia. Selkeimmät käytännön rajoitukset vastusluotauksen käytölle aiheutuvat sähköistyksen aiheuttamista häiriöistä pylväiden kohdilla ja sepelikerroksen kuivuudesta joka voi (kuivina aikoina) estää mittauksen kokonaan. Ominaisvastus- ja syvyyslukemat vääristyvät jos mittaus tehdään lähella penkan reunaa. Viitteet Pekka Hänninen, Juha Majaniemi, Timo Suomi, GeoSlsikaaliset luotaukset Riihimäellä Ekokemin rataosuudella. Geologian tutkimuskeskus, raportti P , 12 s.

6 johtavuusanomalia lähelle pintaa. Linjan loppupäässä resistiivinen pintakerros samantyyppinen kuin linjoilla 1-3. Tulkinta: Johtavuusanomalia (sininen) pisteen 8 metriä kohdalla, samoin ympäristöään resistiivisemrnät kohdat anomalian ympärillä johtuvat metallisesta sähkötolpasta. Linjan loppupäässä karkearakeinen ja kuiva pintakerros erottuu noin metrin paksuisena kuten linjoilla 1-3. Kuvassa 5 ja 6 (linja 5 ja 6, 1.0 metrin elektrodivali, mitattu sama linja kahteen kertaan) erottuu noin metrin paksuinen resistiivinen pintakerros ja sen alapuolella paremmin sähköä johtava kerros. Tulkinta: Karkearakeinen kuiva pintakerros ulottuu tasaisena noin metrin syvyyteen. Kuivan kerroksen alla on kosteampi pohjakerros. Kuvassa 7 ja 8 (linja 7 ja 8, 50 cm elektrodivali, linja mitattu kahteen kertaan) olevat linjat alkavat samasta pisteestä kuin linjat 5 ja 6. Resistiivinen pintaosa kuvautuu hieman ohuempana kuin kuvissa 5 ja 6. Syy on sama kuin linjoilla 1 ja 2: Linjat 7 ja 8 on mitattu lyhyemmalla elektrodivälillä ja linjojen pituus on puolet linjojen 5 ja 6 pituudesta, mikä vähentää 3D-rakenteesta aiheutuvaa vaäristymää. Resistiivisessa pintakeroksessa näkyy pienemmästä elektrodivalista johtuen enemmän sisäistä rakennetta kuin muilla linjoilla. Tulkinta: Kuiva ja karkea pintakerros on noin 80 cm paksuinen. Karkeimman kerroksen alapinta on noin 60 cm syvyydellä. 3.2 Muu tarkastelu Liitteessa 3 tarkastellaan elektrodivalin vaikutusta mittaustulokseen (myös ominaisvastusskaalan (lineaarinen vs. logaritminen) vaikutusta siihen miten tuloksen hahmottaa). Liitteen 3 osassa a ominaisvastusasteikko on lineaarinen, osassa b logaritminen. Kuvien data on kerätty linjoilta 6 ja 7 samoilta pisteiltä inversiotuloksesta. 1 metrin ja 50 cm:n elektrodivälilla mitatut tulokset ovat täysin vertailukelpoisia. Liitteessa 4 on laskettu kerrosmalli vakio ominaisvastuksilla (linjat 6 ja 7) niin että resistiivisen kerroksen ja johtavan pohjakerroksen väliin on sijoitettu kerros. Tulos ei olellisesti poikkea kuvien poikkea kuvien 6 ja 7 tuloksista. Resistiivisen kerroksen pohja sijoittuu noin metrin syvyydelle. Liitteessa 5 tarkastellaan mahdollisuutta arvioida resistiivisen kerroksen paksuus pisteluotauksella. Linjalta 7 pisteen km kohdalta noukittiin näennainen ominaisvastus n:n arvolla 1-9. ID-inversiossa laskettiin 3-kerrosmalli n:n arvoille 9 ja 8

7 Liiteluettelo Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Mittauslinjat ja mittauksissa käytetyt asetukset. (a) periaatekuva dipoli-dipoli elektrodikonfiguraatiosta; (b) dipoli-dipoliluotauksen (PVES, profile-electrical-sounding) periaate AGLISTINGlaitteistolla. Laite mittaa pienimmällä elektrodivälillä (kuvassa a=l m) automaattisesti kaikki virta,potentiaalidipoli-yhdistelmät, esimerkiksi kuvan osoittamalla tavalla dipoliväliin n=8 asti. (n=1-8). Tämän jälkeen elektrodiväli kaksinkertaistetaan (c) ja mittaus jatkuu (määrittelyn mukaan) Elektrodivälin vaikutus tulkittuun ominaisvastukseen. (a) lineaarinen asteikko, (b) logaritminen asteikko. Elektrodiväli 0.5 m (linja 7) ja 1 m (linja 6). Lukemat on poimittu inversiotuloksesta linjakoordinaattien km, km, km ja km kohdalla. 2D-ominaisvastusmalli, linja 6 (liite 4a) ja linja 7 (liite 4b). Malli poikkeaa kuvista 1-8 siinä että tässä tapauksessa kerroksia on rajoitettu määrä ja kerroksen ominaisvastus pysyys samana kaikissa kerroksen osissa. 1 D-ominaisvastusmalli, (A) linja 7, piste , mallissa 3 kerrosta, dip-dip, a=0.5 m, n=1-9. (B) linja 7, piste , mallissa 3 kerrosta, dip-dip, a=0.5 m, n=1-8. (C) linja 7, piste , mallissa 2 kerrosta, dip-dip, a=0.5 m, n=1-9. (D) linja 7, piste , mallissa 2 kerrosta, dip-dip, a=0.5 m, n=1-8. (E) linja 7, piste , mallissa 2 kerrosta, dip-dip, a=0.5 m, n=1-7. (F) linja 7, piste , mallissa 2 kerrosta, dip-dip, a=0.5 m, n=1-6. ID- ja 2D-inversion vertailu, linja 6 ja 7, piste D-inversiossa on käytetty n-arvoja n=1-9, n=1-8, n=1-7 ja n=1-6. Mallissa on 2 ja 3 kerrosta.

8 Kuvatekstit Kuva 1 / Linja 1. Ominaisvastusleikkaus (2D-malli, AGUSting, dip-dip, a=l m, 28 maadoitusta). Musta viiva on piirretty metrin syvyydelle. Kuvassa erottuu (1) kuiva pintakerros (sepeli), (2) kosteampi pohjakerros (hiekka?), (3) kuiva maa-aines ojarummun ympärillä, (4) oj arurnmun kohta. Kuva 2 / Linja 2. Ominaisvastusleikkaus (2D-malli, AGUSting, dip-dip, a=2 m, 28 maadoitusta). Musta viiva on piirretty metrin syvyydelle. Kuvassa erottuu kuiva pintakerros (sepeli) ja kosteampi pohjakeros, linjan alkupäässä kuiva alue ojarummun ympäristössä ja linjan loppupäässa (36-44 metria) sälköpylvään aiheuttama hairiö. Kuva 3 / Linja 3. Ominaisvastusleikkaus (2D-malli, AGUSting, dip-dip, a=l m, 28 maadoitusta). Musta viiva on piirretty metrin syvyydelle. Kuvassa erottuu kuiva pintakerros (sepeli) ja kostea pohjakerros. Kuivan pintakerroksen syvyys vaihtelee välillä metria. Kuva 4 / Linja 4. Ominaisvastusleikkaus (2D-malli, AGUSting, dip-dip, a=l m, 28 maadoitusta). Musta viiva on piirretty metrin syvyydelle. Kuvassa erottuu linjan loppupäässa (1) kuiva pintakerros (sepeli) ja sähkötolpan aiheuttama hairiö linjan alkupuolella. Kuva 5 ja 6 / Linja 5 ja 6. Ominaisvastusleikkaus (2D-malli, AGIISting, dip-dip, a=l m, 28 maadoitusta). Musta viiva on piirretty metrin syvyydelle. Kuvassa erottuu kuiva pintakerros (sepeli) ja kosteampi pohjakerros. Kuva 7 ja 8 / Linja 7 ja 7. Ominaisvastusleikkaus (2D-malli, AGUSting, dip-dip, a=0.5 m, 28 maadoitusta). Musta viiva on piirretty metrin syvyydelle. Kuvassa erottuu kuiva pintakerros (sepeli) ja kosteampi pohjakerros.

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

AGIISting vastusluotauslaitteiston ja IPR-12 IP-laitteiston testi meren jäällä talvella 1999

AGIISting vastusluotauslaitteiston ja IPR-12 IP-laitteiston testi meren jäällä talvella 1999 1 ARKISTOKAPPALE 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Eteliisuomen aluetoimisto Q16.2/2000/1 Heikki Vanhala ja Jukka Lehtimaki Työraportti 1.2.2000 AGIISting

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005

Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 ESY Q 16.2/2007/6 19.1.2006 Espoo Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Heikki Vanhala KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988. Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Vastusluotaus Peeran palsalla ja Saanatunturilla elokuussa 1999

Vastusluotaus Peeran palsalla ja Saanatunturilla elokuussa 1999 ARKISTOKAPPALE 1 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Vastusluotaus Peeran palsalla ja Saanatunturilla elokuussa 1999 * 5 Li. Heikki Vanhala Espoo 2000

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Liikennevirasto: Tulosseminaari, Eeva Huuskonen-Snicker, Terhi Pellinen, Pekka Eskelinen, Jussi Eskelinen Sisältö Tutkimuksen tavoite Uudet tulokset: Hamina

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001.

Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Pekka Hänninen, Pekka Huhta & Heikki Vanhala, 2002: Patotutkimukset Seinäjoen Kyrkösjärven ja

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa

3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa 3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa K. Tiensuu 1 ja T. Huotari 2 1 Geologian tutkimuskeskus, karla.tiensuu@gtk.fi 2 Geologian tutkimuskeskus, taija.huotari@gtk.fi Abstract In this work we have compared

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Q 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen

Q 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen Q 19/23/2623/1991/1 PELLO Naamij oki Pertti Turunen 30.5.1991 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti SEISMISET REFRAKTIOLUOTAUKSET PELLON NAAMWOELLA VUONNA 1989 Q 19/23/2623/1991/1

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Korjaustyöt Syksy 2011 Talvi 2012 Tuija Väli-Torala Mirva Kleemola Katariina Sommarberg 1 JOHDANTO Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivujen korjauksia

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI NO. MAT12-15050-008. DANSK NDT TEKNIK A/S:n ACOUSTOCAM-KOKEILUT

TUTKIMUSRAPORTTI NO. MAT12-15050-008. DANSK NDT TEKNIK A/S:n ACOUSTOCAM-KOKEILUT DANSK NDT TEKNIK A/S:n ACOUSTOCAM-KOKEILUT 1 Antti Ylhäinen Energia- ja ympäristötekniikan laitos Mikkelin ammattikorkeakoulu 2.8.2012 SISÄLTÖ 1 Johdanto... 2 2 Koelaminaatit... 3 3 Tulokset... 9 3.1 Delaminaatiovauriot...

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho

Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI 1 (6) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: Wise Group Finland Oy/ Tomi Valkeapää Tilaus-/ toimituspäivä: 13.01.2014 (tilaus) Kohde/ projektinumero: Louhentie 3 Näytetunnukset: 01.OH-RA, 02.OH-RA, 03.OU-RA Näytteiden

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

MAA4 Abittikokeen vastaukset ja perusteluja 1. Määritä kuvassa olevien suorien s ja t yhtälöt. Suoran s yhtälö on = ja suoran t yhtälö on = + 2. Onko väittämä oikein vai väärin? 2.1 Suorat =5 +2 ja =5

Lisätiedot

Heinän ja säilörehun kosteusmittari

Heinän ja säilörehun kosteusmittari Heinän ja säilörehun kosteusmittari FI Käyttöohjeet KÄYTTÖOHJEET WILE 25 -KOSTEUSMITTARILLE 1. Toimitussisältö 2 - Wile 25 -kosteusmittari - kantolaukku - kantohihna - käyttöohje - paristo 9 V 6F22 (paikallaan

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012 Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,

Lisätiedot

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu 4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 15.3.2013

Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 15.3.2013 Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 Pinnoituscaset Sami Niemi Rakennusfysikaaliset asiantuntijapalvelut Pinnoituksen onnistuminen Epäonnistumisia liian usein Välillä toimii aivan märälläkin Välillä irtoaa,

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro

Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro DI Timo Peltonen, DI Timo Markula, TkT Henri Penttinen Akukon Oy etunimi.sukunimi@akukon.fi Meluntorjuntapäivät 2015 Länsimetron linjaus 2 Metrotunnelit rakennetaan

Lisätiedot

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

Talvikunnossapidon laadun seuranta

Talvikunnossapidon laadun seuranta Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 1 Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Sijaintikartta... 3 Kartoitus... 3 Kartat...

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot