Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972."

Topi Hakola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa , - ja R 386. b., - Räjäytykset, gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan takana ja geof onit olivat ' kairanrei j äsgä A. Aaltoliikkeen etenemisnopeusmittaus kairanrei jissä R 383 metrin etäisyydellä r.ei jän lähtökoh~asta. Kukin, räjgytys rekisteröitiin kolmella geofonilla, jotka olivat rei jässä 5 m:n välein. Rekisteröin'cipaperin nopeus oli 1 m/sek, ja' paperi l- le rekisteröitiin sekä räjäytyshetki että pulssin. saapuminen geofoneihin. Suurennus rekisteröinnissä oli n. 2 milj. kertainen. Valtaosa räjäytyksestä käsitti vain 50 gr. dynamiit - tia. Nalleina käytettiin Valmetin sähkömomenttinalleja. Aaltoliikkeen nopeuksia laskettaessa räjäytyspisteestä geofonille tehtiin'räjäytyspisteen sijainnista Johtuva 15- m:n li-.. säys kairanrei jässä mitattuna matkaan ja.räjäytyssysteemrin a. viivästymisestä johtuva 1 mi llisekunnin vähennys kulkuaikaan. Lisäksi tehtiin muutamassa tapauksds&sa millisekunnin korjauksia k~lk~uaikoihin, jolloin saatiin kulkuaikakäyrä jat- kumaan ilman hyppäyksiä. laisubksista. * Nämä erot voivat johtua nallien eri- R 383 Mittaus, tapahtui rei jässä..', välillä m, jolloin no- - peus maan pinnalta kuhunkin geof'oniin laskettuna kasvoi arvas-.' ta 5.1 km/sek arvoon 5.4 km/sek. Rei jän eri kohdiska 5 min väleillä lasketuiksi nopeuksiksi saatii-n seuraavia arvoja. f keskimäärin Mustaliuske km/sek km/sek Kiilleliuske km/sek km/sek (~vartsiitti ) Malmivyöhyke

ei jän lähtökoh~asta. Kukin, räjgytys rekisteröitiin kolmella geofonilla, jotka olivat rei jässä 5 m:n välein.

2 - Mitatut arvot näkyvät taulukosta no: 1 ja kuvasta no: 1. R. 386 Mittaus tapahtui rei jässä välillä m, jolloin nopeus maan pinnasta kuhunkin geofoniin laskettuna vaih- teli arvojen 5.1 km/sek ja 5.2 km/sek välillä niin että arvot pienenivät syvälle päin mentäessä ja kasvoivat vas-. ta 280 m:n ja 300 m:n välillä. Reijän eri kohdissa 5 min,, välei llä 'lasketuiksi nopeuksiksi saatiin seuraavia arvo ja. keskimäärin L Mustaliuske 3.5 km/sek kmysek Kiilleliuske 5,,0 km/sek, 5.0 ' O.S,krn/Sek (~vartsiitti) Malmivyöhyke, km/sek 7.0 ' km/lek Mitatut arvot näkyivät taulukosta no: 2 ja kuvasta no: 2. Arviointi ja kokemuksia. Se, että reijissä 383 ja 386 saatiin erilaisia tuloksia, johtunee siitä, että mitatuilla väleillä eri ZciVilajieyi suh-.. teellinen osuus oli erilai-nen. Taulukosta päättäen lähes a. vakionopeuksisen kiilleliuskeen osuus reiassä 386 (lähes ' puolet mitatusta osuudesta) hidasti" jatkuvasti maanpinnalta eri syvyyksijle laskettuja nopeuksia verrattuna reikään 383 jossa mitatulla välillä suuremman osuuden muodostivat kvartsiittijaksot ja rnalfnivyöhyke. *.,. Jostain syystä saatiin reiässä 383 eri kivilajeille kai- - ken kaikkiaan noin 1 km/sek.,,, suurempia nopeuksia kuin reiäs- -. sä Kummassakin reiässä näyttäisi nope.us mustassa liuskeessa r olevan % pienempi -'kuin kiilleliuskeessa. ~ikaisemmassa tutkimuksessa Outokummussa nopeus mustassa liuskeessa oli 350 m:n syvyydessä noin 10 % pienempi kuin kiillelius-?.

Reijän eri kohdissa 5 min,, välei llä 'lasketuiksi nopeuksiksi saatiin seuraavia arvo ja. keskimäärin L Mustaliuske 3.5 km/sek - 3.5 + 0.5 kmysek Kiilleliuske 5,,0 km/sek, 5.0 ' O.

3 keessa. pinnalla ei tulosta mustassaliuskeessa ole. Nopeu-, det kii'lleliuskeessa Outokummussa olivat pinnalla pituussuunnassa 5.30 kmjsek ja poikkisuunnassa 4:50 km/sek ja 350 m:n syvyydessä 5.50 km/sek ja 5.1 km/sek. Tämän mukaan näyttäi- sivät nopeudet kiilleliuskeessa m:n syvyydessä olevan samaa luokkaa kuin Outokummussa, mutta nopeus mustassaliuskeessa on pienempi kuin Outokummussa, vähän syvemmällä - suoritettuna. Ja ainakin toinen mitattu nopeuden arvo km/sek edustaa jo melko heikkoa kivi lajia. Lisäksi: voidaan * sanoa, että mittaustarkkuus ei ollut riittävä tässä ensimmäisessä osittain tilapäisin ko jeratkaisuin suoritetussa kokei - lussa.. Tutkimus- ja analyysityön antaman kokemuksen perusteella esi - t än huomioitavaksi seuraavia seikko ja, joilla voidaan tulosta huomattavasti parantaa. 1. Rekisteröintipaperin nopeus ainakin kaksinkertaiseksi 2-3 m/sek (nyt 1 m/sek) 2. Räjäytysten suuruus ainakin kaksinkertaiseksi ,. 200 gr., koska paperinopeuskin kuvaa. (nyt 50 gr.). ' geofonia kahdenmetrin välein (nyt 3 geof. 5 min välein) 4. ~eof oniighmää siirrettäessä uuteen asemaan jätettävä ryhman easimm2iinen geof oni edellisen as'eman viimkisen... kohdalle (nyt jätettiin 5 m väliä)...', 5.. Yksi 6:12 parinen kaapeli, jonka sisällä on myös vai-! jeri. (nyt oli kolye kaapelia - ja vai jeri erikseea. ) 6. ~ähkömoóttorin avulla pyörivä kaapelinkelaussysteemi.~ (nyt oli 4 miestä keloilla ja 3 miestä vetämässä kaape lia)

Tämän mukaan näyttäi- sivät nopeudet kiilleliuskeessa 150-250 m:n syvyydessä olevan samaa luokkaa kuin Outokummussa, mutta nopeus mustassa- liuskeessa on pienempi kuin Outokummussa, vähän syvemmällä

4 b 7. Mielummin kqksi räjäytyst ä kutakin geof oniasentoa kohden (nyt oli vain yksi).. 8. Tässä työssä käytetyllä kairanreikään syötetyllä kalustolla voitaisiin paremmin toimia 47 mm:n, kairanrei' issä, 36 mm:n reikiä varten pitäisi mielummin olla vähän pie- nemmät geofonit ja alas vetävät jatkotangot. - Edellä esitetyin toimenpitein voidaan tarkkuutta huomat -.* _ tava.sti parantaa, poistaa nalleista ja systeemistä aiheutuvat viivästymiserot, voidaan tarkemmin seurata nopeuden muuttumista eri syvyyksillä, voidaan-työryhmän kokoa pie- nent,ää seitsemästä miehestä kolmeen #mieheen (kaksi koiemiestä ja laturi)...i, B. ~airanrei' än paikallistaminen räjäytysseismologisella menetelmällä. Tutkimustyö suoritettiin rei' ässä 386 geofonien ollessa m:n etäisyydellä reiästä..-,.. Räjäytyksiä supritettiin.:: kolme kalliolla,. rei' än takana, edessä oikealla ja edessä vasemmälla.~ Yksi räjäytys tapah- 4. tui reiän edessä irtomaakerroksessa pellon reunassa. (Pis- ' teet kartta1iitt"eessä. ) "' Kulkuajat eri rä,jäytyspisteistä ja vastaavat etäisyydet nopeudestau5. 15 km/sek laskettuna geofoniin rei jässä 386 etäisyydellä m olivat..i* v pisteessä A 46 ms* korj. +1 ms 235 m pisteessä B 49- ms korj. -.l.srns 25Om pisteessä, C 53.5 ms 275 m pisteessä D 54.5 ms 280 m '?. Ajasta B on jo vähennetty 1.0- ms arvioiden irtomaakerroksen vuoksi, jolloin vieläkin arvo näytt ää suurelta.

vetävät jatkotangot. - Edellä esitetyin toimenpitein voidaan tarkkuutta huomat -.* _ tava.

5 * Tämän laskelman mukaan geof onin paikaksi 2.67 m: n et äi -.. syydellä rei' ässä tulisi seuraavat arvpt :,, Syvyys 2.30 m Maan pintaan projisoidun pisteen etäisyydet räjäy- tyspisteistä. b ~airanrei' än kohta 267 m:n etäisyydellä olisi näigollen 40 m. linjasta oikealla-,.ja 50 m linjan A-13-C etupuolelfa ja 230 m:n syvyydessä. Jos laskuissa käytetään pisteistä A, B ja- C eteenpäin laskettaessa vähän suurempia nopeuksia kulkutien erilaisuudesta johtuen näyttäisi mitattu kohde olevan vähän syvemmällä, vä- hän kauempana eddssä, ja vähän lähempänä linjaa: Erot ovat useita metre ja, kuitenkin alle 10 m.

linjasta oikealla-,.ja 50 m linjan A-13-C etupuolelfa ja 230 m:n syvyydessä.

6 Taulukko 1. Et. pinnalta Kulkuaika +15 m: lla kor- nopeus huom korj.- 1ms jattu etäisyys 5.10 korj. +1 m s 5.10 II '. I, , korj. +0.7ms 5.21 II korj.-1 ms 5-42 ~t 5.44 II

- 1ms jattu etäisyys 5.10 korj. +1 m s 5.10 II 5.08 11 '.

7 Taulukko 2.. Et pinnalta Kulkuaika +15 m:llä kor- nopeus huom. korj.-lms jattu etäisyys m ms m km/sek korj ms 71 11

Samankaltaiset tiedostot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin