Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA JOHDANTO Iso-Rehvin malmitutkimuskohde sijaitsee Kuusamon kunnassa karttalehdellä (1:20 000) D, noin 30 km Kuusamon kirkonkylästä pohjoiseen (liite 1). Aihe malminetsintätöihin saatiin GTK:n magneettisista ja sähköisistä mittauksista, joissa ilmenee alueella heikko sähköinen ja magneettinen häiriö. Yksityiskohtaiset tulokset valtausalueen tutkimuksista ilmenevät tutkimustyöselostuksessa M19/4611/-90/3/10. Tutkimuksia on johtanut geologi O. Auranen. Maastotutkimuksista on vastannut geologi E. Vanhanen. TUTKIMUKSET Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset 0,28 km 2 :n ja IP-mittaukset 0,35 km 2 :n suuruisella alueella. Kaikissa mittauksissa mittaussuunta on itä-läntinen. Mittauslinjojen väli oli 50 ni. Malmiesiintymän kohdalla VLF-R-mittauksien linjaväli on 25 metriä 140 x 200 m 2 :n suuruisella alueella. Mittauspisteiden väli oli 20 m lukuunottamatta VLF-R-mittauksia, joissa pisteväli oli 10 m.

2 2 Valtausalueelle on kairattu yhteensä 7 syväkairausreikää (liite 2), yhteispituudeltaan 875,10 m. Kairaussuunta on 90 ja kairauskulma 45. Kairanrei'istä on luodattu suskeptibiliteetti, ominaisvastus ja radioaktiivisuus. Valtausalueen pohjoisosaan, noin 300 m esiintymästä pohjoiseen, on kaivettu kolme tutkimusojaa itä-länsisuunnassa 50 m:n välein. Ojien pituudet vaihtelivat m. GTK:n Pohjois-Suomen kemian laboratoriossa on grafiittiuuni AAS:llä määritetty 20 g:n punnitusta käyttäen Au ja Te 232:sta näytteestä. Perusmetallimääritykset (Cu, Co, Ni, Za, Pb, Ag ja Mo) on tehty 223 näyttestä. Kaikki kemialliset analyysit ovat kairasydännäytteiden malmianalyysejä. Analysoitujen kairasydänpätkien pituudet vaihtelivat 0,45-3 m. Tavallisin analyysipituus oli 1 m. TUTKIMUSTULOKSET Valtausalueen syväkairauksilla on paikannettu yli 100 m pitkä kultapitoinen esiintymä, jossa korkeimmat kultapitoisuudet liittyvät kairanreikiin R360, R362, R363 ja R366 (liite 2). Paras kultapitoisuus (16 ppm/2 m) on reiässä R366. Rei'issä R364, R365 ja R367 kultapitoisuudet ovat ainoastaan anomaalisia. Kairaustiheys on riittämätön antamaan luotettavaa kuvaa esiintymän kultasisällöstä. Hyvin karkean arvion mukaan Iso-Rehvin esiintymä (liite 2) saattaisi kuitenkin sisältää noin tn Au-pitoista kiveä, jonka pitoisuus on 4 g/tn Au. Tällöin "malmilaatan" on oletettu ulottuvan pintaan 70 m:n syvyydestä. Laatan paksuus on oletettu 2 m:ksi ja pituus 100 m:ksi. Esiintymän kobolttipitoisuus jää alhaiseksi. Paras lävistys on reiässä R363, jossa Co-pitoisuus on 20 m:n matkalla 1000 ppm. Muissa rei'issä Co-pitoisuus jää muutamaa satumaista pitoisuutta lukuunottamatta alle 500 ppm:n. Kuparipitoisuus on korkeampi kuin Co-pitoisuus. Kuitenkin Cu-pitoisuuksia jää hyvin alhaiseksi: lävistykset vaihtelevat ppm, vaikka yksittäiset pitoisuudet voivat kohota aina 4 %:iin.

3 3 Kulta esiintyy metallisena silikaattimineraalien välitiloissa ja hiusraoissa sekä sulkeumina karbonaatissa. Sulfidimineraaleja ovat magneetti- ja rikkikiisu sekä hyvin rautarikas kuparikiisu. Oksidisia mineraaleja ovat magnetiitti ja ilmeniitti. Kulta ja sulfidimineraalit esiintyvät hydrotermisesti syntyneissä kloriittiamfibolikarbonaatti-, kloriittikarbonaatti- ja kvartsialbiittikarbonaattikivissä (liite 2). AIHEEN ARVIOINTI Iso-Rehvin valtausalueen malmitutkimuksilla on paikannettu Au-pitoinen ja potentiaalinen vyöhyke, joka jatkuu mitä suurimmalla todennäköisyydellä kairatun alueen ohi pohjois- ja eteläsuuntaan. Kairaustiheyden ja hajanaisten, vaikkakin paikoin korkeitten, kultapitoisuuksien vuoksi valtausalueelle on vaikea hahmottaa ekonomisesti hyödynnettävää kultaesiintymää. Todennäköisyys, että valtausalue tai sen lähiympäristö sisältää ekonomisen kultaesiintymän tai esiintymiä, on geologisten arvioiden perusteella kuitenkin suuri. Koska Kuusamon liuskealueella on lukuisia muitakin selvittämättömiä malmiaiheita, on GTK:n tämän hetkinen malminetsinnän kapasiteetti riittämätön Iso-Rehvin alueen perusteelliseen selvittämiseen. Senvuoksi tutkimukset IsoRehvin osalta on päätetty lopettaa tähän. Rovaniemellä 4. päivänä maaliskuuta 1991 Erkki Vanhanen geologi

4 4 LIITTEET 1. Iso-Rehvi 1 valtausalueen sijainti 2. Iso-Rehvin Au-esiintymän geologinen kartta 3. Luettelo syväkairausrei'istä. LIITTYY 1. Raportti M19/4611/-90/3/10 (Geologian tutkimuskeskus) 2. Syväkairausreikäraportit M52.5/4611/-88/R360, R362 - R Syväkairausreikäprofiilit M52.7/4611/-88/R360, R362 - R367

5

6

7 Liite 3 ISO-REHVIN SYVÄKAIRAUSREIÄT Reikä x y z suunta Lähtökal- Syvyys ( ) tevuus ( ) (m) R R R R R R R yht. 875,10 m