Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

Transkriptio

1 Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 :

2 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi ja analysointi Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee n. 10 km:ä koilliseen Kemin kaupungista, Elijärven Cr-malmin jatkeella, Viianmaan ja Kirvesjärven läheisyydessä. Sijainti ilmenee liitteenä olevalta 1: kartalta sekä 1: näytepistekartoilta. Tutki~nuksella pyrittiin selvittämään, kuvastuuko Cr humuksessa tunnetun mineralisaation läheisyydessa. Tutkimuskohteeksi valittiin Kemin Cr-malmin jatkeet, joider: huolimatta kaivoksen saastuttavasta vaikutuksesta, taivottiin olevan tutkimukseen soveliaita. Näytteet kerättiin Kemin kaivoksen su~sicllisella myötävaikutuksella K Virtasen ja A Kuivamäen voimin kuudelta eri linjalta, jotka pyrittiin sijoittamaan siten, että ne peittävät tunnetut mineralisaatiot, mutta ottavat huomioon myös mahdolliset hydromorfiset ja glasiogeeniset tekijät. Suoalueella näytteitä otettiin seka aivan suon pintaosista että n. yhden metrin syvyydestä. Kaiken -kaikkiaan näytteitä kertyi 72 kpl. Kerätyt näytteet kuivattiin, hehkutettiin ja analysoitiin AAS-menetelmällä HN03-liuoksesta. Naytteista analysoitiin Cu, Zn, Ni, Co, Pb, Cr, Mo, Mn, Fe ja Cd. Saadut tulokset korjattiin näytteiden kuivapainoon ATK: lla. Tulokset on esitetty sekä liitteenä olevalla ATK-listalla että 1: kartoilla. Cr Cr muodostaa erittäin selvän ja melko paikallisen anomalian Viianmaalle linjoille 4 ja 5. Huippupitoisuus. Huippupitoisuus on 315 ppm. Samoin Kirvesjärvella voidaan linjalla 2 todeta selvä, paikallinen anomaiia. Sen sijaan linjoilla 1 ja 3, jotka leikkaavat mineralisaation, ei anomaliaa ole havaittavissa. Viianmaalla todetut huippuanomaliat on analysoitu humusnaytteistä, joihin on sekoittuneena juuririhmastoa. Sen sijaan Kirvesjärvellä todettu 60 ppm:n anomalia on saatu turvenaytteesta. Anomalioita voidaan pitää paikallisina, joskin niillä saattaa olla heikko glasiogeeninen piirre. Myös avolouhcksen aiheuttamalla saasteella saattaa olla pienehkö osuus humusnäytteiden korkeisiin pitoisuuk siin.

3 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta Cu Zn Cu:n suhteen näytteet eivät ole anomaalisia. Zn on heikosti anomaalinen aivan mineralisaation kontaktissa. Ni Ni:n suhteen näytteet kuuluvat taustaan, joskin Kirvesjärvellä linjalla 2 mineralisaation kummallakin puolellz on heikko muutaman pisteen Ni-anomalia. Sama piirre Co toistuu myös vastaavissa näytteissä Co:n osalta. Myös Viianmaalla voidaan linjalla 4 havaita heikkoa Coanomaalisuutta juuri mineralisaation kontaktissa. Pb Pb:n suhteen Viianmaa on heikosti anomaalinen. Piirre saattaa kuitenkin olla vain näennäinen ja sen aiheuttajz voi mahdollisesti olla saastuminen., Mn Fe Mn:n suhte.en voidaan linjoilla 2, 4 ja 5 todeta selvää anomaalisuutta mineralisaation välittömässä läheisyydessä. Samoin Fe:n suhteen kumpikin mineralisaatio on anomaalinen, joskin kontrasti taustaan nähden ei ole läheskään yhtä selvä kuin Mn:lla. Näytteet kerättiin siten, että suoalueilta niitä otettiin samasta pisteestä kaksi, toinen aivan suon pintaosasta ja toinen n. 1 m:n syvyydestä. Käytannössa syvemmän näytteen ottosyvyys vaihteli cm:iin. Oheisessa taulukossa on esitetty pintanaytteiden ja syvänäytteiden aritmeettisten keskiarvojen vaihtelu 26:ssa näytepisteessä.! I i 1 6 l Taulukko 1. Aritmeettiset keskiarvot Pintanaytteet Syvänäyttee t I Cr 16,O PPm 8,9 PPm - CU 9,o 13,2 + II II Zn 23,O 5,3 - II II Ni 6, II CO II 11 Pb 18,9 9,5 II II Mn 234,2 i54,4 - Fe.O,88 % 0,96 % + MO 0,48 PPm 0162 PPm +.-. Kuten oheisesta taulukosta voidaan havaita, ovat Cr :n, j Zn:n, Co:n, Pb:n ja Mn:n korkeimmat pitoisuudet todetut aivan pinnasta otetuissa näytteissa. Sen sijaan muiden metallien osalta korkeimmat pitoisuudet on tcdettu syvä- i näytteissä. Cr:n kohdalla ero pinta- ja syvanaytteen välillä on lähes kaksinkertainen. Maksini-Cr -pitoisuu- j det on todettu alueilta, mistä syvänäytteitä ei ole mahdollista saada. Mycs Mn:n suhteen tilanne muistuttaa i läheisesti Cr:n antamaa tulosta pintanaytteiden keski-, arvon ollessa n. 1/2 korkeampi kuin syvänäytteiden vas- i taava pitoisuus. Sen sijaan Fe:lla syvanaytteessä Gn s f :

4 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta todettu hieman korkeampi pitoisuus... Cr:n osalta pintanäytteiden korkeampaan pitoisuuteen on saattanut vaikuttaa ainakin jossain määrin avolouhokselta tuleva pölysaaste, mutta koska itse mineralisaatio kuvastuu varsin selvästi ja paikallisena, ei tätä tuulen aiheuttaman saast~en osuutta voida pitaa kovin suurena. Yhdiste lmä Suoritetussa tutkimuskokeilussa on todettu Cr:n kuvastuvan humuksessa tutkitulla alueella paikoin erittäin selvästi. Tulos ei kuitenkaan kaikilla linjoilla ole analoginen, mihin saattaa vaikuttaa sekä näytelaatu, irtomaapeitteen rakenne tai satunnaisvirheitä aiheuttavat tekijät, sillä näytteenotto on todella hyvin suppea. Kokonaisuudessaan tulosta voidaan pitaa kuitenkin melko positiivisena. On ilmeistä, että voimakkaimmat anomaliat aikaansaa juuri niiden alapuolella oleva minerali-- saatio, joskin myös avolouhoksen ja rikastamon aiheuttama saastuminen on osaltaan kuvassa mukana. Näiden vaikutus on kuitenkin suhteellisen vähäinen. Martti Kokkola JAKELU 1 P Rouhunkoski - M Ketola - Arkisto 2 OKE/Jorma Ku j anpää 3 M Kokkola LIITTEET 1 Tutkimusalueen sijaintikartta 1: Näytepistekartta 1: Pitoisuuskartat: Cr, Cu, Zn, Ni, Co, Pb, Mn ja Fe 1:lO Naytekohtaiset tulokset ATK-listauksena

5

6

7

8

9 srvu. i.

10

11 I OUTOKUMPU 0 1 : Malminetsinta 1 KEMI I ~lijarvi 1 1

12

13 I -OUTOKUMPU OY Malminetsinta P KEMI Eli järvi

14

15 1 OUTOKUMPU OY Malminetsinta KEMI 1 1

16 1 OUTOKUMPU OY 1:10 000,d Malminetsinta ïi Eli järvi

17

18