Yliopisto-opettajien käsityksiä tavoistaan uudistaa oppimisympäristöjä

Transkriptio

1 Yliopisto-opettajien käsityksiä tavoistaan uudistaa oppimisympäristöjä Kirsi Heinonen Päivikki Jääskelä Hannakaisa Isomäki eeducation-messut

2 Digitalisaatio haastaa opettajia yliopistopedagogiikan kehittämiseen 1/3 Tietointensiivinen ja teknologiaa hyödyntävä yhteiskunta / työelämä ovat arkea esim. mahdollisuudet päästä käsiksi laajaan määrään informaatiota vs. tiedon etsimisen, arvioinnin ja prosessoinnin taso (Carr 2010; Kiili 2012) Koulutuspolitiikka peräänkuuluttaa joustavia ja yksilöllisiä opiskelumahdollisuuksia sekä opintojen nopeaa läpäisyä esim. MOOC ym. avoimet oppimisresurssit tarjoavat tähän ratkaisuja vs. teknologian integrointi oppimiseen ja opetukseen monitahoinen, ei pelkästään käytännöllinen/tekninen kysymys

3 Digitalisaatio haastaa... 2/3 Keinoja oppimisen laadun parantamiseksi teknologia mahdollisuus esim. yhteisöllisessä tiedon rakentamisessa (Roschelle 2013) sekä oppimisprosessin arvioinnissa ja seurannassa (Siemens & Baker 2012) haasteita nähdään mm. hyvien oppimistehtävien laatimisessa (Häkkinen, Arvaja, Hämäläinen & Pöysä 2010) ja kumuloituneen oppimistutkimuksen hyödyntämisessä oppimisympäristöjen suunnittelussa (Häkkinen & Hämäläinen 2012)

4 Digitalisaatio haastaa... 3/3 Opetuskokeilut korkea-asteella ovat olleet varovaisia, eikä niissä ole innovatiivisesti uudistettu oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa (Kirkwood & Price 2014) Oppimisympäristöjen uudistamisen edellytyksiä: opettajien teknologis-pedagoginen sisältötieto (TPACK) (Kohler & Mishra 2009), TPkompetenssit (Lin, Wang & Lin 2012) ja minäpystyvyys (Kirkwood & Price 2014) yhteisöllinen tuki (Cox 2004; Kirkwood & Price 2014) kehittämisen ulkoiset (esim. aika, laitteet, tukipalvelut) ja sisäiset (asenteet, uskomukset, arvostukset ja käsitykset) tekijät (Ertmer 2005) Opettajien asenteet, uskomukset ja käsitykset nähdään ratkaisevina tekijöinä opetuskulttuurin muutoksessa, siksi niitä on tärkeää tutkia (Prestidge 2012).

5 Tutkimuskysymykset 1) Millaisia käsityksiä yliopisto-opettajilla on teknologiaperustaisen opetuksen kehittämisestä yliopistokoulutuksessa 2) Miten yliopisto-opettajat mieltävät oman roolinsa siinä? Miksi käsitysten tutkimusta? Oppimiseen ja opetukseen liittyvät käsitykset ja asenteet luovat tiedollisen perustan oppimisympäristöjen kehittämistyölle ja heijastuvat niihin ratkaisuihin, joita opettajat työssään tekevät

6 Tutkimuksen konteksti osallistujilta odotetaan aktiivista roolia kehitettyjen käytänteiden vakiinnuttamisessa omaan yksikköönsä sekä kehittämisen tulosten levittämisessä myös laajemmin yliopistoyhteisössä Toteutettu osana Jyväskylän yliopiston eeducation 2016-hanketta Hankkeen tavoitteet ja toimintatavat: tavoitteena on pedagogisesti laadukkaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen hanke kokoaa yhteen monitieteisen ryhmän kehittäjäopettajia yhden vuoden mittaiseen työskentelyyn ideoiden jakaminen ja jalostaminen yhdessä, temaattiset alustukset, TVT-kummitoiminta sekä tutkimus ovat keskeisiä kehittämistyön tukimuotoja

7 Tutkimusaineisto Kehittäjäopettajien hanketyön alussa kirjoittamat reflektiotekstit (n= 14) kirjoittamisen vapaaehtoisuus opettajia pyydettiin pohtimaan omaa suhtautumistaan ja rooliaan sekä opetusteknologisen muutoksen edistäjänä että yliopisto-opetuksen uudistajana yleisemmin Osallistujien taustatiedot: 4 eri tieteenalalta: luonnontieteet (3), liikuntatieteet (3), humanistiset tieteet (7) ja kasvatustieteet (1) miehiä 4; naisia 10 ikäjakauma (kaksi puuttuvaa tietoa) Opetusvuosien määrä yliopistossa: 2-35 (yksi puuttuva tieto)

8 b. Jokaisen opettajan käsitykset mukana analyysissa Tutkimusaineiston analyysi 1/2 Tutkimus perustuu fenomenografiseen lähestysmistapaan, jossa tarkastellaan erilaisia tapoja, joilla ihmiset kokevat, havaitsevat, ymmärtävät, käsitteellistävät ja käsittävät ympäröivän maailman ja todellisuuden ilmiöitä (Marton 1988, 144). Analyysin vaiheet: 1. Huolellinen aineistoon tutustuminen ja aineiston alustava avaaminen (orientaatio) a. Aineiston läpiluku useaan kertaan ja yleiskuvan muodostus 2. Merkitysyksikköjen etsiminen (ensimmäinen varsinainen analyysikierros) a. Aineiston koodaus yksilökohtaisesti siitä näkökulmasta, miten opettajat kuvaavat itseään TVT:n edistäjinä

9 Tutkimusaineiston analyysi 2/ 2 3. Merkitysyksikköjen ryhmittely kategorioiksi a. Käsitysten variaatioiden tunnistaminen b. Keskenään samanlaisten ja erilaisten ilmaisujen etsiminen ja yksittäisten ilmaisujen tyypittely kategorioihin vertailun avulla c. Tyypittelyn kautta löytyi viisi kategoriaa: innovaattorit, aikaiset omaksujat, adaptiiviset, skeptikot ja myöhäiset omaksujat 4. Abstraktimman tason kuvauskategorioiden muodostaminen a. Selittävyyttä kuvauskategorioille saatiin Rogersin innovaation diffuusiomallin avulla. -> Rogersin malli sopii erittäin hyvin tähän aineistoon.

10 Rogersin klassinen innovaation diffuusiomalli analyysin kehyksenä Rogers innovation adoption curve (1962) Rogersin (2003) mukaan yksilön kykyyn omaksua idea, käytäntö tai uusi tuote vaikuttavat seuraavat seikat: 1. Suhteellinen hyöty (relative advantage): onko innovaatio parempi kuin edellinen ratkaisu 2. Sopivuus (compatibility): kuinka hyvin innovaatio on sopusoinnussa henkilön kokemuksen, arvojen ja tarpeiden kanssa 3. Monimutkaisuus (complexity): miten monimutkaiseksi / yksinkertaiseksi yksilö kokee innovaation. 4. Kokeilumahdollisuus (trialability): kuinka paljon systeemiä on mahdollisuus kokeilla etukäteen 5. Näkyvyys (observability): kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille Edelläkävijät (innovators): innokkaita kokeilemaan, teknisiä, sietävät epävarmuutta Aikaiset omaksujat (early adopters): varovaisia kokeilijoita, mielipidejohtajia, luovat mallin idean käytölle Aikainen enemmistö (early majority): harkitsevia, haluat järkiperäisiä ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja Myöhäinen enemmistö (late majority): perinteisiä, kriittisiä ja skeptisiä Hidastelijat (laggards): omaksuvat uuden idean yhteisön viimeisenä, välttelevät muutosta ja uusien asioiden opettelua

11 Kuinka Mitä Innovaattori Aikainen omaksuja Adaptiivinen Skeptikko Myöhäinen omaksuja TVT:n käyttö opetuksen digitalisaatiossa Teknologiafriikki Visionääri Pragmaatikko Konservatiivi Teknofoobikko Opetusteknologian hyöty Erittäin hyödyllinen Merkittävä Vastaanottavainen Välttämätön paha Ei pidä hyödyllisenä Opetusteknologian sopivuus Erittäin sopiva Mahdollistava Tarkoituksenmukaisuus Epäluuloinen Passiivinen vastustaja Tarve omaan muutokseen Uudesta innostuva Kokeilunhaluinen Syklinen Yksinkertaiset ratkaisut Uuden opettelua välttelevä Kommunikoitavuus Muiden innostaja Katalysaattori Kollektivisti Yksilökeskeinen Aktiivikäyttäjien kritisoija

12 Yhteenveto tulosten pohjalta Kehittäjäopettajien käsitykset teknologian mahdollisuuksista yliopistokoulutuksessa vaihtelivat suuresti. Osa eeducation hankeopettajista mielsi itsensä kehittämisen innovaattoriksi ja muiden innostajaksi; osa taas luonnehti rooliaan kriittiseksi, varovaisiksi ja TVT:n opetuskäytön perusteluita kaipaavaksi. Jos tavoitellaan laajempaa innovaatioiden leviämistä kehittyvässä yliopistoyhteisössä, niin näitä erilaisia rooleja pitäisi pystyä tunnistamaan ja hyödyntämään. Tarvitaan keinoja erilaisessa vaiheessa olevien opettajien tukemiseen innovaation (opetuksen digitalisaation) omaksumisen siirtymissä (Rogersin diffuusiomalli).

13 Lähteet 1/2 Beetham, H., & Sharpe, R. (2013). Rethinking pedagogy for a digital age: Designing for 21st century learning. routledge. Carr 2010; Cavus, N., & Ibrahim, D. (2009). m Learning: An experiment in using SMS to support learning new English language words. British journal of educational technology 40(1), Chu, H. C., Hwang, G. J., Tsai, C. C., & Tseng, J. C. (2010). A two-tier test approach to developing location-aware mobile learning systems for natural science courses. Computers & Education Cox, M. (2004). Introduction to faculty learning communities. New Directions for Teaching and Learning 97, Ertmer, P. A. (2005). Teacher pedagogical beliefs in our quest for technology integration. Educational Technology Research and Development 53(4), Häkkinen, P., Arvaja, M., Hämäläinen, R., & Pöysä, J. (2010). Challenges of scripting computer-supported collaborative learning: Review of SCORE studies. In B. Ertl (Ed.), E-collaborative knowledge construction: Learning from computer-supported and virtual environments (pp ). New York, NY: IGI Global. Häkkinen, P., & Hämäläinen, R. (2012). Shared and personal learning spaces: Challenges for pedagogical design. Internet and Higher Education 15(4),

14 Lähteet 2/2 Hämäläinen, R., Manninen, T., Järvelä, S., & Häkkinen, P. (2006). Learning to collaborate: Designing collaboration in a 3-D game environment. The Internet and Higher Education, 9(1), Kiili, C. (2012). Online reading as an individual and social practice. Jyväskylä Studies in education, psychology and social research. Kirkwood, A, and Price, L Technology-enhanced learning and teaching in higher education: what is enhanced and how do we know? A critical literature review. Learning, Media and Technology 39 (1), Kohler, M., & Mishra, P. (2009). What is technological pedagogical content knowledge (TPACK)? Contemporary Issues in Technology and Teacher Education 9(1), Lin, J.M-C., Wang, P.-Y., & Lin, I-C. (2012). Pedagogy * technology: A two-dimensional model for teachers ICT integration. British Journal of Educational Technology 43(1), Prestidge, S. (2012). The beliefs behind the teacher that influences their ICT practices. Computers & Education 58, Roschelle, J. (2013). Special Issue on CSCL: Discussion. Educational Psychologist 48(1), Rogers, E. M. (2003) Diffusion of Innovations, 5th edition, New York, USA, Free Press Siemens, G., & Baker, R. S. J.d. (2012). Learning analytics and educational data mining: Towards communication and collaboration. Proceedings ofthe 2nd International Conference on Learning Analytics and Knowledge - LAK 12 (pp ). New York, USA: ACM Press.

15 Kiitos! Yhteystiedot: Yliopistotutkija Päivikki Jääskelä, Koulutuksen tutkimuslaitos, Projektitutkija Kirsi Heinonen, Kasvatustieteiden ja psykologian tdk, Ihmistieteiden metodikeskus, IHME, Yliopistonlehtori Hannakaisa Isomäki, Informaatioteknologian tdk ja Ihmistieteiden metodikeskus, IHME,