Lukiolaisille tietotyötaitoja uudenlaisella pedagogiikalla

Transkriptio

1 Lukiolaisille tietotyötaitoja uudenlaisella pedagogiikalla Liisa Ilomäki & Minna Lakkala, Helsingin yliopisto Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa,

2 Miksi tämä aihe? Kaikki puhuvat uusista taidoista / kompetensseista kenen lista on paras? Mistä on perimmältään kysymys? Tutkimusryhmässä käytämme käsitettä tietotyötaidot: taidot, joita muuttuva yhteiskunta ja muuttuvat työtehtävät edellyttävät ihmisiltä, kun ammatit katoavat ja uusia syntyy, kun tieto on keskeinen tuotantotekijä, jatkuva oppiminen on toimintatapa ja yhteisöllinen tuottaminen on keskeistä työn sisältöä. Tietotyötaidot ovat vähän muuta kuin ns. perinteiset työelämätaidot tai ns luvun taidot: fokus on tietotyössä, jossa tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, tietokäytäntöjä (Knorr-Cetina, 2001). 2

3 Millainen pedagogiikka tukee tietotyötaitoja? Työskentely organisoidaan yhteisten konkreettisten tuotosten kehittämiseksi, esimerkiksi raportti, arvio, suunnitelma. Siirrytään yhteisölliseen toimintaan sekä yhteisöllisestä keskustelusta ja kommentoinnista yhteisten tuotosten työstämiseen Kehitetään käytäntöjä ja tapoja toimia yhdessä, sillä ns. perinteinen pedagogiikka ei tue uusia toimintatapoja. Opiskelijoiden episteeminen toimijuus oleellista: he suunnittelevat, ottavat vastuun työskentelystä, arvioivat, he omistavat työn. Asiantuntijuus, mallintaminen ja monitieteisyys mukaan jo koulussa. Opettajan oikea-aikainen ja räätälöity ohjaus. Ohjaus myös rakenteisiin (esim. oppimisympäristöön) Trialogisen oppimisen näkökulma (Paavola & Hakkarainen, 2009; Muukkonen & Bauters, 2011) 3

4 Mitä koulussa ei opittu: Lukiolaisten puutteelliset yleiset taidot Yliopisto-opiskelu yllättää, opintojen vaativuuteen ja akateemiseen vapauteen sopeutuminen vaikeaa Lukiossa omaksutut opiskelutekniikat (=asioiden jättäminen viime tinkaan) ei enää riitä eikä taitoja osattu itsenäisesti kehittää. Opintojen suunnittelu, ajankäytön suunnittelu ja itsenäinen opiskelu vaikeaa. Verkko-opiskelutaitoja liian vähän Pienryhmätyötä lukiossa liian vähän (usein ei juuri lainkaan). Itsetunto-ongelmia ja pelkoa vääristä vastauksista 4

5 Mitä koulussa ei opittu: Lukiolaisten puutteelliset yleiset taidot Tietotekniikan ja verkko-opiskelun sekä verkosta ja kirjallisuudesta ja verkosta tehtäviä tiedonhakutaitoja Tiedon soveltamisen taitoja (ulkoa opettelemisen sijaan). Kriittistä ajattelua Yleistä osaamista: suullisen kielitaidon puute laajempaa tietoa siitä, miten yhteiskunta yleisesti toimii sekä opintoja taloustiedosta, oikeusopista ja politiikasta. Laajojen tekstikokonaisuuksien lukutekniikkaa sekä yleisesti äidinkieltä Hautamäki et al., 2012; Kiili, 2012; Pajarre

6 ENERGIA EKOSYSTEEMISSÄ ilmiöpohjainen opintokokonaisuus Helsingin Medialukion 1. pakolliset fysiikan, kemian ja biologian kurssit, n. 70 oppilasta, 3 opea. Kolme kurssia toteutettiin saman periodin aikana mutta lukujärjestyksessä eri aikoihin. Kaikkiaan 7 viikkoa. Yhteinen teema energia ekosysteemissä. Projektiin käytettiin 1/3 kurssien tunneista. Opiskelijat jaettiin 1. tapaamisessa yhteisen ideoinnin pohjalta tiettyä osa-aluetta käsitteleviin ryhmiin. Ryhmät valmistelivat omasta aiheestaan raportin. Aurinkoenergian asiantuntija alan yrityksestä kävi pitämässä opiskelijoille asiantuntijaluennon. 6

7 ENERGIA EKOSYSTEEMISSÄ ilmiöpohjainen opintokokonaisuus Käytössä avoimet pilvipalvelusovellukset: Alkuideat ääni- ja videotallenteina makkaranpaiston lomassa, kokoaminen luokassa Padletilla, aineiston työstäminen Googleasiakirjoina ryhmittäin, lopullinen materiaali koottiin Preziesitykseksi Ryhmien kuvaukset koottiin digitaaliseksi kokonaisuudeksi myöhempää käyttöä varten. 7

8 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimus toteutetaan osana aikaisempia tietotyötaitojen kehittämiseen liittyviä tutkimuksia, nyt EUn tukemassa hankkeessa Promoting knowledge work competencies in education (KNORK). Opiskelijoille kysely, jossa myös avoimia kysymyksiä. Itsearviointikyselyllä (pre ja post) yritettiin selvittää opiskelijoiden käsityksiä siitä, mitä taitoja he oppivat hankkeen aikana. Opettajien ryhmähaastattelu, suunnitteludokumentit. Joidenkin oppituntien seuranta. 8

9 Tuloksia haastattelujen ja tuntiseurantojen perusteella Uusien käytäntöjen vieminen onnistui pakollisille kursseille ja suurelle opiskelijaryhmälle ja opiskelijat oppivat esim. yhteistä tuottamista, tiedonkäsittelyä ja tiedon analyysiä, esittämistä, pitkäkestoista työskentelyä. Keskittyminen isompaan tehtävään motivoi opiskelijoita. Ulkopuolisen asiantuntijan tuominen oli hyvä idea ja motivoi opiskelijoita, mutta opiskelijat olisivat voineet valmistautua tähän paremmin. Kaikki opettajat aikovat soveltaa uusia työtapoja myös muilla kursseilla. 9

10 Opettajien kokemuksia ryhmähaastattelun perusteella Opettajien yhteistyö oli toimivaa, mutta prosessin toteutusta ja käytäntöjä ei riittävästi suunniteltu yhdessä, joten joka kurssilla oli vähän erilaiset työtavat eikä kurssien keskinäistä integroimista ollut suunniteltu tarpeeksi (= sitä oli liian vähän) Materiaalin kokoamista yhteiseksi tuotokseksi ei ehditty tehdä lopussa kunnolla. Ryhmät olivat liian isoja (4-5), joten vastuut jakautuivat epätasaisesti. 10

11 Opiskelijoiden arvioita kyselyn avoimien vastausten perusteella Myönteistä tai vaikuttavaa: yhdessä tekeminen, toisenlainen työtapa, oppi tehokkaasti ja mielenkiintoisesti uutta itse aiheesta. Kielteistä tai haastavaa: sopivan tiedon löytäminen, vaikea aihe, kaikki opiskelijat eivät tehneet omaa osuuttaan ryhmätyöstä. Oma osallistuminen: opiskelijat raportoivat aika rehellisesti, olivatko osallistuneet riittävän aktiivisesti ryhmän työhön. 11

12 Johtopäätöksiä Uudenlaisessa työskentelyssä opettajilla on vaikeuksia: - Yhteisen suunnitteluajan löytämisessä, ehkä myös yhteisessä suunnittelussa ja sen merkityksen huomaamisessa. - Opiskelijoiden yhteistyön organisoimisessa ja tukemisessa. Tarvitaan malleja, miten tuetaan tavoitteellista, yhteisöllistä työtä. - Opiskelijoiden tuotoksen ja työskentelyn kriteerien asettamisessa. Lukion opetus organisoitu niin, että aikaa vievät mutta mielekkäät hankkeet ovat vain vaivoin toteutettavissa. Taidot kehittyvät vähitellen, yksi kurssi ei riitä vaan kaikilla kouluasteilla pitäisi opetella uusia taitoja yhteisen työskentelyn avulla. Taitoja pitää opettaa ja mallintaa tietoisesti, opettajien yhteisellä vastuulla 12

13 Lähteet Hautamäki ym. (2012). Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto. Satavilla: Kiili, C. (2012). Online reading as an individual and social practice. Jyväskylä, Finland: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, Knorr-Cetina, K. (2001). Objectual practice. In T. R. Schatzki, K. Knorr Cetina & E. von Savigny (Eds.), The practice turn in contemporary theory (pp ). Routledge. Muukkonen, H., & Bauters, M. (2011). Suorittamisesta yhdessä luomiseen ja arviointiin: Tiedonluominen ja sosiaalinen media korkeakoulutuksessa. Teoksessa Aaltonen-Ogbeide, T., Saastamoinen, P., Rainio, H. & Vartiainen, T. (toim.), Silmät auki sosiaaliseen mediaan (ss ). Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu, 3/2011. Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2009). From meaning making to joint construction of knowledge practices and artifacts A trialogical approach to CSCL. Teoksessa C. O'Malley, D. Suthers, P. Reimann, & A. Dimitracopoulou (toim.) Computer Supported Collaborative Learning Practices: CSCL2009 Conference Proceedings, Rhodes, Creek: International Society of the Learning Sciences (ISLS), Pajarre, E. (2012). Minä DI-opiskelijana Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kokemuksia ja odotuksia yliopisto-opiskelusta. Tampereen teknillinen yliopisto. Yliopistopalvelut. Raportti 7. Liisa.ilomaki@helsinki.fi 13