OPTEK-tutkimushanke Muuttuuko mikään?

Transkriptio

1 OPTEK-tutkimushanke Muuttuuko mikään? Analyysi koulun arjesta kun oppilaat ja opettaja työskentelevät erilaisen teknologian avulla Miisa Brännfors, Saara Kotkaranta, Kristiina Simojoki, Hanna Järvenoja & Sanna Järvelä LET - Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö LET.OULU.FI HANNA JÄRVENOJA Learning and Educational Technology Research Unit

2 OPTEK Opetusteknologia koulun arjessa TEKESin rahoittama 12 tutkimuslaitosta, 28 yritystä, 12 koulua Kesto 08/ /2011, 5 työvaihetta Tavoitteena perusteltujen ja kestävien ratkaisujen löytäminen tieto- ja viestintä-teknologian käytön vakiinnuttamiseksi koulun arjessa TP1: Pedagogiset mallit ja teknologiset innovaatiot: Jyväskylän, Helsingin ja Oulun yliopistot

3 LAADUKAS JA YMMÄRTÄVÄ OPPIMINEN Tiedonrakentelua ja ajatteluprosessien tekemistä näkyväksi Oppimisen itsesäätelyä ja oppimisen taitoja Monimutkaisten ilmiöiden ja asioiden ymmärrystä Oppimisympäristöjen ja kokemusten liittämistä arjen ja koulun ulkopuolisen maailman ilmiöihin Sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä

4 Teknologia tukemassa ymmärtävää oppimista Taustalla opettajien ja oppilaiden kyky käyttää teknologiaa käynnistämään ja ylläpitämään oppimista edistäviä prosesseja Teknologiasta tulee ajattelun apuväline Yhteisöllisyyden tukija Itsesäätelyn väline Monimutkaisten ilmiöiden mallintaja

5 OPTEK hankkeessa TAVOITEENA SELVITTÄÄ 1. Minkälaista teknologiaa koulussa käytetään? 2. Minkälaista oppimista koulussa käytetty teknologia ja sen valittu käyttötapa tukevat?

6 Menetelmät ja osallistujat Haastattelut 5 opettajan sekä rehtorin haastattelut (6:ssa koulussa) Oppituntiseurannat 4-5 sellaisen eri oppiaineen oppitunnin seuraaminen, joilla haastatellun opettajan luokka käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kyselyt Kaikille opettajille (6:ssa koulussa) 5- ja 6-luokkalaisille sekä 7- ja 9-luokkalaisille oppilaille (4:ssä koulussa) Muu koulun teknologian opetuskäytöstä kertova materiaali (strategiat, OPSit yms.)

7 Teknologia Puuttuva vastaus tai ei voi arvioida Kehityksen alussa olevat käytänteet Kehittymässä olevat käytänteet Edistyneet käytänteet Käytössä olevan teknologian ja sovellusten oppimisteoreettinen arviointi Itsesäätöinen oppiminen Puuttuva vastaus tai ei voi arvioida Ei lainkaan Vähän Paljon Miten teknologia ja sen käyttö tukee oppilaan oppimisen taitojen kehittymistä ja omaa kiinnostusta, valinnanvaraa, omaa suunnittelua, ja strategista toimintaa? Yksilö - sosiaalinen Puuttuva vastaus tai ei voi arvioida Yksikön tietoa toistavaa, yksisuuntaista Yht. työskentelyä ja tiedon rakentelua tukevaa, vuorovaikutteista Molempia Minkälaista oppimista teknologian käyttö tukee?

8 Teknologian käyttö koulussa opetuksen ja oppimisen tukena Opettajakyselyyn vastasi 115 opettajaa ja oppilaskyselyyn 291 oppilasta Kristiina Simojoki

9 Tutkimukset tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: 1. Mitä teknologioita ja sovelluksia opettajat ja oppilaat käyttävät? 2. Millä tavalla opettajat ja oppilaat niitä käyttävät oppimisen tukena? 3. Löytyykö aineiston perusteella tyypillisiä opettaja ja oppilasprofiileja?

10 Teknologian käyttötavat Opettajat ja oppilaat: Oppimista tukeva monipuolinen teknologian käyttötapa on suurelta osin vielä kehityksen alussa tai kehittyvällä tasolla Oppimisen itsesäätelytaitoja tukeva teknologian käyttötapa painottuu kehittymässä oleviin käytänteisiin Teknologian käyttötapa edistää enemmän yksilöllistä kuin sekä yksilöllistä että yhteisöllistä oppimista Edistyneitä käytänteitä käyttävät enemmän opettajat kuin oppilaat

11 Teknologia Oppimista tukeva monipuolinen teknologian käyttötapa Puuttuva vastaus tai ei voi arvioida Kehityksen alussa olevat käytänteet Kehittymässä olevat käytänteet Edistyneet käytänteet Itsesäätöinen oppiminen itsesäätelytaitoa tukeva teknologian käyttötapa Yksilö - sosiaalinen Teknologian käyttötapa Puuttuva vastaus tai ei voi arvioida Puuttuva vastaus tai ei voi arvioida Ei lainkaan Vähän Paljon Yksikön tietoa toistavaa, yksisuuntaista Yht. työskentelyä ja tiedon rakentelua tukevaa, vuorovaikutteista Molempia

12 Opettaja- ja oppilasprofiilit Opettajien aineiston perusteella muodostui 15 erilaista profiilia. Opettajien käytänteet olivat pääasiassa kehittyvällä tasolla. Oppilaiden aineiston perusteella muodostui 8 erilaista profiilia. Oppilaiden käytänteet olivat pääasiassa kehittyvällä tasolla. Teknologian käyttötapojen suhteen opettajat ovat heterogeenisempi ryhmä kuin oppilaat

13 OPPIMISEN MOTIVAATION JA ITSESÄÄTELYN TUKEMINEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN AVULLA Saara Kotkaranta

14 Perustietoja tutkimuksesta Tutkimuksessa on käytetty OPTEK-hankkeessa kerättyä materiaalia kahdelta pohjoissuomalaiselta koululta Aineisto: opettajahaastattelut (N=6), oppituntivideot (N=5), 5- ja 6-luokkalaisille tehdyt motivaatio- ja strategiakyselyt (N=100) Mixed method -tyyppinen (Turner, 2001) tutkimus, jossa kvantitatiivinen kyselyjen analyysi, haastattelujen kvalitatiivinen sisällönanalyysi sekä videoiden observointi ASOS-lomakkeen (Rivera et. Al., 1999) avulla

15 Tutkimusongelma Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tvt:lla voitaisiin opettajien mielestä vaikuttaa oppilaiden motivaatioon ja oppimisen itsesäätelyyn. Lisäksi tutkittaan, millaisia oppimisyhteisöjä peruskoulun viidennet ja kuudennet luokat ovat motivaation ja itsesäätelyn suhteen. Luokan arkista toimintaa tarkastellaan yhteisöllisenä prosessina ja selvitetään, miten e.m. opettajan tvt-arvot näkyvät hänen opetuksessaan ja näyttääkö näillä arvoilla olevan vaikutusta luokan oppimisilmapiiriin.

16 Opettajahaastattelut Opettajien mukaan tvt:n oppimismotivaatiota lisääviä seikkoja ovat: uutuus henkilökohtaisuus tasa-arvoistaminen (auttaa oppilaita, joilla esim. motorisia ongelmia) taitojen kehittyminen koulun raja-aitojen kaatuminen valinnan vapaus ja luovuus (voi valita käyttämänsä työkalut)

17 Opettajahaastattelut Opettajat pitivät tärkeinä itsesäätelytaitoina vastuun ottamista omista opinnoista, tehtävien suunnittelua ja prosessointia, kriittistä ajattelua ja metakognitiivisia taitoja Tvt toimii itsesäätelyn tukena esimerkiksi: ajattelun välineenä (tehtävän suunnittelu, prosessointi ja esittäminen) kriittisen ajattelun tukena (mitä kaikkea pitää omaksua informaatiotulvasta)

18 Peruskoululuokat oppimisyhteisöinä Oppimisen motivaatioon ja itsesäätelyyn liittyvät käsitykset eivät muutu systemaattisesti ylemmälle luokalle siirryttäessä Peruskoulun 5-6-luokkalaiset ovat motivoituneita oppilaita, mutta eivät miellä itsesäätelytaitoja omikseen Tytöt arvioivat motivaationsa ja itsesäätelytaitonsa poikia ylemmäs (väitteet asteikolla 1-7; 1=ei kuvaa minua, 7=kuvaa minua hyvin) Luokat näyttävät muodostavan omia oppimisyhteisöjä

19 Peruskoululuokat oppimisyhteisöinä migo=sisäinen tavoiteorientaatio mego=ulkoinen tavoiteorientaatio mbeli= käsitykset oppimisen hallinnasta mtask= tehtävän arvo meff= minäpystyvyys rehe= harjoittelu elab=kehittely orga= tiedon organisointi crit=kriittinen ajattelu mcoc=metakognitiivinen säätely luokka 1 luokka 2 luokka 3 luokka 4 luokka 5 0 migo mego mbeli mtask meff rehe elab orga crit mcoc

20 Oppituntiobservointi Esimerkkinä 6. luokan äidinkielen tunti. Tunnin aiheena on matkakertomus. Oppilaat saavat tehtäväksi laatia kertomuksen jostain tekemästään matkasta tai unelmamatkasta. Motivointi (tvt:n avulla): 1. Henkilökohtaistaminen. Oppilaat saavat hakea omia matkakuviaan esim. facebookista tai tuoda niitä kouluun seuraavaksi kerraksi. 2. Taitojen kehittyminen. Kertomus tehdään uudella tavalla Power Pointia käyttäen 3. Valinnan vapaus. Oppilaat saavat itse valita aiheen ja käsittelytavan

21 Oppituntiobservointi Oppimisen itsesäätelyn tukeminen 1. Suunnittelu. Oppilaat luonnostelevat työsuunnitelman paperille ja keskustelevat siitä opettajan kanssa. Opettaja antaa tarvittaessa palautetta. Opettaja ei anna valmista aihetta, vaan auttaa oppilasta löytämään itselleen sopivan keskustelun avulla. Vastuu suunnittelusta jää selkeästi oppilaalle. 2. Tvt ajattelun työvälineenä. Power Pointin dia-ominaisuutta käytetään hyväksi kertomuksen jäsentämisessä. Uusi dia on esimerkiksi uusi matkapäivä. Tällä kertaa kirjoittaminen on keskiössä ja opettaja kehottaa unohtamaan muotoilun ja efektien käytön.