Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet ja mahdottomuudet opetuksen kehittämisessä Orientaatioluento

Transkriptio

1 Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet ja mahdottomuudet opetuksen kehittämisessä Orientaatioluento Mikko Vesisenaho

2 Tamä luento Tämä on orientaatioluento kurssille, opetustyöhön suuntaaville / virikkeitä opetuksen kehittämiselle (kurssi jatkuisi tämän orientaatioluennon jälkeen) Tavoitteena on viritellä ajatuksia siitä, mistä ja tultu, missä ja minne mennään; johdatella soveltamaan omassa työssä. Koko kokonaisuuden tavoitteena, opintojakson suoritettuaan oppila - omaa yleisnäkemyksen tieto ja viestintäteknologian (tvt) opetuskäytön taustasta ja yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä niiden yhdistämisestä opetus- ja oppimiskontekstiin; - on rakentanut pedagogisia näkökulmia tieto ja viestintäteknologian soveltamisesta opetuksessa ja oppimisessa; ja - on yhdistänyt tieto ja viestintäteknologian opetuskäytön osaksi omaa pedagogista ajatteluaan (prosessi toki jatkuu).

3 Pohdintaa Mihin opetus- ja oppimistilanteisiin tieto- ja viestintäteknologiaa voisi mielestäsi käyttää? Mihin ei? Millaista lisäarvoa tieto- ja viestintäteknologia toisi oppimisen kannalta? +/- Millaisia mahdollisuuksia? Millaisia haasteita?

4 mm. Kankaanranta, M., & Puhakka, E. (2008); European School Net, (2013)

5 Taustaa tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehityksestä Väsymättömän ja yksilöllisen harjaannuttajan utopia Älykkään tutorin utopia Mikromaailmoiden utopia Multimedian utopia Etäopetuksen utopia, oppimisalustat Mobiilioppimisen utopia Yhteisöllisen oppimisen utopia (ks. Lehtinen, 2006)

6 Mitä on tullut noiden jälkeen?

7 Mitä on tullut noiden jälkeen? Älytaulut Tabletit Sosiaalinen media Pilvipalvelu Pelit ja pelillinen oppiminen MOOC:it Ubiikkius

8 Onko edellisillä käyttöä opetuksen kehittämisessä vai ovatko ne vain historiaa?

9 Entä mitä vaikuttavat tulevaisuuden oppijat ja tulevaisuuden taidot? Nettisukupolvi tai diginatiivit (Tapscott, 2009; Prensky, 2001) 2000-luvun taidot (Binkley et al, 2012; Griffin et al, 2012)

10 Tulevaisuuden taidot 1. Taito ajatella 2. Taito työskennellä 3. Työskentelyvälineet 4. Kansalaisena maailmassa ks. Binkley et al, 2012; Griffin et al, 2012

11 Toimintaympäristömme on joka tapauksessa muuttunut

12 Tieto ja viestintäteknologian pääkäyttömahdollisuudet jaettiin aiemmin esimerkiksi kolmeen kategoriaan tvt resurssina, kognitiivisena työvälineenä ja kommunikointivälineenä (ks.mm. Kukkonen & Vesisenaho, 1999; Vesisenaho, 2009)

13 Uudempi lähestymistapajaottelu tiedonrakentelun ja yhteisöllisen oppimisen tukena havainnollistamassa yksilön oppimisen tukena Ks. Kaisto et al, 2007; Vesisenaho, 2009

14 Entä mitä tavoittelemme? tool subject object Ks. Sharples, Taylor and Vavoula (2005)

15 Väline vai oppimistavoite kärjessä? Teknologia Pedagogiikka

16 Mitä tavoittelemme? Tiedon siirto (Yhteisöllinen) konstruktivistinen oppimisen

17 Esimerkkejä pedagogisista lähestymistavoista suunnittelemalla oppiminen ongelmakeskeinen oppiminen tutkiva oppiminen verkko-oppiminen mobiilioppinen pelillinen oppiminen blended learning

18 Ks. Lehrer, 1993; Kukkonen & Vesisenaho, 1999; Reeves, 2006;

19 Koschman et al. (1994); Kukkonen & Vesisenaho, 1999

20 Verkko-oppiminen/-opetus

21 Tutkivan oppimisen malli Hakkarainen et al, 1999

22 Mobiilioppiminen Mobiilioppiminen formaalin ja informaalin oppimisen alueilla (Sharples 2013)

23 Pelinomainen oppiminen Digitaalisen pelinomainen oppiminen taustalla on tavoite edistää oppilaiden innostusta ja sitoutumista tuomalla yhteen oppimisen ja viihteen näkökulmat (Prensky, 2007) Erityyppisiin prosesseihin ammattilaisten tekemien oppimispelien käyttö, kaupallisten viihdepelien opetuskäyttö sekä oppilaiden toimiminen itse pelintekijöinä (Van Eck, 2006) Onko pelillisyys vain digitaalista? (ks. Nousiainen, 2013)

24 Blended learning face-toface online blended (Ks. esim Vesisenaho et al, 2010: yhteisöllisyys Dillenbourgh, 1999)

25 Edellä on esimerkin oloisesti nostettu muutamia virikkeitä opetuksen kehittämiseen. Millaisia polkuja me avaamme opetuksen kehittämiseen?

26 Voisiko ratkaisuilla luoda pohjaa luovuudelle, innovaatioille ja ongelmanratkaisulle? Millaisia polkuja avautuu tulevaisuuden oppimiselle?

27 Tavoite Konteksti Toimijat Prosessi Arviointi??? (ks. Dillon, Wang, Vesisenaho, Valtonen & Havu-Nuutinen, 2013; Vesisenaho & Dillon, 2013)

28 Valmistautumistehtävä seuraavaan kertaan Kuvaile lyhyesti kurssiblogiimme kohtaan Aiempia kokemuksia viisi (5) erilaista tilannetta, joissa on hyödynnetty tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa. Pyri löytämään erilaisia esimerkkejä.

29 Kysymyksiä -? Lisätietoja: Mikko Vesisenaho Jyväskylän yliopisto Agora Center eeducation

30 Lähteitä Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012). Defining twenty-first century skills. In P. Griffin, B. McGaw & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills, Dordrecht: Springer, pp Dillenbourg, P. (1999). (Ed.). Collaborative learning: cognitive and computational approaches. Amsterdam: Pergamon. Dillon, P., Wang, R. L., Vesisenaho, M., Valtonen, T., & Havu-Nuutinen, S. (2013) Using technology to open up learning and teaching through improvisation: Case studies with micro-blogs and short message service communications, Thinking Skills and Creativity 10, European School Net 2013) Survey of schools: ICT in Education Griffin, P., Care, E. & McGaw, B The changing role of education and schools. In P. Griffin, B. McGaw & E. Care (Eds.) Assessment and teaching of 21st century skills. Dordrecht: Springer, Hakkarainen, Lonka & Lipponen (1999). Tutkiva oppiminen. WSOY. Kaisto, J., Hämäläinen, T. & Järvelä, S. (2007). Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen vaikuttavuus Pohjoisessa Suomessa. Oulun yliopisto. E98. Koschman, T. (1994). Toward a theory of computer support for collaborative learning. Journal of the learning sciences, 3, Kukkonen, J. & Vesisenaho, M. (2000) Computer Supported Learning: Self-direction, Computer Anxiety, Skills Development and Pedagogical Applications. In K. Julkunen & A. Haapala (eds.) Learning and Instruction in Multiple Contexts and Settings II. Proceedings of the Third Joensuu Symposium on Learning and Instruction (JULIS) 1999, University of Joensuu, Faculty of Education, Bulletins of the Faculty of Education 79, Lehrer, R. (1993). Authors of knowledge: Patterns of hypermedia design. In S. Lajoie & S. Derry (Eds.), Computers as cognitive tools (pp ). Hillsdale NJ: Lawrence Erlbaum associates.. Lehtinen, E. (2006). Teknologian kehitys ja utopiat. Teoksessa S. Järvelä ym. (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. WSOY. Nousiainen, T. (2013). Polkuja pelinomaisen oppimisen viidakkoon: Pelien ja oppimisen keskeisiä käsitteitä. In L. Pirkkalainen, & P. Lounaskorpi (Eds.), Löytöretkillä toisessa maailmassa, vol 2. Konnevesi: Konneveden lukio. Prensky, M. (2007). Digital Game-Based Learning. St. Paul: Paragon House Prensky, M. (2001). Digital natives, digital immigrants. On the Horizon, 9(5), 1 6 Reeves, T Design research from a technology perspective. In J. V. D. Akker, K. Gravemeijer, S. McKenney & N. Nieveen (Eds.), Educational design research. New York: Routledge, Sharples, M Mobile learning: research, practice and challenges. Distance Education in China, 3(5), Sharples, M., Taylor, J., & Vavoula, G Towards a theory of mobile learning. Proceedings of mlearn 2005, 1(1), 1 9. Tapscott, D. (2009). Grown up digital. New York, NY: McGraw-Hill. Van Eck, R. (2006). Digital Game- Based Learning: It s Not Just the Digital Natives Who Are Restless. EDUCAUSE Review, 41 (2), Vesisenaho, M. (2009). Tarvitaanko tieto- ja viestintäteknologiaa opettajakoulutuksessa? In K. Savolainen, T. Keinonen & S. Pöntinen (Eds.) Kestävä kehitys ja tieto- ja viestintätekniikka perusopetuksessa. Joensuun yliopisto. Vesisenaho, M. & Dillon, P. (2013) Localizing and contextualizing information and communication technology in education: A cultural ecological framework. Pedagogy, Culture and Society, 21(2). Vesisenaho, M., Valtonen, T., Kukkonen, J., Havu-Nuutinen, S., Hartikainen, A. & Kärkkäinen, S. (2010) Blended learning with everyday technologies to activate students' collaborative learning. Science education international 12(4),