Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omia terveyskäytänteitä sekä kertomaan toiveita terveyspalvelujen kehittämiseksi.

Transkriptio

1 1 Tiedote VÄESTÖKYSELY Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tarkoitus oli kartoittaa asukkaiden mielipiteitä terveyspalvelujen toimivuudesta. Tyytyväisyystavoitteeksi asetettiin vähintään kouluarvosana 8. Sosiaali- ja terveysosasto toteutti yhteistoiminta-alueella väestölle kohdistetun kyselyn tammikuussa Kyselyn tavoitteina oli saada tietoa, missä määrin väestö on tyytyväinen terveyspalveluihin kokonaisuudessaan tyytyväinen päivystykseen tyytyväinen terveyspalvelujen toteutumiseen Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omia terveyskäytänteitä sekä kertomaan toiveita terveyspalvelujen kehittämiseksi. Kysely lähetettiin 600 liperiläiselle ja 400 outokumpulaiselle 18 vuotta täyttäneelle asukkaalle. Kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeelle tai suoraan nettiosoitteeseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 409 asukasta. Liperiläisiä vastaajia oli 269 ja outokumpulaisia 140. Suurin osa vastaajista oli naisia, alle 65 vuotiaita, parisuhteessa eläviä ja taajamassa tai aivan sen läheisyydessä asuvia. Vastanneista asukkaista 85 prosenttia ilmoitti käyttävänsä pelkästään tai enimmäkseen julkisia palveluja. Vastanneet asukkaat olivat käyttäneet viimeisen 12 kuukauden ajan keskimäärin kaksi kertaa terveyspalveluja. Lääkärin/sairaanhoitajan palveluja oli käytetty noin 3,5 ja päivystyspalveluja noin 2 kertaa. Hammashuollon palveluja vastanneet olivat käyttäneet keskimäärin 2,5 kertaa ja mielenterveys- ja päihdepalveluja vastanneet olivat käyttäneet reilun yhden kerran edeltäneen vuoden aikana. Tyytyväisyys terveyspalveluihin kokonaisuudessaan ja päivystykseen Vastanneet asukkaat olivat kohtalaisen tyytyväisiä terveyspalveluihin. Yleisarvosanaksi muodostui 7,6. Vastaajista 83 prosenttia antoi tyytyväisyysarvosanaksi vähintään seitsemän.vastaajat mainitsivat hammashuollon, lääkäri-, sairaanhoitajien ja neuvolapalvelut useimmiten palveluiksi, joihin oltiin tyytyväisiä. Myös palvelun nopeuteen, täsmällisyyteen ja ajansaantiin oltiin tyytyväisiä. Vastaajat olivat erityisen tyytymättömiä ajanvaraukseen. Lääkärille oli lähes mahdoton päästä, yhteydensaanti terveyskeskukseen ja ajanvaraukseen oli erittäin vaikeaa ja puhelimessa joutui odottamaan kauan. Vastanneet asukkaat olivat myös tyytymättömiä lääkärpalveluihin ja päivystykseen. Lääkäreiden vaihtuvuus ja jonottaminen päivystyksessä aiheuttivat tyytymättömyyttä.

2 Laadullinen samantasoisuus Terveyspalvelujen saavutettavuus Terveyspalvelujen monipuolisuus Palvelun sujuvuus Henkilöstön ammattitaito Yhteydensaanti terveysasemalle 2 Päiväpäivystys ja iltapäivystys saivat tyytyväisyysarvosanaksi 7,2 ja 6,9. Vastaajista noin 75 prosenttia antoi tyytyväisyysarvosanaksi vähintään seitsemän. Vastaajat olivat tyytyväisiä päivystyksen lyhyeen odotusaikaan, palvelun ammattitaitoon, asiallisuuteen, kohteluun ja joustavuuteen sekä lääkäripalveluihin. Myös päivystyspalveluiden osalta erityistä tyytymättömyyttä aiheutti päivystyksen ajanvaraus. Asiakkaat eivät saaneet yhteyttä päivystykseen ja puhelimessa joutui odottamaan. Päivystyspalvelun sisältöön oltiin myös jonkin verran tyytymättömiä. Tyytyväisyys terveyspalvelujen toteutumiseen Asukkailta kysyttiin terveyspalvelujen laadullista samantasoisuutta, palvelujen saavutettavuutta ja monipuolisuutta eri toimipisteissä, palvelun sujuvuutta, henkilöstön ammattitaitoa ja yhteydensaannin toteutumista. Vastaajien antamat arvosanat vaihtelivat 6,2 7,9 välillä. (Kuvio 1.) ,1 6,8 7,2 7,2 7,9 6,2 5 4 Kuvio 1. Tyytyväisyys terveyspalvelujen toteutumiseen. Vastanneiden asukkaiden terveyskäytänteet

3 Syön terveellisesti ja monipuolisesti Liikun pysyäkseni terveenä Lepään riittävästi Vältän nautintoaineita Minulla on sosiaalista verkostoa 3 Vastanneet asukkaat arvioivat terveyskäytänteensä hyviksi. Asukkailta kysyttiin syömiseen, liikuntaan, lepoon, nautintoaineiden käyttöön ja sosiaaliseen verkostoon liittyviä käytänteitä. (Kuvio 2.) ,2 7,9 8,2 8 8, Kuvio 2. Vastaajien terveyskäytänteet. Toiveita terveyspalvelujen kehittämiseksi Vastaajat antoivat runsaasti toiveita terveyspalvelujen kehittämiseksi. Yhteydensaanti terveysasemille koettiin hankalaksi, puhelinyhteyttä ei saatu, joutui odottamaan ja vastaanottoajan saaminen oli vaikeaa. Kehittämistoiveina esitettiin mm. ajanvaraus nettiin, info palveluista kotiin ja ajanvaraustilanteessa suora ohjaus asiantuntijoille. Palvelurakenteeseen liittyviä toiveita olivat nykyisen tason säilyttäminen, Ylämyllyn terveysaseman kehittäminen, Viinijärven lääkäripalvelujen lisääminen, palvelujen keskittäminen, yhteistyö Joensuun kanssa, palvelujen säilyminen Liperin kirkonkylällä, lähipalvelujen kehittäminen, kulkuyhteyksien kehittäminen ja haja-asutuksen vanhusten palvelujen turvaaminen. Päivystyksen ajanvaraukseen oltiin myös osin tyytymättömiä: päivystykseen ei saanut aikoja, joutui odottamaan, iltapäivystys ei toimi. Kehittämistoiveina tuotiin esille nettiajanvaraus, tekstiviesti esim. tuntia ennen vastaanottoaikaa, päivystyksen ja apteekkipalvelun samanaikaisuus, iltapäivystys yhteen paikkaan, päivystys lähemmäksi, viikonloppupäivystys Outokumpuun, päivystys omalle paikkakunnalle ja yksi selkeä puhelinnumero, johon soitetaan päivystysasioissa.

4 4 Vastaajat toivat esille henkilöstöön liittyen mm. henkilöstön lisäämisen, osaavan henkilöstön säilyttämisen, henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisen, asiakaspalvelun ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen, henkilöstön tupakoimattomuuden työaikana ja asiakkaiden osallistumisen enemmän esillä pitämisen. Erityisesti lääkäreiden osalta vastaajat toivat esille kehittämistoiveenaan ja mielipiteenään, että omaa lääkäritoimintaa tulee kehittää, lääkäreiden pysyvyyttä lisättävä, keikkalääkäreistä luovutaan ja, että asiakas voisi käyntinsä aikana saada hoidon usempaankin vaivaan ilman juoksuttamista. Nykyisin lääkäreiden kieliongelmat ovat aiheuttaneet paljon tyytymättömyyttä. Laboratorio ja röntgenpalvelujen osalta toivottiin, että palvelussa huomioidaan työssä käyvät, Ylämyllylle lisää laboratoriopäiviä ja, että vastaukset saadaan s-postilla tai tekstiviestillä. Röntgenpalvelua toivottiin lisää. Neuvolapalvelujen puhelinpalvelut koettiin puutteelliseksi, puhelinnumerot toivotaan paremmin esille. Kouluterveydenhoitajat ovat huonosti saavutettavissa. Edelleen tuotiin esille, että ennaltaehkäisevää toimintaa tulee kehittää tehokkaammaksi, naisten joukkotarkastuksiin halutaan lisää sisältöä ja vammaisen lapsen syntyessä toivotaan valmennusta koko perheelle. Työterveyshuoltoon liittyen vastaajat toivat esille, ettei työterveyshuollon ja avosairaanhoidon välinen yhteys toimi esim. diabeteksen hoidossa, asiakastiedot eivät välity hyvin ja lääkärit vaihtuvat usein. Toivottiin myös työttömien terveystarkastuksia ja maanviljelijöille tasavertaista palvelua esim. sairauslomien suhteen. Muita kommentteja ja kehittämistoiveita olivat mm. ikäihmisten neuvolatoiminnan kehittäminen, ikäihmisten ja vähävaraisten kutsuminen vastaanotole säännöllisesti, kotikäynnit ikäihmisille, reseptien uusinta kestää kauan, tiedon saantiin ja tietosuojaan enemmän huomiota ja johto ei toimi, johto enemmän esillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asukkaat ovat kohtalaisen tyytyväisiä terveyspalveluihin. Suurimpana kehittämishaasteena ovat terveysasemien ajanvarauksen ja puhelinyhteyksien kehittäminen niin, että asiakkaat saavat puhelinyhteyden vaivattomammin tai, että heihin otetaan yhteyttä. Puhelinyhteysongelman suhteen tehdään tällä hetkellä yhteistyötä Soneran kanssa palvelun parantamiseksi. Omien virkalääkäreiden saaminen koetaan tärkeänä. Rekrytointiin on kiinnitetty huomiota paikallisesti ja seudullisesti ja se on tuottanut myös jonkin verran tulosta. Okuli on mukana lääketieteen opiskelijoille suunnatuissa Kunta etsii lääkäriä kampanjassa Kuopiossa ja Molempi parempi -www sivuilla. Terveyskeskus toimii myös terveyskeskuspalvelua tarvitsevien koulutuspaikkana. Väestökyselyn tuloksia käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnan iltakoulussa ja esimiespalavereissa.

5 5 Tulevaisuudessa henkilöstön saatavuus heikkenee. Jo nyt on pulaa lääkäreistä, hammaslääkäreistä, sairaanhoitajista, suuhygienisteistä ja sosiaalihoitajista. Terveyspalveluja ei voida ylläpitää tulavaisuudessa nykykäytännön mukaisesti vähenevän henkilöstön vuoksi. Henkilöstö haluaa myös työskennellä tiimeissä, jolloin kollegan apu ja tuki mahdollistuu, eikä palvelutuotanto ole liian havoittuvainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen väestön palvelutarpeen mukainen kehittäminen ja työkäytänteiden muuttaminen enemmän yhteistyöpohjaiseksi turvaavat palvelujen ja henkilöstön saatavuutta tulevaisuudessa. Liperin kunta Sosiaali- ja terveysosasto