1 Plot. 1.1 Funktion kuvaaja: y=f(x)
|
|
- Elisabet Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SL_esim_grafiikkaa.wxm 1 / 13 1 Plot Maximan sisäänrakennetut piirtokomennot sopivat "kevyeen" työskentelyyn. Komennot tunnistaa nimistä, joiden osana on plot. Avuksi Maximan käsikirjan luku "Plotting" ja Wilhelm Haager: Graphics with MAXIMA, pdf-dokumentti osoitteessa wxmaxima-käyttöliittymään piirtokomennoista on yleensä kaksi versiota: wx-alkuiset, jotka sijoittavat kuvan wxmaxima-dokumenttiin, ja ilman wx-etuliitettä olevat. Vain jälkimmäiset on dokumentoitu käsikirjaan. 1.1 Funktion kuvaaja: y=f(x) wxplot-komentojen ruudulle muodostaman kuvan voi tallettaa vain rasterigrafiikkana (png, jpg, bmp tai xpm). Tällainen kuva kelpaa vain ruudulla käytettäväksi, ei julkaistavaksi/tulostettavaksi. (%i1) wxplot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011])$ (%t1) Kun kuva on tarkoitus tallettaa EPS-tiedostoksi, pitää wxplot-komentojen tilalle vaihtaa vastaava plot-komento: --> plot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011], [gnuplot_term, ps], [gnuplot_out_file, "/Users/lehtonen/plot2d.eps"])$ Jos määre [gnuplot_out_file, "<hakemisto>/<nimi>.eps"] jätetään antamatta, kuva talletetaan nimellä maxplot.ps oletushakemistoon (käytttäjän kotihakemistoon). --> plot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011], [psfile, "/Users/ari/plot2d.eps"])$ Kuvan ohjaaminen erilaisiin "ikkunointijärjestelmiin" (toimivuus riipuu käyttöympäristöstä): --> plot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011], [gnuplot_term, x11])$ --> plot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011], [gnuplot_term, aqua])$
2 SL_esim_grafiikkaa.wxm 2 / 13 --> plot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011], [plot_format, xmaxima])$ 1.2 Tasa-arvokäyrä: f(x,y)=c --> wxcontour_plot( x^2 + y^2, [x,-1.5,1.5], [y,-1.5,1.5], [gnuplot_preamble, "set size ratio -1"] )$ [gnuplot_preamble, "set size ratio -1"] asettaa kuvan x- ja y-akseleille saman mittayksikön. Ilman tätä asetusta ympyrät näyttävät ellipseiltä. (%i2) load(implicit_plot)$ (%i3) wximplicit_plot( x^2 + y^2 = 2, [x,-1.5,1.5], [y,-1.5,1.5], [gnuplot_preamble, "set size ratio -1"])$ (%t3) 1.3 Parametrisoitu käyrä: x=x(t), y=y(t) Cornun spiraali määritellään ns. Fresnelin integraalien avulla: (%i4) cornu_spiral:[parametric, fresnel_c(t), fresnel_s(t), [t,-10,10]]$ (%i5) circle:[parametric, cos(t), sin(t), [t,0,2*%pi]]$ (%i6) wxplot2d([cornu_spiral, circle], [nticks, 500], [gnuplot_preamble, "set size ratio -1"])$ (%t6) Mitä tässä esiintyvät Fresnelin integraalit ovat?
3 SL_esim_grafiikkaa.wxm 3 / 13 (%i7) diff([fresnel_c(t), fresnel_s(t)], t); (%o7) [ cos π t 2, sin π t 2 ] 2 2 (%i8) ev([fresnel_c(t), fresnel_s(t)], t=0); (%o8) [ 0, 0 ] Siis (%i9) [fresnel_c(t) = 'integrate( cos(%pi*s^2/2), s,0,t), fresnel_s(t) = 'integrate( sin(%pi*s^2/2), s,0,t)]; (%o9) [ fresnel_c t = t cos π s d s, fresnel_s t = t sin π s d s ] Cornun spiraalin raja-arvo, kun t kasvaa, on: (%i10) [fresnel_c(inf), fresnel_s(inf)]; (%o10) [ 1 2, 1 2 ]...tai laskettuna integaalina: (%i11) [integrate( cos(%pi*s^2/2), s,0,inf), integrate( sin(%pi*s^2/2), s,0,inf)]; (%o11) [ 1 2, 1 2 ] Vastaavasti, kun t vähenee: (%i12) [fresnel_c(minf), fresnel_s(minf)]; (%o12) [ - 1 2, ] 1.4 Data (%i13) lst:[[1,55], [2,15], [3,20], [4,17], [5,50], [6,85], [7,72], [8,89], [9,128], [10,57], [11,25], [12,90]]$ (%i14) wxplot2d([discrete, lst], [x,0.5,12.5], [y,0,130], [style, impulses])$ (%t14)
4 SL_esim_grafiikkaa.wxm 4 / d/funktion kuvaaja: z=f(x,y) 3d-grafiikka kannattaa usein piirtää komennon plot3d avulla, ei wxplot3d. Erilliseen ikkunaan piirrettyä 3d-oliota voi pyörittää hiiren avulla; wxplot3d-komennon tuottama kuva on täysin kaksiulotteinen. (%i15) wxplot3d(x^2 - y^2, [x, -1, 1], [y, -1, 1])$ (%t15) 1.6 3d/parametrisoitu pinta: x=f(u,v), y=g(u,v), z=g(u,v) Edellisen satulapinnan esitys napakoordinaattien avulla: (%i16) z_rt:ev(x^2 - y^2, x=r*cos(theta), y=r*sin(theta)); (%o16) r 2 cos θ 2 - r 2 sin θ 2 (%i17) wxplot3d([r*cos(theta), r*sin(theta), z_rt], [r, 0, sqrt(2)], [theta, -%pi, %pi])$ (%t17) Pallopinta (pallokoordinaattien avulla):
5 SL_esim_grafiikkaa.wxm 5 / 13 (%i18) wxplot3d([cos(theta)*cos(phi), sin(theta)*cos(phi), sin(phi)], [theta, -%pi/2, %pi], [phi, -%pi/2, %pi/2])$ (%t18) Funktio cos(-x^2 + y^3/4) (muuttujan grid avulla määrätään laskentapisteiden lukumäärä): (%i19) wxplot3d(cos(-x^2 + y^3/4), [x, -4, 4], [y, -4, 4], [grid, 150, 150], [mesh_lines_color, false], [colorbox, true] )$ (%t19) Tasa-arvokäyrästö (=kuvaa katsotaan ylhäältä; tämä ilmeisesti ei toimi wxplot3d:llä): --> plot3d(cos(-x^2 + y^3/4), [x, -4, 4], [y, -4, 4], [grid, 150, 150], [mesh_lines_color, false], [elevation, 0], [azimuth, 0], [colorbox, true] )$ 2 Draw Erikseen ladattava draw-kirjasto on monipuolinen grafiikkapaketti. Komennot tunnistaa nimistä, joiden osana on draw. Avuksi Maximan käsikirjan luku "draw" ja Wilhelm Haager: Graphics with MAXIMA, pdf-dokumentti osoitteessa
6 SL_esim_grafiikkaa.wxm 6 / 13 Draw-kirjaston graafisia objekteja: 2d: explicit, parametric, implicit, polar, points, polygon, rectangle, ellipse, triangle, quadrilateral, region, bars, vector, errors 3d: explicit, parametric, parametric_surface, implicit, cylindrical, spherical, tube, points, triangle, quadrilateral, vector draw- ja implicit_plot -kirjastot eivät ole yhteensopivia: (%i20) load(draw)$ STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::CONTAINS-ZEROS in DEFUN STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::SAMPLE-DATA in DEFUN STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::PRINT-SEGMENT in DEFUN STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::PRINT-SQUARE in DEFUN STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::IMP-PL-PREPARE-FACTOR in DEFUN STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::IMP-PL-PREPARE-EXPR in DEFUN 2.1 Funktion kuvaaja: y=f(x) (%i21) g1:explicit(x^2, x,-0.01,0.011); (%o21) explicit x 2, x, , (%i22) g2:explicit(3*x^2, x,-0.01,0.011)$ (%i23) g3:explicit(x^2*(2+sin(1/x)), x,-0.01,0.011)$ (%i24) wxdraw2d(color=red, g1, color=red, g2, color=green, g3)$ (%t24) 2.2 Tasa-arvokäyrä: f(x,y)=c (%i25) g:implicit(x^2 + y^2 = 2, x,-1.5,1.5, y,-1.5,1.5)$
7 SL_esim_grafiikkaa.wxm 7 / 13 (%i26) wxdraw2d(g)$ (%t26) draw-kirjastossa user_preamble="set size ratio -1" asettaa x- ja y-akseleille saman mittayksikön: (%i27) wxdraw2d(user_preamble="set size ratio -1", g)$ (%t27) 2.3 Parametrisoitu käyrä: x=x(t), y=y(t) (%i28) cornu_spiral:parametric( fresnel_c(t), fresnel_s(t), t,-5,5)$ (%i29) circle:parametric(cos(t), sin(t), t, 0, 2*%pi)$
8 SL_esim_grafiikkaa.wxm 8 / 13 (%i30) wxdraw2d(user_preamble="set size ratio -1", nticks=200, color=red, cornu_spiral, color=blue, circle)$ (%t30) 2.4 Data (%i31) lst:[[1,55], [2,15], [3,20], [4,17], [5,50], [6,85], [7,72], [8,89], [9,128], [10,57], [11,25], [12,90]]$ (%i32) wxdraw2d(xrange=[0.5,12.5], yrange=[0,130], fill_color=blue, points_joined=impulses, points(lst) )$ (%t32) Pylväsdiagrammeja varten datapisteissä pitää kolmantena komponenttina olla pylvään leveys: (%i33) lst2:makelist([lst[j][1], lst[j][2], 0.8], j,1,length(lst)); (%o33) [ [ 1, 55, 0.8 ], [ 2, 15, 0.8 ], [ 3, 20, 0.8 ], [ 4, 17, 0.8 ], [ 5, 50, 0.8 ], [ 6, 85, 0.8 ], [ 7, 72, 0.8 ], [ 8, 89, 0.8 ], [ 9, 128, 0.8 ], [ 10, 57, 0.8 ], [ 11, 25, 0.8 ], [ 12, 90, 0.8 ] ] Muutetaan lista pylväsdiagrammi-olioksi: (%i34) apply(bars, lst2); (%o34) bars ( [ 1, 55, 0.8 ], [ 2, 15, 0.8 ], [ 3, 20, 0.8 ], [ 4, 17, 0.8 ], [ 5, 50, 0.8 ], [ 6, 85, 0.8 ], [ 7, 72, 0.8 ], [ 8, 89, 0.8 ], [ 9, 128, 0.8 ], [ 10, 57, 0.8 ], [ 11, 25, 0.8 ], [ 12, 90, 0.8 ] )
9 SL_esim_grafiikkaa.wxm 9 / 13 (%i35) wxdraw2d(xrange=[0.5,12.5], yrange=[0,130], fill_color=blue, apply(bars, lst2) )$ (%t35) Komennon wxdraw jälkeen kuva ei ole EPS-muodossa talletettavaksi kelpaava, kommennon draw jälkeen on. Komento draw_file tallettaa viimeisimmän kuvan. --> draw2d(xrange=[0.5,12.5], yrange=[0,130], fill_color=blue, apply(bars, lst2) )$ --> draw_file(terminal=eps, dimensions=[1500,1000], file_name="/users/lehtonen/draw2d"); HUOMIO: Tulostettavaksi tarkoitettu kuva pitää tallettaa EPS-muotoon (tai PDF-muotoon; JPEG tai PNG ei ole riittävä) d/funktion kuvaaja: z=f(x,y) (%i36) g:explicit( sin(x)*sin(y), x,-2*%pi,2*%pi, y,-2*%pi,2*%pi)$ (%i37) wxdraw3d(g); (%t37) (%o37)
10 SL_esim_grafiikkaa.wxm 10 / 13 (%i38) wxdraw3d(xu_grid=50, yv_grid=50, surface_hide=true, view=[60, 30], g); (%t38) (%o38) (%i39) wxdraw3d(xu_grid=50, yv_grid=50, enhanced3d=true, surface_hide=true, view=[60, 30], contour=base, g); (%t39) (%o39) Erilliseen ikkunaan piirrettyä 3d-oliota voi pyörittää hiiren avulla; wxdraw3d-komennon tuottama kuva on täysin kaksiulotteinen. --> draw3d(xu_grid=50, yv_grid=50, enhanced3d=true, surface_hide=true, view=[60, 30], contour=both, g); --> draw_file(terminal=eps_color, dimensions=[1500,1000], file_name="/users/lehtonen/draw3d");
11 SL_esim_grafiikkaa.wxm 11 / 13 (%i40) wxdraw3d(xu_grid=50, yv_grid=50, contour_levels=10, contour=map, g); (%t40) (%o40) 2.6 Tasa-arvopinta f(x,y,z)=c (%i41) wxdraw3d(enhanced3d=true, surface_hide=true, proportional_axes=xyz, x_voxel=15, y_voxel=15, z_voxel=15, implicit( x^2 + y^2 + z^2 = 1, x, -1.1, 1.1, y, -1.1, 1.1, z, -1.1, 1.1) )$ (%t41) 2.7 Parametrisoitu pinta: x=f(u,v), y=g(u,v), z=g(u,v) (%i42) s2:[cos(theta)*cos(phi), sin(theta)*cos(phi), sin(phi)]; (%o42) [ cos φ cos θ, cos φ sin θ, sin φ ]
12 SL_esim_grafiikkaa.wxm 12 / 13 (%i43) wxdraw3d(enhanced3d=true, surface_hide=true, proportional_axes=xyz, xrange=[-1.1, 1.1], yrange=[-1.1, 1.1], zrange=[-1.1, 1.1], parametric_surface( s2[1], s2[2], s2[3], theta, -%pi/2,%pi, phi, -%pi/2,%pi/2) )$ (%t43) 2.8 Parametrisoitu käyrä: x=f(t), y=g(t), z=g(t) (%i44) s2_c:ev(s2, phi=0.1*theta); (%o44) [ cos 0.1 θ cos θ, cos 0.1 θ sin θ, sin 0.1 θ ] (%i45) c:parametric(s2_c[1], s2_c[2], s2_c[3], theta, -6*%pi, 6*%pi)$ Spiraali (ns. loksodromi) pallopinnalla etelänavalta pohjoisnavalle: (%i46) wxdraw3d(enhanced3d=false, surface_hide=true, proportional_axes=xyz, xrange=[-1.1, 1.1], yrange=[-1.1, 1.1], zrange=[-1.1, 1.1], nticks=500, line_width=2, color=red, c)$ (%t46)
13 SL_esim_grafiikkaa.wxm 13 / 13 (%i47) wxdraw3d(enhanced3d=false, surface_hide=true, proportional_axes=xyz, xrange=[-1.1, 1.1], yrange=[-1.1, 1.1], zrange=[-1.1, 1.1], parametric_surface( s2[1], s2[2], s2[3], theta, -%pi,%pi, phi, -%pi/2,%pi/2), nticks=500, line_width=2, color=red, c)$ (%t47)
1.1 Funktion kuvaaja. 1.2 Polku (=parametrisoitu käyrä) (%i1) load(draw)$
Funktioiden_havainnollistamisesta.wxm 1 / 11 (%i1) load(draw Windoze-koneissa komentojen muodostamat kuvat ilmestyvät erilliseen Gnuplot-ohjelman ikkunaan. Jatkaaksesi eteenpäin sulje Gnuplot-ikkuna. Mac
Lisätiedot1 Pallo. 1.1 Pallokoordinaatit. 1.2 Puolipallo funktion kuvaajana. (%i1) load(draw)$
DL_pintoja.wxm 1 / 11 (%i1) load(draw)$ 1 Pallo 1.1 Pallokoordinaatit (%i) s(theta, tau):= [cos(theta)*cos(tau), sin(theta)*cos(tau), sin(tau)]; (%o) s θ, τ := [ cos θ cos τ, sin θ cos τ, sin τ ] (%i3)
Lisätiedotwxmaxima-pikaopas Ari Lehtonen
wxmaxima-pikaopas Ari Lehtonen. Yleistä Maxima on laaja symboliseen laskentaan suunniteltu ohjelma. Maximalla voidaan sieventää lausekkeita, jakaa polynomeja tekijöihin, ratkaista yhtälöitä, derivoida,
LisätiedotSymbolinen laskenta, syksy 2013
Symbolinen laskenta, syksy 0 Ari Lehtonen. Johdantoa Maxima on laaja symboliseen laskentaan suunniteltu ohjelma, joka on nykyisin vapaasti saatavissa ja jaettavissa (GNU GPL). Maximalla voidaan sieventää
LisätiedotSymbolinen laskenta Harjoitus 1 Jatkuu...
Symbolinen laskenta Harjoitus Jatkuu... Kursiivilla merkityt sanat ovat vinkkejä Maximan Help -järjestelmään. Tasaleveyisellä kirjasinlajilla merkityt sanat ovat (Maximan omia tai käyttäjän määrittelemiä)
LisätiedotLaske tulon kolmas potenssi, ja edelleen lisää tähän aiemmin saatu summa. Laske lopuksi tuloksesta likiarvo.
Symbolinen laskenta Harjoitus 1 Jatkuu... Kursiivilla merkityt sanat ovat vinkkejä Maximan Help -järjestelmään. Tasaleveyisellä kirjasinlajilla merkityt sanat ovat (Maximan omia tai käyttäjän määrittelemiä)
LisätiedotMS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko Tehtävä (L): Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske
LisätiedotMatriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37
Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37 Tehtävä 1: Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske
LisätiedotIDL - datan sovitus. ATK tähtitieteessä. IDL - esimerkiksi linfit. IDL - esimerkiksi linfit
IDL - datan sovitus 3. toukokuuta 2017 IDL sisältää monia yleisimpiä funktioita, joita voi helposti sovittaa datapisteisiin. Jos valmiista funktioista ei löydy mieleistä, voi oman mielivaltaisen sovitusfunktion
Lisätiedotmlvektori 1. Muista, että Jacobin matriisi koostuu vektori- tai skalaariarvoisen funktion F ensimmäisistä
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos mlvektori 1. Muista, että Jacobin matriisi koostuu vektori- tai skalaariarvoisen funktion F ensimmäisistä osittaisderivaatoista: y 1... J F =.
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 5 - IDL datan sovitusta ja muita ominaisuuksia. 25. syyskuuta 2014
25. syyskuuta 2014 IDL - datan sovitus IDL sisältää monia yleisimpiä funktioita, joita voi helposti sovittaa datapisteisiin. Jos valmiista funktioista ei löydy mieleistä, voi oman mielivaltaisen sovitusfunktion
Lisätiedotdt 2. Nämä voimat siis kumoavat toisensa, jolloin saadaan differentiaaliyhtälö
Mathematican version 8 mukainen. (25.10.2012 SKK) Tavallinen heiluri Otetaan tarkastelun kohteeksi tavallinen yksinkertainen heiluri. Tämä koostuu kitkattomaan niveleen kiinnitetystä (massattomasta) varresta
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 5 - IDL datan sovitusta ja muita ominaisuuksia. 25. syyskuuta 2014
25. syyskuuta 2014 IDL - datan sovitus IDL sisältää monia yleisimpiä funktioita, joita voi helposti sovittaa datapisteisiin. Jos valmiista funktioista ei löydy mieleistä, voi oman mielivaltaisen sovitusfunktion
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Mat-1.411 Matematiikan peruskurssi C1 MAPLE Lempeä johdatus Harri Hakula 24. syyskuuta, 2004 1 Sisällys 1 Matemaattisista ohjelmistoista 2 1.1 Symboliset ohjelmistot 2 1.2 Numeeriset
LisätiedotPartikkelit pallon pinnalla
Simo K. Kivelä, 14.7.2004 Partikkelit pallon pinnalla Tehtävänä on sijoittaa annettu määrä keskenään identtisiä partikkeleita mahdollisimman tasaisesti pallon pinnalle ja piirtää kuvio syntyvästä partikkelikonfiguraatiosta.
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3
MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, I/27 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3 Tehtävä : Hahmottele seuraavat vektorikentät ja piirrä niiden kenttäviivat. a) F(x, y) =
LisätiedotMatlabin perusteita Grafiikka
BL40A0000 SSKMO KH 1 Seuraavassa esityksessä oletuksena on, että Matlabia käytetään jossakin ikkunoivassa käyttöjärjestelmässä (PC/Win, Mac, X-Window System). Käytettäessä Matlabia verkon yli joko tekstipäätteeltä,
LisätiedotRiemannin pintojen visualisoinnista
Riemannin pintojen visualisoinnista eli Funktioiden R R kuvaajat Simo K. Kivelä 7.7.6 Tarkastelun kohteena olkoon kompleksimuuttujan kompleksiarvoinen funktio f : C C, f(z) = w eli f(x + iy) = u(x, y)
LisätiedotL A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka
L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka Ari Lehtonen Perinteinen TEXin tiedostotyyppien kulku on tex dvi ps pdf pdf PdfL A TEXissa välivaiheen dvi-tiedosto ohitetaan kokonaan, eli tex-tiedostosta tuotetaan suoraan
Lisätiedot1 Kertausta ja täydennystä
SL_esim_lin_alg.wxm / 9 Kertausta ja täydennystä. "assume" (%i) integrate(/(a+x^), x); Is a positive or negative? pos; x atan a (%o) a (%i) assume(a>); (%o) [ a > ] (%i) integrate(/(a+x^), x); x atan a
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.
MS-A25/MS-A26 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali. Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät
Lisätiedot8. Yhtälöiden ratkaisuja Newtonilla, animaatioita
8. Yhtälöiden ratkaisuja Newtonilla, animaatioita Käsitellään puhtaana Maple-työnä ja myös Maple-Matlab-yhteistyönä. restart with plots : N d /evalf K f D f Nsymb d / K f D f lprint Nsymb +(*cos()-sin()-1)/(*sin())
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /
MS-A3x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/6 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 / 9..-.3. Avaruusintegraalit ja muuttujanvaihdot Tehtävä 3: Laske sopivalla muunnoksella
LisätiedotLUKU 4. Pinnat. (u 1, u 2 ) ja E ϕ 2 (u 1, u 2 ) := ϕ u 2
LUKU 4 Pinnat 4.. Määritelmiä ja esimerkkejä Määritelmä 4.. Epätyhjä osajoukko M R 3 on sileä (kaksiulotteinen) pinta, jos jokaiselle pisteelle p M on olemassa ympäristö V p R 3, avoin joukko U p R 2 ja
LisätiedotHarjoitus 10: Mathematica
Harjoitus 10: Mathematica Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen Mathematica-ohjelmistoon Mathematican
LisätiedotOhjeita. Datan lukeminen
ATK Tähtitieteessä Harjoitustyö Tehtävä Harjoitystyössä tehdään tähtikartta jostain taivaanpallon alueesta annettujen rektaskensio- ja deklinaatiovälien avulla. Karttaan merkitään tähdet aina kuudenteen
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /
M-A3x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/216 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 / 14.-16.3. Harjoitustehtävät 37-4 lasketaan alkuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 41-43
LisätiedotEsimerkki 1.1. Kahdeksikkopolku α: u (sin u, sin 2u) on helppo todeta injektioksi
. Pinnoista.. Pinnan määritelmästä. Monisteen [] määritelmän 4.. mukainen pinta S on sama olio, jollaista abstraktimmassa differentiaaligeometriassa kutsutaan avaruuden R n alimonistoksi (tarkemmin upotetuksi
LisätiedotMat-1.C Matemaattiset ohjelmistot
Mat-.C Matemaattiset ohjelmistot Luento ma 9.3.0 $z; Error, (in rtable/product) invalid arguments.z; z C z C z3 3 C z4 4 C z5 5.Tr z ; z C z C z3 3 C z4 4 C z5 5 ; Error, (in rtable/power) eponentiation
LisätiedotOletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi II, syksy 18 Harjoitus 6 Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Osoita, että sileille Jordan-poluille on voimassa : I R n ja : J R n (I) = (J) jos ja vain
Lisätiedotlinux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia
L6: linux linux linux: käyttäjän oikeudet Käyttäjällä, username, on käyttöoikeus rajattuun levytilaan du -h /home/username/ tulostaa käytetyn levytilan. Yhteenvedon antaa du -h /home/jetsu/ - -summarize
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016
MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 216 Tuntitehtävä 1: Laske sylinterikoordinaatteja käyttämällä sen kappaleen tilavuus,
Lisätiedotplot(f(x), x=-5..5, y=-10..10)
[] Jokaisen suoritettavan rivin loppuun ; [] Desimaalierotin Maplessa on piste. [] Kommentteja koodin sekaan voi laittaa # -merkin avulla. Esim. #kommentti tähän [] Edelliseen tulokseen voi viitata merkillä
Lisätiedotwxmaxima opas 1 Mikä wxmaxima on 2 wxmaximan käyttö Petri Sallasmaa 13. toukokuuta 2014
wxmaxima opas Petri Sallasmaa 13. toukokuuta 2014 1 Mikä wxmaxima on wxmaxima on yksinkertainen graanen käyttöliittynä Maxima CAS(computer algebra system)-järjestelmälle, joka on luotu wxwidgets nimisen
Lisätiedotlinux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia
L6: linux linux linux: käyttäjän oikeudet Käyttäjällä, username, on käyttöoikeus rajattuun levytilaan du -h /home/username/ tulostaa käytetyn levytilan. Yhteenvedon antaa du -h /home/jetsu/ - -summarize
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot Harri Hakula Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 2018 1 Perustuu Antti Rasilan luentomonisteeseen
LisätiedotMS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa
MS-A24 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 216 Antti Rasila
LisätiedotAalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Ojalammi MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016 Laskuharjoitus 4A (Vastaukset) alkuviikolla
Lisätiedotz 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2
BM20A5700 - Integraauunnokset Harjoitus 2 1. Laske seuraavat raja-arvot. -kohta ratkeaa, kun pistät sekä yläkerran että alakerran muotoon (z z 1 )(z z 2 ), missä siis z 1 ja z 2 ovat näiden lausekkeiden
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017
MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 217 Alkuviikon harjoituksissa ratkaistaan kolme tehtävää assistentin avustuksella (läsnäololaskarit).
LisätiedotKompleksiluvut Kompleksitaso
. Kompleksiluvut.. Kompleksitaso 8. Todista kompleksilukujen yhteen- ja kertolaskun (lukuparien avulla annettuihin) määritelmiin perustuen osittelulaki: z (z + z ) = z z + z z. 8. Todista kompleksilukujen
Lisätiedotmplperusteet 1. Tiedosto: mplp001.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x 1 ( mplp002.tex (PA P1 s.2011)
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos -e mplperusteet. Tiedosto: mplp00.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x ( x )( + x ). Kokeile funktiota simplify. 2. mplp002.tex
LisätiedotKuva 1: Tehtävä 1a. = 2π. 3 x3 1 )
BMA58 - Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 3, Kevät 6 = Kuva : Tehtävä a. a Slinterinkuorelle tässä h = ja r = ja kä läpi välin [,], joka johtaa lausekkeeseen: V = π 6 / 3 d 3 3 3 = 3 Kuva : Tehtävä
LisätiedotHarjoitus 2 -- Ratkaisut
Harjoitus -- Ratkaisut Listat a Table-komento Huom. (*-merkki aloittaa kommentin ja *)-merkki päättää sen. Table x, x,. x:n arvo, viimeinen x:n arvo, askelpituus, 4, 9, 6, 5, 36, 49, 64, 8,,, 44, 69, 96,
Lisätiedot13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle
13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista 13.1. Taylorin polynomi 552. Muodosta funktion f (x) = x 4 + 3x 3 + x 2 + 2x + 8 kaikki Taylorin polynomit T k (x, 2), k = 0,1,2,... (jolloin siis potenssien
LisätiedotHarjoitus 3 -- Ratkaisut
Harjoitus 3 -- Ratkaisut 1 ' '-merkki kirjoitetaan =, ' '-merkki!=, ' '-merkki ==. Yhtälöiden ratkaisusta puhutaan lisää myöhemmin. a f x, y : If ehtolauseke x y, y tämä palautetaan, jos
LisätiedotPOHDIN - projekti. Funktio. Vektoriarvoinen funktio
POHDIN - projekti Funktio Funktio f joukosta A joukkoon B tarkoittaa sääntöä, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon jonkin alkion joukosta B. Yleensä merkitään f : A B. Usein käytetään sanaa kuvaus synonyymina
LisätiedotJohdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences
Johdatus L A TEXiin 7. Taulukot ja kuvat Dept. of Mathematical Sciences Taulukot I Taulukkomaiset rakenteet tehdään ympäristöllä tabular Ympäristön argumentiksi annetaan sarakemäärittely, joka on kirjaimista
LisätiedotHarjoitus 2 -- Ratkaisut
Harjoitus -- Ratkaisut Listat a Table-komento Huom. (*-merkki aloittaa kommentin ja *)-merkki päättää sen. In[5]:= Table x, x,. x:n arvo, viimeinen x:n arvo, askelpituus Out[5]=, 4, 9,, 5, 3, 49, 4, 8,,,
LisätiedotVärähtelevä jousisysteemi
Mathematican version 8 mukainen. (5.10.01 SKK) Värähtelevä jousisysteemi Jousen puristumista ja venymistä voidaan kuvata varsin yksinkertaisella matemaattisella mallilla m d x k x, d t missä x on jousen
LisätiedotMS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto)
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI II
MTEMTIIKN PERUKURI II Harjoitustehtäviä kevät 26. Tutki, suppenevatko seuraavat lukujonot: a) d) ( 9k 7 ) 3k + 2 4k 2, b) 5k + 7 k (4x + ) 3 dx, e) ( 2 ln(k 3 ) k 3e k ), c) cos(3πx) dx, f) k 3 9x 2 +
LisätiedotVektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus
8. Vektoriarvoiset funktiot 8.1. Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus 320. Olkoon u reaalimuuttujan vektoriarvoinen funktio R R n ja lim t a u(t) = b. Todista: lim t a u(t) = b. 321. Olkoon
LisätiedotAloitusohje versiolle 4.0
Mikä on Geogebra? Aloitusohje versiolle 4.0 dynaamisen matematiiikan työvälineohjelma helppokäyttöisessä paketissa oppimisen ja opetuksen avuksi kaikille koulutustasoille vuorovaikutteiset geometria, algebra,
LisätiedotSijoitus integraaliin
1 / 32 Muunnetaan funktion f integraali yli joukon U integraaliksi yli joukon V tekemällä sijoitus x = g(y), missä g : V U on bijektio (ainakin), kun se rajoitetaan funktioksi g : V U. Uudeksi integroitavaksi
LisätiedotDerivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi
Derivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi Jussi Kytömäki Lisätiedot ja tekijä: PPT-tiedoston jussi tilaus Jussi.kytomaki@ylojarvi.fi 15.12.2015 GeoGebra-tiedosto
LisätiedotMATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai
MATP53 Approbatur B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai 6..5. (Teht. 5 ja s. 4.) Olkoot z = + y i ja z = + y i. Osoita, että (a) z + z = z +z, (b) z z = z z, (c) z z = z ja (d) z = z z, kun z. (a) z + z =
LisätiedotLUKU 10. Yhdensuuntaissiirto
LUKU hdensuuntaissiirto Olkoot (M, N) suunnistettu pinta, p M ja v p R 3 p annettu vektori pisteessä p (vektorin v p ei tarvitse olla pinnan M tangenttivektori). Tällöin vektori (v p N(p)) N(p) on vektorin
LisätiedotPreliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4
Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 06 Sivu / 4 Laske yhteensä enintään 0 tehtävää. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. Osiossa A EI SAA käyttää laskinta. Osiossa
Lisätiedot2. a- ja b-kohdat selviä, kunhan kutakuinkin tarkka, niin a-kohta 1 p b-kohta 1 p
LYHYT MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 2.2.2018 RATKAISUT 1. a) 3,50 b) 56 c) 43300 km d) 15 e) 21.08 f) 23.9. kukin oikea vastaus a-kohdassa pelkkä 3,50 ilman yksikköä kelpuutetaan, samoin c-kohdassa pelkkä
Lisätiedot(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi
Tehtävä 1 Tornadon virtauskenttää voidaan approksimoida kaksiulotteisen nielun ja pyörteen summana Oleta, että nielun voimakkuus on m < ja pyörteen voimakkuus on > (a Määritä tornadon potentiaali- ja virtafunktiot
Lisätiedotläheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?
BM20A5840 - Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2017 1. Tunnemme vektorit a = [ 1 2 3 ] ja b = [ 2 1 2 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 varuusintegraali iemmin laskimme yksiulotteisia integraaleja b a f (x)dx, jossa integrointialue on x-akselin väli [a, b]. Lisäksi laskimme kaksiulotteisia integraaleja
LisätiedotKoordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut
Koordinaatistot 1/6 Sisältö Koordinaatiston ja koordinaattien käsite Geometrisissa tehtävissä ja siten mös monissa kätännön ongelmissa on usein tarpeen ilmoittaa pisteiden sijainti jonkin kiinteän vertailussteemin
LisätiedotLauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:
Simo K. Kivelä, 13.7.004 Frégier'n lause Toisen asteen käyrillä ellipseillä, paraabeleilla, hyperbeleillä ja niiden erikoistapauksilla on melkoinen määrä yksinkertaisia säännöllisyysominaisuuksia. Eräs
LisätiedotKäyrien välinen dualiteetti (projektiivisessa) tasossa
Solmu 3/2008 1 Käyrien välinen dualiteetti (projektiivisessa) tasossa Georg Metsalo georg.metsalo@tkk.fi Tämä kirjoitus on yhteenveto kaksiosaisesta esitelmästä Maunulan yhteiskoulun matematiikkapäivänä
LisätiedotPolkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon
Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä 4.1.3. Olkoot : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon P = {a = t 1 < < t k = b} ja joukko D R m sellainen, että ([a, b])
LisätiedotVektorilaskenta. Luennot / 66. Vektorilaskenta Lineaarikuvauksen vaikutus mittaan Sijoitus integraaliin.
Luennot 03.10. - 05.10.2018 1 / 66 Mitta Yleistä Laatikko Venytys Venytys, 2 Rivin lisääminen toiseen Rivien vaihto 2 / 66 Mitta Mitta Yleistä Laatikko Venytys Venytys, 2 Rivin lisääminen toiseen Rivien
LisätiedotMat-C.1 harj2. Alustuksia f d 1 C sin x 1 C x 2 f := 1 C sin x
Mat-C.1 harj2 21.3. 2012 Alustuksia 1. a) f d 1 C sin 1 C 2 f := 1 C sin 1 C 2 subs =K2.0, f ; evalf % # Sijoita :n paikalle -2.0 lausekkeessa f. 1 C 0.2000000000 sin K2.0 eval f, =K2.0 plot f, =K5..5
LisätiedotMatematiikan johdantokurssi Johdatusta funktiosääntöihin ja piirtelyyn. Harjoitusta 9, tehtävien käsittelyä Maplella
Matematiikan johdantokurssi 2018 Harjoitusta 9, tehtävien käsittelyä Maplella Aikaisemmin tutustuimme alustavasti Mapleen, lausekkeiden käsittelyyn, jono- ja listarakenteisiin ja alkeisjoukko-oppiin. Nyt
LisätiedotVektorilaskenta, tentti
Vektorilaskenta, tentti 27102017 Tentin kesto n 3 tuntia Vastaa NELJÄÄN tehtävään Jos vastaat kaikkiin, niin neljä PARASTA otetaan huomioon Kuvat vievät tilaa, joten muista kurkistaa paperin toiselle puolelle
LisätiedotMonisilmukkainen vaihtovirtapiiri
Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin
Lisätiedot, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä
Pitkä matematiikka 8.9.0, ratkaisut:. a) ( x + x ) = ( + x + x ) 6x + 6x = + 6x + 6x x = x =. b) Jos x > 0, on x = + x x = + x. Tällä ei ole ratkaisua. Jos x 0, on x = + x x = + x x =. c) x = x ( x) =
LisätiedotAalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Vesanen MS-A0205/6 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2017 Laskuharjoitus 4A (Vastaukset) alkuviikolla
LisätiedotTässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.
Laskuharjoitus 1A Mallit Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. 1. tehtävä %% 1. % (i) % Vektorit luodaan
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015 1 /
LisätiedotMS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47
MS-A3/A5 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47 Tehtävä 1 (L): Oletetaan, että AB = AC, kun B ja C ovat m n-matriiseja. a) Näytä, että jos A on kääntyvä, niin B = C. b) Seuraako yhtälöstä AB = AC yhtälö
LisätiedotLaske tulon kolmas potenssi, ja edelleen lisää tähän aiemmin saatu summa. Laske lopuksi tuloksesta likiarvo.
Symbolinen laskenta Harjoitus 1 Jatkuu... Kursiivilla merkityt sanat ovat vinkkejä Maximan Help -järjestelmään. Tasaleveyisellä kirjasinlajilla merkityt sanat ovat (Maximan omia tai käyttäjän määrittelemiä)
LisätiedotTikZ ja PGF ohjeita ja esimerkkejä
TikZ ja PGF ohjeita ja esimerkkejä Jarmo Niemelä, jarmo.niemela@uta.fi 16. syyskuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Janat ja monikulmiot 2 3 Optiot 3 4 Nuolenkärjet 4 5 Ympyrät, ellipsit, kaaret ja käyrät
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (1 piste/kohta)
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 3.3.06. ( piste/kohta) Sivu / 8 Kohta Vaihtoehdon numero A B C D E F 3. a) Ainakin yhdet sulut kerrottu oikein auki 6x 4x x( 3x) Ratkaistu nollakohdat sieventämisen lisäksi
LisätiedotKevään 2011 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä /
Kevään 0 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä / 8.7.0 a) b) c) a) Tehtävä Yhtälö ratkaistaan yleensä Solve-funktiolla: Solve x 3 x, x x 4 Joissakin tapauksissa
LisätiedotPintamallintaminen ja maastomallinnus
1 / 25 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Pintamallintaminen ja maastomallinnus Muistilista uuden ohjelman opetteluun 2 / 25 1. Aloita käyttöliittymään tutustumisesta: Mitä hiiren näppäintä
LisätiedotTäydennetään ja kerrataan Fitzpatrickin lukujen 18 ja 19 esitystä.
1 Laaja matematiikka 5 Kevät 009 Integrointi n-ulotteisessa avaruudessa Täydennetään ja kerrataan Fitzpatrickin lukujen 18 ja 19 esitystä. Tasointegraali Tasointegraali f voidaan laskea kaksinkertaisena
LisätiedotTavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja.
RUUTU DYNAAMINEN SPOTTI TEKNISET OHJEET Versio 1.0 Yleistä Tavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja. Dynaamiset spotit ovat flash mainoksia, jotka mahdollistavat
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI II
MTEMTIIKN PERUKURI II Harjoitustehtäviä kevät 17 1. Tutki, suppenevatko seuraavat lukujonot: a) d) ( k ) + 5 k, b) k 1 x 5 dx, e) ( ln(k + 1) k ), c) k 1 cos(πx) dx, f) k e x dx, 1 k e k k kx dx.. Olkoon
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta 8..206 Gripenberg, Nieminen, Ojanen, Tiilikainen, Weckman Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MTEMTIIKN J TILSTOTIETEEN LITOS Integraalilaskenta Harjoitus 4 5.4.4. Olkoon := {(x, y) R x π, sin x y sin x}. Laske käyräintegraali + (y dx + x dy) a) suoraan; ja b) Greenin lauseen
LisätiedotMatriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.
Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.
LisätiedotBM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016
BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016 1. Hahmottele karkeasti funktion f : R R 2 piirtämällä sen arvoja muutamilla eri muuttujan arvoilla kaksiulotteiseen koordinaatistoon
Lisätiedothttp://info.edu.turku.fi/mato/
Matemaattisia VALOja Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia matematiikan opettamiseen ja muuhun matemaattiseen käyttöön. http://info.edu.turku.fi/mato/ LaTeX ja Texmaker LaTeX on ladontaohjelmisto, joka
LisätiedotAalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Ojalammi MS-A23 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 216 Laskuharjoitus 2A (Vastaukset) Alkuviikolla
Lisätiedot12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa
12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa 12.1. Gradientti, divergenssi ja roottori 328. Laske u, kun u on vektorikenttä a) (z y)i + (x z)j + (y x)k, b) e xyz (i + xlnyj + x 2 zk), c) (x
LisätiedotMathematica 4.1 Front End
Mathematica 4.1 Front End Mathematica 4.1:n käyttöliittymä sisältää suuren määrän ominaisuuksia, jotka mahdollistavat laskenta-arkkien muotoilemisen ulkoasultaan painokelpoiseen muotoon. Hyvä esimerkki
LisätiedotLaskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti
LisätiedotMikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti
Tehtävä 1. Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti a) 1 4 b) 1 4 a) - kuvio, annetaan 1,5 p - ympyrä täyttyy neljänneksen kerrallaan, annetaan 1,5 p b) -
LisätiedotDISLIN-aliohjelmakirjaston käytöstä. Numeerisen laskennan peruskurssi
DISLIN-aliohjelmakirjaston käytöstä Numeerisen laskennan peruskurssi DISLIN-aliohjelmakirjasto Aliohjelmakirjasto graafiseen tulostamiseen. 2D- ja 3D-kuvat erikoiskuvat: pylväsdiagrammit, sektoridiagrammit,
LisätiedotGeoGebra-harjoituksia malu-opettajille
GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille 1. Ohjelman kielen vaihtaminen Mikäli ohjelma ei syystä tai toisesta avaudu toivomallasi kielellä, voit vaihtaa ohjelman käyttöliittymän kielen seuraavasti: 2. Fonttikoon
LisätiedotPosterin teko InDesignilla
Posterin teko InDesignilla Avatessasi InDesign CS5 -ohjelman, näyttöön aukeaa ikkuna, josta voit valita tarpeen mukaan aikaisemmin tallennetun dokumentin, uuden tai ohjelmassa valmiin mallin mukaisen inddtiedoston.
LisätiedotTieteellinen laskenta 2 Törmäykset
Tieteellinen laskenta 2 Törmäykset Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 Sisällysluettelo Ohjelman tekninen dokumentti...3 Yleiskuvaus...3 Kääntöohje...3 Ohjelman yleinen rakenne...4 Esimerkkiajo ja käyttöohje...5
LisätiedotTrigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla
Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla Valitse yläreunasta Näytä-valikosta CAS ja Piirtoalue. CAS-on laskinohjelma, piirtoalueen avulla saat kuviot näkyville tarvittaessa. Harjoitellaan ensiksi CAS-ikkunan
Lisätiedot