1 Plot. 1.1 Funktion kuvaaja: y=f(x)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Plot. 1.1 Funktion kuvaaja: y=f(x)"

Transkriptio

1 SL_esim_grafiikkaa.wxm 1 / 13 1 Plot Maximan sisäänrakennetut piirtokomennot sopivat "kevyeen" työskentelyyn. Komennot tunnistaa nimistä, joiden osana on plot. Avuksi Maximan käsikirjan luku "Plotting" ja Wilhelm Haager: Graphics with MAXIMA, pdf-dokumentti osoitteessa wxmaxima-käyttöliittymään piirtokomennoista on yleensä kaksi versiota: wx-alkuiset, jotka sijoittavat kuvan wxmaxima-dokumenttiin, ja ilman wx-etuliitettä olevat. Vain jälkimmäiset on dokumentoitu käsikirjaan. 1.1 Funktion kuvaaja: y=f(x) wxplot-komentojen ruudulle muodostaman kuvan voi tallettaa vain rasterigrafiikkana (png, jpg, bmp tai xpm). Tällainen kuva kelpaa vain ruudulla käytettäväksi, ei julkaistavaksi/tulostettavaksi. (%i1) wxplot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011])$ (%t1) Kun kuva on tarkoitus tallettaa EPS-tiedostoksi, pitää wxplot-komentojen tilalle vaihtaa vastaava plot-komento: --> plot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011], [gnuplot_term, ps], [gnuplot_out_file, "/Users/lehtonen/plot2d.eps"])$ Jos määre [gnuplot_out_file, "<hakemisto>/<nimi>.eps"] jätetään antamatta, kuva talletetaan nimellä maxplot.ps oletushakemistoon (käytttäjän kotihakemistoon). --> plot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011], [psfile, "/Users/ari/plot2d.eps"])$ Kuvan ohjaaminen erilaisiin "ikkunointijärjestelmiin" (toimivuus riipuu käyttöympäristöstä): --> plot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011], [gnuplot_term, x11])$ --> plot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011], [gnuplot_term, aqua])$

2 SL_esim_grafiikkaa.wxm 2 / 13 --> plot2d([x^2, 3*x^2, x^2*(2+sin(1/x))], [x,-0.01,0.011], [plot_format, xmaxima])$ 1.2 Tasa-arvokäyrä: f(x,y)=c --> wxcontour_plot( x^2 + y^2, [x,-1.5,1.5], [y,-1.5,1.5], [gnuplot_preamble, "set size ratio -1"] )$ [gnuplot_preamble, "set size ratio -1"] asettaa kuvan x- ja y-akseleille saman mittayksikön. Ilman tätä asetusta ympyrät näyttävät ellipseiltä. (%i2) load(implicit_plot)$ (%i3) wximplicit_plot( x^2 + y^2 = 2, [x,-1.5,1.5], [y,-1.5,1.5], [gnuplot_preamble, "set size ratio -1"])$ (%t3) 1.3 Parametrisoitu käyrä: x=x(t), y=y(t) Cornun spiraali määritellään ns. Fresnelin integraalien avulla: (%i4) cornu_spiral:[parametric, fresnel_c(t), fresnel_s(t), [t,-10,10]]$ (%i5) circle:[parametric, cos(t), sin(t), [t,0,2*%pi]]$ (%i6) wxplot2d([cornu_spiral, circle], [nticks, 500], [gnuplot_preamble, "set size ratio -1"])$ (%t6) Mitä tässä esiintyvät Fresnelin integraalit ovat?

3 SL_esim_grafiikkaa.wxm 3 / 13 (%i7) diff([fresnel_c(t), fresnel_s(t)], t); (%o7) [ cos π t 2, sin π t 2 ] 2 2 (%i8) ev([fresnel_c(t), fresnel_s(t)], t=0); (%o8) [ 0, 0 ] Siis (%i9) [fresnel_c(t) = 'integrate( cos(%pi*s^2/2), s,0,t), fresnel_s(t) = 'integrate( sin(%pi*s^2/2), s,0,t)]; (%o9) [ fresnel_c t = t cos π s d s, fresnel_s t = t sin π s d s ] Cornun spiraalin raja-arvo, kun t kasvaa, on: (%i10) [fresnel_c(inf), fresnel_s(inf)]; (%o10) [ 1 2, 1 2 ]...tai laskettuna integaalina: (%i11) [integrate( cos(%pi*s^2/2), s,0,inf), integrate( sin(%pi*s^2/2), s,0,inf)]; (%o11) [ 1 2, 1 2 ] Vastaavasti, kun t vähenee: (%i12) [fresnel_c(minf), fresnel_s(minf)]; (%o12) [ - 1 2, ] 1.4 Data (%i13) lst:[[1,55], [2,15], [3,20], [4,17], [5,50], [6,85], [7,72], [8,89], [9,128], [10,57], [11,25], [12,90]]$ (%i14) wxplot2d([discrete, lst], [x,0.5,12.5], [y,0,130], [style, impulses])$ (%t14)

4 SL_esim_grafiikkaa.wxm 4 / d/funktion kuvaaja: z=f(x,y) 3d-grafiikka kannattaa usein piirtää komennon plot3d avulla, ei wxplot3d. Erilliseen ikkunaan piirrettyä 3d-oliota voi pyörittää hiiren avulla; wxplot3d-komennon tuottama kuva on täysin kaksiulotteinen. (%i15) wxplot3d(x^2 - y^2, [x, -1, 1], [y, -1, 1])$ (%t15) 1.6 3d/parametrisoitu pinta: x=f(u,v), y=g(u,v), z=g(u,v) Edellisen satulapinnan esitys napakoordinaattien avulla: (%i16) z_rt:ev(x^2 - y^2, x=r*cos(theta), y=r*sin(theta)); (%o16) r 2 cos θ 2 - r 2 sin θ 2 (%i17) wxplot3d([r*cos(theta), r*sin(theta), z_rt], [r, 0, sqrt(2)], [theta, -%pi, %pi])$ (%t17) Pallopinta (pallokoordinaattien avulla):

5 SL_esim_grafiikkaa.wxm 5 / 13 (%i18) wxplot3d([cos(theta)*cos(phi), sin(theta)*cos(phi), sin(phi)], [theta, -%pi/2, %pi], [phi, -%pi/2, %pi/2])$ (%t18) Funktio cos(-x^2 + y^3/4) (muuttujan grid avulla määrätään laskentapisteiden lukumäärä): (%i19) wxplot3d(cos(-x^2 + y^3/4), [x, -4, 4], [y, -4, 4], [grid, 150, 150], [mesh_lines_color, false], [colorbox, true] )$ (%t19) Tasa-arvokäyrästö (=kuvaa katsotaan ylhäältä; tämä ilmeisesti ei toimi wxplot3d:llä): --> plot3d(cos(-x^2 + y^3/4), [x, -4, 4], [y, -4, 4], [grid, 150, 150], [mesh_lines_color, false], [elevation, 0], [azimuth, 0], [colorbox, true] )$ 2 Draw Erikseen ladattava draw-kirjasto on monipuolinen grafiikkapaketti. Komennot tunnistaa nimistä, joiden osana on draw. Avuksi Maximan käsikirjan luku "draw" ja Wilhelm Haager: Graphics with MAXIMA, pdf-dokumentti osoitteessa

6 SL_esim_grafiikkaa.wxm 6 / 13 Draw-kirjaston graafisia objekteja: 2d: explicit, parametric, implicit, polar, points, polygon, rectangle, ellipse, triangle, quadrilateral, region, bars, vector, errors 3d: explicit, parametric, parametric_surface, implicit, cylindrical, spherical, tube, points, triangle, quadrilateral, vector draw- ja implicit_plot -kirjastot eivät ole yhteensopivia: (%i20) load(draw)$ STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::CONTAINS-ZEROS in DEFUN STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::SAMPLE-DATA in DEFUN STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::PRINT-SEGMENT in DEFUN STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::PRINT-SQUARE in DEFUN STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::IMP-PL-PREPARE-FACTOR in DEFUN STYLE-WARNING: redefining MAXIMA::IMP-PL-PREPARE-EXPR in DEFUN 2.1 Funktion kuvaaja: y=f(x) (%i21) g1:explicit(x^2, x,-0.01,0.011); (%o21) explicit x 2, x, , (%i22) g2:explicit(3*x^2, x,-0.01,0.011)$ (%i23) g3:explicit(x^2*(2+sin(1/x)), x,-0.01,0.011)$ (%i24) wxdraw2d(color=red, g1, color=red, g2, color=green, g3)$ (%t24) 2.2 Tasa-arvokäyrä: f(x,y)=c (%i25) g:implicit(x^2 + y^2 = 2, x,-1.5,1.5, y,-1.5,1.5)$

7 SL_esim_grafiikkaa.wxm 7 / 13 (%i26) wxdraw2d(g)$ (%t26) draw-kirjastossa user_preamble="set size ratio -1" asettaa x- ja y-akseleille saman mittayksikön: (%i27) wxdraw2d(user_preamble="set size ratio -1", g)$ (%t27) 2.3 Parametrisoitu käyrä: x=x(t), y=y(t) (%i28) cornu_spiral:parametric( fresnel_c(t), fresnel_s(t), t,-5,5)$ (%i29) circle:parametric(cos(t), sin(t), t, 0, 2*%pi)$

8 SL_esim_grafiikkaa.wxm 8 / 13 (%i30) wxdraw2d(user_preamble="set size ratio -1", nticks=200, color=red, cornu_spiral, color=blue, circle)$ (%t30) 2.4 Data (%i31) lst:[[1,55], [2,15], [3,20], [4,17], [5,50], [6,85], [7,72], [8,89], [9,128], [10,57], [11,25], [12,90]]$ (%i32) wxdraw2d(xrange=[0.5,12.5], yrange=[0,130], fill_color=blue, points_joined=impulses, points(lst) )$ (%t32) Pylväsdiagrammeja varten datapisteissä pitää kolmantena komponenttina olla pylvään leveys: (%i33) lst2:makelist([lst[j][1], lst[j][2], 0.8], j,1,length(lst)); (%o33) [ [ 1, 55, 0.8 ], [ 2, 15, 0.8 ], [ 3, 20, 0.8 ], [ 4, 17, 0.8 ], [ 5, 50, 0.8 ], [ 6, 85, 0.8 ], [ 7, 72, 0.8 ], [ 8, 89, 0.8 ], [ 9, 128, 0.8 ], [ 10, 57, 0.8 ], [ 11, 25, 0.8 ], [ 12, 90, 0.8 ] ] Muutetaan lista pylväsdiagrammi-olioksi: (%i34) apply(bars, lst2); (%o34) bars ( [ 1, 55, 0.8 ], [ 2, 15, 0.8 ], [ 3, 20, 0.8 ], [ 4, 17, 0.8 ], [ 5, 50, 0.8 ], [ 6, 85, 0.8 ], [ 7, 72, 0.8 ], [ 8, 89, 0.8 ], [ 9, 128, 0.8 ], [ 10, 57, 0.8 ], [ 11, 25, 0.8 ], [ 12, 90, 0.8 ] )

9 SL_esim_grafiikkaa.wxm 9 / 13 (%i35) wxdraw2d(xrange=[0.5,12.5], yrange=[0,130], fill_color=blue, apply(bars, lst2) )$ (%t35) Komennon wxdraw jälkeen kuva ei ole EPS-muodossa talletettavaksi kelpaava, kommennon draw jälkeen on. Komento draw_file tallettaa viimeisimmän kuvan. --> draw2d(xrange=[0.5,12.5], yrange=[0,130], fill_color=blue, apply(bars, lst2) )$ --> draw_file(terminal=eps, dimensions=[1500,1000], file_name="/users/lehtonen/draw2d"); HUOMIO: Tulostettavaksi tarkoitettu kuva pitää tallettaa EPS-muotoon (tai PDF-muotoon; JPEG tai PNG ei ole riittävä) d/funktion kuvaaja: z=f(x,y) (%i36) g:explicit( sin(x)*sin(y), x,-2*%pi,2*%pi, y,-2*%pi,2*%pi)$ (%i37) wxdraw3d(g); (%t37) (%o37)

10 SL_esim_grafiikkaa.wxm 10 / 13 (%i38) wxdraw3d(xu_grid=50, yv_grid=50, surface_hide=true, view=[60, 30], g); (%t38) (%o38) (%i39) wxdraw3d(xu_grid=50, yv_grid=50, enhanced3d=true, surface_hide=true, view=[60, 30], contour=base, g); (%t39) (%o39) Erilliseen ikkunaan piirrettyä 3d-oliota voi pyörittää hiiren avulla; wxdraw3d-komennon tuottama kuva on täysin kaksiulotteinen. --> draw3d(xu_grid=50, yv_grid=50, enhanced3d=true, surface_hide=true, view=[60, 30], contour=both, g); --> draw_file(terminal=eps_color, dimensions=[1500,1000], file_name="/users/lehtonen/draw3d");

11 SL_esim_grafiikkaa.wxm 11 / 13 (%i40) wxdraw3d(xu_grid=50, yv_grid=50, contour_levels=10, contour=map, g); (%t40) (%o40) 2.6 Tasa-arvopinta f(x,y,z)=c (%i41) wxdraw3d(enhanced3d=true, surface_hide=true, proportional_axes=xyz, x_voxel=15, y_voxel=15, z_voxel=15, implicit( x^2 + y^2 + z^2 = 1, x, -1.1, 1.1, y, -1.1, 1.1, z, -1.1, 1.1) )$ (%t41) 2.7 Parametrisoitu pinta: x=f(u,v), y=g(u,v), z=g(u,v) (%i42) s2:[cos(theta)*cos(phi), sin(theta)*cos(phi), sin(phi)]; (%o42) [ cos φ cos θ, cos φ sin θ, sin φ ]

12 SL_esim_grafiikkaa.wxm 12 / 13 (%i43) wxdraw3d(enhanced3d=true, surface_hide=true, proportional_axes=xyz, xrange=[-1.1, 1.1], yrange=[-1.1, 1.1], zrange=[-1.1, 1.1], parametric_surface( s2[1], s2[2], s2[3], theta, -%pi/2,%pi, phi, -%pi/2,%pi/2) )$ (%t43) 2.8 Parametrisoitu käyrä: x=f(t), y=g(t), z=g(t) (%i44) s2_c:ev(s2, phi=0.1*theta); (%o44) [ cos 0.1 θ cos θ, cos 0.1 θ sin θ, sin 0.1 θ ] (%i45) c:parametric(s2_c[1], s2_c[2], s2_c[3], theta, -6*%pi, 6*%pi)$ Spiraali (ns. loksodromi) pallopinnalla etelänavalta pohjoisnavalle: (%i46) wxdraw3d(enhanced3d=false, surface_hide=true, proportional_axes=xyz, xrange=[-1.1, 1.1], yrange=[-1.1, 1.1], zrange=[-1.1, 1.1], nticks=500, line_width=2, color=red, c)$ (%t46)

13 SL_esim_grafiikkaa.wxm 13 / 13 (%i47) wxdraw3d(enhanced3d=false, surface_hide=true, proportional_axes=xyz, xrange=[-1.1, 1.1], yrange=[-1.1, 1.1], zrange=[-1.1, 1.1], parametric_surface( s2[1], s2[2], s2[3], theta, -%pi,%pi, phi, -%pi/2,%pi/2), nticks=500, line_width=2, color=red, c)$ (%t47)

1.1 Funktion kuvaaja. 1.2 Polku (=parametrisoitu käyrä) (%i1) load(draw)$

1.1 Funktion kuvaaja. 1.2 Polku (=parametrisoitu käyrä) (%i1) load(draw)$ Funktioiden_havainnollistamisesta.wxm 1 / 11 (%i1) load(draw Windoze-koneissa komentojen muodostamat kuvat ilmestyvät erilliseen Gnuplot-ohjelman ikkunaan. Jatkaaksesi eteenpäin sulje Gnuplot-ikkuna. Mac

Lisätiedot

1 Pallo. 1.1 Pallokoordinaatit. 1.2 Puolipallo funktion kuvaajana. (%i1) load(draw)$

1 Pallo. 1.1 Pallokoordinaatit. 1.2 Puolipallo funktion kuvaajana. (%i1) load(draw)$ DL_pintoja.wxm 1 / 11 (%i1) load(draw)$ 1 Pallo 1.1 Pallokoordinaatit (%i) s(theta, tau):= [cos(theta)*cos(tau), sin(theta)*cos(tau), sin(tau)]; (%o) s θ, τ := [ cos θ cos τ, sin θ cos τ, sin τ ] (%i3)

Lisätiedot

wxmaxima-pikaopas Ari Lehtonen

wxmaxima-pikaopas Ari Lehtonen wxmaxima-pikaopas Ari Lehtonen. Yleistä Maxima on laaja symboliseen laskentaan suunniteltu ohjelma. Maximalla voidaan sieventää lausekkeita, jakaa polynomeja tekijöihin, ratkaista yhtälöitä, derivoida,

Lisätiedot

Symbolinen laskenta, syksy 2013

Symbolinen laskenta, syksy 2013 Symbolinen laskenta, syksy 0 Ari Lehtonen. Johdantoa Maxima on laaja symboliseen laskentaan suunniteltu ohjelma, joka on nykyisin vapaasti saatavissa ja jaettavissa (GNU GPL). Maximalla voidaan sieventää

Lisätiedot

Symbolinen laskenta Harjoitus 1 Jatkuu...

Symbolinen laskenta Harjoitus 1 Jatkuu... Symbolinen laskenta Harjoitus Jatkuu... Kursiivilla merkityt sanat ovat vinkkejä Maximan Help -järjestelmään. Tasaleveyisellä kirjasinlajilla merkityt sanat ovat (Maximan omia tai käyttäjän määrittelemiä)

Lisätiedot

Laske tulon kolmas potenssi, ja edelleen lisää tähän aiemmin saatu summa. Laske lopuksi tuloksesta likiarvo.

Laske tulon kolmas potenssi, ja edelleen lisää tähän aiemmin saatu summa. Laske lopuksi tuloksesta likiarvo. Symbolinen laskenta Harjoitus 1 Jatkuu... Kursiivilla merkityt sanat ovat vinkkejä Maximan Help -järjestelmään. Tasaleveyisellä kirjasinlajilla merkityt sanat ovat (Maximan omia tai käyttäjän määrittelemiä)

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44 MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko Tehtävä (L): Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske

Lisätiedot

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37 Tehtävä 1: Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske

Lisätiedot

IDL - datan sovitus. ATK tähtitieteessä. IDL - esimerkiksi linfit. IDL - esimerkiksi linfit

IDL - datan sovitus. ATK tähtitieteessä. IDL - esimerkiksi linfit. IDL - esimerkiksi linfit IDL - datan sovitus 3. toukokuuta 2017 IDL sisältää monia yleisimpiä funktioita, joita voi helposti sovittaa datapisteisiin. Jos valmiista funktioista ei löydy mieleistä, voi oman mielivaltaisen sovitusfunktion

Lisätiedot

mlvektori 1. Muista, että Jacobin matriisi koostuu vektori- tai skalaariarvoisen funktion F ensimmäisistä

mlvektori 1. Muista, että Jacobin matriisi koostuu vektori- tai skalaariarvoisen funktion F ensimmäisistä Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos mlvektori 1. Muista, että Jacobin matriisi koostuu vektori- tai skalaariarvoisen funktion F ensimmäisistä osittaisderivaatoista: y 1... J F =.

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 5 - IDL datan sovitusta ja muita ominaisuuksia. 25. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 5 - IDL datan sovitusta ja muita ominaisuuksia. 25. syyskuuta 2014 25. syyskuuta 2014 IDL - datan sovitus IDL sisältää monia yleisimpiä funktioita, joita voi helposti sovittaa datapisteisiin. Jos valmiista funktioista ei löydy mieleistä, voi oman mielivaltaisen sovitusfunktion

Lisätiedot

dt 2. Nämä voimat siis kumoavat toisensa, jolloin saadaan differentiaaliyhtälö

dt 2. Nämä voimat siis kumoavat toisensa, jolloin saadaan differentiaaliyhtälö Mathematican version 8 mukainen. (25.10.2012 SKK) Tavallinen heiluri Otetaan tarkastelun kohteeksi tavallinen yksinkertainen heiluri. Tämä koostuu kitkattomaan niveleen kiinnitetystä (massattomasta) varresta

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 5 - IDL datan sovitusta ja muita ominaisuuksia. 25. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 5 - IDL datan sovitusta ja muita ominaisuuksia. 25. syyskuuta 2014 25. syyskuuta 2014 IDL - datan sovitus IDL sisältää monia yleisimpiä funktioita, joita voi helposti sovittaa datapisteisiin. Jos valmiista funktioista ei löydy mieleistä, voi oman mielivaltaisen sovitusfunktion

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Mat-1.411 Matematiikan peruskurssi C1 MAPLE Lempeä johdatus Harri Hakula 24. syyskuuta, 2004 1 Sisällys 1 Matemaattisista ohjelmistoista 2 1.1 Symboliset ohjelmistot 2 1.2 Numeeriset

Lisätiedot

Partikkelit pallon pinnalla

Partikkelit pallon pinnalla Simo K. Kivelä, 14.7.2004 Partikkelit pallon pinnalla Tehtävänä on sijoittaa annettu määrä keskenään identtisiä partikkeleita mahdollisimman tasaisesti pallon pinnalle ja piirtää kuvio syntyvästä partikkelikonfiguraatiosta.

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3 MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, I/27 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3 Tehtävä : Hahmottele seuraavat vektorikentät ja piirrä niiden kenttäviivat. a) F(x, y) =

Lisätiedot

Matlabin perusteita Grafiikka

Matlabin perusteita Grafiikka BL40A0000 SSKMO KH 1 Seuraavassa esityksessä oletuksena on, että Matlabia käytetään jossakin ikkunoivassa käyttöjärjestelmässä (PC/Win, Mac, X-Window System). Käytettäessä Matlabia verkon yli joko tekstipäätteeltä,

Lisätiedot

Riemannin pintojen visualisoinnista

Riemannin pintojen visualisoinnista Riemannin pintojen visualisoinnista eli Funktioiden R R kuvaajat Simo K. Kivelä 7.7.6 Tarkastelun kohteena olkoon kompleksimuuttujan kompleksiarvoinen funktio f : C C, f(z) = w eli f(x + iy) = u(x, y)

Lisätiedot

L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka

L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka Ari Lehtonen Perinteinen TEXin tiedostotyyppien kulku on tex dvi ps pdf pdf PdfL A TEXissa välivaiheen dvi-tiedosto ohitetaan kokonaan, eli tex-tiedostosta tuotetaan suoraan

Lisätiedot

1 Kertausta ja täydennystä

1 Kertausta ja täydennystä SL_esim_lin_alg.wxm / 9 Kertausta ja täydennystä. "assume" (%i) integrate(/(a+x^), x); Is a positive or negative? pos; x atan a (%o) a (%i) assume(a>); (%o) [ a > ] (%i) integrate(/(a+x^), x); x atan a

Lisätiedot

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali. MS-A25/MS-A26 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali. Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät

Lisätiedot

8. Yhtälöiden ratkaisuja Newtonilla, animaatioita

8. Yhtälöiden ratkaisuja Newtonilla, animaatioita 8. Yhtälöiden ratkaisuja Newtonilla, animaatioita Käsitellään puhtaana Maple-työnä ja myös Maple-Matlab-yhteistyönä. restart with plots : N d /evalf K f D f Nsymb d / K f D f lprint Nsymb +(*cos()-sin()-1)/(*sin())

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 / MS-A3x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/6 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 / 9..-.3. Avaruusintegraalit ja muuttujanvaihdot Tehtävä 3: Laske sopivalla muunnoksella

Lisätiedot

LUKU 4. Pinnat. (u 1, u 2 ) ja E ϕ 2 (u 1, u 2 ) := ϕ u 2

LUKU 4. Pinnat. (u 1, u 2 ) ja E ϕ 2 (u 1, u 2 ) := ϕ u 2 LUKU 4 Pinnat 4.. Määritelmiä ja esimerkkejä Määritelmä 4.. Epätyhjä osajoukko M R 3 on sileä (kaksiulotteinen) pinta, jos jokaiselle pisteelle p M on olemassa ympäristö V p R 3, avoin joukko U p R 2 ja

Lisätiedot

Harjoitus 10: Mathematica

Harjoitus 10: Mathematica Harjoitus 10: Mathematica Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen Mathematica-ohjelmistoon Mathematican

Lisätiedot

Ohjeita. Datan lukeminen

Ohjeita. Datan lukeminen ATK Tähtitieteessä Harjoitustyö Tehtävä Harjoitystyössä tehdään tähtikartta jostain taivaanpallon alueesta annettujen rektaskensio- ja deklinaatiovälien avulla. Karttaan merkitään tähdet aina kuudenteen

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 / M-A3x Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, IV/216 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 / 14.-16.3. Harjoitustehtävät 37-4 lasketaan alkuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 41-43

Lisätiedot

Esimerkki 1.1. Kahdeksikkopolku α: u (sin u, sin 2u) on helppo todeta injektioksi

Esimerkki 1.1. Kahdeksikkopolku α: u (sin u, sin 2u) on helppo todeta injektioksi . Pinnoista.. Pinnan määritelmästä. Monisteen [] määritelmän 4.. mukainen pinta S on sama olio, jollaista abstraktimmassa differentiaaligeometriassa kutsutaan avaruuden R n alimonistoksi (tarkemmin upotetuksi

Lisätiedot

Mat-1.C Matemaattiset ohjelmistot

Mat-1.C Matemaattiset ohjelmistot Mat-.C Matemaattiset ohjelmistot Luento ma 9.3.0 $z; Error, (in rtable/product) invalid arguments.z; z C z C z3 3 C z4 4 C z5 5.Tr z ; z C z C z3 3 C z4 4 C z5 5 ; Error, (in rtable/power) eponentiation

Lisätiedot

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi II, syksy 18 Harjoitus 6 Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Osoita, että sileille Jordan-poluille on voimassa : I R n ja : J R n (I) = (J) jos ja vain

Lisätiedot

linux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia

linux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia L6: linux linux linux: käyttäjän oikeudet Käyttäjällä, username, on käyttöoikeus rajattuun levytilaan du -h /home/username/ tulostaa käytetyn levytilan. Yhteenvedon antaa du -h /home/jetsu/ - -summarize

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016 MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 216 Tuntitehtävä 1: Laske sylinterikoordinaatteja käyttämällä sen kappaleen tilavuus,

Lisätiedot

plot(f(x), x=-5..5, y=-10..10)

plot(f(x), x=-5..5, y=-10..10) [] Jokaisen suoritettavan rivin loppuun ; [] Desimaalierotin Maplessa on piste. [] Kommentteja koodin sekaan voi laittaa # -merkin avulla. Esim. #kommentti tähän [] Edelliseen tulokseen voi viitata merkillä

Lisätiedot

wxmaxima opas 1 Mikä wxmaxima on 2 wxmaximan käyttö Petri Sallasmaa 13. toukokuuta 2014

wxmaxima opas 1 Mikä wxmaxima on 2 wxmaximan käyttö Petri Sallasmaa 13. toukokuuta 2014 wxmaxima opas Petri Sallasmaa 13. toukokuuta 2014 1 Mikä wxmaxima on wxmaxima on yksinkertainen graanen käyttöliittynä Maxima CAS(computer algebra system)-järjestelmälle, joka on luotu wxwidgets nimisen

Lisätiedot

linux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia

linux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia L6: linux linux linux: käyttäjän oikeudet Käyttäjällä, username, on käyttöoikeus rajattuun levytilaan du -h /home/username/ tulostaa käytetyn levytilan. Yhteenvedon antaa du -h /home/jetsu/ - -summarize

Lisätiedot

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot Harri Hakula Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 2018 1 Perustuu Antti Rasilan luentomonisteeseen

Lisätiedot

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa MS-A24 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 216 Antti Rasila

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Ojalammi MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016 Laskuharjoitus 4A (Vastaukset) alkuviikolla

Lisätiedot

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2 BM20A5700 - Integraauunnokset Harjoitus 2 1. Laske seuraavat raja-arvot. -kohta ratkeaa, kun pistät sekä yläkerran että alakerran muotoon (z z 1 )(z z 2 ), missä siis z 1 ja z 2 ovat näiden lausekkeiden

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017 MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 217 Alkuviikon harjoituksissa ratkaistaan kolme tehtävää assistentin avustuksella (läsnäololaskarit).

Lisätiedot

Kompleksiluvut Kompleksitaso

Kompleksiluvut Kompleksitaso . Kompleksiluvut.. Kompleksitaso 8. Todista kompleksilukujen yhteen- ja kertolaskun (lukuparien avulla annettuihin) määritelmiin perustuen osittelulaki: z (z + z ) = z z + z z. 8. Todista kompleksilukujen

Lisätiedot

mplperusteet 1. Tiedosto: mplp001.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x 1 ( mplp002.tex (PA P1 s.2011)

mplperusteet 1. Tiedosto: mplp001.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x 1 ( mplp002.tex (PA P1 s.2011) Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos -e mplperusteet. Tiedosto: mplp00.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x ( x )( + x ). Kokeile funktiota simplify. 2. mplp002.tex

Lisätiedot

Kuva 1: Tehtävä 1a. = 2π. 3 x3 1 )

Kuva 1: Tehtävä 1a. = 2π. 3 x3 1 ) BMA58 - Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 3, Kevät 6 = Kuva : Tehtävä a. a Slinterinkuorelle tässä h = ja r = ja kä läpi välin [,], joka johtaa lausekkeeseen: V = π 6 / 3 d 3 3 3 = 3 Kuva : Tehtävä

Lisätiedot

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

Harjoitus 2 -- Ratkaisut Harjoitus -- Ratkaisut Listat a Table-komento Huom. (*-merkki aloittaa kommentin ja *)-merkki päättää sen. Table x, x,. x:n arvo, viimeinen x:n arvo, askelpituus, 4, 9, 6, 5, 36, 49, 64, 8,,, 44, 69, 96,

Lisätiedot

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle 13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista 13.1. Taylorin polynomi 552. Muodosta funktion f (x) = x 4 + 3x 3 + x 2 + 2x + 8 kaikki Taylorin polynomit T k (x, 2), k = 0,1,2,... (jolloin siis potenssien

Lisätiedot

Harjoitus 3 -- Ratkaisut

Harjoitus 3 -- Ratkaisut Harjoitus 3 -- Ratkaisut 1 ' '-merkki kirjoitetaan =, ' '-merkki!=, ' '-merkki ==. Yhtälöiden ratkaisusta puhutaan lisää myöhemmin. a f x, y : If ehtolauseke x y, y tämä palautetaan, jos

Lisätiedot

POHDIN - projekti. Funktio. Vektoriarvoinen funktio

POHDIN - projekti. Funktio. Vektoriarvoinen funktio POHDIN - projekti Funktio Funktio f joukosta A joukkoon B tarkoittaa sääntöä, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon jonkin alkion joukosta B. Yleensä merkitään f : A B. Usein käytetään sanaa kuvaus synonyymina

Lisätiedot

Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences

Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences Johdatus L A TEXiin 7. Taulukot ja kuvat Dept. of Mathematical Sciences Taulukot I Taulukkomaiset rakenteet tehdään ympäristöllä tabular Ympäristön argumentiksi annetaan sarakemäärittely, joka on kirjaimista

Lisätiedot

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

Harjoitus 2 -- Ratkaisut Harjoitus -- Ratkaisut Listat a Table-komento Huom. (*-merkki aloittaa kommentin ja *)-merkki päättää sen. In[5]:= Table x, x,. x:n arvo, viimeinen x:n arvo, askelpituus Out[5]=, 4, 9,, 5, 3, 49, 4, 8,,,

Lisätiedot

Värähtelevä jousisysteemi

Värähtelevä jousisysteemi Mathematican version 8 mukainen. (5.10.01 SKK) Värähtelevä jousisysteemi Jousen puristumista ja venymistä voidaan kuvata varsin yksinkertaisella matemaattisella mallilla m d x k x, d t missä x on jousen

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto)

Lisätiedot

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II MTEMTIIKN PERUKURI II Harjoitustehtäviä kevät 26. Tutki, suppenevatko seuraavat lukujonot: a) d) ( 9k 7 ) 3k + 2 4k 2, b) 5k + 7 k (4x + ) 3 dx, e) ( 2 ln(k 3 ) k 3e k ), c) cos(3πx) dx, f) k 3 9x 2 +

Lisätiedot

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus 8. Vektoriarvoiset funktiot 8.1. Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus 320. Olkoon u reaalimuuttujan vektoriarvoinen funktio R R n ja lim t a u(t) = b. Todista: lim t a u(t) = b. 321. Olkoon

Lisätiedot

Aloitusohje versiolle 4.0

Aloitusohje versiolle 4.0 Mikä on Geogebra? Aloitusohje versiolle 4.0 dynaamisen matematiiikan työvälineohjelma helppokäyttöisessä paketissa oppimisen ja opetuksen avuksi kaikille koulutustasoille vuorovaikutteiset geometria, algebra,

Lisätiedot

Sijoitus integraaliin

Sijoitus integraaliin 1 / 32 Muunnetaan funktion f integraali yli joukon U integraaliksi yli joukon V tekemällä sijoitus x = g(y), missä g : V U on bijektio (ainakin), kun se rajoitetaan funktioksi g : V U. Uudeksi integroitavaksi

Lisätiedot

Derivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi

Derivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi Derivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi Jussi Kytömäki Lisätiedot ja tekijä: PPT-tiedoston jussi tilaus Jussi.kytomaki@ylojarvi.fi 15.12.2015 GeoGebra-tiedosto

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai MATP53 Approbatur B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai 6..5. (Teht. 5 ja s. 4.) Olkoot z = + y i ja z = + y i. Osoita, että (a) z + z = z +z, (b) z z = z z, (c) z z = z ja (d) z = z z, kun z. (a) z + z =

Lisätiedot

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto LUKU hdensuuntaissiirto Olkoot (M, N) suunnistettu pinta, p M ja v p R 3 p annettu vektori pisteessä p (vektorin v p ei tarvitse olla pinnan M tangenttivektori). Tällöin vektori (v p N(p)) N(p) on vektorin

Lisätiedot

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4 Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 06 Sivu / 4 Laske yhteensä enintään 0 tehtävää. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. Osiossa A EI SAA käyttää laskinta. Osiossa

Lisätiedot

2. a- ja b-kohdat selviä, kunhan kutakuinkin tarkka, niin a-kohta 1 p b-kohta 1 p

2. a- ja b-kohdat selviä, kunhan kutakuinkin tarkka, niin a-kohta 1 p b-kohta 1 p LYHYT MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 2.2.2018 RATKAISUT 1. a) 3,50 b) 56 c) 43300 km d) 15 e) 21.08 f) 23.9. kukin oikea vastaus a-kohdassa pelkkä 3,50 ilman yksikköä kelpuutetaan, samoin c-kohdassa pelkkä

Lisätiedot

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi Tehtävä 1 Tornadon virtauskenttää voidaan approksimoida kaksiulotteisen nielun ja pyörteen summana Oleta, että nielun voimakkuus on m < ja pyörteen voimakkuus on > (a Määritä tornadon potentiaali- ja virtafunktiot

Lisätiedot

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä? BM20A5840 - Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2017 1. Tunnemme vektorit a = [ 1 2 3 ] ja b = [ 2 1 2 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 varuusintegraali iemmin laskimme yksiulotteisia integraaleja b a f (x)dx, jossa integrointialue on x-akselin väli [a, b]. Lisäksi laskimme kaksiulotteisia integraaleja

Lisätiedot

Koordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Koordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut Koordinaatistot 1/6 Sisältö Koordinaatiston ja koordinaattien käsite Geometrisissa tehtävissä ja siten mös monissa kätännön ongelmissa on usein tarpeen ilmoittaa pisteiden sijainti jonkin kiinteän vertailussteemin

Lisätiedot

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa: Simo K. Kivelä, 13.7.004 Frégier'n lause Toisen asteen käyrillä ellipseillä, paraabeleilla, hyperbeleillä ja niiden erikoistapauksilla on melkoinen määrä yksinkertaisia säännöllisyysominaisuuksia. Eräs

Lisätiedot

Käyrien välinen dualiteetti (projektiivisessa) tasossa

Käyrien välinen dualiteetti (projektiivisessa) tasossa Solmu 3/2008 1 Käyrien välinen dualiteetti (projektiivisessa) tasossa Georg Metsalo georg.metsalo@tkk.fi Tämä kirjoitus on yhteenveto kaksiosaisesta esitelmästä Maunulan yhteiskoulun matematiikkapäivänä

Lisätiedot

Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon

Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä 4.1.3. Olkoot : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon P = {a = t 1 < < t k = b} ja joukko D R m sellainen, että ([a, b])

Lisätiedot

Vektorilaskenta. Luennot / 66. Vektorilaskenta Lineaarikuvauksen vaikutus mittaan Sijoitus integraaliin.

Vektorilaskenta. Luennot / 66. Vektorilaskenta Lineaarikuvauksen vaikutus mittaan Sijoitus integraaliin. Luennot 03.10. - 05.10.2018 1 / 66 Mitta Yleistä Laatikko Venytys Venytys, 2 Rivin lisääminen toiseen Rivien vaihto 2 / 66 Mitta Mitta Yleistä Laatikko Venytys Venytys, 2 Rivin lisääminen toiseen Rivien

Lisätiedot

Mat-C.1 harj2. Alustuksia f d 1 C sin x 1 C x 2 f := 1 C sin x

Mat-C.1 harj2. Alustuksia f d 1 C sin x 1 C x 2 f := 1 C sin x Mat-C.1 harj2 21.3. 2012 Alustuksia 1. a) f d 1 C sin 1 C 2 f := 1 C sin 1 C 2 subs =K2.0, f ; evalf % # Sijoita :n paikalle -2.0 lausekkeessa f. 1 C 0.2000000000 sin K2.0 eval f, =K2.0 plot f, =K5..5

Lisätiedot

Matematiikan johdantokurssi Johdatusta funktiosääntöihin ja piirtelyyn. Harjoitusta 9, tehtävien käsittelyä Maplella

Matematiikan johdantokurssi Johdatusta funktiosääntöihin ja piirtelyyn. Harjoitusta 9, tehtävien käsittelyä Maplella Matematiikan johdantokurssi 2018 Harjoitusta 9, tehtävien käsittelyä Maplella Aikaisemmin tutustuimme alustavasti Mapleen, lausekkeiden käsittelyyn, jono- ja listarakenteisiin ja alkeisjoukko-oppiin. Nyt

Lisätiedot

Vektorilaskenta, tentti

Vektorilaskenta, tentti Vektorilaskenta, tentti 27102017 Tentin kesto n 3 tuntia Vastaa NELJÄÄN tehtävään Jos vastaat kaikkiin, niin neljä PARASTA otetaan huomioon Kuvat vievät tilaa, joten muista kurkistaa paperin toiselle puolelle

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä Pitkä matematiikka 8.9.0, ratkaisut:. a) ( x + x ) = ( + x + x ) 6x + 6x = + 6x + 6x x = x =. b) Jos x > 0, on x = + x x = + x. Tällä ei ole ratkaisua. Jos x 0, on x = + x x = + x x =. c) x = x ( x) =

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Vesanen MS-A0205/6 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2017 Laskuharjoitus 4A (Vastaukset) alkuviikolla

Lisätiedot

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. Laskuharjoitus 1A Mallit Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. 1. tehtävä %% 1. % (i) % Vektorit luodaan

Lisätiedot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015 1 /

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47 MS-A3/A5 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47 Tehtävä 1 (L): Oletetaan, että AB = AC, kun B ja C ovat m n-matriiseja. a) Näytä, että jos A on kääntyvä, niin B = C. b) Seuraako yhtälöstä AB = AC yhtälö

Lisätiedot

Laske tulon kolmas potenssi, ja edelleen lisää tähän aiemmin saatu summa. Laske lopuksi tuloksesta likiarvo.

Laske tulon kolmas potenssi, ja edelleen lisää tähän aiemmin saatu summa. Laske lopuksi tuloksesta likiarvo. Symbolinen laskenta Harjoitus 1 Jatkuu... Kursiivilla merkityt sanat ovat vinkkejä Maximan Help -järjestelmään. Tasaleveyisellä kirjasinlajilla merkityt sanat ovat (Maximan omia tai käyttäjän määrittelemiä)

Lisätiedot

TikZ ja PGF ohjeita ja esimerkkejä

TikZ ja PGF ohjeita ja esimerkkejä TikZ ja PGF ohjeita ja esimerkkejä Jarmo Niemelä, jarmo.niemela@uta.fi 16. syyskuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Janat ja monikulmiot 2 3 Optiot 3 4 Nuolenkärjet 4 5 Ympyrät, ellipsit, kaaret ja käyrät

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (1 piste/kohta)

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (1 piste/kohta) MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 3.3.06. ( piste/kohta) Sivu / 8 Kohta Vaihtoehdon numero A B C D E F 3. a) Ainakin yhdet sulut kerrottu oikein auki 6x 4x x( 3x) Ratkaistu nollakohdat sieventämisen lisäksi

Lisätiedot

Kevään 2011 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä /

Kevään 2011 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä / Kevään 0 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä / 8.7.0 a) b) c) a) Tehtävä Yhtälö ratkaistaan yleensä Solve-funktiolla: Solve x 3 x, x x 4 Joissakin tapauksissa

Lisätiedot

Pintamallintaminen ja maastomallinnus

Pintamallintaminen ja maastomallinnus 1 / 25 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Pintamallintaminen ja maastomallinnus Muistilista uuden ohjelman opetteluun 2 / 25 1. Aloita käyttöliittymään tutustumisesta: Mitä hiiren näppäintä

Lisätiedot

Täydennetään ja kerrataan Fitzpatrickin lukujen 18 ja 19 esitystä.

Täydennetään ja kerrataan Fitzpatrickin lukujen 18 ja 19 esitystä. 1 Laaja matematiikka 5 Kevät 009 Integrointi n-ulotteisessa avaruudessa Täydennetään ja kerrataan Fitzpatrickin lukujen 18 ja 19 esitystä. Tasointegraali Tasointegraali f voidaan laskea kaksinkertaisena

Lisätiedot

Tavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja.

Tavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja. RUUTU DYNAAMINEN SPOTTI TEKNISET OHJEET Versio 1.0 Yleistä Tavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja. Dynaamiset spotit ovat flash mainoksia, jotka mahdollistavat

Lisätiedot

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II MTEMTIIKN PERUKURI II Harjoitustehtäviä kevät 17 1. Tutki, suppenevatko seuraavat lukujonot: a) d) ( k ) + 5 k, b) k 1 x 5 dx, e) ( ln(k + 1) k ), c) k 1 cos(πx) dx, f) k e x dx, 1 k e k k kx dx.. Olkoon

Lisätiedot

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta 8..206 Gripenberg, Nieminen, Ojanen, Tiilikainen, Weckman Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MTEMTIIKN J TILSTOTIETEEN LITOS Integraalilaskenta Harjoitus 4 5.4.4. Olkoon := {(x, y) R x π, sin x y sin x}. Laske käyräintegraali + (y dx + x dy) a) suoraan; ja b) Greenin lauseen

Lisätiedot

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9. Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.

Lisätiedot

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016 BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016 1. Hahmottele karkeasti funktion f : R R 2 piirtämällä sen arvoja muutamilla eri muuttujan arvoilla kaksiulotteiseen koordinaatistoon

Lisätiedot

http://info.edu.turku.fi/mato/

http://info.edu.turku.fi/mato/ Matemaattisia VALOja Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia matematiikan opettamiseen ja muuhun matemaattiseen käyttöön. http://info.edu.turku.fi/mato/ LaTeX ja Texmaker LaTeX on ladontaohjelmisto, joka

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Ojalammi MS-A23 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 216 Laskuharjoitus 2A (Vastaukset) Alkuviikolla

Lisätiedot

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa 12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa 12.1. Gradientti, divergenssi ja roottori 328. Laske u, kun u on vektorikenttä a) (z y)i + (x z)j + (y x)k, b) e xyz (i + xlnyj + x 2 zk), c) (x

Lisätiedot

Mathematica 4.1 Front End

Mathematica 4.1 Front End Mathematica 4.1 Front End Mathematica 4.1:n käyttöliittymä sisältää suuren määrän ominaisuuksia, jotka mahdollistavat laskenta-arkkien muotoilemisen ulkoasultaan painokelpoiseen muotoon. Hyvä esimerkki

Lisätiedot

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti

Lisätiedot

Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti

Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti Tehtävä 1. Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti a) 1 4 b) 1 4 a) - kuvio, annetaan 1,5 p - ympyrä täyttyy neljänneksen kerrallaan, annetaan 1,5 p b) -

Lisätiedot

DISLIN-aliohjelmakirjaston käytöstä. Numeerisen laskennan peruskurssi

DISLIN-aliohjelmakirjaston käytöstä. Numeerisen laskennan peruskurssi DISLIN-aliohjelmakirjaston käytöstä Numeerisen laskennan peruskurssi DISLIN-aliohjelmakirjasto Aliohjelmakirjasto graafiseen tulostamiseen. 2D- ja 3D-kuvat erikoiskuvat: pylväsdiagrammit, sektoridiagrammit,

Lisätiedot

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille 1. Ohjelman kielen vaihtaminen Mikäli ohjelma ei syystä tai toisesta avaudu toivomallasi kielellä, voit vaihtaa ohjelman käyttöliittymän kielen seuraavasti: 2. Fonttikoon

Lisätiedot

Posterin teko InDesignilla

Posterin teko InDesignilla Posterin teko InDesignilla Avatessasi InDesign CS5 -ohjelman, näyttöön aukeaa ikkuna, josta voit valita tarpeen mukaan aikaisemmin tallennetun dokumentin, uuden tai ohjelmassa valmiin mallin mukaisen inddtiedoston.

Lisätiedot

Tieteellinen laskenta 2 Törmäykset

Tieteellinen laskenta 2 Törmäykset Tieteellinen laskenta 2 Törmäykset Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 Sisällysluettelo Ohjelman tekninen dokumentti...3 Yleiskuvaus...3 Kääntöohje...3 Ohjelman yleinen rakenne...4 Esimerkkiajo ja käyttöohje...5

Lisätiedot

Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla

Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla Valitse yläreunasta Näytä-valikosta CAS ja Piirtoalue. CAS-on laskinohjelma, piirtoalueen avulla saat kuviot näkyville tarvittaessa. Harjoitellaan ensiksi CAS-ikkunan

Lisätiedot