Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita"

Transkriptio

1 Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

2 Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari Iso Vasikkasaari Koukkuniemi Haukilahti Niittykumpu Tontunmäki Miessaarenselkä Haukilahdenranta, silokalliot, rantaeroosio Varsasaari Westend Tapiola Vehkasaari 1 Korkeasaari 1.5 km Käärmesaari t Niittysaaret Fröknarna, drumliinisaaret GTK Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Tvijälp Småholm Otsolahti Tapiolan keskusaltaan viereiset kalliot

3 Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa omatoimisia retkeilykohteita Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut kallioperää ja maaperää 1880-luvulta lähtien. Aiemmin tehtävät liittyivät pääasiassa kartoitukseen ja malminetsintään. Nykyään geologisen tiedon tarve on laajaa ja ulottuu hyvin erilaisiin yhteiskunnan tarpeisiin. Tässä suppeassa kohdeoppaassa esittelemme seitsemän mielenkiintoista geologista kohdetta eteläisestä Espoosta. Tavoitteena on esitellä geologiaa ja luonnonhistoriaa asukkaiden kotikulmilta kohde-esimerkkien avulla. Kohteissa on tarkasteltavissa esimerkkejä kallioperän kehityksestä: Tulivuoritoiminnan kerrostumat (Otsolahti), kallioperän synnyn tapahtumat syvällä maankuoressa (Tapiola, Otsolahti, Haukilahti, Friisilänkallio), kallioperän rakoilu ja kallioperän korkokuva (Friisinkallio). Geologisesti nuorten tapahtumien merkkejä ovat: Jääkauden merkit ja maaperämuodostumien synty (Fröknarna-saarten drumliinit, jäätikön liikkeen synnyttämät uurteet (Otsolahti ja Haukilahti), jäätikköjoen kulutus (Tapiola), jäälauttakuljetus (Matinlahden rapakivilohkareet), Itämeren kehitys (Friisinkallion muinainen rantakivikko ja Tiistilän pirunpelto) ja myrskyjen synnyttämä rantatörmä Haukilahden rannassa. Toivottavasti retkestänne muodostuu antoisa! Olkaa varovaisia niissä kohteissa joissa kallion pinta voi olla liukas ja Friisinkalliolla, jossa on jyrkänteitä. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehittämisideoita osoitteessa

4 Friisinkallio - huuhtoutunut kallion laki ja muinaisranta Friisinkallio ja muinaisranta Friisinkallion alue (Högbergen) sijaitsee keskellä taajamaa ja on hyvin monimuotoinen luontokohde. Friisinkallion korkeus on n. 74 mpy. Kallio on paikoin jyrkkärinteinen. Laelta avautuu hieno näköala jopa merelle asti. Friisinkallion graniitti on syväkivi ja sen ikä on arviolta n miljoona vuotta. Mannerjäätikkö muovasi kallion jään liikesuunnan mukaiseksi silokallioksi. Paikoin voi erottaa kallion korkeimmilla kohdilla uurteita. Espoossa mannerjään reuna oli n vuotta sitten likimain lounas koillissuuntainen. Friisinkallion muinaisranta (rantakivikko) sijaitsee kallion pohjoisrinteellä noin 30 metrin korkeuskäyrällä. Se on syntynyt Litorinameren aikana n vuotta sitten. Aallokko kasasi ja huuhteli pitkän ajanjakson aikana rantaviivoille mm. kivikkovöitä (pirunpeltoja). Friisinkallion muinaisrannan pituus on 200 metriä ja sen leveys on 20 metriä Kuva: Arja Korhonen, GTK Kuva: Arja Korhonen, GTK Näkymä Friisinkallion laelta. Friisinkallion muinaisranta.

5 Fröknarna - drumliinisaaret Fröknarna-saarten drumliinit Keilalahdella on Nokian pääkonttorin edessä mannerjäätikön pohjalla syntyneitä virtaviivaisia pieniä selänteitä, joiden laet kohoavat muutaman metrin merenpinnan yläpuolelle. Saarten luoteispäässä on kalliokohoumia, joiden suojasivuille, kaakkoispuolelle kerrostui moreenia mannerjäätikön liukuessa alustallaan kohti kaakkoa. Näin jäätikön alustan korkokuva muodostui jäätikön liikkeen kannalta edullisemmaksi. Drumliinit syntyivät jäätikön sulamisvaiheessa. Luoteeseen vähitellen siirtyvä kutistuvan mannerjäätikön reuna oli Helsingin seudulla noin vuotta sitten ja ja drumliinien oletetaan syntyneen muutama sata vuotta sitä ennen. Kuva: Helifoto Oy Piirros: Harri Kutvonen, GTK Fröknarna-saarten drumliinit Lauttasaaren yläpuolelta otetussa valokuvassa. Drumliinit ovat jäätikön liikkeen suuntaisia moreeniselänteitä.

6 Haukilahdenranta - silokalliot ja rantaeroosio Rantatörmät Voimakkaat myrskyt ovat huuhtoneet maa-ainesta pois rannasta ja paljastaneet puiden juuria. Paksummissa maaperäkerroksissa syntyy joskus korkeampia rantatörmiä. Esimerkiksi Viron pohjoisrannikolla rantatörmät ovat paikoin useita kymmeniä metrejä korkeita. Ne ovat syntyneet sedimenttikiveen. Haukilahden rantatörmä on muodostunut usean erityisen voimakkaan myrskyn aikana, kun vedenpinta nousi korkealle ja aallot huuhtoivat maa-ainesta pois rannoilta. Vielä nykyäänkin maan kohoaminen (n. 4 mm vuodessa) voittaa merenpinnan nousun. Kuva: Pekka Huhta, GTK Haukilahden rantatörmää. Silokalliot Silokallio on loiva tai vaakasuora kalliopinta. Se on jääkauden synnyttämä. Jää hankaa, rikkoo, rouhii, silottaa ja naarmuttaa kalliota. Jää virtaa oman painonsa ansiosta aina jäätikön reunaa kohti ja tempaa mukaansa irtainta maa-ainesta, hiekkaa ja kiviä. Alle jää kalliopinta joka hioutuu jäätikön alla kulkevan maa-aineksen vaikutuksesta. Siksi silokallion pinta on uurteinen. Uurteet ovat jään kulkusuunnan mukaisia. Jää muovaa myös kouruja. Kaarimaisia muotoja ovat jään kulkusuuntaan koverat ohuet pirstekaarteet ja paksut sirppikourut, jään kulkusuuntaan kuperia ovat sirppimurrokset. Simpukkamurros on linssin poikkileikkausta muistuttava painuma kalliossa sen huipun kohdalla. 330 Piirros: Harri Kutvonen, GTK Mannerjään synnyttämä silokallio Haukilahden rannalla. Uurteet osoittavat jäätikön kulkusuunnan. Kivilaji on migmatiittia. Kuva: Arja Korhonen, GTK Jäätikön aiheuttamia kulutuksen muotoja kalliopinnoilla. 1. Uurteita 2. Kouru 3. Pirstekaarre 4. Sirppikouru 5. Sirppimurros 6. Simpukkamurros 7. Ristiuurteita.

7 Matinlahti - rapakivi-siirtolohkareet Matinlahden rapakivisiirtolohkareet, Matinkylä Matinlahden rapakivisiirtolohkareet sijaitsevat pysäköintipaikan läheisyydessä ulkoilutien vieressä. Ne ovat viborgiittia ja niin ollen kulkeutuneet jäälauttojen mukana idästä Viipurin rapakivialueelta. Suurempi kivistä on n. 2 metriä korkea. Lohkareet ovat lohjenneet toisistaan. Muita kivilajeja edustavia siirtrolohkareita sijaitsee edellä mainittujen läheisyydessä. Kuva: Karita Åker, GTK Matinlahden rapakivisiirtolohkareet Siirtolohkareet Siirtolohkare eli hiidenkivi on iso kivi, jonka jääkauden aikainen mannerjää on kuljettanut mukanaan usein kauaksi emäkalliosta. Noin vuotta sitten viimeinen jääkausi päättyi ilmaston lämmetessä. Jopa kolmen kilometrin paksuinen jää- ja lumipeite alkoi sulaa ja vetäytyä Norjan vuoristoon. Tästä ajasta muistuttavat luonnossamme suurikokoiset kivet eli siirtolohkareet. Siirtolohkareet todistavat mannerjäätikön kuljettaneen yksittäisiä lohkareita Suomesta Baltiaan ja kauemmaksikin. Lohkareet ovat liikkuneet myös jäävuorten mukana, Suomessa usein idästä länteen. Suomen suurin selvästi näkyvissä oleva siirtolohkare, Kukkarokivi, sijaitsee Turussa, Ruissalon pohjoispuolella. Rapakivet RAPAKIVET Rapakivet ovat karkearakeisia ja helposti rapautuvia graniitteja. Rapakivet koostuvat pääosin kvartsista, maasälvistä (kalimaasälpä, plagioklaasi) ja tummista mineraaleista (biotiitti, sarvivälke). Rapakivet ovat karkearakeisia ja helposti rapautuvia graniitteja. Rapakivet koostuvat pääosin kvartsista, maasälvistä (kalimaasälpä, plagioklaasi) ja tummista mineraaleista (biotiitti, sarvivälke).rapakiviä on rakenteellisesti useita erilaisia: viborgiitti koostuu muutaman senttimetrin mittaisista kalimaasälpärakeista (-ovoideista), joiden ympärillä on plagioklaasikuori. Pyterliitissä kalimaasälpäovoidien ympärillä ei ole vastaavaa kehää. Suomen huomattavimmat rapakiviesiintymät ovat Lappeenrannan ja Loviisan välisellä alueella, Laitilan seudulla ja Ahvenanmaalla. Rapa koos sälpä klaa rillä Suom Lapp Laiti (Geol Piirros: Harri Kutvonen, GTK V Mannerjäätiköstä irronnut jäävuori ja siitä putoava lohkare. Viborgiittityyppi Pyterliittityyppi

8 Otsolahti - amfiboliittipaljastuma Kun kävelee Otsolahden Itärannan päässä olevalta parkkipaikalta kohti Länsiväylää saapuu graniittiselle rantakalliolle. Sen reunassa on pieni kalliopaljastuma hyvin tummaa, homogeenista ja melko hienorakeista kiveä, joka muistuttaa suuresti nykyisten tulivuorten basalttilaavoja. Kivi on todella muinaista basalttista laavakiveä, mutta se on liuskeutunut ja uudelleen kiteytynyt peruskalliomme syntyessä raitaiseksi amfiboliitiksi. Mikroskooppitutkimusten perusteella Otsolahden amfiboliitin päämineraalit ovat sarvivälke, diopsidi ja plagioklaasi, mutta se sisältää myös vähäisiä määriä kvartsia, titaniittia ja satunnaisesti pieninä rakeina kalsiittia, kloriittia, rautasulfideja ja apatiittia. Pääkaupunkiseudulla amfiboliitti on yleinen kivilaji. Amfiboliittimuodostumat ovat syntyneet muinaisten tulivuorten laava- ja tuhkapatjoista. Alkuperäiset vulkaanisten kivien rakennepiirteet ovat kivistä usein tuhoutuneet tyystin. Otsolahden amfiboliittikalliossa on kuitenkin merkkejä laavakiven alkuperästä. Kiteytyessään basalttiseen kiveen jää usein kaasukuplia. Kallion pinnassa näkyvät pienet kolot ovat syntyneet kaasurakkuloiden täytteenä olleiden mineraalien rapautuessa pois. Kuva: Karita Åker, GTK Otsolahden amfiboliittia.

9 Tapiola - keskusaltaan viereiset kalliot Tapiolan migmatiittigraniitti Kalliopaljastuma Tapiolan kulttuurikeskuksen ja uimahallin ulkoaltaan välissä aivan Garden Hotellin altaan kulmassa on punertavaa migmatiittigraniittia. Sen ulkoasu ja rakenne vaihtelee suuresti kalliopaljastuman eri osissa. Kivi on epähomogeenista seoskiveä sisältäen harmaina haamumaisina osueina vanhempaa graniittiainesta ja nuorempaa punertavaa graniittia sekä karkearakeista eli pegmatiittista graniittia. Graniitissa olevat pienet tummanpunaiset tai miltei mustat kiteet ovat granaattia tai satunnaisesti kiilteeksi muuttunutta kordieriittia. Paikoin migmatiittigraniitissa on tummia liuske- ja kiilleluiroja. Garden Hotellin altaan puolella on graniittipaljastuma, jossa on kookkaampia sulamatta jääneitä tummia amfiboliitti- ja kiillegneissisulkeumia. Tämäntapaiset migmatiittigraniitit ovat hyvin tyypillisiä koko Etelä-Suomessa. Jos kivissä on runsaasti mukana gneissiainesta, ne vaihettuvat usein suonigreisseiksi ja kiillegneisseiksi. Migmatiittigraniitit ja suonigneissit syntyivät, kun poimuvuoriston juuriosat alkoivat hiljalleen sulaa. Liuskeista, gneisseistä ja vulkaanisista kivistä syntyi kivipuuroa, johon saattoi sekoittua vielä alempaa maankuoresta purkautuvaa magmaa ja kiven synty tapahtui aina hyvin monivaiheisesti. Kuva: Arja Korhonen, GTK Tapiolan keskusaltaan viereiset kalliot. Kuva: Karita Åker, GTK Kuva: Karita Åker, GTK Punertavaa migmatiittigraniittia. Pienet tummanpunaiset tai mustat kiteet ovat granaattia tai kiilteeksi muuttunutta kordieriittia.

10 Tiistilä - pirunpelto Pirunpelto, Matinkylä, Tiistilä Tiistilän pirunpelto on Espoon hienoimpia muinaisrantoja. Kymmeniä metrejä pitkä ja leveä alue on muodostunut pyöristyneistä ja melko samankokoisista kivistä. Litorinameren aikainen pirunpelto on syntynyt v sitten merenranta-aallokon muokkaamana, kun silloinen Itämeri oli yhteydessä valtamereen. Maankohoamisen seurauksena pääkaupunkiseudulla on monin paikoin vastaavia muinaisrantoja. Nykyään maa kohoaa n. 40 cm sadassa vuodessa. Kohde on asemakaavassa merkitty luonnosuojelualueeksi. Piirros: Harri Kutvonen, GTK Huuhtoutumislohkareikko Kivisiä rantavalleja Ohut rinteenmyötäinen rantakerrostuma, soraa ja hiekkaa Huuhtoutumisraja Rantavalleja Huuhtoutumaton moreenikalotti Ylin ranta Kivivyö Huuhtoutunut kallioalue Pirunpelto Jäiden puskema rantapalle Moreeni- ja kallioalueiden rannanmerkkejä. Kuva: Arja Korhonen, GTK Tiistilän pirunpeltoa.

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha 2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu.

MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu. MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu. Munkinseudulla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueita Helsingin länsiosassa (kuva

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha 3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

Kalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille!

Kalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille! Kalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille! gtk.fi Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

TÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

TÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 2530000 2531000 2532000 7335000 7336000 7337000 7338000 7338000 7337000 7336000 TUU-13-135 7335000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7334000 Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

Saimaa Geopark -projekti

Saimaa Geopark -projekti Saimaa Geopark -projekti Geo-kohteiden maastoinventointi 2014-2016 Suomen luonnon ja Geologian päivä 2016 Imatra Jari Nenonen ja Tapani Tervo Saimaan geologiset arvot Saimaan vaiheet: harju- ja kalliosaaret,

Lisätiedot

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha 3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö

Syventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö Syventävä esitelmä. Maiseman geologinen kehitys Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia

Lisätiedot

Sisällys. Maan aarteet 7

Sisällys. Maan aarteet 7 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24

Lisätiedot

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari Geologinen ja geotekninen selvitys Reijo Pitkäranta 28.4.2015 Kääntänyt suomeksi J. Loukonen (EFE Ab) 21.9.2015 28.4.2015 1 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 2 3 TULOKSET... 2 3.1 Tielinjaukset

Lisätiedot

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

ESPOON ARVOKKAAT GEOLOGISET KOHTEET 2006

ESPOON ARVOKKAAT GEOLOGISET KOHTEET 2006 Liidia Petrell ESPOON ARVOKKAAT GEOLOGISET KOHTEET 2006 Espoon ympäristökeskus Monistesarja 2/2006 Kansikuva: 7.6. Hiidenkirnut, Sorlampi, Brobacka Valokuvat: Liidia Petrell Kartat: Piia Karjalainen Peruskartta-aineistot

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ

ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinnan Teknillisen Yliopiston Geologian Instituutti Turun yliopisto, Geologian laitos ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinna 2007 ETELÄ-SUOMEN

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin liopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä litä annettua vastaustilaa! 1. Mitä jäätiköiden etenemisvaiheen merkkejä voit nähdä

Lisätiedot

VAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

VAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 7346000 7347000 7348000 2562000 2563000 2564000 2565000 2566000 TUU-13-126 7348000 7347000 7346000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Maanmittauslaitos - tietoa maasta: Maanmittauslaitos huolehtii:

Lisätiedot

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio 1.304 01.30 1.304 01:30 1:304 (pe) 01:30 Yölinja 20N Katajaharju Asemaaukio Arki Lauantai Sunnuntai vuoroväli 30 30 30 30 60 kierrosaika 60 60 60 60 60 Linjapituus: Kiertelevyysindeksi: 8,9 km 1,97 Linjan

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän

Lisätiedot

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta, I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013. Imatran geoinventointi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013. Imatran geoinventointi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013 Imatran geoinventointi Kaisa-Maria Remes Tapani Tervo Jari Nenonen Kuopio 12.12.2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Minun Saimaani. Saimaan juuret

Minun Saimaani. Saimaan juuret Minun Saimaani Saimaan juuret Baltian jääjärvet ja Salpausselät Saimaan jääjärvet Etelä-Saimaan jääjärvi Säämingin jääjärvi Lohikoski jääjärvien sarana Pohjois-Karjalan jääjärvi Jääjärvistä nykypäivään

Lisätiedot

VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI

VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI Yllä on kuvia minusta ja kavereistani, sillä minun mielestäni kotiseutuun kuuluu kaverit ja harrastukset, sillä ilman niitä Perniö olisi tylsä paikka asua. Sijainti

Lisätiedot

KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 3

KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 3 76 Lullinvuori MUURAME KAO090154 Karttalehti: 3211 06 Alueen pinta-ala: 196 ha Korkeus: 195 mpy Suhteellinen korkeus: 117 m Kallioalueen sijainti: Päijänteen Ristinselän pohjoispuolella, Muuratsalon eteläosassa.

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Nro 407 KOTISTEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JA MAAPERÄ. Juha Kaija, Tarja Paukola ja Heikki Tanskanen

Nro 407 KOTISTEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JA MAAPERÄ. Juha Kaija, Tarja Paukola ja Heikki Tanskanen Nro 47 KOTISTEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JA MAAPERÄ Juha Kaija, Tarja Paukola ja Heikki Tanskanen 1 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 47 KOTISTEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO-

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,

Lisätiedot

.- -- Fro gradu-tutkielra Maaserageolcgia Turun yliopisto. Feter ~ohansson L *" *-.- -*- ARKISI-C 1 ' r'c,'i,le 1500

.- -- Fro gradu-tutkielra Maaserageolcgia Turun yliopisto. Feter ~ohansson L * *-.- -*- ARKISI-C 1 ' r'c,'i,le 1500 .- -- ARKISI-C 1 ' r'c,'i,le 1500 L *". - - - *-.- -*- I ', 2 L Fro gradu-tutkielra Maaserageolcgia Turun yliopisto 25.j.1980 Feter ~ohansson Tang tutkielna on tehty geologisen tutkimuslaitoksen naaseraosaston

Lisätiedot

GEOLOGIAN PÄIVÄN RETKI SUONENJOELLA 25. 9. 2010

GEOLOGIAN PÄIVÄN RETKI SUONENJOELLA 25. 9. 2010 GEOLOGIAN PÄIVÄN RETKI SUONENJOELLA 25. 9. 2010 Kaaridyyni Kirjosuolla. Muinaisranta Lintharjulla. Hannu Rönty 90 / 2012 Jauhomäen dyynialue Jauhomäen dyynialueella on pienenä parvena melko hyvin kehittyneitä

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005

LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren

Lisätiedot

LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO

LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO LUUPÄÄN LENKIN PAIKKATIETOPOHJAISET TEHTÄVÄT Opettajan ja opiskelijan opas Ilkka Ratinen Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Yhteenveto Leivonmäen kansallispuistoon

Lisätiedot

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA M 19/2623/-77/3/10 Pello, Naamijoki Veikko Helppi 20.12.1977 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA Johdanto Geologisen tutkimuslaitoksen kansannäytetoimistoon Rovaniemelle saapui 26.7.1976

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

AINIOVAARA. Ylitornio. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

AINIOVAARA. Ylitornio. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 2486000 2487000 2488000 2489000 7360000 TUU-13-153 7360000 7357000 7358000 7359000 7359000 7358000 7357000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

MALMINETSIJAN KIVIOPAS

MALMINETSIJAN KIVIOPAS MALMINETSIJAN KIVIOPAS Geologian tutkimuskeskus Opas 38 Espoo 1994 Kivimiehentie 1 F 02150 ESPOO Puh. (90) 4693 2243 Avoinna: Sunnuntaisin 12-15 Arkisin 8-15 Ryhmät sopimuksen mukaan Sisäänpääsy maksuton

Lisätiedot

KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 06 KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Joroinen 3234 01 3234 04 3234 07 JOROINEN TIEMASSAARI VOINSALMI A Rantasalmi 3233 03 3233 06 3233 09 LAHNALAHTI

Lisätiedot

KIVI- JA VIHER- RAKENNUSOPAS PYHÄJÄRVEN KIVIALAN KEHITTÄMISHANKE

KIVI- JA VIHER- RAKENNUSOPAS PYHÄJÄRVEN KIVIALAN KEHITTÄMISHANKE KIVI- JA VIHER- RAKENNUSOPAS PYHÄJÄRVEN KIVIALAN KEHITTÄMISHANKE Alkusanat Tämän kivi- ja viherrakennusoppaan keskeinen tarkoitus on lisätä kotimaisen kiven käyttöä pihaja muussa ympäristörakentamisessa.

Lisätiedot

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN TUTKIMUS Sampo Harju Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Muurala EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Jouppi-Kirstinsyrjä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 003 Tuomarila

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Riku Raitala Espoon kallioperän synty. Nykyinen maisemamme

Riku Raitala Espoon kallioperän synty. Nykyinen maisemamme Riku Raitala Espoon kallioperän synty Nykyinen maisemamme Kallioperän vaikutus espoolaiseen luonnonmaisemaan on näkyvä. Espoolaiseen maisemaan oleellisena osana kuuluvat loivasti aaltoilevat pellot, niitä

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

E-I htaiz -.. ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ. Harjumuodostuman synnystä

E-I htaiz -.. ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ. Harjumuodostuman synnystä ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ Arpaisten Saarilammen harju on runsaat viisi kilometriä pitkä yhtenäinen muodostuma Soinin ja Ahtärin kuntarajan tuntumassa Suomenselällä (kartta

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä

Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ. Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä Luku 2 GEOLOGIAN PERUS- KÄSITTEITÄ Yrjö Kähkönen ja Martti Lehtinen L U K U 2 G E O L O G I A N P E R U S K Ä S I T T E I T Ä 23 Geologiassa tutkitaan Maan ylimpien osien (lähinnä maankuoren ja ylävaipan)

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

LÄNSI-TURUN LUONTOA. Luonnonsuojelutarkastaja Jarmo Laine

LÄNSI-TURUN LUONTOA. Luonnonsuojelutarkastaja Jarmo Laine LÄNSI-TURUN LUONTOA Luonnonsuojelutarkastaja Jarmo Laine Minua on pyydetty kertomaan Kalmasvuoren alueesta ja mahdollisesti ympäristön muistakin luontokohteista. Ajattelin rakentaa jutun siten, että tehdään

Lisätiedot

JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4224 08 JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422406 KINAHMO 422409 TEYRISAARI 422412 KOLVANANUURO 422405 KUOREVAARA 422408 JOUHTEHINEN 422411 KONTIOLAHTI

Lisätiedot