Työkyvyn aktiivinen tuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työkyvyn aktiivinen tuki"

Transkriptio

1 Yhteistyöryhmä KHHJ Työkyvyn aktiivinen tuki 1/2014

2 Sisällysluettelo 1 ESIPUHE AKTIIVINEN TUKI TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ VARHAINEN TUKI: TYÖKYVYN ONGELMIIN PUUTTUMINEN... 9 Työkyvyn ongelmien varhainen tunnistaminen ja ennakoiva toimintatapa Miten ottaa asioita puheeksi, kun huoli herää Puheeksiottaminen Esimiehen ja työntekijän vastuut varhaisessa tuessa SAIRAUSPOISSAOLOT Yhteydenpito sairauslomalla olevaan työntekijään Sairauspoissaolojen seuranta Nurmijärven Työterveydessä Sairauspoissaolojen muistisäännöt TEHOSTETTU TUKI: ENTÄ JOS SOVITUT JÄRJESTELYT EIVÄT RIITÄ? Työkyvyn arviointi työterveyshuollossa Vaihtoehtoja sairauslomalle Osasairauspäiväraha Ammatillinen kuntoutus ja työkokeilu Kuntoutus Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Uudellensijoittuminen Esimiehen ja työntekijän vastuut tehostetussa tuessa Uudelleensijoitukseen etenevä työkyvyn ongelma TYÖHÖN PALUUN TUKI Esimiehen muistilista Työhön paluun tukeminen Nurmijärven Työterveydessä LOPUKSI LIITTEET Määräys sairauslomatodistuksen hankkimiseen työterveyshuollosta Kielto lääkärintodistusten tai lausuntojen luovuttamisesta työterveyshuoltoon Puheeksioton ennakointilomake esimiestyöhön Suunnitelma toimenpiteistä työpaikalla työkyvyn suojelemiseksi Työterveysneuvottelu Nurmijärven Työterveydessä

3 1 ESIPUHE Tämä opas sisältää ohjeet työntekijöille ja esimiehille niihin tilanteisiin, kun tarvitaan työkyvyn tukea tai on toimittava työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Kun asiaan tartutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on vielä paljon vaihtoehtoja käytettävissä. Aktiivinen tuki tarkoittaa ihmisestä välittämistä. Se on asiaan tarttumista ja puheeksiottamista rakentavalla tavalla. Aktiivinen tuki on osa hyvää ja ratkaisuja hakevaa henkilöstöjohtamista. Kokemus omasta työssä jaksamisesta ja työstä nauttimisesta muodostuu monesta eri tekijästä. Voit itse tehdä hyvin paljon oman hyvinvointisi puolesta. Aktiivisen tuen toimintamalli korostaa myös sinun omaa aktiivisuuttasi se on korvaamatonta. Leena Ojala henkilöstön kehittämispäällikkö TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN ON Suunnitelmallista työyksikön toiminnan johtamista Arjessa tapahtuvaa päivittäistä esimiestyötä 3

4 Työn suunnittelu tavoitteiden suuntaisesti yhdessä työntekijöiden kanssa Koko työyksikön yhteinen vastuu työhyvinvoinnista HYVINVOIVA ESIMIES, TYÖNTEKIJÄ JA TYÖYHTEISÖ Toiminnan arviointi säännöllisesti tunnuslukujen avulla Säännölliset kehityskeskustelut Luottava, arvostava ja keskusteleva ilmapiiri 4

5 2 AKTIIVINEN TUKI Aktiivinen tuki on toimintamalli, joka ohjaa ratkomaan työkykyyn ja työstä suoriutumiseen liittyviä ongelmia ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Toimintamalli jakaantuu kolmeen osaan, jotka ovat: varhainen tuki, tehostettu tuki ja paluun tuki. Eri toimijoiden roolit korostuvat tuen eri vaiheissa, mutta huomio säilyy kuitenkin koko ajan työntekijässä ja työn tekemiseen liittyvissä tekijöissä. Aloittamalla työkykyä tukevat toimet mahdollisimman varhain, voidaan todennäköisemmin jatkossa välttyä raskaammilta toimenpiteiltä ja pitkiltä sairauspoissaoloilta. Aktiivisen tuen toimintatavat ovat: ennakoivia ratkaisukeskeisiä luottamuksellisia perustuvat yhteistyölle ja avoimuudelle TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT NURMIJÄRVEN KUNNASSA Työsuojelu Työntekijä Työyhteisö Työ Esimies Kuntaorganisaatio Työhyvinvointisuunnittelija Työterveyshuolto 5

6 AKTIIVINEN TUKI NURMIJÄRVEN KUNNASSA VARHAINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI PALUUN TUKI Varhaisen tuen tavoitteena on työkyvyn palautuminen työpaikan sisäisillä järjestelyillä. työyhteisöissä on sovitut pelisäännöt työkykyyn vaikuttavia ongelmia pyritään ratkomaan ennakoivasti osana päivittäistä esimiestyötä Tehostetun tuen tavoitteena on työkyvyn palautuminen laajemman verkoston yhteistyöllä (työntekijä, esimies, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto). jos työpaikan sisäiset järjestelyt eivät riitä ratkomaan työkykyyn liittyvää ongelmaa, käynnistetään verkostoyhteistyö Paluun tuen tavoitteena on onnistunut työhön paluu pitkän sairauspoissaolon jälkeen. esimies on yhteydessä työntekijään sairauspoissaolon pitkittyessä verkostoyhteistyö mahdollistaa työntekijän paluun työhön pitkän poissaolon jälkeen työyhteisöllä on kyky ottaa työntekijä vastaan (Kevan Aktiivinen tuki toimintamallia mukaillen) Aktiivisen tuen toimien onnistumiselle luo perustaa työntekijän, esimiehen ja työnantajan sekä yhteistyökumppaneiden välinen luottamus. Työkyvyn ongelmatilanteissa on erityisen tärkeää huomioida vaitiolovelvollisuus terveystietojen käsittelyssä. Työyhteisössä aktiivisen tuen onnistumista edesauttaa avoin vuorovaikutus työntekijöiden ja esimiehen välillä sekä arvostava ja luottava ilmapiiri. Tällöin mahdollisia työn häiriötekijöitä on turvallista nostaa työyhteisössä esiin. 6

7 Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä ( /759) säädetään työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen käsittelystä. Sen mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, tai jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä ainoastaan ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä tai panevat niitä toimeen. (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä /759) 7

8 3 TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ Toimintakykymme työssä muodostuu monista tekijöistä ja sitä voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Tavallisimmin työkyky nähdään ihmisen terveyden, toimintakyvyn ja voimavarojen sekä työn vaatimusten välisenä tasapainoisena suhteena. Laaja-alaisemman käsityksen mukaan työkykyyn vaikuttavat ihmisen yksilöllisten ominaisuuksien ja ammatillisen osaamisen lisäksi myös työhön ja työntekoon liittyvät tekijät sekä ympäröivä lähiyhteisö ja yhteiskunta. TYÖKYKYTALO TYÖKYKY TYÖ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Arvot Asenteet Motivaatio Terveys ja toimintakyky PERHE, LÄHIYHTEISÖ YHTEISKUNTA: KULTTUURI, LAIT, KOULUTUS, SOSIAALITURVA (Juhani Ilmarisen mallin pohjalta) 8

9 4 VARHAINEN TUKI: TYÖKYVYN ONGELMIIN PUUTTUMINEN Työkyky on ihmisen elämän eri vaiheissa muuntuva kokonaisuus. Työkyky voi alentua tilapäisesti, etenevästi tai pysyvästi. Työkyvyn alentumisen ja työssä suoriutumisen merkkejä pitäisi kyetä tunnistamaan mahdollisimman varhain, jotta työpaikalla voitaisiin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin työkyvyn tukemiseksi. Työtovereiden huoli Työsuorituksen tai työn laadun heikentyminen Työilmapiirin huononeminen tai ristiriidat työyhteisössä Toistuvat tai pitkittyneet sairauspoissaolot TYÖKYVYN ONGELMIA ENNAKOIVIA MERKKEJÄ Muutokset käyttäytymisessä, kuten ärtyneisyys, väsymys, välinpitämättömyys, eristäytyminen tms. Muut poissaolot tai myöhästymiset Negatiivinen asiakapalaute Pidentyneet työpäivät tai toistuvat ylityöt 9

10 TYÖKYVYN YVYN ONGELMIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA ENNAKOIVA TOIMINTATAPA Työkykyongelman taustalla a voi joskus olla itse työhön liittyvä syy, kuten riittämätön osaaminen tai perehdytys, työjärjestelyihin liittyvät epäkohdat, puutteelliset työvälineet, johtamisongelmat, mat, työyhteisön toimimattomuus, epäasiallinen kohtelu, tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen, tai kuormittava elämäntilanne. Tällöin työkykyä voidaan tukea työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä, eikä työterveyshuollon selvittelyjä välttämättä tarvita. Varhainen tuki työyhteisöissä on työssä suoriutumisen ongelmien ennakointia, tunnistamista ja työkykyä edistävien ratkaisujen etsimistä. Työkykyongelmien puheeksi ottaminen on varhaisen tuen keskeinen keino. ENNAKOI JA TUNNISTA Esimiehen tehtävänä on seurata työntekijöidensä työkykyä. Työpaikalla läsnä oleminen ja kiinnostus työntekijöiden asioista auttaa havaitsemaan työkyvyn ongelmia ennakoivia merkkejä. PUUTU JA JÄSENNÄ Ota huoli puheeksi työntekijän kanssa heti, kun se herää! Jäsentäkää yhdessä, mistä asiassa on kyse ja millaisilla toimilla tilanteeseen saadaan apua, onko ongelma työperäinen vai työntekijän yksityiselämään liittyvä. SOVI JATKO- TOIMISTA Tee puheeksiottokeskustelusta muistio. Huolehdi, että sovitut toimenpiteet toteutuvat työpaikalla ja että työntekijä toteuttaa sovittuja asioita. SEURAA TILANNETTA Sovi työntekijän kanssa, miten ja milloin tilannetta seurataan. Arvioikaa yhdessä, onko sovituista toimenpiteistä ollut apua. Käynnistä tarvittaessa tehostettu tuki työterveyshuollon kanssa. 10

11 MITEN OTTAA ASIOITA PUHEEKSI, KUN HUOLI HERÄÄ Työkykyongelmiin puuttuminen on ihmisestä välittämistä. Esimiehen rooli työkykyongelmien havaitsemisessa ja puheeksi ottamisessa on keskeinen. Pelkkä asioiden puheeksi ottaminen ja keskustelu auttavat usein selkeyttämään tilannetta. Toisinaan esiin tulee asioita, jotka aiheuttavat muutostarpeita työpaikalla. Esimiehen ja työntekijän välisessä luottamuksellisessa keskustelussa sovitaan toimenpiteistä, joilla tilanteeseen haetaan helpotusta. Pienikin muutos voi joskus olla riittävä. Hyvä tilaisuus käydä läpi työntekijän työkykyyn liittyviä asioita on vuosittain pidettävä kehityskeskustelu. ENNEN PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELUA Tee tosiasioihin perustuvia havaintoja ja ota huoli puheeksi varhaisessa vaiheessa. Mieti, onko ongelma koko työyhteisöä vai yksittäistä työntekijää koskeva. Toimi suhteessa oletetun ongelman suuruuteen. Älä tee diagnooseja tai tulkintoja. VALMISTAUDU KESKUSTELUUN Valmistaudu keskusteluun etukäteen ja kirjaa ylös asiat, jotka tulet nostamaan keskustelussa esiin (puheeksioton ennakointilomake liitteenä). Sovi keskusteluaika henkilökohtaisesti. Huolehdi, että tila on rauhallinen ja aikaa on riittävästi käytettävissä. SOVI JATKOTOIMISTA Puhu suoraan, ystävällisesti ja arvostavasti. Pyri luomaan turvallinen ilmapiiri. Kerro konkreettisesti, mitä olet havainnut ja mistä olet huolissasi. Pyydä työntekijää kertomaan oma näkemyksensä. Kuuntele, mitä toinen sanoo - älä keskeytä! Puhu minä-kieltä, älä luokittele, määrittele tai moralisoi. Sovi, miten ja milloin seuraatte tilannetta ja millaisia toimenpiteitä teette. PUHEEKSIOTON JÄLKEEN Arvioi, miten keskustelu sujui. Mitä itse opit? Toimi sovittujen toimenpiteiden mukaisesti ja huolehdi seurannasta. 11

12 Onnistunutta puheeksiottamista edistää arvostava vuorovaikutus luottamus ja luottamuksellisuus vastaanottava asenne kuuntelu ja kuulluksi tulemisen tunne 12

13 PUHEEKSIOTTAMINEN Puheeksiottaminen ei ole esimiehen yksinoikeus, vaan aloitteen voi tehdä kuka tahansa, joka huomaa ympäristössään huolestuttavia asioita, vaikkapa työntekijä, joka kokee työkykynsä tai jaksamisensa heikentyneen. Periaatteena puheeksiottamisessa on avoimuus, vastuunotto työyhteisöstä, arvostus ja välittäminen. Myös työyhteisössä työntekijöiden olisi hyvä avoimesti kertoa toisilleen, jos ovat huolestuneita työkaverinsa työkyvystä tai työskentelyedellytyksistä. Keskustelu, joka käydään esimiehen, työsuojelun tai työterveyshuollon kautta, ei välttämättä ole toimivin tapa välittää työyhteisön hyvinvoinnista. MILLOIN OTTAA HUOLI PUHEEKSI? Ota huoli puheeksi heti, kun se herää ja ennakoivia merkkejä työkyvyn heikkenemisestä alkaa näkyä. Esimiesten ohjeena on ottaa huoli puheeksi viimeistään, kun työntekijällä on viimeisen 12 kk aikana ollut 15 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Puheeksiottamisen yhteydessä käsitellyt asiat on tärkeää kirjata ylös sekä sopia miten ja koska tilannetta seurataan, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida ja tarvittaessa käynnistää muita tukitoimia. Tukitoimien valintaan ja toteutukseen voit hakea apua työterveyshuollon asiantuntijoilta tai työhyvinvointisuunnittelijalta. TOIMENPITEET TYÖPAIKALLA VOIVAT OLLA: Työhön liittyviä järjestelyjä: työtehtävien rajaaminen, työolojen muutokset, työtapojen muutokset (esim. siirtyminen parityöskentelyyn), työkierto, tehtävien vaihto, työnohjaus. Työaikaan liittyviä järjestelyjä: työajan painottuminen tiettyyn vuorokauden aikaan, osa-aikatyö, lomien sijoittelut. Ergonomiaan liittyviä parannuksia: toimistotyössä työpisteen säätäminen, ergonomiset työvälineet ja muut apuvälineet kumartelujen ja kurkottelujen vähentämiseksi. Työterveyshuollon tekemä suunnattu työpaikkaselvitys. Muita yksilöllisesti sovittavia keinoja työntekijän työkyvyn tukemiseksi: esim. ammatillinen lisäkoulutus tai yksityiselämään liittyvien haasteiden vaatimat muutokset. 13

14 ESIMIEHEN JA TYÖNTEKIJÄN VASTUUT VARHAISESSA TUESSA Esimiehen vastuulla on seurata työntekijöidensä työkykyä ja ottaa työkykyongelmat puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, huolehtia sovittujen toimenpiteiden ja seurannan toteutumisesta työpaikalla sekä ohjata työntekijä tarvittaessa työterveyshuoltoon työkykyarvioon. Esimiehen tulee säilyttää puheeksiottokeskustelusta tehdyt muistiot asianmukaisesti siten, etteivät ulkopuoliset pääse näkemään niitä. Dokumentit tulee myös aikanaan hävittää asiallisesti. Työntekijän vastuulla on huolehtia oman työ- ja toimintakykynsä säilymisestä terveellisten elintapojen avulla. Jokaisen vastuulla on myös tuoda kokemansa ongelmat esimiehen tietoon ja sitoutua sovittuihin toimenpiteisiin. 14

15 5 SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaoloihin liittyy niin työyhteisöissä kuin esimiestyössäkin monenlaisia järjestelyjä. Aktiivisen tuen toimintamallissa työntekijöiden sairauspoissaoloihin liittyviin käytäntöihin on luotu yhtenäiset toimintatavat. Esimiehen vastuulla on seurata oman työyksikkönsä ja yksittäisten työntekijöiden sairauspoissaoloja. Näin voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa työkyvyn tuen tarpeessa oleva työntekijä. Huomiota on hyvä kiinnittää myös toistuviin sairauspoissaoloihin, sillä ne voivat ennakoida tuen tarvetta. Esimiehen tulee ilmoittaa oman alueensa työterveyshoitajalle työntekijän yli 30 kalenteripäivää jatkuvasta sairauspoissaolosta. Ilmoituksen tarkoituksena on, että työntekijän työhön paluun mahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia ryhdytään selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. OHJEET SAIRAUSPOISSAOLOJA VARTEN Työntekijä/viranhaltija voi olla esimiehen luvalla poissa työstä enintään kolme (3) peräkkäistä kalenteripäivää. Poissaolosta ilmoitetaan viivytyksettä puhelimitse esimiehelle tai hänen sijaiselleen. Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus työkyvyttömyydestä on esitettävä 4. ja 5. työkyvyttömyyspäivästä. Lääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä on esitettävä viimeistään 6. työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tarvittaessa esimies voi pyytää työntekijää hankkimaan terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin todistuksen sairaudesta jo ensimmäisenä sairauspäivänä. Esimies voi myös määrätä työntekijän hakemaan jokaisesta sairauspäivästä todistus työterveyshuollosta. Esimiehen lisäksi sairauspoissaoloja seurataan turvallisuus- ja työhyvinvointiyksikössä sekä työterveyshuollossa. Koko kunnan sairauspoissaolotiedot kerätään vuosittain henkilöstökertomukseen. Kunnan johtoryhmä sekä toimialojen, keskusten ja liikelaitosten johtoryhmät käsittelevät oman toimialueensasairauspoissaoloraportit ja heidän velvollisuutenaan on ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin poissaolojen vähentämiseksi. 15

16 YHTEYDENPITO SAIRAUSLOMALLA OLEVAAN TYÖNTEKIJÄÄN Aktiivisen tuen toimintamallissa korostetaan välittämisen kulttuuria. Esimiehen tehtäviin kuuluu yhteydenpito sairauslomalla olevaan työntekijään. Jos on mahdollista, työntekijä ja esimies sopivat jo ennen pitkän sairausloma alkamista yhteydenpidosta koko poissaolon ajalle. Tämä toimintatapa koskee kaikkia työntekijöitä. Yhteydenpidon merkitys kasvaa, kun sairauspoissaolo pitkittyy. Yhteydenpidolla viestitetään välittämistä ja kiinnostusta, eikä sen ole tarkoitus olla tungettelevaa. Sen yhtenä tavoitteena on helpottaa sairauslomalla olevan työntekijän paluuta takaisin työhön. HUOMIOI YHTEYDENPIDOSSA Työntekijä päättää itse, kuinka yksityiskohtaisesti hän haluaa kertoa sairaudestaan. Älä syyllistä poissaolijaa, lääkäri on arvioinut sairauspoissaolon tarpeelliseksi. Yhteydenpito voi olla vaikkapa kuulumisten vaihtoa, kuuntelemista tai voinnin kyselemistä. Kerro työasioista, jos työntekijä haluaa kuulla, mutta älä painosta palaamaan töihin. SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA NURMIJÄRVEN TYÖTERVEYDESSÄ Työntekijän sairauspoissaolojen kokonaistilanne arvioidaan työterveyshuollossa joko terveystarkastusten yhteydessä tai työpaikalta tulleeseen työkyvyn arvioinnin pyyntöön liittyen. Jos työntekijälle on kertynyt paljon lyhyitä sairauspoissaoloja, niistä keskustellaan vastaanottokäyntien yhteydessä ja käynnistetään tarvittaessa laajempi tuki. Työterveyshuollon ulkopuolelta kirjoitetut 30 päivän mittaiset ja sitä pidemmät sairauslomat viedään potilastietojärjestelmään ja käynnistetään työhön paluun tukeminen. Työterveyshuollossa tehdään vuosittain kooste potilastietojärjestelmään kirjattujen sairauspoissaolojen määristä ja syistä. Nämä käsitellään Nurmijärven kunnan johdon ja henkilöstön edustajien sekä työterveyshuollon vuosittaisessa yhteisessä tapaamisessa. Lisäksi työpaikkaselvityskäynneillä käydään yleisellä tasolla läpi työpaikan sairauspoissaolojen määrät ja syyt. 16

17 SAIRAUSPOISSAOLOJEN MUISTISÄÄNNÖT SAIRAUSPOISSAOLON ALKAESSA - Työntekijän tulee ilmoittaa sairauspoissaolostaan puhelimitse viivytyksettä esimiehelle tai hänen sijaiselleen. - Esimies arvioi tilanteen ja ilmoituksen luotettavuuden. - Esimies voi perustellusta syystä (esim. toistuvuus) pyytää todistuksen jo 1. sairauspäivästä alkaen tai pyytää uuden todistuksen työterveyshuollosta. - Esimies arvioi poissaolon palkallisuuden ja lähettää sairauspoissaolotodistuksen palkanlaskentaan. - Palkkasihteeri hakee Kelalta korvauksen ja arkistoi sairauspoissaolotodistuksen. - Esimies sopii työntekijän kanssa yhteydenpidosta sairausloman aikana. SAIRAUSPOISSAOLOTODISTUS - Esimiehen luvalla voi olla poissa työstä enintään kolme peräkkäistä kalenteripäivää. - Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus on esitettävä 4. ja 5. työkyvyttömyyspäivästä. - Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on esitettävä viimeistään 6. työkyvyttömyyspäivästä lukien. - Jos lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa sen allekirjoituspäivästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton (KVTES, luku V, 1 ). SAIRASPOISSAOLOJEN SEURANTA JA ESIMIEHEN ILMOITUSVELVOILLISUUS - Esimies seuraa työntetekijäkohtaisesti yksikkönsä sairauspoissaolojen määrää ja toistuvuutta. - Henkilöstöhallinto vastaa sairauspoissaolojen raportoinnista. - Puheeksiottokeskustelu käydään viimeistään, kun sairauspoissaoloja on kertynyt 15 päivää. - Esimiehen tulee ilmoittaa työterveyshoitajalle, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja yli 30 kalenteripäivää tai jos työntekijän sairauspoissaolo tulee jatkumaan yli 30 kalenteripäivää. - Esimiehen velvollisuutena on toimittaa alkuperäiset lääkärintodistukset viipymättä palkanlaskentaan sairauspäivärahan hakemista varten. SAIRAUSPOISSAOLON PITKITTYESSÄ - Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa 60 päivän eli 2 kuukauden kuluessa sairauspoissaolon alkamisesta. - Sairauspoissaolon kestäessä yli 60 päivää Kela lähettää työntekijälle ilmoituksen, että tämän on toimitettava Kelaan työterveyshuollon lausunto työkyvyttömyydestä tai sairauspäivärahan maksaminen keskeytyy. - Em. 90 päivän lausunto on edellytys sairauspäivärahan maksamiselle 90 päivän jälkeen. Lausunto toimitetaan työntekijälle, joka toimittaa sen Kelaan. - Työterveyshuolto arvioi lausuntoa varten työntekijän jäljellä olevan työkyvyn ja selvittää yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa mahdollisuudet palata työhön. - Työhön paluun suunnitelma tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 17

18 6 TEHOSTETTU TUKI: ENTÄ JOS SOVITUT JÄRJESTELYT EIVÄT RIITÄ? Työkykyongelmat vaativat tehostettua tukea silloin, kun työpaikalla toteutetut toimenpiteet eivät riitä ratkaisemaan työkykyyn liittyvää ongelmaa. Tällöin ratkaisua lähdetään hakemaan verkostoyhteistyöllä. Työkykyongelmien selvittämisen perusta on aina esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu tilanteesta ja sen ratkaisuista. Jos tällaisessa keskustelussa ilmenee, että ongelman taustalla on terveyteen liittyvä asia tai ongelman syy jää epäselväksi, esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon työkykyarvioon. Työntekijä ja esimies täyttävät yhdessä Pyyntö työkyvyn arviosta lomakkeen, joka lähetetään työterveyshuoltoon omalle vastuuhoitajalle. Työntekijä varaa itse ajan arvioon. Työntekijän työkyvyn tai jaksamisen ongelma voi tulla esiin myös työterveyshuollon käynnillä, jolloin sieltä käynnistetään tarvittavat lisäselvitykset ja kutsutaan tarvittaessa kokoon työterveysneuvottelu. Työkyvyn arvioinnissa selvitetään työntekijän psyykisen ja fyysisen työkyvyn riittävyyttä työntekijän työssä. Tämä edellyttää työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon aktiivista yhteistyötä. Työkyvyn arviointi tehdään työterveyshuollossa monimammatillisesti. Tarvittaessa työntekijä ohjataan jatkoselvityksiin. Työkyvyn arvioinnista annetaan lääkärinlausunto työntekijälle, joka toimittaa työnantajan kappaleen esimiehelleen. 18

19 TYÖKYVYN ARVIOINTI TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Työterveyshoitajan terveystarkastus Kokonaistilanteen kartoitus Työterveyslääkärin terveystarkastus Tarvittaessa jatkotutkimukset: erikoislääkärin konsultaatio erikoistutkimukset ulkopuolinen työkyvyn arviointi Lausunto työkyvystä työntekijälle, joka toimittaa työnantajan kappaleen esimiehelleen Asiantuntijan vastaanotto Työterveyspsykologin ja/tai työfysioterapeutin arvio fyysisestä työkyvystä Työterveyshuollon suunnattu työpaikkaselvitys Työterveysneuvottelu työterveyshuollon koollekutsumana työterveyshuollon edustajat esimies tarvittaessa työsuojelu- ja/tai luottamushenkilöstö 19

20 VAIHTOEHTOJA SAIRAUSLOMALLE Kun työkyky on heikentynyt, on muitakin vaihtoehtoja kuin olla sairauslomalla. Oman esimiehen kanssa voi keskustella mahdollisuuksista keventää työtä lyhytaikaisesti esim. vaihtamalla työtehtäviä työkierrolla tai räätälöimällä työtehtävät määräajaksi. Tällöinkin on tärkeää arvioida toimenpiteiden vaikutusta sopivan ajan kuluttua. Sairauslomalta töihin palaavan työntekijän tukena voivat olla myös osasairauspäiväraha, ammatillinen kuntoutus, sairausryhmäkohtainen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke. OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA Osasairauspäiväraha voi olla hyvä vaihtoehto, jos kokoaikaisessa työssä oleva työntekijä haluaa palata sairauspoissolonsa jälkeen työhönsä osa-aikaisesti. Tällöin työntekijä sopii asiasta työnantajan kanssa. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on työterveyslääkärin kirjoittama B-lausunto. Ajantasaiset hakukriteerit sekä lisätietoja osasairauspäivärahasta löytyy Kelan www-sivuilta (www.kela.fi). AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKOKEILU Työelämässä mukana olevien ja pidempään työskennelleiden (n. 5 vuotta) ammatillisen kuntoutuksen ensisijainen järjestäjä on työeläkelaitos, joka kunnilla ja valtiolla on Keva. Kevan tukema ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joilla on sairautensa vuoksi uhkana työkyvyttömyys. Sen tavoitteena on tukea työntekijän työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen tai auttaa jatkamaan työssä työkyvyn kannalta paremmin sopivissa tehtävissä. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat työkokeilu ja uudelleenkoulutus. Sen suunnittelu tapahtuu verkostoneuvottelussa, jossa on mukana työntekijä, työterveyshuolto ja työnantajan edustaja. Ammatillista kuntoutusta haetaan suoraan Kevasta, jonne työntekijä toimittaa hakemuksen sekä liitteenä työterveyslääkärin kirjoittaman B-lausunnon. Ammatillisen kuntoutuksen asioista saat lisätietoja Nurmijärven kunnan työhyvinvointisuunnittelijalta tai Kevan kuntoutusasiantijalta. (www.keva.fi). KUNTOUTUS Kela järjestää työikäisille erilaisia kuntoutuskursseja, joiden tavoitteena on työntekijän toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen ja sitä kautta työelämässä pysyminen. Tällaista kuntoutustoimintaa ovat esimerkiksi eri sairausryhmien kuntoutuskurssit tai Aslak-kurssit. Työterveyshuolto ohjaa työntekijöitä kuntoutukseen yksilöllisesti arvioitavan tarpeen mukaan. Lisätietoja kuntoutuksesta saat työterveyshuollosta omalta vastuuhoitajalta. 20

21 OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE Osatyökyvyttömyyseläke tai määräaikainen osakuntoutustuki voi olla hyvä ratkaisu jos työntekijän työkyky on osittain alentunut ja työssä jatkaminen olisi mahdollista osaaikatyössä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemisen kriteerinä on, että työkyky on alentunut vähintään 2/5 ja vähintään vuoden ajaksi. Osatyökyvyttömyyseläkettä haetaan Kevasta ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Lisätietoja osatyökyvyttömyyseläkkeestä ja sen hakemisesta löytyy Kevan www-sivuilta (www.keva.fi). OSA-AIKAELÄKE Työntekijä voi hakea osa-aikaeläkettä, jos hän kokee voimavarojensa olevan riittämättömiä kokoaikaiseen työhön. Osa-aikaeläkkeelle jäämisen mahdollisuuksista ja työjärjestelyistä on kuitenkin sovittava työnantajan kanssa. Toisin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä, osa-aikaeläkkeen saamisen edellytyksenä ei ole työkyvyn heikentyminen. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Lisätietoja osa-aikaeläkkeestä ja sen hakemisesta saat kunnan eläkeasiamieheltä tai Kevan www-sivuilta (www.keva.fi). UUDELLENSIJOITTUMINEN Joskus työkyvyn ongelma osoittautuu sellaiseksi, että työntekijä ei pysty enää terveydellisistä syistä jatkamaan omissa tehtävissään. Tällöin käynnistyy uudelleensijoitusprosessi, jossa työntekijälle etsitään hänen osaamistaan ja työkykyään vastaavaa työtä kunnan sisältä. Ensisijaisesti uudelleensijoituspaikkaa etsitään siltä tulosalueelta, missä työntekijä on aiemminkin työskennellyt. Jos sopivaa työtä ei omalta tulosalueelta löydy, laajennetaan hakua samalle toimialalle ja vielä tämän jälkeen tarvittaessa muille kunnan toimialoille. Usein uudelleensijoittuminen työhön edellyttää, että työntekijä hakee lisäkoulutusta tai päivittää tietojaan saadakseen pätevyyden uusiin tehtäviin tai jopa kouluttautuu kokonaan uuteen ammattiin. Tällöin myös työntekijällä itsellä täytyy olla motivaatiota ja kykyä kouluttautua uudelleen. Kokonaisuutena uudelleensijoitusprosessi voi kestää pitkään, ainakin useita kuukausia. Uudelleensijoittumista edeltää usein Kevan tukema työkokeilu siinä tehtävässä, johon työntekijä on sijoittumassa. 21

22 ESIMIEHEN JA TYÖNTEKIJÄN VASTUUT TEHOSTETUSSA TUESSA Esimiehen vastuulla on yhdessä laajemman verkoston kanssa pohtia, millaista tukea työntekijä tarvitsee työkykynsä turvaamiseksi ja sitoutua toimenpiteiden toteuttamiseen sekä tarvittaessa koittaa omalla toimialallaan edistää työntekijän uudelleensijoitusasiaa. Työntekijän vastuulla on olla aktiivinen oman asiansa hoidossa. Usein työntekijä joutuu myös itse tekemään valintoja omasta tulevaisuudestaan ja siksi on tärkeää olla itse aktiivinen ja selvittää eri tilanteissa eri vaihtoehtoja. 22

23 UUDELLEENSIJOITUKSEEN ETENEVÄ TYÖKYVYN ONGELMA Toimijat/ Vastuuhenkilöt PUHEEKSIOTTO TYÖNTEKIJÄ + ESIMIES Työntekijän ja esimiehen välinen luottamuksellinen keskustelu, josta tehdään muistio ja sovitaan seuranta. Muutokset työssä: työaika, työtehtävät, fyysinen ympäristö tms., määräajaksi tai toistaiseksi. Tavoitteena työkyvyn palautuminen. TYÖKYKYARVIO TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖNTEKIJÄ + TYÖTERVEYS- HUOLTO Työntekijä ja esimies täyttävät yhdessä työkyvyn arviointipyyntö lomakkeen. Esimies tekee pyynnön arviosta työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto arvioi jäljellä olevan työkyvyn. TYÖNTEKIJÄ, TYÖTERVEYS- TYÖTERVEYSNEUVOTTELU HUOLTO, ESIMIES, TYÖHYVINVOINTI- SUUNNITTELIJA Työterveyshuolto kutsuu koolle. Läsnä: työntekijä, esimies, työterveyshuolto sekä tarvittaessa työhyvinvointisuunnittelija, luottamushenkilö ja ulkopuolinen asiantuntija. Verkostoneuvottelu, jossa sovitaan jatkotoimista työntekijän työkyvyn tukemiseksi. TYÖNTEKIJÄ TYÖKOKEILU + SUUNNITTELIJA TYÖHYVINVOINTI- Työhyvinvointisuunnittelija koordinoi kokeilua. Tehdään työkokeiluanomus Kevaan tai Valtiokonttoriin. Väli- ja loppupalaverit työterveyshuollossa Tavoittena työntekijän paluu työelämään. TYÖNTEKIJÄ, ESIMIES, TYÖHYVINVOINTI -SUUNNITTELIJA PALUU OMAAN TEHTÄVÄÄN / UUDELLEENSIJOITUS Taustalla onnistunut työkokeilu. 23 Tarvittaessa uudelleensijoitus työntekijän osaamista ja työkykyä vastaaviin tehtäviin vapaaseen vakanssiin. Työkokeilun epäonistuessa tilanne arvioidaan uudestaan ja sovitaan jatkotoimista.

24 7 TYÖHÖN PALUUN TUKI Esimiehen välittämistä ja kiinnostusta viestivä yhteydenpito sairausloman aikana helpottaa työntekijän paluuta työhön pitkän poissaolon jälkeen. Työhön paluuta aletaan valmistella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhteydenpitokeskustelussa kannattaa jo alustavasti keskustella työhön paluun aikataulusta ja muista siihen liittyvistä järjestelyistä. Pitkältä sairauslomalta työhön palaaminen koskettaa myös koko työyhteisöä. Työhön palaajan kanssa on hyvä sopia, mitä hän haluaa poissaolostaan työyhteisölle kertoa. Hyvä ratkaisu on kutsua poissaolija työpaikan yhteiseen kahvihetkeen, jossa hän voi itse kertoa omista asioistaan sen, minkä kokee tarpeelliseksi. ESIMIEHEN MUISTILISTA Välittämistä viestivä yhteydenpito sairauslomalla olijaan helpottaa työntekijän työhön paluuta pitkän poissaolon jälkeen. Järjestä paluukeskustelu työntekijän kanssa ennen hänen palaamistaan työhön. Anna työntekijälle mahdollisuus kertoa työhön paluuseen liittyvistä asioista, jotka huolestuttavat häntä. Keskustelkaa konkreettisista työhön paluuta helpottavista ja vaikeuttavista asioista. Miettikää onko niille tehtävissä jotain ja onko työjärjestelyissä jotain muutostarpeita. Käytä apuna tarkkaa työnkuvaa. Laadi työntekijän kanssa yhdessä kirjallinen paluusuunnitelma, johon kirjataan täsmälliset ja konkreettiset järjestelyt aikatauluineen. Ole paikalla ensimmäisenä päivänä, kun työntekijä palaa työhön. Huolehdi hyvissä ajoin käytännön asiat, kuten henkilökortti tai atk-oikeudet, kuntoon. Sovi työntekijän kanssa, miten tilannetta seurataan. Huolehdi myös muusta työyhteisöstä ja keskustele työyhteisöä koskevista muutoksista, myös väliaikaisista, riittävän ajoissa ennen niiden toteutumista. Anna työyhteisölle aikaa sopeutua mahdollisiin muutoksiin. ONNISTUNUT TYÖHÖN PALUU PITKÄN SAIRAUSPOISSAOLON JÄLKEEN EDELLYTTÄÄ Työntekijältä taitoa palata. Esimieheltä taitoa tukea palaavaa työntekijää. Työyhteisöltä taitoa ottaa työntekijä vastaan. Usein tarvitaan myös työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon tai muun hoitavan tahon välistä yhteistyötä. 24

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn aktiivinen tuki

Työkyvyn aktiivinen tuki Yhteistyöryhmä 11.11.2013 KHHJ 29.1.2014 Työkyvyn aktiivinen tuki 1/2014 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo 1 ESIPUHE... 3 2 AKTIIVINEN TUKI... 5 3 TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ... 8 4 VARHAINEN

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö, HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Henkilöstöpalvelut 2016

Kaupunginhallitus Liite Henkilöstöpalvelut 2016 Kaupunginhallitus 26.9.2016 Liite 1 345 Henkilöstöpalvelut 2016 YT-neuvottelukunta 19.9.2016 Työsuojelutoimikunta 26.9.2016 Kaupunginhallitus 26.9.2016 1 Sisällys 1.... 2 1. Mikkelin kaupungin varhaisen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1. Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Varhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta

Varhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta Varhainen tuki Iin toimintamalli Yhteistyötoimikunta 11.5.2016 2 Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen 5 4 Sairausloma omalla ilmoituksella 6 5 Aloite keskusteluun

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen

VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (18) Henkilöstöpalvelut/Työhyvinvointi VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen Työkyvyn tuen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija 12.9.2016 9.9.2016 Materiaali Jyväskylän kaupunki ja sen käytännöt Työkyvyn hallintamalli / ammatillisen kuntoutuksen oppaat

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Sisältö 1 Työkyvyn tuen kehittämisen tavoitteet Sastamalan koulutuskuntayhtymässä... 2 2 Työterveyshuollon käyttö ja sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt...

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 21.08.2012 KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y Henkilöstöjaosto 22.12.2014 Yhtymähallitus 26.1.2015 Henkilöstöjaosto 23.2.2015 Yhtymähallitus 30.3.2015 Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestel y 1 Työuran aikana kenen tahansa työkyky ja työssä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI TAIVALKOSKEN KUNNASSA

TYÖHYVINVOINTI TAIVALKOSKEN KUNNASSA TYÖHYVINVOINTI TAIVALKOSKEN KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki mallin käyttöönotto 1.1.2012 Työyhteisötoimikunta 31.10.2011 Kunnanhallitus 7.12.2011 441 Valtuusto 16.12.2011 85 Muutos

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Aktiivinen tuki ja työyhteisötaidot. - Yhdessä olemme enemmän. pilotissa käytetty materiaali

Aktiivinen tuki ja työyhteisötaidot. - Yhdessä olemme enemmän. pilotissa käytetty materiaali Aktiivinen tuki ja työyhteisötaidot - Yhdessä olemme enemmän pilotissa käytetty materiaali Anne Lahdenperä-Seunavaara Sisältö Tapaamisen ohjelma dia 3 Saattelua teemaan: työyhteisötaidot ja aktiivinen

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot