Työkyvyn aktiivinen tuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työkyvyn aktiivinen tuki"

Transkriptio

1 Yhteistyöryhmä KHHJ Työkyvyn aktiivinen tuki 1/2014

2 Sisällysluettelo 1 ESIPUHE AKTIIVINEN TUKI TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ VARHAINEN TUKI: TYÖKYVYN ONGELMIIN PUUTTUMINEN... 9 Työkyvyn ongelmien varhainen tunnistaminen ja ennakoiva toimintatapa Miten ottaa asioita puheeksi, kun huoli herää Puheeksiottaminen Esimiehen ja työntekijän vastuut varhaisessa tuessa SAIRAUSPOISSAOLOT Yhteydenpito sairauslomalla olevaan työntekijään Sairauspoissaolojen seuranta Nurmijärven Työterveydessä Sairauspoissaolojen muistisäännöt TEHOSTETTU TUKI: ENTÄ JOS SOVITUT JÄRJESTELYT EIVÄT RIITÄ? Työkyvyn arviointi työterveyshuollossa Vaihtoehtoja sairauslomalle Osasairauspäiväraha Ammatillinen kuntoutus ja työkokeilu Kuntoutus Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Uudellensijoittuminen Esimiehen ja työntekijän vastuut tehostetussa tuessa Uudelleensijoitukseen etenevä työkyvyn ongelma TYÖHÖN PALUUN TUKI Esimiehen muistilista Työhön paluun tukeminen Nurmijärven Työterveydessä LOPUKSI LIITTEET Määräys sairauslomatodistuksen hankkimiseen työterveyshuollosta Kielto lääkärintodistusten tai lausuntojen luovuttamisesta työterveyshuoltoon Puheeksioton ennakointilomake esimiestyöhön Suunnitelma toimenpiteistä työpaikalla työkyvyn suojelemiseksi Työterveysneuvottelu Nurmijärven Työterveydessä

3 1 ESIPUHE Tämä opas sisältää ohjeet työntekijöille ja esimiehille niihin tilanteisiin, kun tarvitaan työkyvyn tukea tai on toimittava työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Kun asiaan tartutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on vielä paljon vaihtoehtoja käytettävissä. Aktiivinen tuki tarkoittaa ihmisestä välittämistä. Se on asiaan tarttumista ja puheeksiottamista rakentavalla tavalla. Aktiivinen tuki on osa hyvää ja ratkaisuja hakevaa henkilöstöjohtamista. Kokemus omasta työssä jaksamisesta ja työstä nauttimisesta muodostuu monesta eri tekijästä. Voit itse tehdä hyvin paljon oman hyvinvointisi puolesta. Aktiivisen tuen toimintamalli korostaa myös sinun omaa aktiivisuuttasi se on korvaamatonta. Leena Ojala henkilöstön kehittämispäällikkö TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN ON Suunnitelmallista työyksikön toiminnan johtamista Arjessa tapahtuvaa päivittäistä esimiestyötä 3

4 Työn suunnittelu tavoitteiden suuntaisesti yhdessä työntekijöiden kanssa Koko työyksikön yhteinen vastuu työhyvinvoinnista HYVINVOIVA ESIMIES, TYÖNTEKIJÄ JA TYÖYHTEISÖ Toiminnan arviointi säännöllisesti tunnuslukujen avulla Säännölliset kehityskeskustelut Luottava, arvostava ja keskusteleva ilmapiiri 4

5 2 AKTIIVINEN TUKI Aktiivinen tuki on toimintamalli, joka ohjaa ratkomaan työkykyyn ja työstä suoriutumiseen liittyviä ongelmia ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Toimintamalli jakaantuu kolmeen osaan, jotka ovat: varhainen tuki, tehostettu tuki ja paluun tuki. Eri toimijoiden roolit korostuvat tuen eri vaiheissa, mutta huomio säilyy kuitenkin koko ajan työntekijässä ja työn tekemiseen liittyvissä tekijöissä. Aloittamalla työkykyä tukevat toimet mahdollisimman varhain, voidaan todennäköisemmin jatkossa välttyä raskaammilta toimenpiteiltä ja pitkiltä sairauspoissaoloilta. Aktiivisen tuen toimintatavat ovat: ennakoivia ratkaisukeskeisiä luottamuksellisia perustuvat yhteistyölle ja avoimuudelle TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT NURMIJÄRVEN KUNNASSA Työsuojelu Työntekijä Työyhteisö Työ Esimies Kuntaorganisaatio Työhyvinvointisuunnittelija Työterveyshuolto 5

6 AKTIIVINEN TUKI NURMIJÄRVEN KUNNASSA VARHAINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI PALUUN TUKI Varhaisen tuen tavoitteena on työkyvyn palautuminen työpaikan sisäisillä järjestelyillä. työyhteisöissä on sovitut pelisäännöt työkykyyn vaikuttavia ongelmia pyritään ratkomaan ennakoivasti osana päivittäistä esimiestyötä Tehostetun tuen tavoitteena on työkyvyn palautuminen laajemman verkoston yhteistyöllä (työntekijä, esimies, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto). jos työpaikan sisäiset järjestelyt eivät riitä ratkomaan työkykyyn liittyvää ongelmaa, käynnistetään verkostoyhteistyö Paluun tuen tavoitteena on onnistunut työhön paluu pitkän sairauspoissaolon jälkeen. esimies on yhteydessä työntekijään sairauspoissaolon pitkittyessä verkostoyhteistyö mahdollistaa työntekijän paluun työhön pitkän poissaolon jälkeen työyhteisöllä on kyky ottaa työntekijä vastaan (Kevan Aktiivinen tuki toimintamallia mukaillen) Aktiivisen tuen toimien onnistumiselle luo perustaa työntekijän, esimiehen ja työnantajan sekä yhteistyökumppaneiden välinen luottamus. Työkyvyn ongelmatilanteissa on erityisen tärkeää huomioida vaitiolovelvollisuus terveystietojen käsittelyssä. Työyhteisössä aktiivisen tuen onnistumista edesauttaa avoin vuorovaikutus työntekijöiden ja esimiehen välillä sekä arvostava ja luottava ilmapiiri. Tällöin mahdollisia työn häiriötekijöitä on turvallista nostaa työyhteisössä esiin. 6

7 Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä ( /759) säädetään työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen käsittelystä. Sen mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, tai jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä ainoastaan ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä tai panevat niitä toimeen. (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä /759) 7

8 3 TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ Toimintakykymme työssä muodostuu monista tekijöistä ja sitä voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Tavallisimmin työkyky nähdään ihmisen terveyden, toimintakyvyn ja voimavarojen sekä työn vaatimusten välisenä tasapainoisena suhteena. Laaja-alaisemman käsityksen mukaan työkykyyn vaikuttavat ihmisen yksilöllisten ominaisuuksien ja ammatillisen osaamisen lisäksi myös työhön ja työntekoon liittyvät tekijät sekä ympäröivä lähiyhteisö ja yhteiskunta. TYÖKYKYTALO TYÖKYKY TYÖ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Arvot Asenteet Motivaatio Terveys ja toimintakyky PERHE, LÄHIYHTEISÖ YHTEISKUNTA: KULTTUURI, LAIT, KOULUTUS, SOSIAALITURVA (Juhani Ilmarisen mallin pohjalta) 8

9 4 VARHAINEN TUKI: TYÖKYVYN ONGELMIIN PUUTTUMINEN Työkyky on ihmisen elämän eri vaiheissa muuntuva kokonaisuus. Työkyky voi alentua tilapäisesti, etenevästi tai pysyvästi. Työkyvyn alentumisen ja työssä suoriutumisen merkkejä pitäisi kyetä tunnistamaan mahdollisimman varhain, jotta työpaikalla voitaisiin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin työkyvyn tukemiseksi. Työtovereiden huoli Työsuorituksen tai työn laadun heikentyminen Työilmapiirin huononeminen tai ristiriidat työyhteisössä Toistuvat tai pitkittyneet sairauspoissaolot TYÖKYVYN ONGELMIA ENNAKOIVIA MERKKEJÄ Muutokset käyttäytymisessä, kuten ärtyneisyys, väsymys, välinpitämättömyys, eristäytyminen tms. Muut poissaolot tai myöhästymiset Negatiivinen asiakapalaute Pidentyneet työpäivät tai toistuvat ylityöt 9

10 TYÖKYVYN YVYN ONGELMIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA ENNAKOIVA TOIMINTATAPA Työkykyongelman taustalla a voi joskus olla itse työhön liittyvä syy, kuten riittämätön osaaminen tai perehdytys, työjärjestelyihin liittyvät epäkohdat, puutteelliset työvälineet, johtamisongelmat, mat, työyhteisön toimimattomuus, epäasiallinen kohtelu, tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen, tai kuormittava elämäntilanne. Tällöin työkykyä voidaan tukea työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä, eikä työterveyshuollon selvittelyjä välttämättä tarvita. Varhainen tuki työyhteisöissä on työssä suoriutumisen ongelmien ennakointia, tunnistamista ja työkykyä edistävien ratkaisujen etsimistä. Työkykyongelmien puheeksi ottaminen on varhaisen tuen keskeinen keino. ENNAKOI JA TUNNISTA Esimiehen tehtävänä on seurata työntekijöidensä työkykyä. Työpaikalla läsnä oleminen ja kiinnostus työntekijöiden asioista auttaa havaitsemaan työkyvyn ongelmia ennakoivia merkkejä. PUUTU JA JÄSENNÄ Ota huoli puheeksi työntekijän kanssa heti, kun se herää! Jäsentäkää yhdessä, mistä asiassa on kyse ja millaisilla toimilla tilanteeseen saadaan apua, onko ongelma työperäinen vai työntekijän yksityiselämään liittyvä. SOVI JATKO- TOIMISTA Tee puheeksiottokeskustelusta muistio. Huolehdi, että sovitut toimenpiteet toteutuvat työpaikalla ja että työntekijä toteuttaa sovittuja asioita. SEURAA TILANNETTA Sovi työntekijän kanssa, miten ja milloin tilannetta seurataan. Arvioikaa yhdessä, onko sovituista toimenpiteistä ollut apua. Käynnistä tarvittaessa tehostettu tuki työterveyshuollon kanssa. 10

11 MITEN OTTAA ASIOITA PUHEEKSI, KUN HUOLI HERÄÄ Työkykyongelmiin puuttuminen on ihmisestä välittämistä. Esimiehen rooli työkykyongelmien havaitsemisessa ja puheeksi ottamisessa on keskeinen. Pelkkä asioiden puheeksi ottaminen ja keskustelu auttavat usein selkeyttämään tilannetta. Toisinaan esiin tulee asioita, jotka aiheuttavat muutostarpeita työpaikalla. Esimiehen ja työntekijän välisessä luottamuksellisessa keskustelussa sovitaan toimenpiteistä, joilla tilanteeseen haetaan helpotusta. Pienikin muutos voi joskus olla riittävä. Hyvä tilaisuus käydä läpi työntekijän työkykyyn liittyviä asioita on vuosittain pidettävä kehityskeskustelu. ENNEN PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELUA Tee tosiasioihin perustuvia havaintoja ja ota huoli puheeksi varhaisessa vaiheessa. Mieti, onko ongelma koko työyhteisöä vai yksittäistä työntekijää koskeva. Toimi suhteessa oletetun ongelman suuruuteen. Älä tee diagnooseja tai tulkintoja. VALMISTAUDU KESKUSTELUUN Valmistaudu keskusteluun etukäteen ja kirjaa ylös asiat, jotka tulet nostamaan keskustelussa esiin (puheeksioton ennakointilomake liitteenä). Sovi keskusteluaika henkilökohtaisesti. Huolehdi, että tila on rauhallinen ja aikaa on riittävästi käytettävissä. SOVI JATKOTOIMISTA Puhu suoraan, ystävällisesti ja arvostavasti. Pyri luomaan turvallinen ilmapiiri. Kerro konkreettisesti, mitä olet havainnut ja mistä olet huolissasi. Pyydä työntekijää kertomaan oma näkemyksensä. Kuuntele, mitä toinen sanoo - älä keskeytä! Puhu minä-kieltä, älä luokittele, määrittele tai moralisoi. Sovi, miten ja milloin seuraatte tilannetta ja millaisia toimenpiteitä teette. PUHEEKSIOTON JÄLKEEN Arvioi, miten keskustelu sujui. Mitä itse opit? Toimi sovittujen toimenpiteiden mukaisesti ja huolehdi seurannasta. 11

12 Onnistunutta puheeksiottamista edistää arvostava vuorovaikutus luottamus ja luottamuksellisuus vastaanottava asenne kuuntelu ja kuulluksi tulemisen tunne 12

13 PUHEEKSIOTTAMINEN Puheeksiottaminen ei ole esimiehen yksinoikeus, vaan aloitteen voi tehdä kuka tahansa, joka huomaa ympäristössään huolestuttavia asioita, vaikkapa työntekijä, joka kokee työkykynsä tai jaksamisensa heikentyneen. Periaatteena puheeksiottamisessa on avoimuus, vastuunotto työyhteisöstä, arvostus ja välittäminen. Myös työyhteisössä työntekijöiden olisi hyvä avoimesti kertoa toisilleen, jos ovat huolestuneita työkaverinsa työkyvystä tai työskentelyedellytyksistä. Keskustelu, joka käydään esimiehen, työsuojelun tai työterveyshuollon kautta, ei välttämättä ole toimivin tapa välittää työyhteisön hyvinvoinnista. MILLOIN OTTAA HUOLI PUHEEKSI? Ota huoli puheeksi heti, kun se herää ja ennakoivia merkkejä työkyvyn heikkenemisestä alkaa näkyä. Esimiesten ohjeena on ottaa huoli puheeksi viimeistään, kun työntekijällä on viimeisen 12 kk aikana ollut 15 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Puheeksiottamisen yhteydessä käsitellyt asiat on tärkeää kirjata ylös sekä sopia miten ja koska tilannetta seurataan, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida ja tarvittaessa käynnistää muita tukitoimia. Tukitoimien valintaan ja toteutukseen voit hakea apua työterveyshuollon asiantuntijoilta tai työhyvinvointisuunnittelijalta. TOIMENPITEET TYÖPAIKALLA VOIVAT OLLA: Työhön liittyviä järjestelyjä: työtehtävien rajaaminen, työolojen muutokset, työtapojen muutokset (esim. siirtyminen parityöskentelyyn), työkierto, tehtävien vaihto, työnohjaus. Työaikaan liittyviä järjestelyjä: työajan painottuminen tiettyyn vuorokauden aikaan, osa-aikatyö, lomien sijoittelut. Ergonomiaan liittyviä parannuksia: toimistotyössä työpisteen säätäminen, ergonomiset työvälineet ja muut apuvälineet kumartelujen ja kurkottelujen vähentämiseksi. Työterveyshuollon tekemä suunnattu työpaikkaselvitys. Muita yksilöllisesti sovittavia keinoja työntekijän työkyvyn tukemiseksi: esim. ammatillinen lisäkoulutus tai yksityiselämään liittyvien haasteiden vaatimat muutokset. 13

14 ESIMIEHEN JA TYÖNTEKIJÄN VASTUUT VARHAISESSA TUESSA Esimiehen vastuulla on seurata työntekijöidensä työkykyä ja ottaa työkykyongelmat puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, huolehtia sovittujen toimenpiteiden ja seurannan toteutumisesta työpaikalla sekä ohjata työntekijä tarvittaessa työterveyshuoltoon työkykyarvioon. Esimiehen tulee säilyttää puheeksiottokeskustelusta tehdyt muistiot asianmukaisesti siten, etteivät ulkopuoliset pääse näkemään niitä. Dokumentit tulee myös aikanaan hävittää asiallisesti. Työntekijän vastuulla on huolehtia oman työ- ja toimintakykynsä säilymisestä terveellisten elintapojen avulla. Jokaisen vastuulla on myös tuoda kokemansa ongelmat esimiehen tietoon ja sitoutua sovittuihin toimenpiteisiin. 14

15 5 SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaoloihin liittyy niin työyhteisöissä kuin esimiestyössäkin monenlaisia järjestelyjä. Aktiivisen tuen toimintamallissa työntekijöiden sairauspoissaoloihin liittyviin käytäntöihin on luotu yhtenäiset toimintatavat. Esimiehen vastuulla on seurata oman työyksikkönsä ja yksittäisten työntekijöiden sairauspoissaoloja. Näin voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa työkyvyn tuen tarpeessa oleva työntekijä. Huomiota on hyvä kiinnittää myös toistuviin sairauspoissaoloihin, sillä ne voivat ennakoida tuen tarvetta. Esimiehen tulee ilmoittaa oman alueensa työterveyshoitajalle työntekijän yli 30 kalenteripäivää jatkuvasta sairauspoissaolosta. Ilmoituksen tarkoituksena on, että työntekijän työhön paluun mahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia ryhdytään selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. OHJEET SAIRAUSPOISSAOLOJA VARTEN Työntekijä/viranhaltija voi olla esimiehen luvalla poissa työstä enintään kolme (3) peräkkäistä kalenteripäivää. Poissaolosta ilmoitetaan viivytyksettä puhelimitse esimiehelle tai hänen sijaiselleen. Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus työkyvyttömyydestä on esitettävä 4. ja 5. työkyvyttömyyspäivästä. Lääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä on esitettävä viimeistään 6. työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tarvittaessa esimies voi pyytää työntekijää hankkimaan terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin todistuksen sairaudesta jo ensimmäisenä sairauspäivänä. Esimies voi myös määrätä työntekijän hakemaan jokaisesta sairauspäivästä todistus työterveyshuollosta. Esimiehen lisäksi sairauspoissaoloja seurataan turvallisuus- ja työhyvinvointiyksikössä sekä työterveyshuollossa. Koko kunnan sairauspoissaolotiedot kerätään vuosittain henkilöstökertomukseen. Kunnan johtoryhmä sekä toimialojen, keskusten ja liikelaitosten johtoryhmät käsittelevät oman toimialueensasairauspoissaoloraportit ja heidän velvollisuutenaan on ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin poissaolojen vähentämiseksi. 15

16 YHTEYDENPITO SAIRAUSLOMALLA OLEVAAN TYÖNTEKIJÄÄN Aktiivisen tuen toimintamallissa korostetaan välittämisen kulttuuria. Esimiehen tehtäviin kuuluu yhteydenpito sairauslomalla olevaan työntekijään. Jos on mahdollista, työntekijä ja esimies sopivat jo ennen pitkän sairausloma alkamista yhteydenpidosta koko poissaolon ajalle. Tämä toimintatapa koskee kaikkia työntekijöitä. Yhteydenpidon merkitys kasvaa, kun sairauspoissaolo pitkittyy. Yhteydenpidolla viestitetään välittämistä ja kiinnostusta, eikä sen ole tarkoitus olla tungettelevaa. Sen yhtenä tavoitteena on helpottaa sairauslomalla olevan työntekijän paluuta takaisin työhön. HUOMIOI YHTEYDENPIDOSSA Työntekijä päättää itse, kuinka yksityiskohtaisesti hän haluaa kertoa sairaudestaan. Älä syyllistä poissaolijaa, lääkäri on arvioinut sairauspoissaolon tarpeelliseksi. Yhteydenpito voi olla vaikkapa kuulumisten vaihtoa, kuuntelemista tai voinnin kyselemistä. Kerro työasioista, jos työntekijä haluaa kuulla, mutta älä painosta palaamaan töihin. SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA NURMIJÄRVEN TYÖTERVEYDESSÄ Työntekijän sairauspoissaolojen kokonaistilanne arvioidaan työterveyshuollossa joko terveystarkastusten yhteydessä tai työpaikalta tulleeseen työkyvyn arvioinnin pyyntöön liittyen. Jos työntekijälle on kertynyt paljon lyhyitä sairauspoissaoloja, niistä keskustellaan vastaanottokäyntien yhteydessä ja käynnistetään tarvittaessa laajempi tuki. Työterveyshuollon ulkopuolelta kirjoitetut 30 päivän mittaiset ja sitä pidemmät sairauslomat viedään potilastietojärjestelmään ja käynnistetään työhön paluun tukeminen. Työterveyshuollossa tehdään vuosittain kooste potilastietojärjestelmään kirjattujen sairauspoissaolojen määristä ja syistä. Nämä käsitellään Nurmijärven kunnan johdon ja henkilöstön edustajien sekä työterveyshuollon vuosittaisessa yhteisessä tapaamisessa. Lisäksi työpaikkaselvityskäynneillä käydään yleisellä tasolla läpi työpaikan sairauspoissaolojen määrät ja syyt. 16

17 SAIRAUSPOISSAOLOJEN MUISTISÄÄNNÖT SAIRAUSPOISSAOLON ALKAESSA - Työntekijän tulee ilmoittaa sairauspoissaolostaan puhelimitse viivytyksettä esimiehelle tai hänen sijaiselleen. - Esimies arvioi tilanteen ja ilmoituksen luotettavuuden. - Esimies voi perustellusta syystä (esim. toistuvuus) pyytää todistuksen jo 1. sairauspäivästä alkaen tai pyytää uuden todistuksen työterveyshuollosta. - Esimies arvioi poissaolon palkallisuuden ja lähettää sairauspoissaolotodistuksen palkanlaskentaan. - Palkkasihteeri hakee Kelalta korvauksen ja arkistoi sairauspoissaolotodistuksen. - Esimies sopii työntekijän kanssa yhteydenpidosta sairausloman aikana. SAIRAUSPOISSAOLOTODISTUS - Esimiehen luvalla voi olla poissa työstä enintään kolme peräkkäistä kalenteripäivää. - Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus on esitettävä 4. ja 5. työkyvyttömyyspäivästä. - Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on esitettävä viimeistään 6. työkyvyttömyyspäivästä lukien. - Jos lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa sen allekirjoituspäivästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton (KVTES, luku V, 1 ). SAIRASPOISSAOLOJEN SEURANTA JA ESIMIEHEN ILMOITUSVELVOILLISUUS - Esimies seuraa työntetekijäkohtaisesti yksikkönsä sairauspoissaolojen määrää ja toistuvuutta. - Henkilöstöhallinto vastaa sairauspoissaolojen raportoinnista. - Puheeksiottokeskustelu käydään viimeistään, kun sairauspoissaoloja on kertynyt 15 päivää. - Esimiehen tulee ilmoittaa työterveyshoitajalle, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja yli 30 kalenteripäivää tai jos työntekijän sairauspoissaolo tulee jatkumaan yli 30 kalenteripäivää. - Esimiehen velvollisuutena on toimittaa alkuperäiset lääkärintodistukset viipymättä palkanlaskentaan sairauspäivärahan hakemista varten. SAIRAUSPOISSAOLON PITKITTYESSÄ - Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa 60 päivän eli 2 kuukauden kuluessa sairauspoissaolon alkamisesta. - Sairauspoissaolon kestäessä yli 60 päivää Kela lähettää työntekijälle ilmoituksen, että tämän on toimitettava Kelaan työterveyshuollon lausunto työkyvyttömyydestä tai sairauspäivärahan maksaminen keskeytyy. - Em. 90 päivän lausunto on edellytys sairauspäivärahan maksamiselle 90 päivän jälkeen. Lausunto toimitetaan työntekijälle, joka toimittaa sen Kelaan. - Työterveyshuolto arvioi lausuntoa varten työntekijän jäljellä olevan työkyvyn ja selvittää yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa mahdollisuudet palata työhön. - Työhön paluun suunnitelma tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 17

18 6 TEHOSTETTU TUKI: ENTÄ JOS SOVITUT JÄRJESTELYT EIVÄT RIITÄ? Työkykyongelmat vaativat tehostettua tukea silloin, kun työpaikalla toteutetut toimenpiteet eivät riitä ratkaisemaan työkykyyn liittyvää ongelmaa. Tällöin ratkaisua lähdetään hakemaan verkostoyhteistyöllä. Työkykyongelmien selvittämisen perusta on aina esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu tilanteesta ja sen ratkaisuista. Jos tällaisessa keskustelussa ilmenee, että ongelman taustalla on terveyteen liittyvä asia tai ongelman syy jää epäselväksi, esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon työkykyarvioon. Työntekijä ja esimies täyttävät yhdessä Pyyntö työkyvyn arviosta lomakkeen, joka lähetetään työterveyshuoltoon omalle vastuuhoitajalle. Työntekijä varaa itse ajan arvioon. Työntekijän työkyvyn tai jaksamisen ongelma voi tulla esiin myös työterveyshuollon käynnillä, jolloin sieltä käynnistetään tarvittavat lisäselvitykset ja kutsutaan tarvittaessa kokoon työterveysneuvottelu. Työkyvyn arvioinnissa selvitetään työntekijän psyykisen ja fyysisen työkyvyn riittävyyttä työntekijän työssä. Tämä edellyttää työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon aktiivista yhteistyötä. Työkyvyn arviointi tehdään työterveyshuollossa monimammatillisesti. Tarvittaessa työntekijä ohjataan jatkoselvityksiin. Työkyvyn arvioinnista annetaan lääkärinlausunto työntekijälle, joka toimittaa työnantajan kappaleen esimiehelleen. 18

19 TYÖKYVYN ARVIOINTI TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Työterveyshoitajan terveystarkastus Kokonaistilanteen kartoitus Työterveyslääkärin terveystarkastus Tarvittaessa jatkotutkimukset: erikoislääkärin konsultaatio erikoistutkimukset ulkopuolinen työkyvyn arviointi Lausunto työkyvystä työntekijälle, joka toimittaa työnantajan kappaleen esimiehelleen Asiantuntijan vastaanotto Työterveyspsykologin ja/tai työfysioterapeutin arvio fyysisestä työkyvystä Työterveyshuollon suunnattu työpaikkaselvitys Työterveysneuvottelu työterveyshuollon koollekutsumana työterveyshuollon edustajat esimies tarvittaessa työsuojelu- ja/tai luottamushenkilöstö 19

20 VAIHTOEHTOJA SAIRAUSLOMALLE Kun työkyky on heikentynyt, on muitakin vaihtoehtoja kuin olla sairauslomalla. Oman esimiehen kanssa voi keskustella mahdollisuuksista keventää työtä lyhytaikaisesti esim. vaihtamalla työtehtäviä työkierrolla tai räätälöimällä työtehtävät määräajaksi. Tällöinkin on tärkeää arvioida toimenpiteiden vaikutusta sopivan ajan kuluttua. Sairauslomalta töihin palaavan työntekijän tukena voivat olla myös osasairauspäiväraha, ammatillinen kuntoutus, sairausryhmäkohtainen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke. OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA Osasairauspäiväraha voi olla hyvä vaihtoehto, jos kokoaikaisessa työssä oleva työntekijä haluaa palata sairauspoissolonsa jälkeen työhönsä osa-aikaisesti. Tällöin työntekijä sopii asiasta työnantajan kanssa. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on työterveyslääkärin kirjoittama B-lausunto. Ajantasaiset hakukriteerit sekä lisätietoja osasairauspäivärahasta löytyy Kelan www-sivuilta (www.kela.fi). AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKOKEILU Työelämässä mukana olevien ja pidempään työskennelleiden (n. 5 vuotta) ammatillisen kuntoutuksen ensisijainen järjestäjä on työeläkelaitos, joka kunnilla ja valtiolla on Keva. Kevan tukema ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joilla on sairautensa vuoksi uhkana työkyvyttömyys. Sen tavoitteena on tukea työntekijän työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen tai auttaa jatkamaan työssä työkyvyn kannalta paremmin sopivissa tehtävissä. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat työkokeilu ja uudelleenkoulutus. Sen suunnittelu tapahtuu verkostoneuvottelussa, jossa on mukana työntekijä, työterveyshuolto ja työnantajan edustaja. Ammatillista kuntoutusta haetaan suoraan Kevasta, jonne työntekijä toimittaa hakemuksen sekä liitteenä työterveyslääkärin kirjoittaman B-lausunnon. Ammatillisen kuntoutuksen asioista saat lisätietoja Nurmijärven kunnan työhyvinvointisuunnittelijalta tai Kevan kuntoutusasiantijalta. (www.keva.fi). KUNTOUTUS Kela järjestää työikäisille erilaisia kuntoutuskursseja, joiden tavoitteena on työntekijän toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen ja sitä kautta työelämässä pysyminen. Tällaista kuntoutustoimintaa ovat esimerkiksi eri sairausryhmien kuntoutuskurssit tai Aslak-kurssit. Työterveyshuolto ohjaa työntekijöitä kuntoutukseen yksilöllisesti arvioitavan tarpeen mukaan. Lisätietoja kuntoutuksesta saat työterveyshuollosta omalta vastuuhoitajalta. 20

21 OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE Osatyökyvyttömyyseläke tai määräaikainen osakuntoutustuki voi olla hyvä ratkaisu jos työntekijän työkyky on osittain alentunut ja työssä jatkaminen olisi mahdollista osaaikatyössä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemisen kriteerinä on, että työkyky on alentunut vähintään 2/5 ja vähintään vuoden ajaksi. Osatyökyvyttömyyseläkettä haetaan Kevasta ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Lisätietoja osatyökyvyttömyyseläkkeestä ja sen hakemisesta löytyy Kevan www-sivuilta (www.keva.fi). OSA-AIKAELÄKE Työntekijä voi hakea osa-aikaeläkettä, jos hän kokee voimavarojensa olevan riittämättömiä kokoaikaiseen työhön. Osa-aikaeläkkeelle jäämisen mahdollisuuksista ja työjärjestelyistä on kuitenkin sovittava työnantajan kanssa. Toisin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä, osa-aikaeläkkeen saamisen edellytyksenä ei ole työkyvyn heikentyminen. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Lisätietoja osa-aikaeläkkeestä ja sen hakemisesta saat kunnan eläkeasiamieheltä tai Kevan www-sivuilta (www.keva.fi). UUDELLENSIJOITTUMINEN Joskus työkyvyn ongelma osoittautuu sellaiseksi, että työntekijä ei pysty enää terveydellisistä syistä jatkamaan omissa tehtävissään. Tällöin käynnistyy uudelleensijoitusprosessi, jossa työntekijälle etsitään hänen osaamistaan ja työkykyään vastaavaa työtä kunnan sisältä. Ensisijaisesti uudelleensijoituspaikkaa etsitään siltä tulosalueelta, missä työntekijä on aiemminkin työskennellyt. Jos sopivaa työtä ei omalta tulosalueelta löydy, laajennetaan hakua samalle toimialalle ja vielä tämän jälkeen tarvittaessa muille kunnan toimialoille. Usein uudelleensijoittuminen työhön edellyttää, että työntekijä hakee lisäkoulutusta tai päivittää tietojaan saadakseen pätevyyden uusiin tehtäviin tai jopa kouluttautuu kokonaan uuteen ammattiin. Tällöin myös työntekijällä itsellä täytyy olla motivaatiota ja kykyä kouluttautua uudelleen. Kokonaisuutena uudelleensijoitusprosessi voi kestää pitkään, ainakin useita kuukausia. Uudelleensijoittumista edeltää usein Kevan tukema työkokeilu siinä tehtävässä, johon työntekijä on sijoittumassa. 21

22 ESIMIEHEN JA TYÖNTEKIJÄN VASTUUT TEHOSTETUSSA TUESSA Esimiehen vastuulla on yhdessä laajemman verkoston kanssa pohtia, millaista tukea työntekijä tarvitsee työkykynsä turvaamiseksi ja sitoutua toimenpiteiden toteuttamiseen sekä tarvittaessa koittaa omalla toimialallaan edistää työntekijän uudelleensijoitusasiaa. Työntekijän vastuulla on olla aktiivinen oman asiansa hoidossa. Usein työntekijä joutuu myös itse tekemään valintoja omasta tulevaisuudestaan ja siksi on tärkeää olla itse aktiivinen ja selvittää eri tilanteissa eri vaihtoehtoja. 22

23 UUDELLEENSIJOITUKSEEN ETENEVÄ TYÖKYVYN ONGELMA Toimijat/ Vastuuhenkilöt PUHEEKSIOTTO TYÖNTEKIJÄ + ESIMIES Työntekijän ja esimiehen välinen luottamuksellinen keskustelu, josta tehdään muistio ja sovitaan seuranta. Muutokset työssä: työaika, työtehtävät, fyysinen ympäristö tms., määräajaksi tai toistaiseksi. Tavoitteena työkyvyn palautuminen. TYÖKYKYARVIO TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖNTEKIJÄ + TYÖTERVEYS- HUOLTO Työntekijä ja esimies täyttävät yhdessä työkyvyn arviointipyyntö lomakkeen. Esimies tekee pyynnön arviosta työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto arvioi jäljellä olevan työkyvyn. TYÖNTEKIJÄ, TYÖTERVEYS- TYÖTERVEYSNEUVOTTELU HUOLTO, ESIMIES, TYÖHYVINVOINTI- SUUNNITTELIJA Työterveyshuolto kutsuu koolle. Läsnä: työntekijä, esimies, työterveyshuolto sekä tarvittaessa työhyvinvointisuunnittelija, luottamushenkilö ja ulkopuolinen asiantuntija. Verkostoneuvottelu, jossa sovitaan jatkotoimista työntekijän työkyvyn tukemiseksi. TYÖNTEKIJÄ TYÖKOKEILU + SUUNNITTELIJA TYÖHYVINVOINTI- Työhyvinvointisuunnittelija koordinoi kokeilua. Tehdään työkokeiluanomus Kevaan tai Valtiokonttoriin. Väli- ja loppupalaverit työterveyshuollossa Tavoittena työntekijän paluu työelämään. TYÖNTEKIJÄ, ESIMIES, TYÖHYVINVOINTI -SUUNNITTELIJA PALUU OMAAN TEHTÄVÄÄN / UUDELLEENSIJOITUS Taustalla onnistunut työkokeilu. 23 Tarvittaessa uudelleensijoitus työntekijän osaamista ja työkykyä vastaaviin tehtäviin vapaaseen vakanssiin. Työkokeilun epäonistuessa tilanne arvioidaan uudestaan ja sovitaan jatkotoimista.

24 7 TYÖHÖN PALUUN TUKI Esimiehen välittämistä ja kiinnostusta viestivä yhteydenpito sairausloman aikana helpottaa työntekijän paluuta työhön pitkän poissaolon jälkeen. Työhön paluuta aletaan valmistella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhteydenpitokeskustelussa kannattaa jo alustavasti keskustella työhön paluun aikataulusta ja muista siihen liittyvistä järjestelyistä. Pitkältä sairauslomalta työhön palaaminen koskettaa myös koko työyhteisöä. Työhön palaajan kanssa on hyvä sopia, mitä hän haluaa poissaolostaan työyhteisölle kertoa. Hyvä ratkaisu on kutsua poissaolija työpaikan yhteiseen kahvihetkeen, jossa hän voi itse kertoa omista asioistaan sen, minkä kokee tarpeelliseksi. ESIMIEHEN MUISTILISTA Välittämistä viestivä yhteydenpito sairauslomalla olijaan helpottaa työntekijän työhön paluuta pitkän poissaolon jälkeen. Järjestä paluukeskustelu työntekijän kanssa ennen hänen palaamistaan työhön. Anna työntekijälle mahdollisuus kertoa työhön paluuseen liittyvistä asioista, jotka huolestuttavat häntä. Keskustelkaa konkreettisista työhön paluuta helpottavista ja vaikeuttavista asioista. Miettikää onko niille tehtävissä jotain ja onko työjärjestelyissä jotain muutostarpeita. Käytä apuna tarkkaa työnkuvaa. Laadi työntekijän kanssa yhdessä kirjallinen paluusuunnitelma, johon kirjataan täsmälliset ja konkreettiset järjestelyt aikatauluineen. Ole paikalla ensimmäisenä päivänä, kun työntekijä palaa työhön. Huolehdi hyvissä ajoin käytännön asiat, kuten henkilökortti tai atk-oikeudet, kuntoon. Sovi työntekijän kanssa, miten tilannetta seurataan. Huolehdi myös muusta työyhteisöstä ja keskustele työyhteisöä koskevista muutoksista, myös väliaikaisista, riittävän ajoissa ennen niiden toteutumista. Anna työyhteisölle aikaa sopeutua mahdollisiin muutoksiin. ONNISTUNUT TYÖHÖN PALUU PITKÄN SAIRAUSPOISSAOLON JÄLKEEN EDELLYTTÄÄ Työntekijältä taitoa palata. Esimieheltä taitoa tukea palaavaa työntekijää. Työyhteisöltä taitoa ottaa työntekijä vastaan. Usein tarvitaan myös työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon tai muun hoitavan tahon välistä yhteistyötä. 24

Työkyvyn aktiivinen tuki Nurmijärven kunnassa

Työkyvyn aktiivinen tuki Nurmijärven kunnassa Yhteistyöryhmä 11.11.2013 KHHJ 27.11.2013 Työkyvyn aktiivinen tuki Nurmijärven kunnassa 11/2013 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo 1 ESIPUHE... 3 2 AKTIIVINEN TUKI... 5 3 TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ...

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Kuvat: Pekka Ruuskanen, kolmesta eri sarjakuvasta Työkirja pienille ja keskisuurille työyhteisöille ja heidän työterveyshuolloilleen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Varhainen tuki toimintamalli

Varhainen tuki toimintamalli Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

VARHAINEN VÄLITTÄMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ

VARHAINEN VÄLITTÄMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ 1 VARHAINEN VÄLITTÄMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ Toimintamalli puheeksiottamisesta Siikalatvan kunnan työpaikoissa Tavoitteet Tämän oppaan tehtävänä on tukea esimiestä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa työyhteisössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:

Lisätiedot

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, 040 354 6661)

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, 040 354 6661) OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 117 14.04.2014 Kemijärven kaupungin toimintaohje sairastumistilanteissa KH 117 Kemijärven kaupunginhallitus on hyväksynyt 10.10.2011 258 työkyvyn varhaisen tukemisen

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Terveydellisistä syistä tapahtuvat työtehtävien muutokset

Terveydellisistä syistä tapahtuvat työtehtävien muutokset YTR 9.12.2014 37 KHHJ 10.12.2014 64 Terveydellisistä syistä tapahtuvat työtehtävien muutokset Nurmijärven käytännöt uudelleensijoituksiin www.nurmijarvi.fi Sisällys 1 Johdanto 3 2 Terveydellisistä syistä

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot

Varhainen tuki Iin kunnan toimintamalli. Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11.

Varhainen tuki Iin kunnan toimintamalli. Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11. Varhainen tuki Iin kunnan toimintamalli Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11.2011 Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Varhainen välittäminen Valossa

Varhainen välittäminen Valossa arjen 25.3.2015 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona.

Lisätiedot

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö, HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi

Lisätiedot

Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI. Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi

Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI. Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi SISÄLTÖ sivu 1. Johdanto 1 2. Työntekijän huolenpito työkyvystään 1 3. Varhainen tuki luo hyvinvointia ja säästää kustannuksia

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Aktiivinen tuki yhteistoiminnan työkaluna

Aktiivinen tuki yhteistoiminnan työkaluna Aktiivinen tuki yhteistoiminnan työkaluna Johdanto Hyvinvoiva henkilöstö on suomalaisten hyvinvointipalvelujen perusta. Kun henkilöstö voi hyvin ja hallitsee perustehtävänsä, työ on tuloksellista. Aktiivisen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9. Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.12 12.9.2012 Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Onko työterveyshuoltoa?

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät 31.10.2013

Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät 31.10.2013 Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät 31.10.2013 Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia 31.10.2013 1 Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot