raportteja 72 Seniorit joustavasti työssä Seniorit joustavasti työssä HELSINKI 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "raportteja 72 Seniorit joustavasti työssä Seniorit joustavasti työssä HELSINKI 2010"

Transkriptio

1 Graafinen suunnittelu mainostoimisto Kari Eklund DM Piirrokset Lauri Voutilainen Paino Multiprint Oy, Espoo 2010 Juha Auvinen Heikki Kettunen (toim.) Seniorit joustavasti työssä tekes 72 kansi b indd 1 raportteja 72 Raportteja 72 ISBN ISSN HELSINKI 2010 Suomessa suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän seuraavien vuoden aikana, työelämästä poistuu enemmän työvoimaa kuin tulee tilalle. Seniorikansalainen työvoiman lähteenä -hankkeen tavoitteena on ollut luoda toimintamalleja, joiden avulla mahdollistetaan lähivuosina vanhuuseläkkeelle siirtyvien työntekijöiden osittainen palkkatyöhön paluu. Tavoitteena on ollut rakentaa toimintamalleja, jotka kattavat eläkkeelle valmistautumisen, eläkkeelle siirtymisen ja paluun eläkkeeltä määräaikaiseen palkkatyöhön. Työskentelyssä on pyritty kehittämään organisaatiokohtaisesti käytännönläheisiä ratkaisumalleja. Työskentelyn tuloksena vahvistui näkemys, että seniorityöntekijöiden työpanoksen hyödyntäminen on nähtävä osana yrityksen toimintastrategiaa. Tämä edellyttää ylemmän johdon sitoutumista ja asian viemistä osaksi johtamisjärjestelmää. Vaikka Suomessa on jo hyviä käytäntöjä eläkkeellä olevien osittaisesta työhön paluusta, eläkkeelle siirtyvä työvoima tunnistetaan heikosti työvoimaresurssiksi. Suurten ikäluokkien myötä eläkkeelle siirtyy suuri joukko työkykyisiä ja työhalukkaita henkilöitä. He haluavat säilyttää roolinsa osaavina toimijoina työelämässä. Seniorit joustavasti työssä Juha Auvinen Heikki Kettunen (toim.) :44:37

2 Juha Auvinen Heikki Kettunen (toim.) Seniorit joustavasti työssä Helsinki 2010

3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SENIORIHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT OSAAMINEN SENIORITYÖNTEKIJÄN TYÖHALUN YLLÄPITÄJÄNÄ KUNTIEN HENKILÖSTÖJOHDON SUHTAUTUMINEN ELÄKELÄISIIN TYÖVOIMANA HANKKEEN TAVOITTEET JA ORGANISOINTI HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN ORGANISOINTI HANKKEEN TUOTTAMAT MALLIT PK-SEKTORIN MALLI Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Työskentelyn tueksi kysely Jatkotoimenpiteet MIKKELIN KAUPUNGIN MALLI Lähtökohdat ja tavoitteet Kokemustiedon ryhmä Senioriteetti-ryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmä Jatkotoimenpiteet GASUMIN MALLI Lähtökohdat ja taustaa Jatkotoimenpiteet Eläkkeelle siirtyneen gasumlaisen näkemyksiä TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET SENIORIT JOUSTAVANA VOIMAVARANA IKÄTIETOINEN TYÖELÄMÄ LIITE 1. SUOMEN YRITTÄJIEN TIETOPAKETTI LIITE 2. SUOMEN YRITTÄJIEN KYSELYN TULOKSET: SENIORIT PK-YRITYKSISSÄ LÄHTEET JA VIITELUKEMISTO... 61

5

6 Alkusanat Voivatko eläkkeellä olevat muodostaa työvoimaresurssin tulevaisuudessa? Tässä julkaisussa kuvataan toimintamallien kehittämistä kolmessa eri organisaatiossa. Tavoitteena on edesauttaa ikääntyviä työntekijöitä jatkamaan osittaisessa palkkatyössä eläkkeellä ollessaan. Julkaisu on tarkoitettu tuomaan näkökulmia työurien pidentämiseen ja ikäjohtamiseen sekä auttamaan organisaatioita kehittämään omia toimintamalleja eläkkeellä työnteon mahdollistamiseksi. Julkaisu kuvaa kehittämistyön tuloksia ja käytännön ratkaisuja hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa. Hankkeeseen osallistuivat Mikkelin kaupunki, Gasum Oy ja Suomen Yrittäjien työryhmä. Hankkeen vetäjät haluavat kiittää hankkeen päärahoittajaa, Työelämän kehittämisohjelma Tykesiä hankkeen mahdollistamisesta sekä raportin julkaisusta. Kiitokset hankkeen ohjausryhmän jäsenille, hankkeeseen osallistuneille organisaatioille ja työryhmien jäsenille sekä Vilho Pekkalalle Vahanen Yhtiöistä ja Kauko Kekkoselle YIT:stä, jotka ovat ennakkoluulottomasti olleet mukana kehittämistyössä. Erityisesti haluamme kiittää ja muistaa edesmennyttä emeritus professori Voitto Helanderia, joka oli mukana rakentamassa hanketta ja toimi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana heinäkuuhun 2009 saakka. Kiitoksen sanat lausumme myös osaprojektien vetäjille; asuntotoimenpäällikkö Mirja Kauppiselle Mikkelin kaupungista, pääluottamusmies Juhani Saariselle ja henkilöstöpäällikkö Nina Perttulalle Gasum Oy:stä sekä Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lampulle. Lopuksi haluamme kiittää Kaarina Auvista Katiko Oy:stä työpanoksesta julkaisun toimittamisessa. Helsingissä Heikki Kettunen Juha Auvinen

7

8 1 JOHDANTO 1.1 Seniorihankkeen lähtökohdat Tuomo Alasoini teknologiajohtaja Tekes Suomessa työmarkkinoilta poistuva ikäluokka ylittää kooltaan työmarkkinoille tulevan ikäluokan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä aina luvulle asti (Työministeriö 2003). Kyseessä on pitkäaikainen ja perustavaa laatua oleva käänne luvulta asti aina 2000-luvun alkuun työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koko oli aina ylittänyt sieltä poistuvien koon. Samansuuntaisia väestöllisiä muutoksia on odotettavissa muissakin kehittyneissä teollisuusmaissa. Suomessa muutos on kuitenkin kansainvälisestikin poikkeuksellisen voimakas. Vielä 2000-luvun alussa suurin piirtein EUmaiden keskitasoa ollut huoltosuhde muuttuu nopeasti muita EU-maita epäedullisemmaksi. Vuonna 2015 huoltosuhteen on ennustettu olevan Suomessa EU 15 -maista jo kaikkein epäedullisin (Ilmarinen 2006, 74 75). Muutos on Suomen kannalta vieläkin dramaattisempi, jos vertailukohdaksi otetaan monet Euroopan ulkopuoliset ns. kehittyvät teollisuusmaat. Huoltosuhteella tarkoitetaan vuotiaiden osuutta suhteessa tätä nuorempaan ja iäkkäämpään väestöön. Keskeinen kysymys Suomen uudessa työmarkkinatilanteessa on huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä ja uudistumisesta. Tämä edellyttää nopeaa tuottavuuskasvua yhdistettynä korkeaan työhön osallistumisasteeseen. Yksi avainkysymyksistä on, kuinka pitkään ihmiset jaksavat ja jatkavat työelämässä. Tässä asiassa kannattaa kääntää kaikki kivet. Suomi on saanut viime vuosina myönteistä kansainvälistä julkisuutta keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän ja vanhimpien ikäryhmien työllisyysasteen nousun myötä. Suomen työllisyysasteen nousu vuosina oli suurin piirtein EU-maiden keskitasoa, mutta vuotiaiden osalta selvästi korkeampi (taulukko 1). EU 15 -maista Suomea enemmän tämänikäis- 1

9 ten työllisyysaste nousi vuosina ainoastaan Saksassa. Sielläkin lukuihin on vaikuttanut entisen Itä-Saksan alueen kohentunut tilanne. Samalla Suomi on kuronut selvästi kiinni aiempaa hyvin suurta eroaan muihin Pohjoismaihin ja saavuttanut vuonna 2008 Norjan tason vuotiaiden työllisyysasteessa. Taulukko 1. Työllisyysaste ja sen muutos Suomessa ja EU-alueella vuosina (Lähde: European Commission 2009) Ikäryhmä (vuosia) Työllisyysaste 2000 (%) Työllisyysaste 2008 (%) Muutos (%- yksikköä) Suomi ,2 71,1 +3, ,6 56,5 +14,9 EU ,4 67,3 +3, ,8 47,4 +9,6 EU ,2 65,9 +3, ,9 45,6 +8,7 On vaikea arvioida yksiselitteisesti, mitkä kaikki tekijät ovat vaikuttaneet iäkkäimpien työllisyysasteen poikkeuksellisen suotuisaan kehitykseen Suomessa 2000-luvun alkuvuosina ja mikä on ollut esimerkiksi yhteiskunnan aktiivisemman ikäpolitiikan ja joustavuutta lisänneen vuoden 2005 eläkeuudistuksen merkitys. Yleisen suotuisan työllisyyskehityksen ohella yhtenä tekijänä on voinut olla myös uusien vuotiaiden ryhmään kuuluvien aiempia vastaavia ryhmiä korkeampi koulutus. Kestävimpänä keinona edistää ihmisten jaksamista ja jatkamista työelämässä nykyistä pidempään on kuitenkin vaikuttaminen työoloihin. Kyselytutkimukset osoittavat, että työelämän laadulliset ominaisuudet, jotka liittyvät työilmapiiriin, työympäristöön, johtamiseen ja työn sisältöön kuten haasteellisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin, ovat selvästi tärkeimpiä motivaatiotekijöitä ihmisten jatkamiselle työelämässä nykyistä pidempään (Ilmarinen 2006; TNS Gallup Oy 2007; Tuominen ym. 2005). 2

10 Työelämässä olevien jaksamista ja jatkamista pitää tukea entistä voimakkaammin. Aura, Ahonen ja Ilmarinen (2009) ovat laskeneet, että työhyvinvoinnin edistämiseen Suomessa tehdyt investoinnit ovat nykyisellään selvästi alimitoitettuja suhteessa maksetuista työkyvyttömyyseläkkeistä, ennenaikaisesta eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvan työpanoksen menestyksestä ja sairauspoissaoloista aiheutuviin kustannuksiin nähden. Yksi varteenotettava näkökulma tämän ohella on, kuinka edistää jo eläkkeelle siirtyneiden ihmisten mahdollisuuksia osallistua työelämään vapaaehtoisesti ja omien edellytystensä pohjalta. Kyse ei ole siitä, ettei monilla iäkkäämmillä ihmisillä olisi tähän monasti kiinnostusta. Kyse ei ole myöskään siitä, ettei työnantajilla olisi tähän kiinnostusta. Haasteena on saada kokeilujen ja myönteisten kokemusten kautta luoduksi sellaisia yleisemminkin sovellettavissa olevia malleja ja käytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden ja työnantajien sekä myös koko yhteiskunnan intressit saadaan sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen. 3

11 1.2 Osaaminen seniorityöntekijän työhalun ylläpitäjänä Satu Helin, SHJ, TtT johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Avoimen yliopiston foorumin puheenjohtaja Työurien pidentäminen ja vanhuuseläkkeeltä osa-aikaiseen tai kausiluontoiseen työhön palaaminen ovat ajankohtaisia ja mielipiteitä voimakkaasti jakavia keskusteluaiheita. Tavoitteen toteutuminen vaatii sekä myönteisiä edellytyksiä että eri toimijoiden uudenlaista vastuullisuutta turvata riittävä työvoima ja monipuolinen osaaminen työelämässä. Tässä artikkelissa esittämäni haasteet saavat erilaisen painotuksen työpaikasta ja sen historiasta, työtehtävistä ja yksilöistä riippuen. Työurien pidentämisen edellytyksenä ovat terveydentilan ja toimintakyvyn parantumisesta saatavat voimavarat sekä työssä jatkamisen rakenteelliset edellytykset. Rakenteelliset edellytykset koostuvat työnteon mahdollistavasta eläkejärjestelmästä ja työorganisaatioiden tuomista mahdollisuuksista. Työorganisaatioihin sisältyvät myönteisen asenneilmapiirin lisäksi kulttuuri, joka mahdollistaa seniorityöntekijöiden voimavarojen mukaiset työtehtävät ja osa-aikaisuuden. Työterveyttä ylläpitävät toimet ovat osa työorganisaatioiden luomia kannusteita. Rakenteellisia edellytyksiä luovien mahdollisuuksien lisäksi tarvitaan yksilöiden omaa halua ja motivaatiota jatkaa työelämän osallisena sekä työntekijän omista lähtökodista että työnantajien tarpeista käsin. Suppeat näkemykset työuran jatkamisen mahdollistajista Väestötasolla saavutettu hyvinvointipoliittinen tavoite eliniän pitenemisestä sekä terveyden ja toimintakykyisyyden paranemisesta antavat perusedellytykset työnteon jatkamiseen nykyistä pidempään. Käytännön toimet ikääntyneitä (55 +) työntekijöitä kohtaan ovat olleet työelämässämme kahtiajakoisia kulloisestakin taloudellisesta tilanteesta riippuen. Hyvän talouskehityksen vallitessa ei ole ollut tarvetta vähentää työvoimaa. Näinä aikoina on 4

12 ollut tilaa kehittää koko työyhteisöjä kattavia työhyvinvoinnin ohjelmia. Ohjelmissa on monesti kehitetty myös seniorityöntekijöiden voimavaroja ja osaamisen arvostamista vahvistavia ja hyödyntäviä toimintamalleja. Näillä toimin on haluttu vähentää ongelmia, mitä lisääntyvästä eläkkeelle jäämisestä ja näin myös osaamisen poistumisesta mahdollisesti aiheutuisi organisaatioille. Taloudellisessa taantumassa aiemmat toimintamallit työvoiman vähentämisestä eläkejärjestelyin on kuitenkin otettu käyttöön. Tällaisten päätösten jälkeen onkin helppo kritisoida toimivaa johtoa siitä, että eläkepäätöksissä ei ole arvostettu senioreille kertynyttä hiljaista tietoa eikä sitä lojaalisuutta, mitä tutkimusten mukaan ikääntyneillä työntekijöillä on omaa organisaatiotaan kohtaan. Yllä kuvattujen käytännön toimien lisäksi myös keskustelu ikääntyneistä työntekijöistä on kaksijakoista, osin homogenisoivaa. Toisessa ääripäässä ikääntyneet työntekijät nähdään ikänsä ja kokemuksensa perusteella yksinomaan osaavina voimavaroina ja toisessa ääripäässä henkilöinä, joiden osaaminen ei ole organisaation vaatimuksiin nähden riittävää tai ajantasaista. Keskustelusta ja erityisesti työelämän toimintavoista puuttuu osia. Työuria pidennettäessä työssä jatkavien osaaminen ei ole itsestään selvyys. Työurakeskusteluun tulisi ottaa yksilönäkökulmaan keskittyvän keskustelun lisäksi työnantajanäkökulma, ts. keskustelu työn edellyttämästä osaamisesta ja osaamisen uudistamisesta. Työurien jatkaminen laajassa mittakaavassa edellyttänee myös eettistä pohdintaa sekä työnantajien ja työntekijöiden uutta vastuullisuutta työkyvyn ja osaamisen ylläpitämisessä. Tunne työn hallinnasta ja osaamisesta on keskeinen työhalun ja työnilon ylläpitäjä. Yhteiskunta on keskeinen edunsaaja työurien jatkumisesta, mutta myös sen vastuunkantaja. Keskustelua tulisi käynnistää yksilön vastuullisuudesta ylläpitää osallisuuttaan yhteiskunnassa aktiivitoimijana, mihin edellytykset antaa pidentynyt elinikä ja parantunut toimintakyky. Seuraava eri tieteenalojen tuottamasta tiedosta ja kehittämishankkeiden tuloksista koostettu kuvio jäsentää työurien pidentämisen ja eläkkeeltä työhön paluun tarkastelun laajentamistarvetta. Rakenteellisten edellytysten ja ihmisten parantuneiden voimavarojen lisäksi tarvitaan sekä yhteiskunnan, työnantajien ja yksilöiden vastuullisuutta osaamisen ja osallisuuden ylläpitämisessä. 5

13 Seniorityöntekijä: tietojensa osaamisen hankkija? ja osaamisensa luovuttaja Kuvio 1. Työuran jatkamisen rakenteelliset ja voimavaralähtöiset edelly- tykset sekä työhalun ylläpitämisen osatekijät. vai uuden Varttuneidenn työntekijöiden osaamista arvostavissa työyhteisöissä on kehi- tetty työssä jaksamistaa tukevia ohjelmia ja jossain määrin yksilöllisten voi- mavarojen mukaisia työtehtävien uudenlaista organisointia. Seniorityönte- kijöiden osaamisen merkitystä organisaatiolle ei liene järkevää käsitellä il- man mentoroinnin tarkastelua. Työnantajille on ollut kohtuullisen yksinker- aista organisoida ja kehittää erilaisia mentoroinnin malleja, joissa seniori- ja työntekijä on opastanut nuorempaansa jokoo kehittymään omassaa työssään verkostoissaan. Mentorointi tai työn opastaminen konkreettisissa työtehtä- seniorityöntekijältä vapautuviin vissä voi myös tähdätää uuden henkilön perehdyttämiseen ja kasvattamiseen tehtäviin. 6

14 Hyödyistään huolimatta työurien pidentämiseen tähtäävien kehittämisohjelmien ja mentoroinnin mallien taustalla saattaa olla yksipuoliseen näkemys seniorityöntekijöiden osaamisen ylivoimaisuudesta, ts. kokemuksen ja iän tuomasta viisaudesta. Tarkastelusta puuttuu monesti työn tekemisen uudistuvat vaatimukset sekä ns. metataidot, joilla tarkoitetaan työtehtävien suorittamista laajempaa tietämystä ja ennen kaikkea ymmärrystä työelämän, organisaatioiden tavoitteiden ja rakenteiden muutoksista. Tärkeä osa työn mielekkyyden kokemusta on mahdollisuus hahmottaa oma työ osana koko organisaation tavoitteiden toteuttamista. Ikääntyneillä työntekijöillä, joilla työnteon motiivina ei välttämättä ole enää työstä saatava taloudellinen korvaus, nousee työn mielekkyys, työn tarjoama sosiaalinen verkosto ja kuuluminen yhteisöön jopa aiempia työuran vuosia tärkeämmäksi. Työurien pidentämiseksi tulisikin luoda edellytyksiä ja kouluttautumisen muotoja, joilla työtehtävien edellyttämän osaamisen lisäksi tarjottaisiin mahdollisuudet työssä tarvittavien metataitojen päivittämiseen. On tilanteita, jotka edellyttävät aiemmista tulkinnoista luopumista. Aiempien kokemusten suhteuttaminen ja prosessointi uusiin tilanteisiin ja uuteen tietoon on toisaalta merkittävä ymmärryksen tuoja ja oppimisen edellytys. Vaikka ikääntyneille työntekijöille kertynyttä osaamista arvostetaan, saatetaan silti seniorityöntekijä nähdä passiivisen vanhenemiskäsityksen mukaisesti työn luovuttajana ja henkilönä, jolta osaamispääoma tulisi saada jäämään organisaatioon. Keskusteluun ja toimintakäytäntöihin tulisi saada uusia tavoitteita ja keinoja, joissa kyse ei ole vain seniorien työssä hankkiman henkilökohtaisen osaamisen ja hiljaisen tiedon saamisesta näkyväksi ja kuuluvaksi sekä muille jaettavaksi ennen kuin seniorityöntekijä jää pois työelämästä. Taitojen, osaamisen ja kokemuksen siirtäminen työyhteisössä yksilöltä toiselle ja vanhemmalta nuoremmalle on tärkeä osa organisatorista oppimista. Seniorityöntekijä mentorina auttaa säilyttämään osaamisen organisaatiossa ainakin osittain. Työssä jatkamisen ja mentoroijana toimimisen lisäksi seniorityöntekijöitä tulisi tarkastella edelleen yksilöinä, voimavaroina uudenlaisiin työtehtäviin tai työssä käynnin muotoihin. Uusimmat mentoroinnin mallit, joissa mentorina voi toimia kronologiselta tai jopa työiältään mentoroitavaa nuorempi henkilö, avaavat mahdollisuuksia uudenlaiseen työssä oppimiseen ja iän suhteen entistä tasa-arvoisempaan työyhteisöön. Mentoroinnin näkeminen vastavuoroisena oppimissuhteena tuo seniorityöntekijät tilanteeseen, jossa he nuorempaansa ohjatessaan saavat väistämättä oppia myös nuoremmilta työtovereiltaan. Mentorointisuhteelle tulisikin asettaa 7

15 tavoitteita, jotka edellyttävät myös mentoroijalta uusien tietojen ja näkemysten hankintaa eli oppimista mentoroitavalta henkilöltä. Työurien pidentäminen ja myös eläkkeeltä työhön paluu edellyttävät eri toimijoilta orientaatiota, jossa keskiössä on sekä ikääntyvien että ikääntyneiden työntekijöiden suunnitelmallinen osaamisen kehittämien ja uudistaminen. Asiassa löytyy haasteita niin yksilöille itselleen, työnantajille kuin yhteiskunnallekin. Eliniän piteneminen ja osallisuus yhteiskunnassa Rakenteet ja voimavarat luovat mahdollisuuksia ja myös kiinnostusta. Runsaat kaksikymmentä vuotta sitten luodut varhaiseläkejärjestelmät ovat mahdollistaneet eläkkeelle siirtymisen, jos yksilön työkyky ei ole vastannut työn vaatimuksia. Työelämän vaatimusten kasvusta ja henkisten työhyvinvoinnin ongelmista huolimatta lienevät eläkejärjestelmän tuomat mahdollisuudet osaltaan vahvistaneet ihmisten halua päästä eläkkeelle ennen muodollisen eläkeiän täyttymistä. Yhteiskunnassa keskustellaan varsin vähän siitä, mitä eläkkeelle jääneet henkilöt tekevät eliniän pidentymisen myötä lisääntyneinä eläkepäivinään. Yksi esimerkki tarpeesta aktiiviseen toimintaan on Espanjan aurinkorannalle pystytetty Sofia-opisto, joka tarjoaa myös ikääntyvien yliopiston toimintaa ja avoimen yliopiston opetusta senioreille. Keskustelu eliniän pitenemisestä on keskittynyt yksipuolisesti ja tarpeettoman paljon kasvaviin eläkemenoihin, eliniän loppuvuosien toimintakyvyn ongelmiin ja niiden aiheuttamiin palvelutarpeisiin. Yhteiskunnassa kaivataan uudistuvaa ajattelua suhteessa ns. kolmanteen ikään, jota moni elää edeltäneitä sukupolvia paremman hyvinvoinnin tilassa terveyden, toimintakykyisyyden ja taloudellisten tekijöiden perusteella. Keskusteluun tulisi nostaa myös eettiset kysymykset yksilöiden velvollisuuksista yhteiskuntaa ja myös oman aktiivisuuden ylläpitämistä kohtaan. Terveyden ja toimintakykyisyyden paraneminen on yksilöllistä ja perustuu osin yksilön elämäntapavalintoihin. Merkittävä ansio parantuneesta terveydentilasta on saatu aikaan hyvinvointivaltion pitkän ajan kehityksen tuloksena. Samalla on syytä miettiä keinoja, joilla yksilöiden osallisuus yhteiskunnassa ja osaaminen aiempaa pidemmän eläkejakson aikana esimerkiksi omien asioidensa hoitamisessa voidaan turvata nopeasti muuttuvassa yh- 8

16 teiskunnassa. Joustavista ja yksilöllisistä ratkaisuista työuran jatkamiseksi löytynee vastauksia ainakin osaan esitetyistä kysymyksistä. Itsensä kehittäminen ja osaamisen uudistaminen Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten osallistumista aikuiskoulutukseen voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Pärjätäkseen pienenä maana kansainvälisessä kilpailussa ei voida tuudittautua vertailujen tuottamaan kohtuulliseen tilaan. Suomella on Euroopan ja koko maailman yksi nopeimmin vanhenevista väestöistä ja siten Suomelta odotetaan myös edelläkävijän roolia ikääntyvien työssä käynnin jatkamiseksi. Suomen kilpailukyky on perustunut korkeaan osaamiseen, minkä vuoksi koulutusjärjestelmien haasteena on luoda mahdollisuuksia myös paitsi osaamisen kehittämiseen ja uudenlaisen osaamisen hankkimiseen niin myös koulutustason nostamiseen. Tämän vuoksi valtakunnallista aikuiskoulutukseen osallistujien osuutta on tavoite nostaa 52 %:sta 60 %:iin lyhyellä aikavälillä. Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka henkilö hankkii perustutkintonsa jälkeen. Useimmiten aikuiskoulutukseen osallistujilla tarkoitetaan yli 25-vuotiaita henkilöitä. Aikuisille suunnattuja opiskelun vaihtoehtoja on runsaasti. Koulutuksen lisäksi on tarjolla muita pätevyyteen johtavia työssä oppimisen mahdollisuuksia ja näiden taloudellisia tukimuotoja. Aikuisia palvelevia opiskelumuotoja on tarjolla sekä muodollisena päiväopetuksena että eri koulutusasteilla työn ohella iltaisin ja viikonloppuisin toteutettavina opintoina. Nopeasti lisääntyneet verkkovälitteisen opiskelun mahdollisuudet vapauttavat opintoihin osallistuvan täysin ajan ja paikan tuomasta sidonnaisuudesta. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on poistanut aiemmat esteet nostaa koulutustasoa, minkä seurauksena aikuiskoulutuksesta on tullut monille henkilöille ns. toinen mahdollisuus edetä kouluttautumisen kautta myös työurallaan. Ammattiopistojen, aikuislukioiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä vapaan sivistystyön organisaatioiden ja erilaisten täydennyskoulutukseen keskittyvien organisaatioiden aikuiskoulutusyksiköt tarjoavat mahdollisuuksia koulutustason nostamiseen, osaamisen päivittämiseen sekä pitkien että lyhyiden ohjelmien kautta. Julkista koulutusjärjestelmää täydentävät yksityiset koulutusorganisaatiot. Lisäksi monilla työnantajilla on omat koulutusorganisaationsa työtehtävissä edellytettävän osaamisen ylläpitämiseksi tai työurien kehittämiseksi sovitut toimintamallit ohjata henkilöstöä organisaatioiden ulkopuoliseen koulutukseen. 9

17 Opiskelumahdollisuuksien käyttäminen näyttää kuitenkin keskittyvän tiettyihin ryhmiin, jopa polarisoituvan. Hyvin koulutetut osallistuvat muita enemmän koulutukseen. Naiset osallistuvat aikuiskoulutukseen miehiä enemmän ja koulutukseen osallistuu nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä tuntuvasti enemmän kuin 50 vuotta täyttäneitä. Yli 50-vuotiaiden ja erityisesti yli 55-vuotiaiden osallistuminen muutamia päiviä pidempikestoisiin opintoihin on melko vähäistä. Ikääntyvien (45 +) ja erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden (55 +) vähäinen osallistuminen koulutukseen herättää useita kysymyksiä. Onko koulutukseen osallistuminen nähty enemmän uralla etenemisen ehtona ja katsotaanko uralla eteneminen tai työuran vaihtaminen aiheelliseksi ja mahdolliseksi ainoastaan varhaisessa aikuisiässä ja keski-iässä? Miten ihmiset yleensä, työntekijöinä ollessaan ja toisaalta työnantajat suhtautuvat ikääntyneiden työntekijöiden kehittämiseen opintojen kautta? Tuoko pitkähkö työura ja kokemus tunteen siitä, että yksilö kokee osaavansa jo riittävästi työhönsä liittyviä asioita? Riittääkö konkreettisten työtehtävien osaaminen ja niistä suoriutuminen yksinomaan takamaan niitä työelämän metataitoja, ts. ymmärrystä ja joustoa, mitä nopeasti muuttuva työelämä henkilöstöltään edellyttää? Ikääntyneiden työntekijöiden oikeus uuden oppimiseen ja kehittymiseen edelleen työurallaan edellyttää myös aikuisten kouluttautumista tukevien ohjauspalveluiden kehittämistä. Pitkäkestoinen kouluttautuminen on nähty monesti ratkaisuna ongelmiin eikä ennakoivana toimena pidentää työuraa. Uudelleen kouluttautuminen liitetään useimmiten terveyden ja toimintakyvyn ongelmiin tai työttömyyteen. Kouluttautuminen tulisi nähdä vapaaehtoisena mahdollisuutena uusiin työtehtäviin myös ikääntyneenä työntekijänä. Työnantajien ja yksilöiden omat mahdollisuudet elinikäisen oppimisen edistämiseen Jatkuvan oppimisen ja myös opiskelun merkityksen ymmärtämiseksi ja edistämiseksi on käsitteen aikuiskoulutus rinnalla ja jopa sen sijaan on alettu käyttää käsitettä elinikäinen oppiminen. Elinikäiseen oppimiseen luetaan kuuluvaksi sekä formaali eli koulutuksen kautta hankittu osaaminen että non-formaali eli työn ja myös muun elämän (informaali) kautta hankittu osaaminen. EU:n aikuiskoulutuspolitiikan keskiössä EU:n tiedonanto Oppia ikä kaikki vahvistaa tarvetta saada koulutuksen pariin myös aiem- 10

18 paa iäkkäämpiä henkilöitä. Suomessa Elinikäisen oppimisen neuvosto on luovuttanut eduskunnalle ohjelmajulistuksen, jotta seuraavan hallitusohjelmaan sisällytettäisiin tavoite laatia Suomeen uudenlainen elinikäisen oppimisen strategia. Työssä oppiminen kehitettyjen oppisopimuskoulutusten ja uusien oppisopimustyyppisten täydennyskoulutusohjelmien kautta on entistä tärkeämpi oppimisen mahdollisuus. Kouluttautumisen eri muotoja tulisi yhdistää yksilöiden urasuunnitteluun ja organisaation osaamisen johtamiseen. Suomen kansainvälinen kilpailukyky perustuu korkeantason osaamiseen. Osaamisen uudistumisessa koulutuksella on työssä oppimisen lisäksi keskeinen merkitys. Koulutus ja opiskelu tuottavat uusinta tietoa työhön sovellettavaksi. Uuden tiedon tulee edetä nykyistä nopeammin työelämän hyödynnettäväksi. Monien työelämän organisaatioiden toteuttamien sisäisten kehittämishankkeiden vaikuttavuutta lisäsi uuden teoriatiedon soveltaminen ja myös muiden organisaatioiden osaamisen hyödyntäminen. Kysymys ihmisten vastuusta jatkaa osallisuutta työelämässä eliniän pidetessä nostattaa kysymyksen myös vastuusta kouluttautumiseen. Onko koulutus yksilön omalla vastuulla vai tuleeko työnantajien ohjata koulutukseen, järjestää ja kustantaa koulutus? Yritystoiminnastaan ja organisaatiostaan vastuussa oleva työnantaja kouluttaa henkilöstöään työn edellyttämiin tehtäviin. Laajempaa yhteiskuntavastuuta sen sijaan vaaditaan työnantajalta, joka kehittää henkilöstöään muussakin kuin työn edellyttämissä vaateissa. Elinikäisen oppimisen tavoitteena onkin työnantajien tarjoamien koulutusten rinnalla vahvistaa omaehtoisen kouluttautumisen kulttuuria, jossa ihmiset itse haluavat pitää itsensä ajan tasalla ja arvostavat itse osaamistaan tärkeimpänä oman työmarkkinakelpoisuuden tekijänä aina varhaisiin eläkevuosiin saakka. Iso-Britanniasta löytyy kiinnostavia esimerkkejä työnantajien laajasta tahdosta ja yhteiskuntavastuusta nostaa henkilöstönsä osaamistasoa ja samalla myös koulutustasoa. Monet työnantajat tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden käyttää tietyn työajan itsensä kouluttamiseen, antavat mahdollisuuden työajan ulkopuolellakin käyttää organisaation tietokoneita ja rahoittavat osaltaan British Open Universityn toimintaa, joka organisoi eri puolilla maata joustavia opiskelun mahdollisuuksia. Ikääntyvien ja seniori-ikää lähestyvien työntekijöiden opiskelu ja opintojen ohjaaminen edellyttävät koulutustoimijoilta nykyistä enemmän tietoa ja 11

19 osaamista aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden oppimisesta. Henkilöstöjohtamisen osaamisen lisäksi myös esimies- ja johtamistehtävissä toimivilta edellytetään osaamista aikuisten oppimisesta ja ohjaamisesta. Luodut puitteet mentoroinnille eivät välttämättä tuota tuloksia, jos mentorina toimivalla henkilöllä ei ole mentoroijalta edellytettävää sisällöllistä, vuorovaikutuksellista ja mentorointiprosessiin liittyvää osaamista ja halua ohjata tai opastaa nuorempaansa. Myös mentorointiin halu syntyy osaamisesta. Aikuisten oppimiseen, ts. aikuiskasvatustieteeseen, ihmisen vanhenemiseen eli gerontologiaan ja myös henkilöstön kehittämiseen keskittyvä henkilöstöjohtaminen oppiaineina antavat edellytyksiä luoda toimivia, eri näkökohtia ja uusinta tutkimustietoa hyödyntäviä malleja työurien pidentämiseksi. Keskusteluun työuran jatkamisesta liittyy monesti ajatus siitä, että osaava henkilö jatkaa aiemmassa työtehtävässään joko osa-aikaisesti tai toista mentoroiden. Näin yksilön merkitys ja työpanos organisaatiolle määräytyy aiemman työuran perusteella. Työelämän nopeassa muutoksessa tulisi laajentaa käsitystä yksilön merkityksestä organisaatiolle. Sekä työntekijöiden, työyhteisöjen ja työnantajien tulisi suosia malleja, joissa työtehtävät voivat muuttua vielä työuran lopussa sekä aiempaa työuraa että uusia tehtäviä kunnioittaen. Ajatus hektisistä tehtävistä sivuun siirtämisestä voitaisiinkin nähdä ylennyksenä. Osa-aikaeläkkeen rinnalle tulisi luoda toimintamalleja, joissa siirtyminen henkisesti tai fyysisesti kuormittavista tai nopeaa valppautta edellyttävistä tehtävistä toisiin, ehkä vähemmän kuormittaviin tehtäviin, olisi arvostettua. Seniorityöntekijä voi olla osallisena työelämässä ilman, että tekisi aiempaa työtään, aiemmalla nimikkeellä ja ansiotasolla. Oppiminen ja osallisuus työelämässä tulisi olla arvostettu ja haluttu osa hyvää elämää myös seniori-iän lähestyessä tai sen alkaessa. 12

20 1.3 Kuntien henkilöstöjohdon suhtautuminen eläkeläisiin työvoimana Tausta ja aineisto Pauli Forma tutkimus- ja kehittämisjohtaja VTT, dosentti, Kuntien eläkevakuutus Tilastojen valossa vanhuuseläkkeellä olevien työhön osallistumien on viime vuosina jatkuvasti yleistynyt kunta-alalla. Vuonna 2009 yhteensä 4619 vanhuuseläkkeellä olevaa alle 69-vuotiasta työntekijää osallistui ansiotyöhön kunta-alalla. Suhteellisesti yleisintä vanhuuseläkkeellä työskentely on terveysalalla. Ammattiryhmiä tarkastellen yleisimmin vanhuuseläkkeellä työelämään osallistuvat lääkärit, perushoitajat sekä sairaanhoitajat (Katinka Lybäck: Työssä käyvät vanhuuseläkeläiset , julkaisematon muistio). Tietoa siitä, miten vanhuuseläkeläisten työhön osallistumiseen suhtaudutaan kunta-alan eri avainhenkilöryhmissä, ei juuri ole ollut käytettävissä. Siksi Kevan toteuttamassa Kuntatyö tutkimuksessa kysyttiin muutamia aihepiiriin liittyviä kysymyksiä. Kysely suunnattiin kaikkien kuntien henkilöstöasioista vastaaville ja aineisto kerättiin keväällä-syksyllä Vastausprosentti oli 58. Tulokset Vastaajille esitettiin väittämä Meillä ollaan valmiita ottamaan työhön eläkeläisiä (kuvio 2). Vastaajista 13 % oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja 57 % osittain samaa mieltä. Mitä suurempi kunta oli kyseessä, sen myönteisemmin suhtauduttiin eläkeläisten työhön ottamiseen. Tämän kysymyksen valossa eläkeläisten työhön palaamiseen suhtaudutaan kuntaalalla siis varsin myönteisesti. 13

21 kaikkikunnat yli1300työntekijää työntekijää työntekijää alle300työntekijää % 20% 40% 60% 80% 100% Täysinsamaamieltä Osinsamaamieltä Osittainerimieltä Täysinerimieltä Enosaasanoa Kuvio 2. Meillä suhtaudutaan myönteisesti eläkeläisten työhön ottamiseen, %. Seuraavalla kysymyksellä kartoitettiin vastaajien mielipidettä eläkeläisistä työvoimareservinä vastaajan kunnan kannalta (kuvio 3). Kaikista vastaajista 16 % oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja 42 % osin samaa mieltä. Tässäkin suuret kunnat erottuvat pienemmistä kunnista niin, että eläkeläiset nähdään suurissa kunnissa merkittävämpänä työvoimareservinä kuin pienemmissä kunnissa. kaikkikunnat yli1300työntekijää työntekijää työntekijää alle300työntekijää % 20% 40% 60% 80% 100% Täysinsamaamieltä Osinsamaamieltä Osittainerimieltä Täysinerimieltä Enosaasanoa Kuvio 3. Kuntamme kannalta eläkeläiset ovat tärkeä työvoimareservi, %. 14

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Työpaikan ikäohjelman keskeiset sisällöt 1. Ikäjohtaminen 2. Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu 3. Työn hallinnan

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Työstä työhön ~ mielekäs työura -seminaari Kruunupuisto Punkaharju 24.4.2012 Hallitusohjelma Suomessa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työkaarityökalu - työpaikan omatoimisen kehittämisen tuki. Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

Työkaarityökalu - työpaikan omatoimisen kehittämisen tuki. Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työkaarityökalu - työpaikan omatoimisen kehittämisen tuki Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Lehdistöaamiainen 19.9. klo 9-10 Työturvallisuuskeskus (TTK) ja työurien pidentäminen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Työkaarimalli: ikäjohtamisen periaatteet, haasteet ja hyödyt

Työkaarimalli: ikäjohtamisen periaatteet, haasteet ja hyödyt Työkaarimalli: ikäjohtamisen periaatteet, haasteet ja hyödyt Työhyvinvointi 2014 -seminaari Helsinki 8.5.2014 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työurien pidentäminen tavoitteena jo 20 vuotta Työurien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö Työnohjaus osana ikäjohtamista Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö Helsingin ikähanke 4-vuotinen kehittämisohjelma 2011-2014 Tavoitteena

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot