FITS-julkaisuja 27/2003. Standardoitu kolliosoitelappu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja 27/2003. Standardoitu kolliosoitelappu"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 27/2003 Standardoitu kolliosoitelappu

2

3 FITS-julkaisuja 27/2003 Standardoitu kolliosoitelappu

4 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2003

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jani Granqvist (VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka), Anu Kalliala (Tieke), Antti Permala (VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka), Jari Salo (Tieke) Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Standardoitu kolliosoitelappu Tiivistelmä Standardoitu kolliosoitelappu -hankkeessa (LAPPU) laadittiin suositus muodoltaan ja sisällöltään yhtenäisestä kolliosoitelapusta. Sen käyttöä suositellaan tavaranlähettäjille, joilla ei ole vakiintuneita ja yhteisesti hyväksyttyjä käytäntöjä kollin merkitsemiseen. Standardoidun kolliosoitelapun käytöllä pyritään edistämään osoitelappujen täyttöä paremmalle tasolle vähentämään puutteellisista tiedoista ja virhetulkinnoista johtuvia ylimääräisiä toimenpiteitä kustannuksineen parantamaan toimitusvarmuutta tehostamaan toimintaa koko toimitusketjussa edistämään automatisoidun tunnistamisen, käsittelyn ja ohjauksen käyttöönottoa. Standardoitu kollisoitelappu perustuu kv-standardeihin sisältäen oleelliset tietokentät toimitusketjun kaikkien osapuolten tarpeisiin. Hankkeen taustalla oli Ruotsissa vuosina toteutettu vastaavanlainen projekti ja kotimaisilta kuljetusalan toimijoilta tullut aloite. Hankkeen aikana haastateltujen tavaran lähettäjien, kuljettajien ja vastaanottajien suhtautuminen suosituksen mukaiseen kolliosoitelappuun oli pääosin positiivista, useinkaan ei nähty ristiriitaa tai haittaa nykyisten käytäntöjen kanssa. Haastatteluissa tuli hyvin esille, että tällä hetkellä käytössä on paljon hyviä ja toimivia käytäntöjä. Suosituksella ei ole tarkoitus puuttua vakiintuneisiin ja toimiviin käytäntöihin eri osapuolten välillä vaan tilanteisiin, joissa ei ole erityisiä sopimuksia tai sovittuja käytäntöjä. Suositeltavan kolliosoitelapun kohderyhmäksi onkin selkeästi tarkentumassa satunnaiset lähettäjät ja pk-yritykset, jotka eivät käytä vakituisia kuljetuspalveluja ja logistiikkakumppaneita. Hankkeessa laadittiin kolliosoitelapun käytön edistämiseksi ko. FITS-julkaisu, esite sekä sähköisesti saatavilla oleva opas, jossa tarjotaan sekä teknisiä perusteita että käyttöönotto-ohjeita osoitelapun käyttäjille. Standardoidun kolliosoitelapun käytöstä saatavista taloudellisista ja toiminnallisista hyödyistä tiedotetaan ja markkinoidaan aktiivisesti kuljetusten antajille, logistiikkaoperaattoreille sekä järjestelmätoimittajille. Avainsanat (asiasanat) Kolli, kolliosoitelappu, logistiikka, tavaranlähettäjä Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 27/2003 Kokonaissivumäärä 52 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Jani Granqvist (VTT Building and Transport), Anu Kalliala (Tieke), Antti Permala (VTT Building and Transport), Jari Salo (Tieke) Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication The Standardised Transport Label Abstract The Standardised Transport Label project involved the formulation of recommendations for the standard form and content of transport labels. The standardised transport label is recommended for consigners who do not already follow established and jointly accepted practices for labelling parcels. The standardised transport label aims to promote the correct filling in of transport labels reduce the number and costs of extra handling procedures caused by misinterpretations of and insufficient data in transport labels increase delivery reliability increase efficiency throughout the supply chain promote the introduction of automatic identification, handling and management systems The standardised transport label is based on international standards and includes all the essential information required at each part of the supply chain. The project is based on a similar project carried out in Sweden in and on an initiative made by Finnish transport operators. The consigners, consignees and transport operators interviewed during the project gave mostly positive feedback about the transport label recommendations. The recommendations were usually not considered to conflict or cause problems with current labelling practices. The interviews also made it clear that many practicable labelling practices are already being used. The new transport label recommendations are not meant to interfere with established and effective labelling practices. They are only meant for use in situations where no special agreements or established practices have been set. Thus the target audience for the transport label recommendations clearly consists of incidental consigners and small and medium-sized companies who do not have established transport service providers or logistics partner. The project helped promote the use of the standardised container address labels by introducing a FITS publication, leaflet and electronic manual that provide both technical details and instructions for users of the address labels. Transport operators, logistics service providers and system providers will be informed of the economic and functional benefits of using the standardised container address label. Keywords Parcel, transport label, logistics, consigner Miscellaneous Serial name and number FITS publications 27/2003 Pages, total 52 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE Standardoitu kolliosoitelappu -hanke tehtiin liikenne- ja viestintäministeriön Liikennetelematiikan rakenteiden ja palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelman FITS hankealueelle 1. Hankealue 1 kehittää yhteisiä toimintamalleja, pelisääntöjä sekä edellytyksiä telematiikan hyödyntämiseksi sekä palvelujen toteuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli vähentää osoitelappujen puutteista johtuvia virheitä ja virhekustannuksia edistämällä muodoltaan ja tietosisällöltään yhtenäisen standardoidun kolliosoitelapun käyttöä Suomessa. Aloite hankkeen käynnistämiseksi tuli kotimaisilta kuljetusyrityksiltä ja sen taustalla oli Ruotsissa vuosina toteutettu vastaavanlainen projekti. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (Jani Granqvist ja Antti Permala) ja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry (Anu Kalliala ja Jari Salo) ovat laatineet tämän raportin standardoidusta kolliosoitelapusta. Tämän raportin lisäksi standardoidun kolliosoitelapun käytöstä on laadittu sähköisessä muodossa jaettavaksi tarkoitettu opas sekä esite markkinointitarkoituksiin. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Helena Vänskä (liikenne- ja viestintäministeriö), Markku Tilli (AIM Finland), Sven-Gustaf Lindroos (EAN-Finland Oy), Henric Bladh (Danzas ASG Eurocargo Oy), Olavi Toivola (Food Kuljetus Oy), Ilkka Tirkkonen (Kiitolinja Oy), Yrjö Nykänen (Oy Matkahuolto Ab), Pauli Jokiniitty (Suomen Kaukokiito Oy), Panu Saarikuru ja Ari Hakkarainen (Suomen Posti Oyj), Pertti Pietikäinen (Logistiikkayritysten Liitto), Klaus Katara (Teknisen kaupan liitto) ja Kai Kultalahti (Transpoint Oy Ab). Raportin laadunvarmistuksesta vastasivat Jari Gröhn ja Arja Wuolijoki. Standardoidun kolliosoitelapun käyttöä suosittelevat seuraavat tahot: liikenne- ja viestintäministeriö, Logistiikkayritysten Liitto, Suomen huolintaliikkeiden liitto, Suomen Kuorma-autoliitto, Suomen Logistiikkayhdistys, Teknisen kaupan liitto ja Päivittäistavarakauppa ry. Helsingissä joulukuussa 2003 Helena Vänskä Ylitarkastaja, LVM:n kuljetus- ja logistiikkayksikkö

8

9 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO TAVOITE NYKYTILANTEEN KARTOITUS Selvitys osoitelappujen käytöstä Haastattelut Tavaran lähettäjä Kuljetusoperaattori Tavaran vastaanottaja Suhtautuminen suositukseen Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurit Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri, TARKKI Kolliosoitelapun soveltuvuus TARKKIin Kolliosoitelapun soveltuvuus KARENiin Kollin automaattinen tunnistaminen Tavaranseuranta Viivakoodi RFID STANDARDOITU KOLLIOSOITELAPPU Taustaa Sisältö Osoitetietoja Kuljetusohjeita Tuotetietoja Viivakoodin käyttö Kollin yksilöiminen Kokemuksia Ruotsista ja Norjasta HYÖDYT STANDARDOIDUN KOLLIOSOITELAPUN KÄYTÖSTÄ Entistä parempaa asiakaspalvelua Kustannussäästöt Yhtenevä tietosisältö Viivakoodin hyödyntämiset edut Automatisoinnin edistäminen Vahingoittumisriskin minimoiminen Kilpailukyvyn parantuminen

10 6 STANDARDOIDUN KOLLIOSOITELAPUN RAKENTAMINEN Kolliosoitelapun koko Kolliosoitelapun tekstin määritykset Tietosisällön järjestys Kenttäkohtaiset ohjeet Esimerkkejä vapaaehtoisista tiedoista kolliosoitelapussa Tulostusohjelmat Tulostustavat Kolliosoitelapun materiaali Kolliosoitelapun sijoittaminen kolliin KÄYTTÖÖNOTON MUISTILISTA Käyttöönoton muistilista kolleja lähettävälle yritykselle Käyttöönoton muistilista pk-yritykselle, jolla ei ole logistiikan järjestelmiä Toimintaohjeita kuljetusliikkeille ja terminaaleille LISÄTIETOJA STANDARDEISTA...45 LÄHDELUETTELO...47 Liite 1: Haastattelut Liite 2: Haastattelurunko 8

11 1 JOHDANTO Useimmissa yritysten lähettämissä kolleissa on osoitelappu, jossa on kuljetukseen liittyviä tietoja. Osoitelapun tulisi olla kaikissa kolleissa aina samassa paikassa ja asetettuna kolliin siten, että se on helposti luettavissa. Ongelmia syntyy, kun osoitelapun sisältämät tiedot ovat puutteellisia, epäselviä tai harhaanjohtavia. Yrityksillä on käytössä tällä hetkellä hyvin monenlaisia ja eri kokoisia osoitelappuja. Lisäksi niiden sijainti kollissa ei aina ole sitä käsittelevän henkilön tai lajittelukoneen kannalta paras mahdollinen. Edellä mainituista seikoista johtuen aiheutuu huomattavia kustannuksia niin lähettäjille, kuljettajille kuin vastaanottajillekin. Turhaa aikaa ja rahaa kuluu tarvittavien tietojen selvittämiseen ja virheiden korjaamiseen. Lähetykset eivät aina löydä perille sovittuun aikaan ja oikeaan osoitteeseen. Uudelleen lähettäminen aiheuttaa lisätyötä ja se saattaa myös vahingoittaa lähetyksiä. Kansainvälisen ISO -standardin pohjalta on kehitetty selkeä osoitelappu, joka on jo käytössä muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Tämä standardoiduksi kolliosoitelapuksi kutsuttu osoitelappu sisältää juuri ne tiedot, jotka tarvitaan mahdollisimman luotettavan kuljetuksen takaamiseksi. Standardoidun kolliosoitelapun voi ottaa käyttöön mikä tahansa yritys, jolla ei ole omaa yhtä selkeää kolliosoitelappua käytössään. Isommilla yrityksillä on myös omia, usein samaan standardiin perustuvia kolliosoitelappuja, joissa on otettu yrityksen erityistarpeet huomioon. Tässä hankkeessa muotoiltu standardoitu kolliosoitelappu ei sovellu esimerkiksi sellaisenaan Suomen Postin prosessiin. Erityistarpeiden selvittäminen ja standardoidun kolliosoitelapun käyttöönotto kannattaa aina tehdä yhdessä yrityksen logistiikkapartnerin kanssa. 9

12 2 TAVOITE Hankkeen tavoitteena oli edistää muodoltaan ja sisällöltään yhtenäisen kuljetusosoitelapun käyttöä ja saada osoitelappujen täyttö paremmalle tasolle. Haastatteluin selvitettiin kuljetusalan toimijoiden käytössä olevia osoitelappukäytäntöjä ja kantaa suositeltavaan kolliosoitelappuun. Lisäksi tavoitteena oli tiedottaa kolliosoitelapun käytöstä saatavista taloudellisista ja toiminnallisista hyödyistä kuljetusten antajille, logistiikkaoperaattoreille sekä järjestelmätoimittajille. Tämän raportin lisäksi standardoidun kolliosoitelapun käytöstä laadittiin sähköisessä muodossa jaettavaksi tarkoitettu opas (www.tieke.fi/kolliosoitelappu) sekä esite (liite 1) markkinointitarkoituksiin. Oppaassa tarjotaan teknisiä perusteita ja käyttöönotto-ohjeita osoitelapun käyttäjille. Kolliosoitelapun käytöllä pyritään edistämään osoitelappujen täyttöä paremmalle tasolle vähentämään puutteellisista tiedoista ja virhetulkinnoista johtuvia ylimääräisiä toimenpiteitä kustannuksineen parantamaan toimitusvarmuutta tehostamaan toimintaa koko toimitusketjussa edistämään automatisoidun tunnistamisen, käsittelyn ja ohjauksen käyttöönottoa. 10

13 3 NYKYTILANTEEN KARTOITUS 3.1 Selvitys osoitelappujen käytöstä Hankkeen alussa tehtiin selvitys nykyiseen osoitelapputilanteeseen Suomessa. Haastatteluilla ja kuljetusyritysten terminaaleihin tehdyillä vierailuilla selvitettiin nykyisten osoitelappujen käyttöä, käytettävyyttä ja kehittämistarpeita. Haastattelujen tulokset on esitetty kappaleessa 3.2. Ohjausryhmän jäsen Pertti Pietikäisen (Tavaralinjat ry) satunnaisotannalla kolmesta kappaletavaraterminaalista kerätyt 55 osoitelappua antoivat alustukseksi haastatteluille seuraavan tuloksen: Osoitelappu puuttui kokonaan 2 % Käsinkirjoitettu 29 % Heikko luettavuus 27 % Osoitelapun sijainti väärä 53 % Kollilukua ei merkitty 49 % Rahtikirjan numero selväkielisenä 11 % Rahtikirjan numero viivakoodina 5 % SSCC-koodi selväkielisenä 11 % SSCC-koodi viivakoodina 5 % Postinumero viivakoodina 4 % Yleisenä huomiona oli osoitelappujen monimuotoisuus, jolloin tietokenttien järjestys vaihtelee ja hankaloittaa tarvittavan tiedon etsimistä. Käsinkirjoitettujen osoitelappujen määrä on vähenemässä, mutta kokonaismäärästä marginaalisen osan muodostavat epäselvät laput tulkinnanvaraisine teksteineen ja merkkeineen aiheuttavat suurimmat ongelmat käsittelyprosessissa. Seuraavassa on kuvia käsinkirjoitetuista osoitelapuista (kuvat 1 ja 2). 11

14 Kuva 1. Käsinkirjoitettu osoitelappu (kuva: Pertti Pietikäinen). Kuva 2. Käsinkirjoitettu osoitelappu (kuva: Pertti Pietikäinen). Tuontilähetykset sisälsivät usein useita pitkän toimitusketjun aikana lisättyjä osoitelappuja. Tuontilähetyksissä oli käytössä enemmän viivakoodeja kotimaan liikenteeseen verrattuna. Osoitelappujen koot vaihtelivat välillä A6 A4. Yleiskuvana voidaan kuitenkin todeta, että osoitelappujen käyttö on kehittynyt viime vuosien aikana. 3.2 Haastattelut Haastatteluja suoritettiin kaikkiaan 14 kappaletta. Haastateltavia valittaessa kriteereinä olivat kuljetusmuotojen (tie-, rautatie-, vesi-, ilmakuljetukset) kattavuus sekä edustus useammalta tavaraa lähettävältä ja vastaanottavalta toimialalta. Selvitettävinä asioina olivat kolliosoitelappujen nykykäytännöt tavaran lähettäjän (joka kiinnittää lapun), kul- 12

15 jetusliikkeen ja tavaran vastaanottajan osalta sekä suhtautuminen suosituksen mukaisen kolliosoitelapun käyttöön. Haastattelut on listattu liitteessä 2 ja haastatteluissa käytetty kysymysrunko on liitteenä Tavaran lähettäjä Lähettäjän tehtävänä on laittaa kolliin vastaanottajan osoite (vertaa kirjeen lähettämiseen). Samoin lähettäjällä on vastuu oikeista merkinnöistä erityisominaisuuksia omaavien tuotteiden ja tavaroiden osalta, esimerkiksi vaaralliset aineet. Haastatteluissa todettiin, että oikeat tiedot varmistavat lähetyksen virheettömän perille menemisen ja takaavat tavaran vastaanottajan (= asiakkaan) tyytyväisyyden. Kuljetusoperaattori määrittelee ja antaa tavaran lähettäjälle tiedoksi, mitä muita tietoja toimitusosoitteen lisäksi tarvitaan toimituksen onnistumisen varmistamiseksi. Tällaisia asioita on esimerkiksi kollitunnisteen käytöstä sopiminen. Merkintätarpeet voivat riippua jakelutiestä. Esimerkiksi lähettäjätietoa ei tarvita omissa tuotteissa saman organisaation hoitaessa kuljetuksen. Suljetuissa ketjuissa ja oman organisaation kuljetuksissa osoite ja reittitiedot voidaan korvata erilaisilla koodeilla, koska nouto- ja jakelupaikat ovat vakioita. Erilaiset käytössä olevat maksuehdot vaativat toisaalta lappuun paljon tietoa eli käytännössä kaikki lähettäjän ja vastaanottajan tiedot. Kolliosoitelappujen tekotapana yleisin on todennäköisesti sekoitus eli usein automaattisesti tulostettuihin alustavasti täytettyihin osoitelappupohjiin lisätään esimerkiksi kollien lukumäärä käsinlastauksen yhteydessä. Osa kuljetusoperaattoreista tarjoaa vakioasiakkailleen tulostuspalvelua esimerkiksi Internetistä; asiakas voi syöttää itse puuttuvat tiedot esitäytettyihin lappupohjiin ja tulostaa laput tarralapuille. Käyttämällä Internettiä voitetaan huomattavasti aikaa manuaaliseen täyttämiseen verrattuna. Tällöin tieto kulkeutuu asiakkaalta huomattavasti nopeammin kuljetusoperaattorille ja ylimääräinen sähläys tiedonkulussa jää pois. Todettiin, että tiedon siirto nopeasti ketjun läpi lisää koko ketjun kilpailukykyä. Osoitelappujen tietosisällön on oltava oikein ja mielellään jonkun standardin mukainen, jolloin jokainen toimitusketjun toimija löytää lapusta helposti etsimänsä tiedon. Keräilyn automatisointi vaatii laputtamisen ja osoitelappujen sijoittamisen kolliin ohjeiden mukaisesti. Omiin paketteihin voidaan esimerkiksi painaa valmiiksi merkitty kohta, johon osoitelapun voi kiinnittää Kuljetusoperaattori Kuljetusoperaattorin kannalta on erilaisia tapauksia, joissa kolliosoitelappuja käytetään kuljetusten yhteydessä 13

16 Teollisuudesta keskusliikkeille tapahtuvat kuljetukset (lavalappu), pitkälti vakiintuneita käytäntöjä. Keskusliikkeiltä asiakkaille tapahtuvat kuljetukset (keräysetiketti), pitkälti vakiintuneita käytäntöjä. (Satunnaiselta) lähettäjältä vastaanottajalle tapahtuvat kuljetukset (kollin osoitelappu), vaihtelevia käytäntöjä ko. kolliosoitelapun potentiaalinen käyttäjäryhmä. Kuljetusoperaattorin intressissä olevia asioita lapun sisältöä koskevat asiat ovat lähinnä vastaanottajan tiedot (epäselviä ja selvitystä vaativia tilanteita varten lähettäjän tiedot, maininta kuljetusliikkeestä, tilauksen/tavaran/lähetyksen yksilöinti tunnisteilla ja päivämäärä) sekä kollien lukumäärä ja paino. Lapun tietojen ollessa puutteellisia lähtöpäästä pitäisi löytyä alkuperäinen dokumentti, yleensä epäselvät tilanteet hoidetaan puhelimitse. Yleensä kolli pyritään toimittamaan määräpaikkaansa saman kolliosoitelapun avulla eli eri toimijat eivät lisää omia lappujaan kuin erityissyistä. Ulkomailta tulevia lähetyksiä voidaan laputtaa uudelleen kotimaan liikennettä varten, samoin puutteelliset kotimaiset tai vientilähetykset varustetaan uusilla osoitelapuilla. Samoin, jos samaan yksikköön laitetaan useita kolleja, niin yksikkö on muovitettava ja varustettava uudella osoitelapulla. Suomen Postin käyttämät osoitelaput ovat UPU:n (Universal Postal Union) standardien ja suositusten mukaisia. Tällä hetkellä noin kolmasosa maailman posteista noudattaa ko. ohjeistusta. Jakelun (luovutuksen) todentaminen lähetystä luovutettaessa voi olla ongelmallista. Esimerkiksi postilla on oltava postilain mukaan vastaanottajan allekirjoittama fyysinen kappale luovutuksesta. Tässä hankkeessa muotoiltu suositus standardoidusta kolliosoitelapusta ei täytä tätä vaatimusta, koska siinä ei ole varattu tilaa kuittausallekirjoitusta varten. Kuljetusalalla haetaan aktiivisesti ratkaisuja allekirjoittamalla tapahtuvan kuittauksen korvaamiseksi; etsitään esimerkiksi tapaa kuitata lähetys jollakin sähköisellä sovelluksella ja ilman, että vastaanottaja välttämättä olisi läsnä lähetystä tuotaessa. Tämä helpottaisi myös kuljetusliikkeiden työtä eli lupausta toimittaa tavarat tietyssä ajassa. Se voi olla vaikeaa yksityiselle ihmiselle osoitetulle lähetykselle, jos ei ole varmuutta, että vastaanottaja on paikalla tiettynä aikana. Kollin sisältötieto ei haastateltujen mukaan ole sinänsä merkityksellinen, mutta käsittelyyn vaikuttavat tuoteominaisuustiedot (VAK, särkyvä) tulisi merkitä selvästi näkyviin. Erään haastateltavan mukaan "kaikki kuljetettavaksi otettu tavara on särkyvää" eli kertoo korkeasta laatuvaatimuksesta kaikessa toiminnassa kuljetusetapin aikana. Osoitelapun sijoittaminen kolliin voi joidenkin lähettäjien toiminnassa olla satunnaista, mutta usein käytäntö on osoittanut parhaat ja oikeat sijoituspaikat vakiintuneemmat 14

17 toimintatavat omaavien lähettäjien osalta. Eräiden kuljetusoperaattoreiden mukaan osoitelapun sijoituksella ei heidän toiminnassaan ole merkitystä, koska kollien käsittely prosessin kaikissa vaiheissa on manuaalista. Useimmilla kuljetusliikkeillä on olemassa ohjeet ja suositukset osoitelappujen asettamisesta kolliin, mutta asiakkaita ei aktiivisesti opasteta niiden käyttämiseksi. Yleensä osoitelapun tulisi olla kollin kyljessä osan toimijoista halutessa sen sekä pitkälle että lyhyelle sivulle varmistaakseen lapun näkymisen esimerkiksi terminaaleissa useamman kollin pinoista. Osoitteiden osalta tuli selkeästi ilmi, että PL-osoitteita ei pitäisi missään tapauksessa käyttää vaan laittaa osoitelappuun katuosoitteet. Postinumerotiedot ja yrityspostinumerot eivät myöskään aina palvele kuljetusliikkeitä (esimerkiksi VTT), joten postinumerojärjestelmän sopimattomuus voi johtaa uuteen koordinaattipohjaiseen osoitejärjestelmään pitkällä aikavälillä. Viivakoodien käyttö osoitelapuissa lisääntyy, mutta toimitusketjun eri osapuolet hyödyntävät niitä eri tavoin. Viivakoodeja voidaan käyttää esimerkiksi tuotetietojen, kuljetusohjeiden ja kollin tunnistamisen yhteydessä sekä käsittelyautomaation perustana. Rahtikirjatietokanta on olemassa, mutta kaikki eivät käytä sitä. Sen seurauksena käytössä on samoja rahtikirjanumeroita, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia samannumeroisten rahtikirjojen kesken. Useat toimijat haluavat tulevaisuudessa päästä eroon paperisesta rahtikirjasta. Ennakoivan kuljetustiedon saanti todettiin tärkeäksi toiminnan suunnittelun tarpeisiin, mutta käytännössä satunnaiset lähettäjät eivät anna etukäteistietoa. Isompien asiakkaiden tieto saadaan suoraan tietojärjestelmästä, muilta tieto tulee usein faksilla yms Tavaran vastaanottaja Paljon raaka-ainetta vastaanottavalla teollisuudella on paljon pieniäkin toimittajia, joilla on hyvin vaihtelevat osoitelappukäytännöt. Pk-yritykset voisivat ottaa käyttöön suosituksen mukaisen kolliosoitelapun. Eräs esimerkki kollin uudestaan laputtamisesta on tilanne, jossa tuotteen suomalainen maahantuoja toimii välikätenä valmistajan ja ostajan välillä. Suomessa kolliin tulostetaan uusi osoitelappu, mistä paketin alkuperäisen lähettäjän tiedot on poistettu. Tämä estää suoran kaupan valmistajan ja ostajan välillä. Kollien tunnistamisessa SSCC-koodin (Serial Shipping Container Code) käyttö on lisääntymässä. Vastaanotossa se nopeuttaa tarkastuksia, lisäksi sitä voidaan hyödyntää kollien seurannassa läpi toimitusketjun sekä käsittelyn automatisoinnissa. Sähköisen ja ennakoivan tiedonkulun lisääminen koodin käyttöön kehittää koko toimitusketjua kustannustehokkaammaksi. 15

18 3.2.4 Suhtautuminen suositukseen Haastatellut suhtautuivat suosituksen mukaiseen kolliosoitelappuun myönteisesti. Sen ja nykyisten käytäntöjen kanssa ei nähty ristiriitaa tai haittaa. Haastatteluissa selvisi, että tällä hetkellä käytössä on paljon hyviä ja toimivia käytäntöjä. Korostettiin, että ei ole tarvetta puuttua vakiintuneisiin ja toimiviin käytäntöihin eri osapuolten välillä vaan tilanteisiin, joissa ei ole erityisiä sopimuksia tai käytäntöjä. Suositeltavan kolliosoitelapun kohderyhmäksi onkin selkeästi tarkentumassa satunnaiset lähettäjät ja pk-yritykset, jotka eivät käytä vakituisia kuljetuspalveluja. Lisäksi haastatteluissa todettiin, että uusi kolliosoitelappu sopii logistiikkajärjestelmään, mutta lappujen määrän lisäys ei sinänsä ole toivottavaa. Ongelmana on, että erilaisista osoitelapuista tulee jatkuvasti uusia versioita, mutta vanhojen lappujen käyttö jatkuu edelleen. Esimerkkinä tästä on Koiviston syväpainon laput vuodelta Standardoidun kolliosoitelapun informatiivisuutta pidettiin hyvänä asiana. Tiedot on hyvä olla kollin kyljessä, koska käytännössä tavarat ja paperit ovat usein eri paikassa. Kuljetusala haluaa eroon paperisista rahtikirjoista, mikä aiheuttaa paineita osoitelappujen tietosisällölle. 3.3 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurit Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri, TARKKI Tavaraliikenteen telematiikalla tarkoitetaan lähetys-, kuljetus-, terminaali-, ja vastaanottotoiminnoissa sekä näiden toimintojen suunnittelussa ja ohjaamisessa tarvittavan tiedon tuottamista, käsittelyä ja välittämistä tieto- ja tiedonsiirtotekniikkaa hyödyntäen. Keväällä 2003 FITS-ohjelmassa valmistunut tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri (FITS-julkaisu 20/2003) kuvaa toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin ja puuttumatta yritysten sisäisiin järjestelmiin. Yritys voi verrata nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtökohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Arkkitehtuuri keskittyy tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. Arkkitehtuuri kattaa eri kuljetusmuodot sisältäen tie-, raide-, vesi- ja ilmakuljetukset. Arkkitehtuuri on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut. 16

19 Arkkitehtuuriin on määritelty tavaran lähettäjän, vastaanottajan, logistiikkapalveluiden tuottajien ja julkishallinnon roolit. Kuvatut tavaraliikenteen prosessialueet ovat suunnittelu, ohjaus, toimitus sekä seuranta ja jäljitys. Tietovirrat käsittävät tavaratilauksen, kuljetussopimuksen, kuljetustilauksen, lähetysluettelon ja kuormanerittelyn ohjaustietoja, seuranta- ja muita tietoja. TARKKI-raportti on ladattavissa Internetistä osoitteesta Kolliosoitelapun soveltuvuus TARKKIin TARKKI on ylätason arkkitehtuuri eli se ei sisällä esimerkiksi yksittäisten kuljetusmuotojen kuten kumipyöräkuljetusten yksityiskohtia vaan kattaa yleisellä tasolla kaikki kuljetusmuodot. Siinä ei varsinaisesti oteta kantaa kolliosoitelapun käyttöön eli mitä tietoja sen pitäisi erityisesti sisältää ja mitkä tiedot löytyvät muista kuljetusdokumenteista (esimerkiksi rahtikirja, lähetysluettelo, kuormanerittely). Mainitut dokumentit syntyvät lähetys-prosessissa eli samassa yhteydessä kuin kolliosoitelappu liitetään lähetettävään kolliin. Valtaosa koko toimitusprosessissa kulkevista tiedoista syntyy lähetysprosessissa (kuva 3). 1.1 Lähetys Toimitusketjuoperaattori Seurannan tilaus Toimitusketjun ohjaus Toimitusketjun seurantatiedon hallinta Jäljityspyyntöjen hallinta Lähettäjän logistiikan suunnittelu Lähetyksen ohjaus Lähettäjä Lähettäjän tuotanto Keräily ja pakkaaminen Luovutus kuljetukseen Seurantatiedon havainnointi Seurantatiedon hallinta Jäljityspyyntöjen hallinta Kuljetusoperaattori Haltuunotto kuljetukseen Kuljetuksen ohjaus Kuva 3. Lähetys-prosessin prosessikomponentit ja tietovirra (TARKKI-raportti kuva 4.9). Taulukossa 1 on määritelty kuvan 3 prosessikomponentit eli toiminnot. Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa oleva numero viittaa kyseiseen toimintoon (värilliset suorakulmiot edellisessä kuvassa). 17

20 TARKKI-arkkitehtuuria luettaessa tulee muistaa, että se kuvaa eräänlaisen visiotilan. Se sisältää mm. sellaisia palvelukokonaisuuksia, joita ei käytännössä ole vielä olemassa. Vision toteutuminen edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä eri osapuolten välillä tietojärjestelmien hyödyntämisessä ja toteuttamisessa. Visiossa yksilöityjen ja tunnistettujen lähetysten, tuotteiden, kuljetuspakkausten ja kuljetusvälineiden sijainnista, sisällöstä sekä olosuhteista voidaan kerätä tietoja reaaliaikaisesti ja hallitusti. Lisäksi kerätty tieto kyetään yhdistämään suunnitelmatietoon ja jalostamaan prosessin eri osissa hyödynnettäväksi sekä jakelemaan tehokkaasti ja ajantasaisesti prosessin toimijoille. Taulukko 1. Lähetys-prosessin prosessikomponenttien kuvaukset (TARKKI-raportti taulukko 4.12). Nro Nimi Kuvaus Alku/Input Loppu/Output Keräily ja pakkaaminen Tavaroiden keräily lähetyspaikkaan, valmistelu kuljetusta varten, pakkaaminen ja kuljetuspakkausten (kollien) muodostaminen. Kolleista on koostettu toimituserä. Kolleja voidaan yhdistellä. Kuljetuspakkaukset (kollit) on ovat olemassa ja niistä on muodostettu toimituserä. Rajaukset ja huomautukset Taso Luovutus kuljetukseen Toimijan vastuulle kuuluvat kollien lastaamiseen liittyvät tehtävät. Tavaroiden ja vastuun siirtäminen toimitusketjussa seuraavalle toimijalle. Seuraavan toimijan tunnistaminen ja vastaanottokuittauksen saaminen tältä. Toimituserä on olemassa, kollit ovat olemassa. Toimituseketjun seuraava toimija on ottanut tavarat ja vastuun niistä haltuunsa. On sama kuin prosessikomponentti Luovutus Lähetyksen ohjaus Lähettäjän toiminnan ohjaus. Pakkaamisen ohjaus, lähettämisen ohjaus, kuljetusvälineen lastaussuunnitelman ja lähettämissuunnitelman yhteensovittaminen lähettäjän puolella Seurantatiedon havainnointi Seurantatiedon havainnointi ja kerääminen prosessista. Seurantatieto voi sisältää - sisältö-tiedon (kuljetusväline / kuljetusyksikkö / kolli / tavara hierarkian) - olosuhde-tiedon -sijainnin (paikkatiedon) Seurantatiedon havainnointi voidaan tehdä automaattisesti kiinteillä tai mobiileilla laitteistoilla tai manuaalisesti prosessissa toimivan henkilöstön tekemänä Seurantatiedon hallinta Seurantatarpeen vastaanotto. Seurantatietojen kerääminen, tallennus ja jakelu. Seurantatietojen poistaminen Jäljityspyyntöjen hallinta Jäljityspyyntöjen vastaanotto, seurantatietojen kerääminen, jäljityspyyntöön vastaaminen. Jäljityspyyntö käsitellään logistiikkapalvelun tasolla. Jos tarvittavia tietoja ei ole käytettävissä, jäljityspyyntö voidaan välittää seurantayksikön tasolle (kuljetusväline / kuljetusyksikkö). 3 3 Tavaratilauksen, toimituserän, kuljetustilauksen ja lähetyksen sisältämät tietojoukot TARKKI-arkkitehtuuriin mukaan on esitetty kuvassa 4. Kolliosoitelapun yhtenä tavoitteena on sisältää riittävän kattavasti informaatiota toimitusketjun eri osapuolille ja niin, että erilaiset kuljetus- ja käsittelyprosessit voidaan suorittaa näiden tietojen perusteella 18

21 mahdollisimman sujuvasti. Kolliosoitelapun muodostamisen kannalta tärkeimmät tiedot löytyvät kuljetustilauksesta ja lähetyksestä. Kollitasolle ja standardoituun kolliosoitelappuun liittyvät tietojoukot: tavaratilaus: tavaratilauksen numero toimituserä: tavaran/tuotteen tunnus kuljetustilaus: lähettäjä/lähtöpaikka, vastaanottaja/määräpaikka, toimitusaika, tuotetiedot (tähän liittyen käsittelyohjeet, VAK-luokitus, mahdolliset erityisominaisuudet) lähetys: lähetyksen tunnus (rahtikirjan numero), yksilöivä kollitunnus, mitat, paino. Tavaratilaus PK Tavaratil.numero Myyjä Ostaja Lähettäjä Lähtöpaikka Vastaanottaja Määräpaikka Vakuutus PK Vakuutuksen tunnus PK Toimituserä Toimituserän tunnus Kuljetussuunnitelma PK Kuljetussuunn.tunnus FK1 Kuljetustil.numero ETA Kuljetustilaus Kuljetuslupa PK Kuljetustil.numero PK Luvan tunnus Kuljetussuunnitelman etappi PK,FK1 Kuljetussuunn.tunnus PK Etapin tunnus Lähtöpaikka Määräpaikka Lähtöaika ETA FK2 Luvan tunnus Seurantatieto Etapin toteutuma PK,FK1 Kuljetussuunn.tunnus PK,FK1 Etapin tunnus Lähtöaika Saapumisaika Tilattu tavara PK,FK1 Tavaratil.numero PK,FK2 Tavaran tunnus Määrä Hinta FK1 Tavaratil.numero FK2 Vakuutuksen tunnus FK3 Kuljetustil.numero Toimituserän tavara Lähettäjä Lähtöpaikka Vastaanottaja Määräpaikka Toimitusaika Lähetys Sisältö Sijainti Olosuhde Tapahtuma Tavara/tuote PK Tavaran/tuotteen tunnus PK,FK1 Toimituserän tunnus PK Rivitunnus FK2 Tavaran tunnus Määrä Hinta PK Lähetyksen tunnus FK2 Toimituserän tunnus FK1 Kuljetustil.numero FK3 Luvan tunnus Alkaen (pvm ja aika) Päättyen (pvm ja aika) Pvm ja aika Koordinaatit Pvm ja aika Mitattava suure Havaintoarvo Pvm ja aika Tapahtuma Seurantayksikkö Nimike Kollin sisältö Lähetyksen kollit Kuljetusyksikön sisältö Kuljetusvälineen kuljetusyksiköt Kuljetusvälineen lähetykset Käsittelyohjeet PK,FK1 Tavaran tunnus PK,FK1 Kollitunnus PK,FK2 Toimituserän tunnus PK,FK2 Rivitunnus PK,FK3 Kollitunnus PK,FK2 Lähetyksen tunnus PK,FK1 Yks.tunnus PK,FK2 Kollitunnus PK,FK2 Välineen tunnus PK,FK3 Yks.tunnus PK,FK1 Välineen tunnus PK,FK3 Lähetyksen tunnus FK4 Määrä Tavaratunniste VAK-luokitus PK,FK1 Tavaran tunnus Erityisominaisuudet PK,FK1 Tavaran tunnus Yksilöity tavara Kolli Kuljetusyksikkö Kuljetusväline PK Tavaratunniste PK Kollitunnus PK Yksikön tunnus PK Välineen tunnus FK2 Rivitunnus FK2 Toimituserän tunnus Mitat Paino Tavaratilaus Toimituserä Kuljetustilaus Lähetys Kuva 4. Tavaratilauksen, toimituserän, kuljetustilauksen ja lähetyksen tietojoukot. (TARKKI-raportti kuva 5.2) Standardoitu kolliosoitelappu on eräs tapa välittää informaatiota eteenpäin kuljetusketjussa eri osapuolten tarpeisiin. Arkkitehtuurin sisältämästä tavaraliikenteen tietomallista löytyvät kolliosoitelapun tietojoukot ja päinvastoin eli voidaan todeta, että standardoitu kolliosoitelappu soveltuu TARKKI-arkkitehtuuriin. Kansallista arkkitehtuurityötä pyritään jatkamaan mm. kuljetusmuotokohtaisilla arkkitehtuureilla. Tällä hetkellä on tekeillä kauppamerenkulun telematiikka-arkkitehtuuri. Tiekuljetusten telematiikka-arkkitehtuuria tehtäessä standardoitu kolliosoitelappu tulisi ottaa keskeisenä tietokomponenttina ja -dokumenttina mukaan. 19

22 3.3.3 Kolliosoitelapun soveltuvuus KARENiin Alunperin liikennetelematiikan eurooppalainen puitearkkitehtuuri on toteutettu EUprojektissa KAREN (European Communities, 2000). Se kuvaa liikennetelematiikan kahdeksan toiminnallista aluetta, joista yksi käsittelee tavaraliikennettä. KARENin lähtökohtana on maantieliikenne. KARENin alue 8 käsittelee kuljetusten ja kaluston hallintaa keskitetyn logistiikkapalvelukeskuksen lähtökohdista käsin. Arkkitehtuurissa on mallinnettu toiminnot hierarkkisina kaavioina, niiden väliset tietovirrat ja tarvittavat tietovarastot. Alue jakaantuu kolmeen osaan: Osat 8.1 Logistisen ketjun ja kuljetusten hallinta sekä 8.2 Kaluston hallinta käsittelevät logistiikkapalvelukeskuksen toimintoja. Toiminnoista on mallinnettu myös muiden kuljetusmuotojen kuin maantiekuljetuksen käyttö, kuitenkin vain rajapintatasolla. Osa 8.3 Ajoneuvotoimintojen hallinta kuvaa kuljetuksenaikaiset tietovirrat ja informaatiotarpeet. Toiminnot on kuvattu suhteellisen yksityiskohtaisesti neljällä tasolla. Myös tietovirrat on kuvattu hierarkkisina. KAREN-arkkitehtuurin alueen 8 kuvaukset käsittelevät maantieliikenteen osalta täsmälleen samaa tarkastelualuetta kuin TARKKI. KARENarkkitehtuurikuvauksia on käytetty sekä toimintojen että tietovirtojen tarkistuslistana TARKKI-arkkitehtuuria rakennettaessa. 3.4 Kollin automaattinen tunnistaminen Tavaranseuranta Vuonna 2002 valmistuneen Tavarakuljetusten seuranta -hankkeen perusteella kollitason tavaranseuranta on nykyisin vielä vähäistä ja se toteutetaan pitkälti manuaalisesti. Vain suurimmilla logistiikkatoimijoilla on käytössään kehittyneempiä, mutta toisaalta usein asiakaskohtaisesti räätälöityjä seuranta- ja tunnistusjärjestelmiä tai suljettuun kuljetusputkeen perustuvia ratkaisuja (esimerkiksi pikarahtiyritykset). Kasvava tarve ketjujen toiminnan tehostamiseksi edellyttää kuitenkin laajempien, useita osapuolia ja tavararyhmiä käsittävien järjestelmien kehittämistä. Suurimmat esteet edellä kuvatun kaltaisen seuranta- ja tunnistusjärjestelmän kehittämiselle liittyvät standardien hajanaisuuteen ja osapuolten yhteisten toimintamallien puutteeseen. Standardoidun kolliosoitelapun käytöllä pyritään edistämään automatisoidun tunnistamisen, käsittelyn ja ohjauksen käyttöönottoa yhteisesti sovitun tietosisällön ja tunnisteiden avulla. 20

23 3.4.2 Viivakoodi Tunnettuja tuotteiden, tavaroiden ja kuljetusyksiköiden automaattisen tunnistamisen mahdollistavia tunnistustekniikoita ovat viivakoodi ja RFID (Radio Frequency Identification). Näistä viivakoodi on selkeästi yleisempi ja se on käytössä erittäin laajasti ympäri maailmaa. RFID:n käyttöönotto on nopeutunut viime aikoina mm. kaupan toimialan oman aktiivisuuden ansiosta (Wal-Mart Yhdysvalloissa ja Tesco Euroopassa). Viivakoodi on kansainvälisesti standardoitu menetelmä tiedon esittämiseksi automaattisesti luettavassa muodossa. Viivakoodit ovat optisesti luettavia merkkijonoja, joissa kukin merkki on koodattu suorakaiteen muotoisista tummista ja vaaleista elementeistä muodostettuihin ryhmiin. Viivakoodi tai oikeammin viivakoodisymboli koostuu alku- ja loppumerkistä, data- ja tarkistusmerkeistä sekä marginaaleista, ja nämä kaikki yhdessä muodostavat viivakoodilukijalla luettavan kokonaisuuden. (Viivakoodi Optiscan Oy) Lineaaristen (tavallisten) viivakoodien ominaisuuksia ovat: Laajalti käytössä oleva, vain lukemisen mahdollistava, optinen teknologia Halpa, usein käytetään tarroja Pieni kapasiteetti, tyypillisesti merkkiä Varmatoiminen automaattisen tunnistuksen menetelmä, jopa virheentunnistus/- korjaus Standardoidut symbologiat Nopea tunnistus, lukuetäisyys kontaktista useisiin metreihin Koodien tuottamiseksi käytössä suuri valikoima erilaisia laitteita Turvaominaisuuksien lisääminen tarroihin helppoa RFID Viivakooditekniikkaa uudempi automaattisen tunnistuksen keino on saattomuisteihin ja lukijalaitteisiin perustuva ja nopeasti osuuttaan kasvattava RFID. Sen etuja ovat saattomuistien luku-/kirjoitusmahdollisuus sekä järjestelmän kestävyys erilaisissa ympäristöolosuhteissa. RFID soveltuu viivakoodia paremmin automatisoituun tunnistamiseen, koska tunnistusetäisyys on pidempi, näköyhteyttä ei tarvita ja kohde voi olla liikkeessä. Pitkän lukuetäisyyden omaavaa, edullista saattomuistia ei ole vielä kuitenkaan saatavilla. Eräs tavoite on 5 sentin hintaisen saattomuistin kehittäminen vuoteen 2005 mennessä, mutta standardointityön monimutkaisuus ja tästä johtuva investointipäätösten lykkääntyminen hidastavat edelleen laajempaa käyttöönottoa. Radiotaajuuksisen tunnistuksen ominaisuuksia ovat: nopeasti kasvava automaattisen tunnistuksen teknologia ei näköyhteyden tarvetta lukuhetkellä mahdollistaa usean kohteen tunnistamisen samanaikaisesti niiden liikkuessakin luku/kirjoitus -ominaisuus mahdollinen 21

24 lukuetäisyys noin 1 2 metriä passiivisilla ja kymmeniä metrejä aktiivisilla (oma virtalähde) saattomuisteilla soveltuu vaikeisiin ympäristöolosuhteisiin (matalat/korkeat lämpötilat, kosteus, auringonvalo) metallien läheisyys vaikeuttaa lukutapahtuman onnistumista. Standardoidun kolliosoitelapun yhteydessä suositellaan käytettäväksi viivakoodeja mm. kuljetusohjeiden, postinumeron ja kollitunnisteen merkitsemisessä. Jatkossa kollin mukana siirrettäviä tietoja tulee voida lukea useammalla kuin yhdellä tekniikalla. Periaatteessa kaikki kolliosoitelapun sisältämät tiedot voidaan tallentaa myös saattomuistiin. RFID-teknologian asteittaisen käyttöönoton takia toimitusketjun kaikki osapuolet eivät kuitenkaan voi hyödyntää sitä eli siirtymävaiheen aikana ratkaisu on saattomuistin (älytarran) liimaaminen kolliosoitelapun taakse. Tällöin lapun tietoja voi lukea silmin (teksti), viivakoodilukijalla ja RFID-lukijalla. Toimitusketjujen osapuolet joutuvat kuitenkin ratkaisemaan hankalia tietosisältöön, tietosuojaan ja turvallisuuteen liittyvät asioita eli viivakoodin asema yleisimpänä tunnistusmenetelmänä säilynee vielä pitkään. 22

25 4 STANDARDOITU KOLLIOSOITELAPPU 4.1 Taustaa Seuraavissa kappaleissa on kerrottu standardoidun kolliosoitelapun tarpeesta, tietosisällöstä, rakenteesta ja käyttöönottamisesta. Kolliosoitelapun käyttöä harkitsevalle on tarjolla myös tiiviimmässä muodossa oleva opas, joka on sähköisesti ladattavissa osoitteesta Standardoitu kolliosoitelappu on kansainvälisten standardien pohjalta kehitetty kolliin 1 liitettävä toimintaohje, joka sisältää kollin kuljettamiseen ja käsittelemiseen olennaisesti liittyvät tiedot. Yleensä kolliosoitelappu liimataan kolliin erillisenä tarrana. Standardoitu kolliosoitelappu on suunniteltu siten, että tiedot ovat siinä selkeinä tietokenttinä mahdollisimman helposti löydettävissä. Monilla yrityksillä on jo käytössä vakiintuneita ja hyviksi todettuja näihin standardeihin pohjautuvia käytäntöjä. Kotimaiset logistiikan alan toimijat suosittelevatkin standardoidun kolliosoitelapun käyttöä erityisesti niille tavaranlähettäjille, joilla ei ole vakiintuneita ja yhteisesti hyväksyttyjä käytäntöjä kollien merkitsemiseen. Yleensä tavaran lähettäjä tuottaa osoitelapun ja kiinnittää sen kolliin. Näin ollen standardoidun kolliosoitelapun kirjoittaja voi olla mikä tahansa tavaroita lähettävä yritys tai vastaava taho. Standardoidussa kolliosoitelapussa olevat tiedot löytyvät jo nyt yritykseltä. Tarkoitus on standardoidun kolliosoitelapun avulla saattaa nämä olemassa olevat tiedot sellaiseen muotoon, että kaikki kuljetustapahtuman osapuolet saavat tarvitsemansa tiedot helposti käyttöönsä. Standardoidun kolliosoitelapun yhteydessä suositellaan lisäksi käytettäväksi sähköistä tiedonsiirtoa (tiedon siirto organisaatioiden välillä EDIsanomana). Standardoitu kolliosoitelappu perustuu kansainvälisiin standardeihin, jotka on kehitetty Euroopan kansallisten standardointi organisaatioiden muodostaman standardointijärjestön CEN:in toimesta. CEN on laatinut useita standardeja, jotka määrittelevät tavaroiden merkinnän sisältöä ja muotoa. Esimerkki standardoidusta kolliosoitelapusta on esitetty kuvassa 5. 1 Kolli on lähetyksen pienin käsiteltävä yksikkö. Lähetys voi muodostua yhdestä tai useammasta kollista, jotka kuljetetaan samanaikaisesti, samasta lähetysosoitteesta tiettyyn samaan toimitusosoitteeseen. Lähetettäviin kolleihin on merkittävä kaikki ne tiedot, joita tarvitaan kollin kuljettamiseen ja käsittelemiseen koko kuljetusketjun aikana. 23

26 Kuva 5. Esimerkki standardoidusta kolliosoitelapusta. 4.2 Sisältö Osoitetiedot Yksinkertaisimmassa tapauksessa lähetyksellä on vain yksi toimitusosoite. Kollilla saattaa olla kuitenkin useita eri toimitusosoitteita sen kuljetuksen eri vaiheissa. Perusperiaate on, että standardoitu kolliosoitelappu kertoo sen toimitusosoitteen, jonne tavarat toimitetaan eli kollin lopullisen määränpään. Jos kuljetus koskee vain tiettyä osuutta kuljetuksen koko matkasta, on tämä tieto oltava merkittynä kolliosoitelapussa. Tällöin tieto kollin lopullisesta vastaanottajasta voidaan ilmoittaa kolliosoitelapun toimitusosoitteen lisätiedot-kentässä. Osoitetietoja ovat toimitusosoitteen lisäksi lähettäjän osoitetiedot. Kaikki osoitetiedot tulee esittää osoitelapussa mahdollisimman täydellisenä. Lähettäjän osoitetietojen lisäksi voi olla hyödyllistä merkitä osoitteen yhteyteen myös kyseisen lähetyksen tuntevan henkilön yhteystiedot (esimerkiksi nimi, puhelinnumero tai sähköpostiosoite) mahdollisia ongelmatilanteita varten. 24

27 4.2.2 Kuljetusohjeet Kuljetusohjeet ovat osoitetietojen lisäksi tärkeimpiä tietoja standardoidussa kolliosoitelapussa. Kuljetusohjeet sisältävät tietoja, joita tarvitaan kollin kuljettamiseen asiakkaan ja kuljetusyrityksen yhdessä sopimalla tavalla. Kuljetusohjeiden laajuus ja tarkkuus voivat vaihdella osoitelapussa tarpeiden mukaan. Perusperiaatteena on antaa mahdollisimman selkeitä ja yksiselitteisiä tietoja, jotta kolli löytäisi vastaanottajalle sovitulla tavalla ja ajoissa Tuotetiedot Standardoitu kolliosoitelappu ei ole sama asia kuin tavaralappu, joka pääasiassa kertoo kollin sisältämästä tuotteesta. Mikään ei kuitenkaan estä kirjoittamasta kuljetus- ja tuotetietoja samaan fyysiseen lappuun, jos lapun tila vain sen mahdollistaa. Usein kuitenkin osoitelapun tila on rajoitettu ja siksi tässä oppaassa asetetaan etusijalle ne tiedot, jotka ovat välttämättömät mahdollisimman virheettömän kuljetuksen kannalta Viivakoodin käyttö Viivakoodi on kansainvälisesti standardoitu ja yleisesti hyväksytty tapa esittää tietoa automaattisesti luettavassa muodossa. Viivakoodit ovat suorakaiteen muotoisista tummista ja vaaleista elementeistä muodostettuja ryhmiä. Niiden sisältämä tieto on mahdollista lukea viivakoodilukijalla suoraan tietojärjestelmään. Standardoidussa kolliosoitelapussa viivakoodin avulla voidaan merkitä kuljetusohjeita sekä yksilöidä kolli Kollin yksilöiminen Kolli tulisi yksilöidä kollitunnisteella. Kollitunnisteen avulla on mahdollista löytää kuljetusyrityksen tietojärjestelmästä tiedot yksittäisestä kollista. Kollitunnisteen tulee olla ainutkertainen siten, että maailmassa ei löydy toista samalla tunnuksella varustettua kollia. Tämän periaatteen mukaista kollitunnistetta nimitetään yksilöiväksi kollitunnisteeksi (englanniksi: Licence Plate). Joskus kollitunniste on merkitty jo tavaralappuun kollin varastointia varten. Kolli täydennetään kuljetusosoitelapulla, kun kolli myöhemmin laitetaan kuljetettavaksi. Tavaralapussa mahdollisesti jo olevaa kollitunnistetta voidaan käyttää myös kollitunnisteena kuljetuksen aikana. Kollissa ei saa missään tapauksessa olla kahta erilaista kollitunnistetta. Käytännössä tavaralapussa jo olevan kollitunnisteen käyttämisen kuljetuksen kollitunnisteena voi toteuttaa tulostamalla standardoitu kolliosoitelappu ilman omaa kollitunnistetta ja sijoittamalla se kollin tavaralapun yläpuolelle siten, että kollitunniste on selvästi näkyvillä. Alkuperäinen kollitunniste tulee säilyttää käsiteltäessä kollia useissa eri kuljetusketjuissa useiden eri yritysten toimesta. 25

28 4.3 Kokemuksia Ruotsista ja Norjasta Tässä hankkeessa tehdyn kolliosoitelappusuosituksen taustalla on Ruotsissa 1990-luvun lopulla käyttöönotettu kolliosoitelappu. Norjassa on käytössä vastaavanlainen kolliosoitelappu. Seuraavassa kokemuksia ja näkemyksiä niiden käytöstä Gösta Mellqvistilta ja Bjørn Aasheimilta. Ruotsissa kaikki suuremmat kuljetusyritykset käyttävät suosituksen mukaista kolliosoitelappua. Osoitelapun käyttöön ohjaavat mm. korkeammat terminaalimaksut muita lappuja käytettäessä, mikä on selkeästi nostanut ko. kolliosoitelapun käyttöastetta. Mellqvistin mukaan kolliosoitelapun yleistymiseen on mennyt kuitenkin viisi vuotta. Tietyillä toimialoilla, kuten autoteollisuudessa, on omat kollitunnisteet (licence plate). Ne aiheuttavat välillä virhetilanteita, vaikka ovatkin standardien mukaisia. Rakennusteollisuus on myös tehnyt oman sovelluksensa, joka on yhteensopiva varsinaisen suosituksen kanssa eikä aiheuta käytännön ongelmia. Samoin metsäteollisuudella on oma versionsa, mutta PapiNet 2 -ratkaisu ei ole niin hyvä kuljetusoperaattoreiden kannalta. Kuljetusjärjestelmän muokkaaminen jokaisen kollin käsittelemiseksi sujuvasti vie vuosia. Ruotsissa on 3 4 IT-yritystä, jotka ovat erikoistuneet kuljetusten hallinnan tietojärjestelmiin. Niillä on tarjota hyviä ratkaisuja ja ne ovat saaneet hyvän vastaanoton markkinoilla. Erityisesti Memnon-niminen web-pohjainen tuote on pk-yritysten suosiossa, koska ne eivät halua investoida omiin järjestelmiin. Norjassa paikallista versiota kolliosoitelapusta on käytetty neljä vuotta. Arvion mukaan 60 % kaikista lähetyksistä on varustettu kolliosoitelapulla ja erityisesti suuret toimijat (tavaranlähettäjät) hyödyntävät sitä. Käyttö kasvaa koko ajan ja Aasheimin mukaan yleistyminen tapahtuu koko Skandinavian alueella. Keskeinen asia standardoidun kolliosoitelapun käyttöönottamiselle on Norjan mallin mukaisesti kuljetusoperaattorien täysi tuki sille sekä heidän painostuksensa tavaranlähettäjien suuntaan. Lisäksi ohjelmistotoimittajien tulisi kehittää ja tarjota kolliosoitelapun sisältämiä tietojärjestelmäsovelluksia, mikä helpottaa ja lisää kiinnostusta kolliosoitelapun käyttöön. Käytännön esimerkkinä Aasheim mainitsee ABB Kraft in, joka käyttää kolliosoitelappua kaikissa kotimaan kappaletavarakuljetuksissaan. ABB:n ERP-toimittaja ei riittävässä määrin panostanut kolliosoitelapun sisällyttämiseen tarjoamiseen ohjelmistoonsa, joten ABB kääntyi asiassa pienen ohjelmistotalon puoleen. Tämä on aiheuttanut usein 2 PapiNet on globaali XML-kieleen perustuva sähköisen tiedonsiirron standardi sellu-, paperi-, puu-, paino- ja keräyspaperiteollisuudelle. 26

29 kommunikointiongelmia ERP-järjestelmän ja kolliosoitelappusovelluksen välillä. Ohjelmistotalot pitäisikin saada ottamaan kolliosoitelappu-moduuli tuotteisiinsa. ABB tuottaa itse kolliosoitelaput ja niiden sisältämät tiedot toisin kuin monet pienet toimijat, jotka jättävät asian kuljetusliikkeen tehtäväksi. Syynä tähän on se, että ABB vastaa useita toimijoita sisältävien toimitusketjujen hallinnasta eikä siis käytännössä voi jättää asiaa muiden tehtäväksi. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi tiedot lähetetään läpi toimitusketjun, ei siis pelkästään vastaanottajalle. Jokaisen päivän päätteeksi ABB tuottaa huolitsijoille ja kuljetusyrityksille EDIFACT-sanoman, joka sisältää yhteenvetona lähetettyjen kollien tiedot. 27

30 5 HYÖDYT STANDARDOIDUN KOLLIOSOITELAPUN KÄYTÖSTÄ 5.1 Entistä parempaa asiakaspalvelua Tavaroiden toimittaminen asiakkaalle sovittuun aikaan on hyvää asiakaspalvelua ja jatkuvan asiakassuhteen perusta. Standardoidun kolliosoitelapun tietojen avulla kuljetus menee luotettavammin perille kohteeseen kuin käyttämällä tiedoiltaan puutteellisia tai epäselviä osoitelappuja. Asiakkaat näkevät tavaran kuljettamisen heille usein kiinteänä osana myyjän asiakaspalvelua. Näin ollen myös kuljetustapahtuma rakentaa asiakkaan muodostamaa mielikuvaa siitä miten luotettava, huolellinen ja palvelualtis myyjä on. Huonosti pakatut ja puutteellisin tiedoin varustetut lähetykset eivät anna hyvää kuvaa myyjästä. Erityisen vahingollista myyjän imagolle on se, jos lähetykset eivät löydä perille tai saapuvat asiakkaalle myöhässä sovitusta aikataulusta. Näissä ongelmatapauksissa asiakas laittaa syyn usein myyjän vastuulle. Myyjän vastuulla on huolehtia siitä, että asiakas saa tilaamansa tuotteet. Näin ollen myyjän kannattaa tehdä kaikkensa, jotta kuljetustapahtuma olisi mahdollisimman ongelmaton ja yrityksen toimitusvarmuus paras mahdollinen. Standardoidun kolliosoitelapun käyttö parantaa mahdollisuuksia onnistua tässä. Lisäksi se luo yrityksestä kuvaa edistyksellisenä, luotettavana ja asiakaslähtöisenä yrityksenä. Yritys voi nostaa imagoaan kertomalla siirtyvänsä käyttämään standardoitua kolliosoitelappua toimiakseen asiakkaan parhaaksi. 5.2 Kustannussäästöt Virheellisten toimitusten ja puutteellisten tietojen etsimiseen kuluva aika ja sen aiheuttamat kustannukset ovat huomattavia. Standardoitu kolliosoitelappu perustuu käytössä oleviin standardeihin (kts. lisätietoja kpl 6) eli sen tietosisällöt ovat yhtenäisiä ja ne ovat osoitelapussa aina samassa järjestyksessä. Tieto siitä, mistä kohtaa osoitelappua tarvittavat tiedot löytyvät, helpottaa ja nopeuttaa osoitelapun käsittelyä ja lukemista vähentäen samalla tämän työvaiheen kustannuksia. Virheiden väheneminen tuo kustannussäästöjä niin lähettäjälle, kuljetusyritykselle kuin vastaanottajallekin. Standardoidun kolliosoitelapun ulkoasu on suunniteltu niin, että sen sisältämät tiedot erottuvat mahdollisimman selkeästi. Tästä syystä tietyt tekstit on merkitty kolliosoitelappuun isommalla tai tummemmalla tekstillä. Näin kollia käsittelevä henkilö voi nähdä keskeisen tiedon kauempaa ja nopeammin kuin osasta nykyisin käytössä olevista osoitelapuista. Tässä oppaassa on myös kerrottu, mihin kohtaan kollia kolliosoitelappu olisi hyvä sijoittaa, jotta se erottuisi mahdollisimman selkeästi ja olisi siten nopeasti luettavissa. 28

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 LL/Yleisesittely Logistiikkayritysten Liitto on EK:n jäsen, perustettu v. 1951 nimellä Tavaralinjat ry Jäsenyritykset

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy. Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin

6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy. Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin 6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin 1 Sisällysluettelo Kaukokiidon sanomaliikenne... 2 Lähetyksen rahdittaminen... 3 Yksilöity rahtikirjanumero

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen

Lisätiedot

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 Sisältö 1.GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2.GS1 standardijärjestelmä 3.GS1 Golli-palvelu digitalisoi

Lisätiedot

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuljetusalustojen hallinta- ja jäljitettävyysprojekti Esiselvitys- ja määrittelyvaihe Hannu Pelkonen Oy EDI Management Finland Ltd Projektin lähtökohdat Konkreettisena

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 20/2003. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Loppuraportti

FITS-julkaisuja 20/2003. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Loppuraportti FITS-julkaisuja 20/2003 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Loppuraportti FITS-julkaisuja 20/2003 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Loppuraportti ISBN 951-723-881-9 FITS-julkaisuja Helsinki

Lisätiedot

Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015

Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Yleistä palvelusta: - Kuljetustilaus.fi on Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluvan Logistiikkayritysten Liito Ry:n tarjoama nettiportaali,

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri

Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri FITS-julkaisuja 20/2003 Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri Loppuraportti ISBN 951-723-881-9 FITS-julkaisuja Helsinki 2002 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen

Lisätiedot

Tervetuloa! Hoidamme kansainväliset lähetykset nopeasti, täsmällisesti ja luotettavasti. Tutustu DHL Express -lähetysten moniin etuihin.

Tervetuloa! Hoidamme kansainväliset lähetykset nopeasti, täsmällisesti ja luotettavasti. Tutustu DHL Express -lähetysten moniin etuihin. Tervetuloa! DHL EXPRESS Hoidamme kansainväliset lähetykset nopeasti, täsmällisesti ja luotettavasti. Tutustu DHL Express -lähetysten moniin etuihin. Tutustu moninaisiin palveluihin ja ratkaisuihin, joita

Lisätiedot

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Mikä on verkkolasku? Verkkolasku on lasku, joka: Lähetetään ja/tai vastaanotetaan sähköisesti Sisältää

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa. ADR-seminaari 14.2.2013

Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa. ADR-seminaari 14.2.2013 Rajapintojen hallinta ADRlogistiikkaketjussa ADR-seminaari 14.2.2013 UN IMDG ADR IATA-DGR RID Rajapinnat eri kuljetusmuodoissa Vaaran paikka vai kohtauspaikka Kuljetustilauksesta toimitukseen Lähettäjä

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Älykkään liikenteen ratkaisut osana logistiikkaa ITS DAY Älyliikenne arjessa -seminaari m/s Silja Serenadella 21.-22.9.09. Antti Permala, VTT

Älykkään liikenteen ratkaisut osana logistiikkaa ITS DAY Älyliikenne arjessa -seminaari m/s Silja Serenadella 21.-22.9.09. Antti Permala, VTT Älykkään liikenteen ratkaisut osana logistiikkaa ITS DAY Älyliikenne arjessa -seminaari m/s Silja Serenadella 21.-22.9.09 Antti Permala, VTT Sisältö Älykkyyden käsite liikenteessä ja logistiikassa Toimitusketjun

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito hoitaa Kaukokiito-ketjun markkinoinnin

Lisätiedot

Itella Termo ja Termo Kotiin Kylmäkuljetuspalvelu

Itella Termo ja Termo Kotiin Kylmäkuljetuspalvelu Kylmäkuljetuspalvelu Vain sisäiseen käyttöön. -kylmäkuljetus laajentaa markkina-aluettasi Markkinoilla tarve pienehköille tai pienille elintarvikekuljetuksille Teollisuus, maahantuonti, tukkukauppa, lähi-

Lisätiedot

Kuljetusvahingot maakuljetuksissa. Kai Kultalahti 12.5.2011

Kuljetusvahingot maakuljetuksissa. Kai Kultalahti 12.5.2011 Kuljetusvahingot maakuljetuksissa Kai Kultalahti 12.5.2011 Sisällysluettelo Kuljetusvahingot maatiekuljetuksissa Mitä kaikkea asiakkaan lähetykselle voi sattua Missä tilanteissa kuljetusvahinkoja sattuu

Lisätiedot

INTMOD case: Sähköinen tilaus toimitusprosessi ja etätunnistaminen. ebusiness Forum, Tallinna 26.-27.5.2010 Antti Permala, VTT

INTMOD case: Sähköinen tilaus toimitusprosessi ja etätunnistaminen. ebusiness Forum, Tallinna 26.-27.5.2010 Antti Permala, VTT INTMOD case: Sähköinen tilaus toimitusprosessi ja etätunnistaminen ebusiness Forum, Tallinna 26.-27.5.2010 Antti Permala, VTT 2 Toimitusketjun hallinta Läpinäkyvyys; Tiedon on oltava samanaikaisesti kaikkien

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Kansainvälinen verkkokauppa ja postipakettilähetykset

Kansainvälinen verkkokauppa ja postipakettilähetykset Kansainvälinen verkkokauppa ja postipakettilähetykset in Kari.Nykanen@posti.com 044 030 0967 @karinykanen fi.linkedin.com/in/karinykanen 1 Pakettilähetykset kaikkialle maailmaan Postin verkoston kautta

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU 1(5) FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU Verkkoprojektissa tarkoituksenmukaisen projektinhallintatyökalun käyttö vähentää viestintään kuluvaa työaikaa merkittävästi, kun projektin osapuolilla on reaaliaikainen

Lisätiedot

ExpressShipper Quick Guide

ExpressShipper Quick Guide ExpressShipper-käyttäjän pikaopas ExpressShipper Quick Guide Aloita lähetyksen teko 1. Aloita lähetyksen tekeminen klikkaamalla Tee lähetys -linkkiä. Täytä osoite- ja palvelutiedot 1. Valitse lähettäjä.

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

Case Fysioline LIIKUNTA KUNTOUTUS FARMASIA WRANGE VUOTUISET KULJETUSMÄÄRÄT Tuonti Eurooppa Tuonti Kaukoitä ja USA 250 lähetystä (1 lava 13,6 lvm) 60 teu Kerättyjä rivejä 80 000 Lähetettyjä tilauksia 27

Lisätiedot

RFID:n perusteita ja RFID-demo

RFID:n perusteita ja RFID-demo RFID:n perusteita ja RFID-demo Teknologiapäällikkö Sami Isomäki RFIDLab Finland ry RFID Lab Finland ry lyhyesti: voittoa tavoittelematon rekisteröity yhdistys tarjoamme neutraalia RFID- ja NFCtietoutta

Lisätiedot

Kaukoputken käyttöohje. Opastus ja tuki

Kaukoputken käyttöohje. Opastus ja tuki Kaukoputken käyttöohje http://kaukoputki.kaukokiito.fi Opastus ja tuki Sähköiset palvelut 010 510 1700 sahkoisetpalvelut@kaukokiito.fi Versio 1.1/8.2.2013/VV Rekisteröityminen Aloita rekisteröityminen

Lisätiedot

mytnt-käyttäjän pikaopas mytnt Quick Guide mytnt Helppoa, nopeaa ja vaivatonta suomeksi

mytnt-käyttäjän pikaopas mytnt Quick Guide mytnt Helppoa, nopeaa ja vaivatonta suomeksi mytnt-käyttäjän pikaopas mytnt Quick Guide mytnt Helppoa, nopeaa ja vaivatonta suomeksi Rekisteröidy mytnt-palveluun ja kirjaudu sisään Aloita mytnt:n käyttö näin. 1. Mene osoitteeseen www.tnt.fi. 2. Kirjaudu

Lisätiedot

GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa

GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. Projektiesittely: Uudet Synkka-tuotetietopalvelut 4. Projektiesittely: GS1 GLS

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS ONLINE SHIPPING -OHJELMAAN

KÄYTTÄJÄN OPAS ONLINE SHIPPING -OHJELMAAN KÄYTTÄJÄN OPAS ONLINE SHIPPING -OHJELMAAN onlineshipping.dhl.com MISSÄ LIIKUTKIN, ONLINE SHIPPING ON KÄYTÖSSÄSI. DHL Online Shipping on erinomainen apu niin kiireisille yrittäjille kuin toimistopäälliköillekin.

Lisätiedot

KUN RESURSSIT JA AIKA EIVÄT RIITÄ - KÄYTÄ TAVARATAKSIA!

KUN RESURSSIT JA AIKA EIVÄT RIITÄ - KÄYTÄ TAVARATAKSIA! KUN RESURSSIT JA AIKA EIVÄT RIITÄ - KÄYTÄ TAVARATAKSIA! PALVELUHINNAST0 2012 SISÄLLYSLUETTELO YRITYSESITTELY, TILAUSPALVELU JA YHTEYSTIEDOT 3 HINNASTO Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila, Vääksy 4 Heinola

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Virheellisten tietojen vaikutus tuotetietoprosessissa

Virheellisten tietojen vaikutus tuotetietoprosessissa Virheellisten tietojen vaikutus tuotetietoprosessissa GS1 Tuotetietofoorumi 1.11.2011 Anna Nurmi 1 Esityksen sisältö: 1. Tuoteavauksia Inexin PThankinnassa - lukuja pähkinänkuoressa 2. Miksi tuotetietoja

Lisätiedot

Radio. Frequency. Identification. (RFId) kirjastoissa. Pauli Tossavainen, 24.5.2005

Radio. Frequency. Identification. (RFId) kirjastoissa. Pauli Tossavainen, 24.5.2005 Radio Frequency Identification (RFId) kirjastoissa Pauli Tossavainen, 24.5.2005 Agenda ToP Tunniste lyhyesti Historia lyhyesti RFId:n kartta Aktiivinen tunnistetekniikka Passiivinen tunnistetekniikka /

Lisätiedot

Siirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään. TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager

Siirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään. TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager Siirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager Pohjoismaiden johtava teollisuustarvikkeiden ja komponenttien toimittaja B&B TOOLS pähkinänkuoressa Toimipisteitä

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Logistiikkatoimijoiden Häiriöttömyys: RFID

Logistiikkatoimijoiden Häiriöttömyys: RFID Capturing IDeas Logistiikkatoimijoiden Häiriöttömyys: RFID 14.11.2013 Jari Ovaskainen 1 JOHTAVA RFID-TUNNISTERATKAISUJEN TOIMITTAJA Specialists in industrial RFID tags Designing, Development and Manufacturing

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Teollisuuden 11. säteilyturvallisuuspäivät Helsinki 7.-8.10.2015 Aiheita STUKin uusi opas turvajärjestelyistä http://www.julkari.fi/handle/10024/126376

Lisätiedot

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Johdanto Palvelutarjooma Pakettiratkaisut verkkolaskujen lähettämiseen

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Maventa Connector Käyttöohje

Maventa Connector Käyttöohje Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinnassa on neljän tyyppisiä dokumentteja: Tilaukset, laskut, lähetykset ja hyvityslaskut, Tilaus on ensimmäinen dokumentti, jonka joko ostaja on luonnut

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Aktivointipalvelut - vähemmän paperia, enemmän verkkolaskuja

Aktivointipalvelut - vähemmän paperia, enemmän verkkolaskuja Aktivointipalvelut - vähemmän paperia, enemmän verkkolaskuja Hannu Katila, Marketing Manager Basware Experience User Forum Collaborate. Innovate. Succeed. Australia Denmark Finland France Germany Netherlands

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta

Lisätiedot

Procountor laskutusliittymä

Procountor laskutusliittymä Päiväys: 25.3.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Tarkastanut: Matti Immonen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.2 Liittymän toimintaperiaate... 3 2 Liittymän

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja. Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut

Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja. Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut o Oma esittely; Sirpa Ojansuu V.2000 Lpr kaupunki; ostoreskontran pääkäyttäjä

Lisätiedot

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 1 (6) DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 2 (6) CONTENTS 1. DOCUMENT MANAGER... 3 2. DOCUMENT MANAGER - KUVAUS... 3 2.1 Tuotteet... 4 2.1.1 Data Management... 4 2.1.2 ipost Letter...

Lisätiedot

Sähköinen Express Import -palvelu

Sähköinen Express Import -palvelu Sähköinen Express Import -palvelu opas lähettäjälle TNT:n Express Import -palvelu Käyttäjäystävällinen Express Import -palvelu mytnt:n osana tekee tuontilähetyksen tilauksen entistä helpommaksi Express

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI SQL - KIELI TIETOJEN MUOKKAUS MARKKU SUNI Tarkastellaan tauluissa olevien tietojen muokkausta muokkauskäskyjä: INSERT UPDATE DELETE Kysymys kuuluu: Voiko tietoja muokata

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2)

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) 1. Nykytila...2 1.1 Ostolaskut...2 1.2 Myyntilaskut (tulostuspalvelu)...2 1.3 Palkkalaskelmat (tulostuspalvelu)...2 2. Tavoitetila...2 2.1 Sähköisten ostolaskujen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa

RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid:n tekniikan hyödyntäminen Valion tavaravirroissa RFid Roadshow 2-4.12.2013 Ari Pesonen, Wisteq Oy Wisteq Oy - Established 2004 - Privately Owned - Customer relevant R&D Focus - Several Patents - Local

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Näytelogistiikka Itellan näkökulmasta

Näytelogistiikka Itellan näkökulmasta Näytelogistiikka Itellan näkökulmasta Labquality-päivät 10.2.2012 Pauliina Auveri VAK turvallisuusneuvonantaja Esityksen sisältö Lähettäjän yleiset velvollisuudet s.3 Näytteiden luokitus s. 4-6 Pakkaaminen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

ESIMERKKI :UN3480 LITIUMIONIAKUN PAKKAUS, KUN ERITYISMÄÄRÄYSTÄ 188 ON SOVELLETTU / EXAMPLE: UN3480 LITHIUMIONBATTERY PACKING WHEN SPECIAL PROVISION

ESIMERKKI :UN3480 LITIUMIONIAKUN PAKKAUS, KUN ERITYISMÄÄRÄYSTÄ 188 ON SOVELLETTU / EXAMPLE: UN3480 LITHIUMIONBATTERY PACKING WHEN SPECIAL PROVISION ESIMERKKI :UN3480 LITIUMIONIAKUN PAKKAUS, KUN ERITYISMÄÄRÄYSTÄ 188 ON SOVELLETTU / EXAMPLE: UN3480 LITHIUMIONBATTERY PACKING WHEN SPECIAL PROVISION 188 IS COMPLIED WITH 1 Pakkauslaatikko ja varoituslipuke

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuljetusehtojen liite 11.3

Kuljetusehtojen liite 11.3 Kuljetusehtojen liite 11.3 Tavaroiden kuljetusmääräykset Suomesta Venäjän kautta maihin, joiden rautatiet eivät sovella Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen määräyksiä ja ehtoja eivätkä Sopimusta

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

CLIENT TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA

CLIENT TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA CLIENT k k k k k TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA Sisältö 1. Yleistä CLIENT tiedonsiirto-ja raportointiohjelmasta... 3 2. Asetukset... 4 2.1 Yleiset asetukset... 4 2.2 Raportissa näytettävät sarakkeet...

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sähköpostin arkistointi

Sähköpostin arkistointi Suomen XII liikearkistopäivät 1 12.-13.9.2007 Tampere Sähköpostin arkistointi www.industrialitc.fi 2 Esityksen sisältö Sähköpostiarkistointi osana informaation hallintaa ja ECM-kokonaisuutta Lainsäädäntö

Lisätiedot

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager Näin saat palvelun laadun, nopeuden ja kannattavuuden kohtaamaan varastoissa ja logistiikkakeskuksissa.

Lisätiedot

ValueFrame Laskuhotelli

ValueFrame Laskuhotelli ValueFrame Laskuhotelli ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Harri Kanerva, ValueFrame Oy Esityksen sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Laskuhotelli - taustaa Laskuhotelli-palvelun käyttöönotto Laskuhotelli-palvelun

Lisätiedot

Verkkolaskun haasteisiin vastaaminen Basware e-invoicing Forum 30.11.2011

Verkkolaskun haasteisiin vastaaminen Basware e-invoicing Forum 30.11.2011 Verkkolaskun haasteisiin vastaaminen Basware e-invoicing Forum 30.11.2011 Timo Simell Tiekestä Perustettu 1981 Henkilöstöä 12 Toimii verkostomaisesti Yrittää löytää yhteisymmärryksen julkishallinnon, yritysten

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttöohje

Verkkopalvelun käyttöohje Cheminent Oy 17.5.2005 Verkkopalvelun käyttöohje Sisällysluettelo Rekisteröityminen verkkopalveluun... 1 Kirjautuminen verkkopalveluun... 2 Tuotehaku... 2 Suosikkituotteet... 2 Ostoskori... 2 Tuotteiden

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Helposti sähköiseen laskutukseen. Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö

Helposti sähköiseen laskutukseen. Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö Helposti sähköiseen laskutukseen Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö Helposti sähköiseen laskutukseen Miksi verkkolaskutus kannattaa aloittaa jo tänään? Poista paperilaskut yhtälöstä Ratkaisut lähetykseen

Lisätiedot

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi. Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi. Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi Oletko käyttänyt RFID:tä tänään? Bussikortti Auton avain Kulunvalvonta Lemmikki Lentokentän

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj Seminaariohjelma HUB logistics Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj HUBin palvelutarjooma Toimitusketjun ohjaus- ja kehitysprosessi Hankinta Tuotanto Varastointi Myynti

Lisätiedot

TEKNINEN MÄÄRITTELY. Matkahuollon osoitekorttihaun rajapinta. Ismo Koskinen

TEKNINEN MÄÄRITTELY. Matkahuollon osoitekorttihaun rajapinta. Ismo Koskinen TEKNINEN MÄÄRITTELY Matkahuollon osoitekorttihaun rajapinta Ismo Koskinen Versio 2.2 Päiväys 12.05.2014 Tekijä Ismo Koskinen MUUTOSHISTORIA Versio ja pvm Laatija Muutoksen kuvaus 1.0 / 07.07.2009 Ismo

Lisätiedot

Festo Online Shop käyttöohje. www.festo.fi

Festo Online Shop käyttöohje. www.festo.fi Festo Online Shop käyttöohje www.festo.fi Festo Online Shop käyttöohje Oletko jo tutustunut Festo Online Shopiin? Kannattaa rekisteröityä Online shop käyttäjäksi: Voit tarkistaa hintoja ja toimitusaikoja

Lisätiedot