Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 20/2003 Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri Loppuraportti

2 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2002

3 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jani Granqvist (VTT), Harri Hiljanen (VTT), Antti Permala (VTT), Pasi Mäkinen (CGE&Y), Valtteri Rantala (CGE&Y) ja Aki Siponen (CGE&Y) Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Loppuraportti Tiivistelmä Kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on tavoitearkkitehtuuri, jonka avulla liikenne- ja viestintäministeriö tukee liikennetelematiikan kansallista kehitystä, arvioi yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä ja arkkitehtuurin noudattamista. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri on osa liikenne- ja viestintäministeriön FITSohjelman horisontaalista hankealuetta Liikennetelematiikan palvelujen edellytysten kehittäminen. Arkkitehtuurin tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuuri kuvaa toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin ja puuttumatta yritysten sisäisiin järjestelmiin. Yritys voi verrata nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtökohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Aikatähtäin on vähintään 10 vuotta ja keskeisiltä osiltaan arkkitehtuuri on ikuinen. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Arkkitehtuuri keskittyy tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. Arkkitehtuuri kattaa eri kuljetusmuodot sisältäen tie-, raide-, vesi- ja ilmakuljetukset. Arkkitehtuuri on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut. Arkkitehtuuriin on määritelty tavaran lähettäjän, vastaanottajan, logistiikkapalveluiden tuottajien ja julkishallinnon roolit. Kuvatut tavaraliikenteen prosessialueet ovat suunnittelu, ohjaus, toimitus sekä seuranta ja jäljitys. Tietovirrat käsittävät tavaratilauksen, kuljetussopimuksen, kuljetustilauksen, lähetysluettelon ja kuormanerittelyn ohjaustietoja, seuranta- ja muita tietoja. Looginen arkkitehtuuri sisältää tieto-objektien ja näistä johdettujen tietopalveluiden kuvauksen ja tietojärjestelmäpalveluiden kuvauksen. Tietomalli on kuvattu relaatiokaaviona. Relaatiokaavio kuvaa tietojoukot ja niiden väliset pysyvät suhteet. Tutkimuksessa on tarkasteltu nykytilanteen puutteita ja tarpeita kuvattuun tavoitetilaan nähden. Esille nousi kolme kehittämisaluetta: tietoinfrastruktuurin kehittäminen, tunnistuksen kehittäminen ja prosessien kehittäminen. Eurooppalaisen KAREN-arkkitehtuurin alueen 8 kuvaukset käsittelevät maantieliikenteen osalta samaa ongelma-aluetta. KAREN-arkkitehtuurikuvauksia on käytetty tarkistuslistana sekä toimintojen että tietovirtojen osalta. Avainsanat (asiasanat) telematiikka, arkkitehtuuri, logistiikka, tavaraliikenne, prosessit, standardointi, viitekehys, kehittäminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 20/2003 Kokonaissivumäärä 124 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Jani Granqvist (VTT), Harri Hiljanen (VTT), Antti Permala (VTT), Pasi Mäkinen (CGE&Y), Valtteri Rantala (CGE&Y) ja Aki Siponen (CGE&Y) Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Transport telematics-architecture. Final Report Abstract The national architecture system is a reference architecture through which the Ministry of Transport and Communications supports the national development of the transport telematics, estimates the usefulness of the individual projects and monitors how the architecture is followed. The freight transport telematics architecture is a part of the horizontal project area of the FITS programme Prerequisites for ITS services. The objective of the architecture is to provide the opportunity to improve the organisation s competitive ability on the market in the form of more efficient operations, a more versatile service supply or better compatibility. The architecture describes open interfaces between the actors without binding them to specific technologies and without intervening in the internal systems of companies. An organisation can compare its present operations with a national vision of the target conditions as a starting point for development of its operations, actor-specific architecture or individual systems. The time horizon is at least 10 years and the central parts of the architecture are eternal. The viewpoint of the architecture is the freight and related information flowing through the logistics chain from sender to receiver. The architecture focuses on the processes that are directly related to the transport of goods and on the information flows of these processes. The architecture covers the different modes of transport including road, rail, water and air. The architecture has been described independent of transport mode so that the process components can be collected in actual transport chains. The architecture contains role definitions for the sender, the receiver, the logistics service providers and the public administration. The described process areas of the freight transport are planning, management and control, supply chain operations, and tracking and tracing. The information flows comprise management data, track and trace data and other data related to the goods order, transport agreement, transport order, dispatch note and load specification. The logical architecture contains the description of information objects and the information services that are based on these as well as the description of information system services. The data model has been described as an entity-relationship diagram. This relationship scheme represents the data groups and the permanent relations between them. The study identifies the deficiencies and needs of the present situation compared to the future vision. Three areas for development were defined: information infrastructure, identification and processes. The descriptions of area 8 of the European KAREN architecture describe the same problem area for road transport. The KAREN architecture descriptions have been used as a checklist for both functions and data flows. Keywords Telematics, architecture, logistics, goods transportation, processes, standardisation, framework, development Miscellaneous Serial name and number FITS publications 20/2003 Pages, total 124 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 ESIPUHE Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri on osa liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä FITS-ohjelman läpikulkevaa horisontaalista hanketta Liikennetelematiikan palvelujen edellytysten kehittäminen. Työ on jatkoa tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurista laaditulle esiselvitykselle. Työ käynnistyi alkusyksyllä 2002 ja on nyt päättynyt ylätason arkkitehtuurikuvauksen osalta. Tavaraliikenteen telematiikalla tarkoitetaan lähetys-, kuljetus-, terminaali-, ja vastaanottotoiminnoissa sekä näiden toimintojen suunnittelussa ja ohjaamisessa tarvittavan tiedon tuottamista, käsittelyä ja välittämistä tieto- ja tiedonsiirtotekniikkaa hyödyntäen. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri kuvaa tavarankuljetuksen yleisen prosessin. Näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Prosessi on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut. Keskeistä kuvauksessa on tavarankuljetukseen liittyvien tietovirtojen sekä tietojen, niiden syntymisen ja omistajuuden mallintaminen. Tutkimuksessa on tarkasteltu nykytilanteen puutteita ja tarpeita kuvattuun tavoitetilan prosessiin nähden ja muodostettu näistä priorisoidut kehittämissuunnitelmat. Tutkimuksen on tehnyt työryhmä, jossa ovat olleet mukana Cap Gemini Ernst & Youngista Pasi Mäkinen, Valtteri Rantala ja Aki Siponen sekä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta Jani Granqvist, Harri Hiljanen ja Antti Permala. Tutkimusraportin ovat tarkastaneet yli-insinööri Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä ja tutkija Mikko J. Lehtonen VTT:ltä. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluivat liikenne- ja viestintäministeriöstä Lassi Hilska ja Helena Vänskä, Henric Bladh (Danzas), Kari Litja (Logistiikkayhdistys), Mikko Melasniemi (Teollisuus ja työnantajat), Sven-Gustaf Lindroos (EAN Finland), Pertti Pietikäinen (SKAL), Markku Tilli (AIM Finland), Hannu Vaarama (Vikingline), Sirkka-Liisa Holmberg (VR Cargo), Klaus Katara (Kaupan keskusliitto), Pekka Rautiainen (EP-Logistics Oy), Ilkka Tirkkonen (Kiitolinja), Juha Boman (TNT Finland). Helsingissä maaliskuussa 2003 Lassi Hilska Liikenneneuvos, yksikön päällikkö 5

6 SISÄLTÖ ESIPUHE...5 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Projektin lähtökohdat Arkkitehtuurityön eteneminen Liitynnät muihin liikennetelematiikan arkkitehtuurihankkeisiin Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Eurooppalainen liikennetelematiikan puitearkkitehtuuri KAREN Muut hankkeet ja tutkimukset ARKKITEHTUURIN TAUSTA JA TAVOITTEET Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin visio Arkkitehtuurin tavoitteet ja rajaus Logistiikan trendejä Ulkomaisia esimerkkitapauksia ARKKITEHTUURIN RAKENNE JA KÄYTTÖ Prosessien kuvaus Tietojen kuvaus Tietojärjestelmäpalvelujen kuvaus Tietovarastojen kuvaus Arkkitehtuurin tulkinta Arkkitehtuurin soveltamisen käyttötapaukset Tavaraliikenteen telematiikan palveluja toteuttava organisaatio Arkkitehtuurin omistaja, liikenne- ja viestintäministeriö PROSESSIKUVAUKSET Arkkitehtuurin soveltamisalue ja prosessikartta Pääprosessien tietovirrat Roolit ja toimijat Osaprosessien yksityiskohtaiset kuvaukset Toimitusketjun suunnittelu Toimituksen suunnittelu Toimitusketjun ohjaus prosessi Toimitusketjun seuranta Lähetys

7 4.4.6 Kuljetus Välikäsittely Vastaanotto Viranomaistoiminnot Johtopäätöksiä LOOGINEN ARKKITEHTUURI Tietoarkkitehtuuri Tietomalli Reaalimaailman käsitteet ja tietomalli Seurantatiedon luonteesta Tieto on ennustetta tai faktaa Prosessikomponentit ja tietomalli Tietovirtojen tietojoukot Tietojen luottamuksellisuudesta Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmäpalveluiden integraationäkymä (hajautuskaavio) Tietojärjestelmäpalveluiden määritykset Prosessien käyttämät tietojärjestelmäpalvelut Tietopalvelut Tietopalveluiden määritykset Tietopalveluiden kokonaiskuva / ydinkohdemalli KEHITTÄMISSUUNNITELMA Prosessien puutteet ja kehittämistarpeet Yleistä Tärkeimmät puutteet ja kehittämistarpeet Kaikkia prosesseja koskevat Toimitusprosessi Suunnittelu Ohjaus Seuranta ja jäljitys Kehittämisohjelmat Kehittämisohjelmien koostaminen Tietoinfrastruktuurin kehittäminen Tunnistamisen kehittäminen Prosessien kehittäminen ARKKITEHTUURIN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Toimintaympäristön muutokset Vaatimusten ja tavoitteiden muuttuminen Arkkitehtuurin rajauksen muuttuminen Muutokset toimijoissa

8 7.1.4 Toimintoprosessien muuttuminen Teknologian muutos Teknisten edellytysten parantuminen Uudet standardit Arkkitehtuurin jalkauttaminen Tiedotus Koulutus Kansainvälinen arkkitehtuurityö Ohjaus Esitutkimuksessa osoitetut arkkitehtuurityön jatkovaiheet...99 LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Yritys- ja asiantuntijahaastattelut Liite 2. Työpajoihin osallistuneet henkilöt Liite 3. Kokonaisprosessin prosessikuvaus Liite 4. Tietovirtojen kuvaukset Liite 5. Prosessikomponenttien käyttämät tietojoukot Liite 6. Prosessin tietovirtojen tietojoukot Liite 7. Tietojärjestelmäpalveluiden hajautuskaavio Liite 8. Puutteiden ja kehittämistarpeiden priorisointi työpajassa käsitellyt lausumat 8

9 TIIVISTELMÄ Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri on osa liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämää FITS-ohjelman läpikulkevaa horisontaalista hanketta Liikennetelematiikan palvelujen edellytysten kehittäminen. Liikennetelematiikan eurooppalainen puitearkkitehtuuri KAREN kuvaa tieliikenteen telematiikan kahdeksan toiminnallista aluetta, joista yksi käsittelee tiekuljetusten ja kaluston hallintaa. KAREN-arkkitehtuurin pohjalta on Euroopan maissa kehitetty ja kehitetään kansallisia puitearkkitehtuureja. Suomessa puitearkkitehtuurien kehitys on tehty kahdessa vaiheessa: TETRA-ohjelmaan kuuluneessa tutkimuksessa Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk kuvattiin telemaattiset palvelut henkilöliikenteen osalta ja tavaraliikenteen osalta ne on kuvattu Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurissa. Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri on KAREN-arkkitehtuurin tieliikenteen kuljetusten ja kaluston hallinta -osuutta laajempi, sillä se kattaa kaikki kuljetusmuodot. Arkkitehtuurilla tavoitellaan tehokkuutta Tavaraliikenteen telematiikalla tarkoitetaan lähetys-, kuljetus-, välikäsittely-, ja vastaanottotoiminnoissa sekä näiden toimintojen suunnittelussa ja ohjaamisessa tarvittavan tiedon tuottamista, käsittelyä ja välittämistä tieto- ja tiedonsiirtotekniikkaa hyödyntäen. Arkkitehtuurin tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuuri kuvaa toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin ja puuttumatta yritysten sisäisiin järjestelmiin. Tavaraliikenteen telematiikan arkkitehtuuri keskittyy tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. Näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Prosessit on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut. Keskeistä kuvauksessa on tavarankuljetukseen liittyvien tietovirtojen sekä tietojen, niiden syntymisen ja omistajuuden mallintaminen. Visio Tavoitetilassa, kun tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurissa määritellyt asiat on toteutettu:

10 Yksilöityjen ja tunnistettujen lähetysten, tuotteiden, kuljetuspakkausten ja kuljetusvälineiden sijainnista, sisällöstä sekä olosuhteista voidaan kerätä tietoja reaali-aikaisesti ja hallitusti. Kerätty tieto kyetään yhdistämään suunnitelmatietoon ja jalostamaan tarkoituksenmukaiseen muotoon hyödynnettäväksi prosessin eri osissa sekä jakelemaan tehokkaasti ja ajantasaisesti prosessin toimijoille. Keräämällä, jalostamalla ja jakelemalla tietoa tehokkaasti organisaatiot kykenevät tehostamaan tavarankuljetuksen prosessia, alentamaan operatiivisia kustannuksiaan ja parantamaan logistiikkapalvelujen tarjontaa. Arkkitehtuurin aikatähtäin on vähintään 10 vuotta ja keskeisiltä osiltaan arkkitehtuuri on ikuinen. Tämä tarkoittaa sitä, että arkkitehtuurin kuvaa toimintaa ja toiminnan tarpeita ideaalitilanteessa. Arkkitehtuuri on ohjausväline Arkkitehtuurin tulee ennen kaikkea olla ohjaava ja mahdollistava; se antaa lähtökohdat toimialakohtaisten ja liikennemuotokohtaisten (osa-)arkkitehtuurien kehittämiselle ja se ohjaa alan toimijoita arkkitehtuurin mukaiseen kehittämiseen. Kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on tavoitearkkitehtuuri, jonka avulla liikenne- ja viestintäministeriö tukee kansallista kehitystä liikennetelematiikan alueella, arvioi yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä ja arkkitehtuurin noudattamista. Yritykset puolestaan voivat verrata nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtö-kohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Toimialan globaalisuus, kansainvälisen standardointi- ja harmonisointikehityksen nopea eteneminen ja toimijoiden runsaus tuovat haasteellisuutta tavaraliikenteen telemaattisten palvelujen kehittämiseen. Arkkitehtuurin laatiminen saattaa helpottaa erityisesti pkyritysten liittymistä osaksi tavaraliikenteen laajenevia tietoverkostoja. Arkkitehtuurin toteutukseen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi myös se, kuinka valmiita alan osapuolet ovat sitoutumaan arkkitehtuurin kehittämiseen ja käyttämiseen. Tavaraliikenteen telematiikan arkkitehtuuri tukee erityisesti organisaation yleisen toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin käsittelyä ja kehittämistä, mutta antaa myös rajoitetusti suuntaviivoja yksittäisille järjestelmille. Arkkitehtuurissa on kuvattu tavarankuljetuksen prosessi Toimijoiden osalta arkkitehtuuriin sisältyy lähettäjän, vastaanottajan ja logistiikkapalveluiden tuottajien ja julkishallinnon roolit. Kuvatut tavaraliikenteen prosessit ovat Suunnittelu, Ohjaus, Toimitus sekä Seuranta ja jäljitys. 10

11 Toimitus-prosessissa kuvataan tavaran fyysiseen kuljettamiseen liittyvät toiminnot Lähetys Kuljetus Välikäsittely Vastaanotto-ketjussa. Näistä osaprosesseista voidaan Kuljetus- ja Välikäsittely-prosesseja eri tavoin yhdistelemällä rakentaa erilaisia toimitusketjuja kuvaavat prosessit. Osaprosessien rajapinnat on määritelty niin, että rajapinnassa vaihtuu vastuu kuljetettavasta tavarasta. Ohjaus-prosessin osat liittyvät erittäin kiinteästi vastaaviin Toimitus-prosessin osiin, joten Ohjaus-prosessissa noudatetaan samaa osaprosessijakoa kuin Toimitusprosessissa. Lisäksi Ohjausprosessissa on mukana Toimitusketjun ohjaus. Suunnittelu- sekä Seuranta ja jäljitys -prosesseissa kuvataan sekä logistiikkapalvelujen tuottajan (kuljetusoperaattorin tai välikäsittelyoperaattorin) prosessit että koko toimitusketjusta vastuullisen operaattorin prosessit. Materiaali- ja tietovirrat on erotettu omiin prosesseihinsa: Materiaalivirta kulkee Toimitus-prosessissa toimijalta seuraavalle ja materiaalivirtaa vastaava tietovirta (lähetysluettelo / kuormanerittely) vastaavasti Ohjaus-prosessissa toimijalta seuraavalle. Tämän ohjausprosessissa kulkevan lähetyksen tietoja sisältävän tietovirran lisäksi prosessin peräkkäiset toimijat vaihtavat ohjaustietoja: he tekevät keskenään ohjaussopimuksen, jotta materiaalivirran luovutus ja haltuunotto toimijoiden kesken voidaan hoitaa hallitusti. Koko prosessin toimimisen kannalta on keskeisen tärkeää, että lähetysluettelo-tietovirran tiedot ovat oikeita. Tässä on lähettäjällä suuri vastuu; syntyyhän valtaosa tiedosta Lähetys-prosessissa. Suunnittelu-, Ohjaus- sekä Seuranta ja jäljitys -prosessit ovat hierarkkisia: niissä on selkeästi olemassa sekä koko toimitusketjusta vastaavan toimijan osuus että yksittäisistä palveluista (kuljetusketjun etapeista ja välikäsittelypalveluista) vastaavan toimijan osuus. Näitä kahta roolia käyttämällä on pyritty erottamaan kuljetuskaluston käytön optimointiin keskittyvä toimija (logistiikkapalveluoperaattori) ja koko kuljetuksen optimointiin keskittyvä toimija (toimitusketjuoperaattori) toisistaan. Pääprosessien väliset tietovirrat on luokiteltu niiden sisällön mukaan reaalimaailman käsitteillä kuvattuna. Tietovirrat on luokiteltu tavaratilauksen ja kuljetussopimuksen tietoja sisältäviin. Nämä ovat pääosin tavarankuljetuksen prosessialueeseen ulkopuolelta tulevia tietovirtoja. kuljetustilauksen tietoja sisältäviin tietovirtoihin. lähetysluettelon ja kuormanerittelyn tietoja sisältäviin tietovirtoihin ohjaustietoja sisältäviin tietovirtoihin. Usein ohjaustiedot ovat prosessin / toimijan sisäisiä tietovirtoja. seurantatietoja sisältäviin tietovirtoihin. muihin (luokittelemattomiin) tietovirtoihin. 11

12 Tietojärjestelmien tiedot ja toiminnallisuus on kuvattu palveluarkkitehtuurina Looginen arkkitehtuuri sisältää tietoarkkitehtuurin, tietojoukkojen ja näistä johdettujen tietopalveluiden kuvauksen, ja tietojärjestelmäpalveluiden kuvauksen. Looginen arkkitehtuuri kuvaa rakenteen, joka täyttää käsitteellisen arkkitehtuurin määrittelemät ja mallintamat tarpeet; tarkoituksena on tuoda arkkitehtuurissa käsitteellisellä tasolla (prosesseissa) kuvatut asiat tasolle, jolla voidaan määritellä ne erillisiksi eri tietojärjestelmin toteutettaviksi kokonaisuuksiksi. Teknologiaratkaisuihin ei oteta kantaa, vaan kuvataan kokonaisratkaisun toiminnalliset ja tiedolliset osat. Tietoarkkitehtuurissa kuvataan tietojoukot, niiden keskinäiset suhteet ja niiden suhteet prosessin tietovirtoihin sekä reaalimaailman käsitteisiin, kuten lähetysluetteloon. Lisäksi on hahmoteltu tietojoukkojen tiedon luottamuksellisuustasoja sekä ennakkotiedon ja toteutumatiedon suhdetta. Tavoitetilan vision toteutumiselle on keskeisen tärkeää seurantatiedon kerääminen ja käsittely. Seurantatietoa on kaikki kerätty sisältö-, sijainti-, olosuhde- ja tapahtumatieto. Tietomalli on rakennettu niin, että sisältötiedon avulla saadaan minimoitua tallennettavan sijainti-, olosuhde- ja tapahtumatiedon määrä. Sisältötietoa on tarpeen kerätä vain pistekohtaisesti niistä pisteistä, joissa sisältöön voi tulla muutoksia. On huomattava, että sisältötietoa on kerättävä kaikilta seurantayksikkö-tasoilta: kuljetusvälineestä, kuljetusyksiköstä ja kollista. Tavoitetilaan on vielä matkaa Tutkimuksessa on tarkasteltu nykytilanteen puutteita ja tarpeita kuvattuun tavoitetilaan nähden. Esille nousi kolme kehittämisaluetta: tietoinfrastruktuurin kehittäminen, tunnistuksen kehittäminen ja prosessien kehittäminen. Haastattelujen ja työpajojen yhteydessä kartoitettiin ne asiat, jotka tällä hetkellä puuttuvat kokonaan tai joita täytyy kehittää arkkitehtuurityön kuvaaman tavoitetilan saavuttamiseksi. Prosessikohtaiset puutteet ja kehitystarpeet yhdistettiin kehittämisohjelmiksi. Usein kyseessä on yhteisen tahtotilan löytäminen ja sitoutuminen sen toteuttamiseen. Lisäksi haettiin sopivia vastuutahoja ja muita kehittämisohjelmien aloittamiseen ja toteuttamiseen osallistuvia tahoja. 12

13 1 JOHDANTO 1.1 Projektin lähtökohdat Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri -tutkimus on jatkoa keväällä 2002 tehdylle Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin esiselvitykselle 1. Tutkimus on osa FITS-ohjelman läpikulkevaa horisontaalista hanketta Liikennetelematiikan palvelujen edellytysten kehittäminen. Hanke on jatkoa TETRA-ohjelman hankkeille 7 (Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä), 8 (Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen) ja 9 (Arkkitehtuuri- ja standardointityö). TETRA-ohjelmaan kuuluneessa tutkimuksessa Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk kuvattiin yksitoista henkilöliikenteen telemaattista palvelua. Ohjelmassa tehtiin myös ehdotus arkkitehtuurin tärkeimmistä standardeista rajapinnoista liikennetietojen välittämiseen. Arkkitehtuurista saaduissa lausunnoissa ja arkkitehtuuria käsitelleissä työpajoissa useat organisaatiot esittivät kansallisen arkkitehtuurin laajentamista koskemaan myös tavaraliikennettä. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin kehittämisen esiselvitys käynnistettiin keväällä 2002 selvittämään, onko kansalliselle arkkitehtuurille tarvetta, millä tasolla arkkitehtuurin tulisi olla ja mitkä olisivat arkkitehtuurin painopistealueet. Esiselvityksessä katsottiin tärkeäksi kuvata tavaraliikenteen perusprosessit, käsitteistö ja toimijoiden väliset keskeiset rajapinnat. Esiselvityksen perusteella päätettiin käynnistää varsinainen arkkitehtuurityö. Tutkimus käynnistyi syyskuussa 2002 ja raportti valmistui helmikuussa Arkkitehtuurin suunnitteluun haasteita tuo ennen kaikkea logistisen toimintaverkoston monimuotoisuus. Kun arkkitehtuurilla pyritään kuvaamaan niin maa-, raide-, meri-, kuin ilmakuljetustenkin toimintaprosesseja ja telematiikkatarpeita, oikean tasapainon löytäminen abstraktiotason ja kuvauksen konkreettisuuden välillä sanelee pitkälti lopputuloksen hyvyyden. Toimialan globaalisuus, kansainvälisen standardointi- ja harmonisointikehityksen nopea eteneminen ja toimijoiden runsaus lisäävät tehtävän haasteellisuutta. Arkkitehtuurin laatiminen saattaa helpottaa erityisesti pk-yritysten liittymistä osaksi tavaraliikenteen laajenevia tietoverkostoja. Arkkitehtuurin toteutukseen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi myös se, kuinka valmiita alan osapuolet ovat sitoutumaan arkkitehtuurin kehittämiseen ja käyttämiseen. 1 LVM Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Esiselvitys. FITS-julkaisuja 10/

14 1.2 Arkkitehtuurityön eteneminen Arkkitehtuurityö tehtiin kolmessa vaiheessa: Projektin valmistelu -vaiheessa täydennettiin ja hyväksyttiin projektin työsuunnitelma ja valmisteltiin prosessien työstämistä sekä haastatteluja. Prosessien työstön valmisteluun liittyi tiedon siirto esiselvityksen tekijöiltä. Prosessien työstäminen -vaiheessa projektiryhmä muodosti nykytilaa kuvaavien kertomusten pohjalta tavoitetilan prosessien kuvaukset. Nämä prosessikuvaukset tarkastettiin kahdessa työpajassa joulu-tammikuussa. Arkkitehtuurin yhteenveto -vaiheessa työ jakaantui kahteen osaan: toisaalta kuvattiin tavoitetilan ja nykytilan välistä kuilua kehityskohteiden löytämiseksi, toisaalta viimeisteltiin tavoitetilan prosessien kuvauksia ja tehtiin varsinaista arkkitehtuurikuvausta. Kehityskohteista muodostettiin kehitysohjelmat. Projektin valmistelu Prosessien työstäminen Haastattelut Arkkitehtuurin yhteenveto Työsuunnitelman täydentäminen ja hyväksyminen Tavoiteprosessien valmistelu Arkkitehtuurimalli Arkkitehtuurin lukeminen ja käyttö Arkkitehtuurin päivittäminen Prosessien työstön ja haastattelujen valmistelu Tavoiteprosessien jalostus Validointityöpajat Tavoiteprosessien viimeistely Nykytilan puutteet ja tarpeet Puutteiden ja tarpeiden priorisointi - työpaja Puutteiden ja tarpeiden yhteenveto Kuva 1.1. Arkkitehtuurityön eteneminen. Haastatteluissa kerättiin keskeisten toimijoiden näkemyksiä nykytilasta, tulevaisuuden tavoitetilasta ja tarkastettiin tavoitetilan kuvauksia. 1.3 Liitynnät muihin liikennetelematiikan arkkitehtuurihankkeisiin Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Liikennetelematiikan kansallisessa järjestelmäarkkitehtuurissa, TelemArkissa 2 on kuvattu maantieliikenteen prosesseja ja telemaattisia palveluita. TelemArkissa kuvatuista prosesseista ainakin prosesseilla Häiriönhallinta, Riskikuljetusten hallinta, Tiedotus autoilijoille, Kysynnän ohjaus / Pääsyn säätely ja Liikenteen ohjaus on suoraan liit- 2 LVM B 1/2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmä LVM B 2/2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Kehittämissuunnitelma 14

15 tymä tässä työssä kuvattuihin prosesseihin maantieliikenteen osalta. Lisäksi näyttää siltä, että TelemArkin prosessikuvauksia voidaan varsin pienin muutoksin yleistää koskemaan myös muita liikennemuotoja, joten TelemArkin kuvauksia voidaan pitää myös yleisten liikennemuotoriippumattomien prosessikuvausten lähtökohtana. Tässä työssä ei kuitenkaan laajenneta TelemArkissa kuvattuja prosessikuvauksia liikennemuotoriippumattomiksi kuvauksiksi Eurooppalainen liikennetelematiikan puitearkkitehtuuri KAREN Alunperin liikennetelematiikan eurooppalainen puitearkkitehtuuri on toteutettu EUprojektissa Karen. Karen-projektin työtä jatkaa kaksi projektia FRAME-NET, jonka tavoitteena on tarjota kaikille Euroopassa käynnissä oleville arkkitehtuuriin liittyville hankkeille mahdollisuus kokemusten ja tiedon vaihtamiseen sekä FRAME-S, joka vastaa Euroopan arkkitehtuurin päivityksistä koulutustilaisuuksista ja arkkitehtuurin käytön ajantasaisesta opastamisesta. KAREN 3 kuvaa liikennetelematiikan kahdeksan toiminnallista aluetta, joista yksi käsittelee tavaraliikennettä. KARENin lähtökohtana on maantieliikenne. KARENin alue 8 käsittelee kuljetusten ja kaluston hallintaa keskitetyn logistiikkapalvelukeskuksen lähtökohdista käsin. Arkkitehtuurissa on mallinnettu toiminnot hierarkkisina kaavioina, niiden väliset tietovirrat ja tarvittavat tietovarastot. Alue jakaantuu kolmeen osaan: Osat 8.1 Logistisen ketjun ja kuljetusten hallinta sekä 8.2 Kaluston hallinta käsittelevät logistiikkapalvelukeskuksen toimintoja. Toiminnoista on mallinnettu myös muiden kuljetusmuotojen kuin maantiekuljetuksen käyttö, kuitenkin vain rajapintatasolla. Osa 8.3 Ajoneuvotoimintojen hallinta kuvaa kuljetuksenaikaiset tietovirrat ja informaatiotarpeet. Toiminnot on kuvattu suhteellisen yksityiskohtaisesti neljällä tasolla. Myös tietovirrat on kuvattu hierarkkisina. KAREN-arkkitehtuurin alueen 8 kuvaukset käsittelevät maantieliikenteen osalta täsmälleen samaa ongelma-aluetta kuin mitä tässä työssä käsitellään. KAREN-arkkitehtuurikuvauksia on käytetty tarkistuslistana sekä toimintojen että tietovirtojen osalta Muut hankkeet ja tutkimukset Sähköisen tiedonsiirron kehittämistä vaarallisten aineiden kuljetuksissa viranomaisnäkökulmasta käsitellään liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamassa tutkimuksessa, jonka loppuraportti on ilmestynyt kesällä Työssä tarkastellaan varsinaisesti yksityisen sektorin saavutettavissa olevia hyötyjä vaarallisten aineiden kuljetuksen val- 3 European Communities KAREN European ITS framework architecture. CD-ROM. 4 LVM A 34/2001. Sähköisen tiedonsiirron kehittäminen vaarallisten aineiden kuljetuksissa. 15

16 vontajärjestelmästä. Raportissa otetaan jossain määrin kantaa VAK-kuljetusten valvontajärjestelmän rakenteeseen ja toimijoiden työnjakoon. Logistiikkaputken EDI -tutkimuksessa 5 selvitettiin tavarakauppaan ja tavarankuljetukseen liittyvien asiakirjojen päällekkäisyyttä ja mahdollisuuksia vähentää käytössä olevien asiakirjojen määrää. Tutkimusta on käytetty hyödyksi lähinnä prosessin tietovirtojen sisällön hahmottamisessa. Tässä raportissa on lähtökohdaksi otettu Logistiikkaputken EDI -raportissa esitetyn tavoitetilan mukainen asiakirjojen tietosisältö. 5 LVM A 37/1998. Logistiikkaputken EDI. 16

17 2 ARKKITEHTUURIN TAUSTA JA TAVOITTEET Tässä luvussa kuvataan tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin visio, tavoitteet ja soveltamisalue sekä prosessikartta. Visio kuvaa lyhyesti tavaraliikenteen tavoitetilaa sen jälkeen, kun arkkitehtuurissa määritellyt asiat on toteutettu. Tavoitteet ohjaavat työprosessin etenemistä lopputuloksen käytettävyyden, laadun, sisällön tai rajausten kannalta. Tavaraliikenteen prosessit on kuvattu arkkitehtuurin soveltamisalue -kaaviossa ja prosessikartassa. Arkkitehtuurin soveltamisalue esittää tavaraliikenteen prosessialueen toimintaympäristön ja projektin rajaukset. Prosessikartta on luettelo ylätason prosesseista, niiden tarkoituksesta, rajauksista, edellytyksistä ja mahdollisista toiminnan seurannan mittareista. 2.1 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin visio Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin visio kuvaa tavaraliikenteen tavoitetilaa sen jälkeen, kun arkkitehtuurissa määritellyt asiat on toteutettu. Visio on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 2.1) Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin Visio Yksilöityjen ja tunnistettujen lähetysten, tuotteiden, kuljetuspakkausten ja kuljetusvälineiden sijainnista, sisällöstä sekä olosuhteista voidaan kerätä tietoja reaaliaikaisesti ja hallitusti. Kerätty tieto kyetään yhdistämään suunnitelmatietoon ja jalostamaan tarkoituksenmukaiseen muotoon hyödynnettäväksi prosessin eri osissa sekä jakelemaan tehokkaasti ja ajantasaisesti prosessin toimijoille. Keräämällä, jalostamalla ja jakelemalla tietoa tehokkaasti organisaatiot kykenevät tehostamaan tavarankuljetuksen prosessia, alentamaan operatiivisia kustannuksiaan ja parantamaan logistiikkapalvelujen tarjontaa. Kuva 2.1. Tavaraliikenteen arkkitehtuurin visio. 17

18 Vision perusta on yksittäisten tavaroiden ja tuotteiden, lähetysten, kuljetuspakkausten sekä kuljetusvälineiden tunnistaminen ja tietojen keruu niiden sijainnista, sisällöstä sekä olosuhteista. Tämän tiedon jalostamisella päästään tehostamaan prosesseja, alentamaan operatiivisia kustannuksia ja parantamaan logistiikkapalvelujen tarjontaa. Visio ei ota kantaa siihen, millä mittareilla prosessien tehostumista ja palvelutarjonnan paranemista mitataan. Mittarit voivatkin eri toimijoiden kannalta olla erilaisia. Teollisuudella, kaupalla ja muilla kuljetuspalveluja käyttävillä yrityksillä mittareina voivat olla puhtaasti taloudellisten mittareiden lisäksi läpimenoajat tai turhien kuljetusten väheneminen. Julkisen vallan kannalta mittareina esimerkiksi infrastruktuurin pidentynyt käyttöikä, liikenteen ympäristövaikutusten pieneneminen, yleisen elämän laadun paraneminen tavaraliikenteen tehostumisen seurauksena. 2.2 Arkkitehtuurin tavoitteet ja rajaus Arkkitehtuurin tavoitteita on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 2.2). Tavoitteet ohjaavat työn tekemistä antamalla suuntaviivoja, rajauksia, huomioon otettavia asioita ja kertomalla tavoiteltuja vaikutuksia. Tavoiteltuja seurauksia Arkkitehtuurin tulee antaa sitä hyödyntäville organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuurin tulee ohjata alan toimijat arkkitehtuurissa hahmoteltujen suuntaviivojen mukaiseen kehittämiseen. Arkkitehtuurin tulee antaa lähtökohdat liikennemuotokohtaisten ja toimialakohtaisten arkkitehtuurien kehittämiseen. Kansainvälisen kehityksen huomioivia Arkkitehtuurin tulee olla yhdenmukainen eurooppalaisten referenssiarkkitehtuurien kanssa. Arkkitehtuurin tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon tiedossa ja ennakoitavissa olevat eurooppalaiset ja kansainväliset standardit ja säännökset. Arkkitehtuurin tulee ottaa huomioon tiedossa ja ennakoitavissa oleva eri tavaraliikenteen muodoissa tapahtuva kehitys. Sisältöön vaikuttavia Arkkitehtuurin tulee olla multi-modaalinen l. l. kaikki tavaraliikenne-muodot huomioonottava ja riippumaton eri toimialojen käytäntöjen eroista. Arkkitehtuurin tulee kuvata toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin. Arkkitehtuurin tulee mahdollistaa reaaliaikainen yksittäisen lähetyksen seuranta- ja jäljitystiedon saanti läpi toimitusketjun. Arkkitehtuurin tulee ottaa kantaa tietojen luottamuksellisuuteen ja ja tietoturvallisuuteen prosesseissa. Arkkitehtuurissa ei kuvata asioita, jotka on jo kuvattu Liikennetelematiikan kansallisessa järjestelmäarkkitehtuurissa (TelemArk). Rajaukseen vaikuttavia Arkkitehtuurin tulee kuvata vain tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyvät prosessit ja niiden tietovirrat. Arkkitehtuurin tulee perustua tavarankuljetuksen yleisten prosessien mallintamiseen. Arkkitehtuurin aikatähtäimen tulee olla vähintään 10 vuotta, keskeisiltä osiltaan arkkitehtuurin tulee olla ikuinen. Kuva 2.2. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin tavoitteet. Arkkitehtuurin tulee ennen kaikkea olla ohjaava ja mahdollistava; sen on annettava lähtökohdat toimialakohtaisten ja liikennemuotokohtaisten (osa-)arkkitehtuurien kehittämiselle ja sen tulee ohjata alan toimijoita arkkitehtuurin mukaiseen kehittämiseen. Sisällöllisesti arkkitehtuurin tulee keskittyä vain tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. 18

19 Keskeisenä arkkitehtuurin sisältöön ja muotoon vaikuttavana seikkana on aikatähtäin, jonka tulee olla vähintään 10 vuotta; keskeisiltä osiltaan arkkitehtuurin tulee olla ikuinen. Tämä tarkoittaa sitä, että arkkitehtuurin tulee kuvata toimintaa ja toiminnan tarpeita ideaalitilanteessa. 2.3 Logistiikan trendejä 6 Seuraavassa on käsitelty logistiikan kehitystrendejä siltä osin kun ne vaikuttavat telematiikka-arkkitehtuurin rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Kolme vaikuttavaa asiaa ovat yhteistyö, läpinäkyvyys ja ulkoistaminen. Nämä vaikuttavat yritysten toimintatapoihin ja lisäksi ulkoistaminen muuttaa työnjakoon yritysten välillä. Yhteistyö (Collaboration, Partnership) Toimitusketjujen hallinnan (SCM) alueella merkittävimpiä uusia sovelluksia ovat erilaiset kollaboraation, yhteistyön kehittämiseen tähtäävät toimet. Yhteistyön arvioidaan tulevina vuosina lisääntyvän merkittävästi. Esimerkkejä logistiikkayhteistyötä parantavista menetelmistä ovat CPFR (Collaborative Planning, Forecasting and Replenishment) sekä VMI (Vendor Managed Inventory). Lähtökohtana on tiedon, prosessien ja resurssien jakaminen toimijaverkostossa, esimerkkeinä ennusteiden, kuljetusja varastokapasiteetin jakaminen ketjussa. Yhteistyö vaatii onnistuakseen standardeja ja malleja joita telematiikka-arkkitehtuuri osaltaan tuottaa. Yhteistyö parantaa verkostossa toimivien yritysten kilpailukykyä mm. alentamalla kustannuksia, lyhentämällä läpimenoaikoja ja tuottamalla parempaa palvelua. Yhteistyötä voidaan teknisesti toteuttaa mm. Internet portaalin kautta. Läpinäkyvyys (Supply Chain Visibility, Transparency) Läpinäkyvyys merkitsee sitä, että toimituksien ja tuotteiden sijainti toimitusketjussa voidaan nähdä, samoin tieto (data) on eri osapuolten nähtävissä. Läpinäkyvyys parantaa toimitusketjun hallintaa; tuotteiden toimituksia voidaan ohjata, suunnitella, seuranta kaikissa toimitusketjun osissa. Toimitusten nopeus ja ketteryys paranee ja samalla piiskavaikutus tasaantuu. Poikkeamatilanteiden hallinta on helpompaa kun ketjun eri vaiheet ovat näkyvissä. Hyötyjä ovat mm verkoston toiminnan tehokkuuden paraneminen, esimerkkeinä kustannukset, läpimenoajat ja varastotasot. Strategiat Ulkoistaminen Joka yritys on rakenteeltaan ja toiminnoiltaan erilainen. Ulkoistamiskehitys jatkuu edelleen. Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja ulkoistavat toimintoja myös logistiikan alueella. Arkkitehtuurin täytyy perustua toimijoiden ja prosessien tavoitetilaan, ei 6 CLM Annual Conference

20 yritysten toimintoihin koska yritysten rajapinnat verkostoissa ovat erilaisia ja muuttuvat jatkuvasti. 2.4 Ulkomaisia esimerkkitapauksia 7 Keskitetty tiedon hallinta on näkyvissä monissa eurooppalaisissa hankkeissa joissa on kehitetty tiedon infrastruktuuria ja tiedon hallinnan menetelmiä. Yhteinen piirre näissä on telematiikka-arkkitehtuuri ja keskitetty tiedon hallinta. Seuraavassa on esitetty kolme esimerkkiä jotka kattavat satamat (merikuljetukset), sisävesikuljetukset ja intermodaalit tie/rautatiekuljetukset. IP (Intermodal Portal) -hankkeella on pyritty parantamaan satamien integroitumista kuljetusketjuihin. IP:ssä on harmonisoitu hallinnollisia menettelyjä. Samalla on rakennettu tietoteknisiä työkaluja ja palveluja joilla parannetaan välttämättömien tietojen saamista samoin kuin tiedon jakamista ketjuissa eteenpäin. IP:ssä ideana on, että tieto löytyy yhdestä pisteestä (Single Desk). Tietosisältö kattaa mm. vaaralliset aineet, laivaagentin tiedot, satamapalvelujen tilauksen, ETA-tiedot, kuorma-autokuljetusten tilauksen ja XML viestien määrittelyt. IP on EU:n tutkimushanke. Also Danube -hankkeessa on parannettu sisävesikuljetusten hallintaa. Hallinta perustuu uuteen tietojärjestelmään (Common Source Logistics Database). Järjestelmässä yhdistyvät logistiikan hallinta ja liikenteen hallinta. Järjestelmä sisältää mm tilausten hallinnan, ketjun suunnittelun, seurannan ja poikkeamahallinnan. Järjestelmässä ovat jälkeen käytössä sopimusten hallinta, konttien hallinta, vaarallisten aineiden hallinta ja kuljetusketjun optimointi. Cesar on webbipohjainen teknologia-alusta yhdistettyjen kuljetusten hallintaa varten. Järjestelmä on rakennettu mukana olevien yritysten tietojärjestelmien päälle. Cesar on asiakkaiden suuntaa yhteinen Internet-pohjainen käyttöliittymä. Mukana ovat kuljetusten tilaus (buukkaus), seuranta, poikkeamat ja aikataulut. Taustalla ovat osapuolten väliset sopimukset. Järjestelmää pyörittämään on perustettu yritys. 7 EUTP Clustering Rotterdam, 20

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

EVASERVE Moduuli: Tietovarastot

EVASERVE Moduuli: Tietovarastot EVASERVE Moduuli: Tietovarastot http://www.evaserve.fi Muutoshistoria Versio Päiväys Kommentteja 0.1 8.5.2006 Risto Öörni Ensimmäinen versio 0.2 25.9.2006 Risto Öörni Lisätty mukaan muutoshistoria, taulukkojen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen

Lisätiedot

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN 6AIKA PILOTTI - LIIKENTEEN REAALIAIKAISET RAJAPINNAT LIIRA 27.01.2016 Jukka Lintusaari (esitys) Tampereen Yliopisto Jukka.lintusaari@uta.fi (040-1901332) Marko Luomi projekrpäällikkö

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet

Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet Pilottimuseoiden tapaaminen Leena Furu 14.11.2013 Luetteloinnin kehittäminen Luettelointityöryhmä 16 museoammattilaista ympäri Suomen Päätavoite:

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Tehokkuushyötyjä digitaalisesta liikenteestä? Hyötyjinä käyttäjät, yritykset ja suunnittelijat

Tehokkuushyötyjä digitaalisesta liikenteestä? Hyötyjinä käyttäjät, yritykset ja suunnittelijat Tehokkuushyötyjä digitaalisesta liikenteestä? Hyötyjinä käyttäjät, yritykset ja suunnittelijat Digi Roadshow Kuopio 23.4.2015 Jaakko Rintamäki Ympäristösi parhaat tekijät Sito? 2 Infrajohtamisen konsultointi

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio MERIT ulla.tapaninen@hel.fi smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio 1. Vessel 2. Supply chain City of Helsinki 14.12.2016 2 Meriliikenteen digitalisaatio Älykäs

Lisätiedot

Tulevaisuuden kameravalvontaa SUBITO (Surveillance of Unattended Baggage including Identification and Tracking of the Owner)

Tulevaisuuden kameravalvontaa SUBITO (Surveillance of Unattended Baggage including Identification and Tracking of the Owner) Tulevaisuuden kameravalvontaa SUBITO (Surveillance of Unattended Baggage including Identification and Tracking of the Owner) Turvallisuusmessut 8.9.2010, Tampere Erikoistutkija Jukka Laitinen, VTT 8.9.2010

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa

Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201600212 TIO Öörni Seppo 31.08.2016 JULKINEN Asia Komission julkinen konsultaatio älykkäistä ja yhteentomivista liikennejärjestelmistä EU:ssa Kokous U/E/UTPtunnus

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari

Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari 14.11.2014 Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma Perustuu ICT2015 työryhmän raporttiin 21 polkua kitkattomaan Suomeen

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

<Viitearkkitehtuuri X> Viitearkkitehtuurikuvaus XX.X.201X Versio: 0.X XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Dokumentin tarkoitus... 4 1.2. Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu...

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki 28.10.2003 Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 28.10.2003 # 1 FITS TERMIS

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi:: Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Lähestymistavat - toiminnallinen

Lähestymistavat - toiminnallinen Lähestymistavat - toiminnallinen Systeemiteoreettinen lähestymistapa INPUT PROCESS OUTPUT systeemi on prosessi, joka saa syötteitä ja tuottaa tuloksia systeemi voidaa jakaa osasysteemeihin tietojärjestelmissä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit. KOOTuki-ryhmä Pekka Linna, CSC

Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit. KOOTuki-ryhmä Pekka Linna, CSC Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit KOOTuki-ryhmä 14.12.2015 Pekka Linna, CSC Tausta Korkeakoulut tekevät kasvavassa määrin yhteistyötä opetuksen järjestämisessä sekä tietojärjestelmien

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) - suosituksen julkaisuseminaari 31.03.2014 Jani Ruuskanen / Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Tulevaisuusfoorumi Koli 5.11.2015 Kaija Pöysti Mikä Teollinen internet? Älykkäät tehtaat tuottavat älykkäitä tuotteita ja palveluja Tuottavuuden

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT kokonaisarkkitehtuuri PATINE 18.8.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit,

Lisätiedot

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Riskienhallinta toimitusprojekteissa PVLOGL, Tampere 13.4.2016 Luennoitsijasta Jouko Saikkonen, DI Osastoinsinööri IlmavE 1987 2008 Kaukovalvontatutkahankinta 1987

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta Ari Muhonen ylikirjastonhoitaja 12.5.2011 2011 Kansalliskirjasto Vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta,

Lisätiedot