Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 20/2003 Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri Loppuraportti

2 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2002

3 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jani Granqvist (VTT), Harri Hiljanen (VTT), Antti Permala (VTT), Pasi Mäkinen (CGE&Y), Valtteri Rantala (CGE&Y) ja Aki Siponen (CGE&Y) Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Loppuraportti Tiivistelmä Kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on tavoitearkkitehtuuri, jonka avulla liikenne- ja viestintäministeriö tukee liikennetelematiikan kansallista kehitystä, arvioi yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä ja arkkitehtuurin noudattamista. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri on osa liikenne- ja viestintäministeriön FITSohjelman horisontaalista hankealuetta Liikennetelematiikan palvelujen edellytysten kehittäminen. Arkkitehtuurin tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuuri kuvaa toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin ja puuttumatta yritysten sisäisiin järjestelmiin. Yritys voi verrata nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtökohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Aikatähtäin on vähintään 10 vuotta ja keskeisiltä osiltaan arkkitehtuuri on ikuinen. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Arkkitehtuuri keskittyy tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. Arkkitehtuuri kattaa eri kuljetusmuodot sisältäen tie-, raide-, vesi- ja ilmakuljetukset. Arkkitehtuuri on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut. Arkkitehtuuriin on määritelty tavaran lähettäjän, vastaanottajan, logistiikkapalveluiden tuottajien ja julkishallinnon roolit. Kuvatut tavaraliikenteen prosessialueet ovat suunnittelu, ohjaus, toimitus sekä seuranta ja jäljitys. Tietovirrat käsittävät tavaratilauksen, kuljetussopimuksen, kuljetustilauksen, lähetysluettelon ja kuormanerittelyn ohjaustietoja, seuranta- ja muita tietoja. Looginen arkkitehtuuri sisältää tieto-objektien ja näistä johdettujen tietopalveluiden kuvauksen ja tietojärjestelmäpalveluiden kuvauksen. Tietomalli on kuvattu relaatiokaaviona. Relaatiokaavio kuvaa tietojoukot ja niiden väliset pysyvät suhteet. Tutkimuksessa on tarkasteltu nykytilanteen puutteita ja tarpeita kuvattuun tavoitetilaan nähden. Esille nousi kolme kehittämisaluetta: tietoinfrastruktuurin kehittäminen, tunnistuksen kehittäminen ja prosessien kehittäminen. Eurooppalaisen KAREN-arkkitehtuurin alueen 8 kuvaukset käsittelevät maantieliikenteen osalta samaa ongelma-aluetta. KAREN-arkkitehtuurikuvauksia on käytetty tarkistuslistana sekä toimintojen että tietovirtojen osalta. Avainsanat (asiasanat) telematiikka, arkkitehtuuri, logistiikka, tavaraliikenne, prosessit, standardointi, viitekehys, kehittäminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 20/2003 Kokonaissivumäärä 124 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Jani Granqvist (VTT), Harri Hiljanen (VTT), Antti Permala (VTT), Pasi Mäkinen (CGE&Y), Valtteri Rantala (CGE&Y) ja Aki Siponen (CGE&Y) Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Transport telematics-architecture. Final Report Abstract The national architecture system is a reference architecture through which the Ministry of Transport and Communications supports the national development of the transport telematics, estimates the usefulness of the individual projects and monitors how the architecture is followed. The freight transport telematics architecture is a part of the horizontal project area of the FITS programme Prerequisites for ITS services. The objective of the architecture is to provide the opportunity to improve the organisation s competitive ability on the market in the form of more efficient operations, a more versatile service supply or better compatibility. The architecture describes open interfaces between the actors without binding them to specific technologies and without intervening in the internal systems of companies. An organisation can compare its present operations with a national vision of the target conditions as a starting point for development of its operations, actor-specific architecture or individual systems. The time horizon is at least 10 years and the central parts of the architecture are eternal. The viewpoint of the architecture is the freight and related information flowing through the logistics chain from sender to receiver. The architecture focuses on the processes that are directly related to the transport of goods and on the information flows of these processes. The architecture covers the different modes of transport including road, rail, water and air. The architecture has been described independent of transport mode so that the process components can be collected in actual transport chains. The architecture contains role definitions for the sender, the receiver, the logistics service providers and the public administration. The described process areas of the freight transport are planning, management and control, supply chain operations, and tracking and tracing. The information flows comprise management data, track and trace data and other data related to the goods order, transport agreement, transport order, dispatch note and load specification. The logical architecture contains the description of information objects and the information services that are based on these as well as the description of information system services. The data model has been described as an entity-relationship diagram. This relationship scheme represents the data groups and the permanent relations between them. The study identifies the deficiencies and needs of the present situation compared to the future vision. Three areas for development were defined: information infrastructure, identification and processes. The descriptions of area 8 of the European KAREN architecture describe the same problem area for road transport. The KAREN architecture descriptions have been used as a checklist for both functions and data flows. Keywords Telematics, architecture, logistics, goods transportation, processes, standardisation, framework, development Miscellaneous Serial name and number FITS publications 20/2003 Pages, total 124 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 ESIPUHE Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri on osa liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä FITS-ohjelman läpikulkevaa horisontaalista hanketta Liikennetelematiikan palvelujen edellytysten kehittäminen. Työ on jatkoa tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurista laaditulle esiselvitykselle. Työ käynnistyi alkusyksyllä 2002 ja on nyt päättynyt ylätason arkkitehtuurikuvauksen osalta. Tavaraliikenteen telematiikalla tarkoitetaan lähetys-, kuljetus-, terminaali-, ja vastaanottotoiminnoissa sekä näiden toimintojen suunnittelussa ja ohjaamisessa tarvittavan tiedon tuottamista, käsittelyä ja välittämistä tieto- ja tiedonsiirtotekniikkaa hyödyntäen. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri kuvaa tavarankuljetuksen yleisen prosessin. Näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Prosessi on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut. Keskeistä kuvauksessa on tavarankuljetukseen liittyvien tietovirtojen sekä tietojen, niiden syntymisen ja omistajuuden mallintaminen. Tutkimuksessa on tarkasteltu nykytilanteen puutteita ja tarpeita kuvattuun tavoitetilan prosessiin nähden ja muodostettu näistä priorisoidut kehittämissuunnitelmat. Tutkimuksen on tehnyt työryhmä, jossa ovat olleet mukana Cap Gemini Ernst & Youngista Pasi Mäkinen, Valtteri Rantala ja Aki Siponen sekä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta Jani Granqvist, Harri Hiljanen ja Antti Permala. Tutkimusraportin ovat tarkastaneet yli-insinööri Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä ja tutkija Mikko J. Lehtonen VTT:ltä. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluivat liikenne- ja viestintäministeriöstä Lassi Hilska ja Helena Vänskä, Henric Bladh (Danzas), Kari Litja (Logistiikkayhdistys), Mikko Melasniemi (Teollisuus ja työnantajat), Sven-Gustaf Lindroos (EAN Finland), Pertti Pietikäinen (SKAL), Markku Tilli (AIM Finland), Hannu Vaarama (Vikingline), Sirkka-Liisa Holmberg (VR Cargo), Klaus Katara (Kaupan keskusliitto), Pekka Rautiainen (EP-Logistics Oy), Ilkka Tirkkonen (Kiitolinja), Juha Boman (TNT Finland). Helsingissä maaliskuussa 2003 Lassi Hilska Liikenneneuvos, yksikön päällikkö 5

6 SISÄLTÖ ESIPUHE...5 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Projektin lähtökohdat Arkkitehtuurityön eteneminen Liitynnät muihin liikennetelematiikan arkkitehtuurihankkeisiin Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Eurooppalainen liikennetelematiikan puitearkkitehtuuri KAREN Muut hankkeet ja tutkimukset ARKKITEHTUURIN TAUSTA JA TAVOITTEET Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin visio Arkkitehtuurin tavoitteet ja rajaus Logistiikan trendejä Ulkomaisia esimerkkitapauksia ARKKITEHTUURIN RAKENNE JA KÄYTTÖ Prosessien kuvaus Tietojen kuvaus Tietojärjestelmäpalvelujen kuvaus Tietovarastojen kuvaus Arkkitehtuurin tulkinta Arkkitehtuurin soveltamisen käyttötapaukset Tavaraliikenteen telematiikan palveluja toteuttava organisaatio Arkkitehtuurin omistaja, liikenne- ja viestintäministeriö PROSESSIKUVAUKSET Arkkitehtuurin soveltamisalue ja prosessikartta Pääprosessien tietovirrat Roolit ja toimijat Osaprosessien yksityiskohtaiset kuvaukset Toimitusketjun suunnittelu Toimituksen suunnittelu Toimitusketjun ohjaus prosessi Toimitusketjun seuranta Lähetys

7 4.4.6 Kuljetus Välikäsittely Vastaanotto Viranomaistoiminnot Johtopäätöksiä LOOGINEN ARKKITEHTUURI Tietoarkkitehtuuri Tietomalli Reaalimaailman käsitteet ja tietomalli Seurantatiedon luonteesta Tieto on ennustetta tai faktaa Prosessikomponentit ja tietomalli Tietovirtojen tietojoukot Tietojen luottamuksellisuudesta Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmäpalveluiden integraationäkymä (hajautuskaavio) Tietojärjestelmäpalveluiden määritykset Prosessien käyttämät tietojärjestelmäpalvelut Tietopalvelut Tietopalveluiden määritykset Tietopalveluiden kokonaiskuva / ydinkohdemalli KEHITTÄMISSUUNNITELMA Prosessien puutteet ja kehittämistarpeet Yleistä Tärkeimmät puutteet ja kehittämistarpeet Kaikkia prosesseja koskevat Toimitusprosessi Suunnittelu Ohjaus Seuranta ja jäljitys Kehittämisohjelmat Kehittämisohjelmien koostaminen Tietoinfrastruktuurin kehittäminen Tunnistamisen kehittäminen Prosessien kehittäminen ARKKITEHTUURIN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Toimintaympäristön muutokset Vaatimusten ja tavoitteiden muuttuminen Arkkitehtuurin rajauksen muuttuminen Muutokset toimijoissa

8 7.1.4 Toimintoprosessien muuttuminen Teknologian muutos Teknisten edellytysten parantuminen Uudet standardit Arkkitehtuurin jalkauttaminen Tiedotus Koulutus Kansainvälinen arkkitehtuurityö Ohjaus Esitutkimuksessa osoitetut arkkitehtuurityön jatkovaiheet...99 LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Yritys- ja asiantuntijahaastattelut Liite 2. Työpajoihin osallistuneet henkilöt Liite 3. Kokonaisprosessin prosessikuvaus Liite 4. Tietovirtojen kuvaukset Liite 5. Prosessikomponenttien käyttämät tietojoukot Liite 6. Prosessin tietovirtojen tietojoukot Liite 7. Tietojärjestelmäpalveluiden hajautuskaavio Liite 8. Puutteiden ja kehittämistarpeiden priorisointi työpajassa käsitellyt lausumat 8

9 TIIVISTELMÄ Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri on osa liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämää FITS-ohjelman läpikulkevaa horisontaalista hanketta Liikennetelematiikan palvelujen edellytysten kehittäminen. Liikennetelematiikan eurooppalainen puitearkkitehtuuri KAREN kuvaa tieliikenteen telematiikan kahdeksan toiminnallista aluetta, joista yksi käsittelee tiekuljetusten ja kaluston hallintaa. KAREN-arkkitehtuurin pohjalta on Euroopan maissa kehitetty ja kehitetään kansallisia puitearkkitehtuureja. Suomessa puitearkkitehtuurien kehitys on tehty kahdessa vaiheessa: TETRA-ohjelmaan kuuluneessa tutkimuksessa Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk kuvattiin telemaattiset palvelut henkilöliikenteen osalta ja tavaraliikenteen osalta ne on kuvattu Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurissa. Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuuri on KAREN-arkkitehtuurin tieliikenteen kuljetusten ja kaluston hallinta -osuutta laajempi, sillä se kattaa kaikki kuljetusmuodot. Arkkitehtuurilla tavoitellaan tehokkuutta Tavaraliikenteen telematiikalla tarkoitetaan lähetys-, kuljetus-, välikäsittely-, ja vastaanottotoiminnoissa sekä näiden toimintojen suunnittelussa ja ohjaamisessa tarvittavan tiedon tuottamista, käsittelyä ja välittämistä tieto- ja tiedonsiirtotekniikkaa hyödyntäen. Arkkitehtuurin tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuuri kuvaa toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin ja puuttumatta yritysten sisäisiin järjestelmiin. Tavaraliikenteen telematiikan arkkitehtuuri keskittyy tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. Näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Prosessit on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut. Keskeistä kuvauksessa on tavarankuljetukseen liittyvien tietovirtojen sekä tietojen, niiden syntymisen ja omistajuuden mallintaminen. Visio Tavoitetilassa, kun tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurissa määritellyt asiat on toteutettu:

10 Yksilöityjen ja tunnistettujen lähetysten, tuotteiden, kuljetuspakkausten ja kuljetusvälineiden sijainnista, sisällöstä sekä olosuhteista voidaan kerätä tietoja reaali-aikaisesti ja hallitusti. Kerätty tieto kyetään yhdistämään suunnitelmatietoon ja jalostamaan tarkoituksenmukaiseen muotoon hyödynnettäväksi prosessin eri osissa sekä jakelemaan tehokkaasti ja ajantasaisesti prosessin toimijoille. Keräämällä, jalostamalla ja jakelemalla tietoa tehokkaasti organisaatiot kykenevät tehostamaan tavarankuljetuksen prosessia, alentamaan operatiivisia kustannuksiaan ja parantamaan logistiikkapalvelujen tarjontaa. Arkkitehtuurin aikatähtäin on vähintään 10 vuotta ja keskeisiltä osiltaan arkkitehtuuri on ikuinen. Tämä tarkoittaa sitä, että arkkitehtuurin kuvaa toimintaa ja toiminnan tarpeita ideaalitilanteessa. Arkkitehtuuri on ohjausväline Arkkitehtuurin tulee ennen kaikkea olla ohjaava ja mahdollistava; se antaa lähtökohdat toimialakohtaisten ja liikennemuotokohtaisten (osa-)arkkitehtuurien kehittämiselle ja se ohjaa alan toimijoita arkkitehtuurin mukaiseen kehittämiseen. Kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on tavoitearkkitehtuuri, jonka avulla liikenne- ja viestintäministeriö tukee kansallista kehitystä liikennetelematiikan alueella, arvioi yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä ja arkkitehtuurin noudattamista. Yritykset puolestaan voivat verrata nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtö-kohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Toimialan globaalisuus, kansainvälisen standardointi- ja harmonisointikehityksen nopea eteneminen ja toimijoiden runsaus tuovat haasteellisuutta tavaraliikenteen telemaattisten palvelujen kehittämiseen. Arkkitehtuurin laatiminen saattaa helpottaa erityisesti pkyritysten liittymistä osaksi tavaraliikenteen laajenevia tietoverkostoja. Arkkitehtuurin toteutukseen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi myös se, kuinka valmiita alan osapuolet ovat sitoutumaan arkkitehtuurin kehittämiseen ja käyttämiseen. Tavaraliikenteen telematiikan arkkitehtuuri tukee erityisesti organisaation yleisen toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin käsittelyä ja kehittämistä, mutta antaa myös rajoitetusti suuntaviivoja yksittäisille järjestelmille. Arkkitehtuurissa on kuvattu tavarankuljetuksen prosessi Toimijoiden osalta arkkitehtuuriin sisältyy lähettäjän, vastaanottajan ja logistiikkapalveluiden tuottajien ja julkishallinnon roolit. Kuvatut tavaraliikenteen prosessit ovat Suunnittelu, Ohjaus, Toimitus sekä Seuranta ja jäljitys. 10

11 Toimitus-prosessissa kuvataan tavaran fyysiseen kuljettamiseen liittyvät toiminnot Lähetys Kuljetus Välikäsittely Vastaanotto-ketjussa. Näistä osaprosesseista voidaan Kuljetus- ja Välikäsittely-prosesseja eri tavoin yhdistelemällä rakentaa erilaisia toimitusketjuja kuvaavat prosessit. Osaprosessien rajapinnat on määritelty niin, että rajapinnassa vaihtuu vastuu kuljetettavasta tavarasta. Ohjaus-prosessin osat liittyvät erittäin kiinteästi vastaaviin Toimitus-prosessin osiin, joten Ohjaus-prosessissa noudatetaan samaa osaprosessijakoa kuin Toimitusprosessissa. Lisäksi Ohjausprosessissa on mukana Toimitusketjun ohjaus. Suunnittelu- sekä Seuranta ja jäljitys -prosesseissa kuvataan sekä logistiikkapalvelujen tuottajan (kuljetusoperaattorin tai välikäsittelyoperaattorin) prosessit että koko toimitusketjusta vastuullisen operaattorin prosessit. Materiaali- ja tietovirrat on erotettu omiin prosesseihinsa: Materiaalivirta kulkee Toimitus-prosessissa toimijalta seuraavalle ja materiaalivirtaa vastaava tietovirta (lähetysluettelo / kuormanerittely) vastaavasti Ohjaus-prosessissa toimijalta seuraavalle. Tämän ohjausprosessissa kulkevan lähetyksen tietoja sisältävän tietovirran lisäksi prosessin peräkkäiset toimijat vaihtavat ohjaustietoja: he tekevät keskenään ohjaussopimuksen, jotta materiaalivirran luovutus ja haltuunotto toimijoiden kesken voidaan hoitaa hallitusti. Koko prosessin toimimisen kannalta on keskeisen tärkeää, että lähetysluettelo-tietovirran tiedot ovat oikeita. Tässä on lähettäjällä suuri vastuu; syntyyhän valtaosa tiedosta Lähetys-prosessissa. Suunnittelu-, Ohjaus- sekä Seuranta ja jäljitys -prosessit ovat hierarkkisia: niissä on selkeästi olemassa sekä koko toimitusketjusta vastaavan toimijan osuus että yksittäisistä palveluista (kuljetusketjun etapeista ja välikäsittelypalveluista) vastaavan toimijan osuus. Näitä kahta roolia käyttämällä on pyritty erottamaan kuljetuskaluston käytön optimointiin keskittyvä toimija (logistiikkapalveluoperaattori) ja koko kuljetuksen optimointiin keskittyvä toimija (toimitusketjuoperaattori) toisistaan. Pääprosessien väliset tietovirrat on luokiteltu niiden sisällön mukaan reaalimaailman käsitteillä kuvattuna. Tietovirrat on luokiteltu tavaratilauksen ja kuljetussopimuksen tietoja sisältäviin. Nämä ovat pääosin tavarankuljetuksen prosessialueeseen ulkopuolelta tulevia tietovirtoja. kuljetustilauksen tietoja sisältäviin tietovirtoihin. lähetysluettelon ja kuormanerittelyn tietoja sisältäviin tietovirtoihin ohjaustietoja sisältäviin tietovirtoihin. Usein ohjaustiedot ovat prosessin / toimijan sisäisiä tietovirtoja. seurantatietoja sisältäviin tietovirtoihin. muihin (luokittelemattomiin) tietovirtoihin. 11

12 Tietojärjestelmien tiedot ja toiminnallisuus on kuvattu palveluarkkitehtuurina Looginen arkkitehtuuri sisältää tietoarkkitehtuurin, tietojoukkojen ja näistä johdettujen tietopalveluiden kuvauksen, ja tietojärjestelmäpalveluiden kuvauksen. Looginen arkkitehtuuri kuvaa rakenteen, joka täyttää käsitteellisen arkkitehtuurin määrittelemät ja mallintamat tarpeet; tarkoituksena on tuoda arkkitehtuurissa käsitteellisellä tasolla (prosesseissa) kuvatut asiat tasolle, jolla voidaan määritellä ne erillisiksi eri tietojärjestelmin toteutettaviksi kokonaisuuksiksi. Teknologiaratkaisuihin ei oteta kantaa, vaan kuvataan kokonaisratkaisun toiminnalliset ja tiedolliset osat. Tietoarkkitehtuurissa kuvataan tietojoukot, niiden keskinäiset suhteet ja niiden suhteet prosessin tietovirtoihin sekä reaalimaailman käsitteisiin, kuten lähetysluetteloon. Lisäksi on hahmoteltu tietojoukkojen tiedon luottamuksellisuustasoja sekä ennakkotiedon ja toteutumatiedon suhdetta. Tavoitetilan vision toteutumiselle on keskeisen tärkeää seurantatiedon kerääminen ja käsittely. Seurantatietoa on kaikki kerätty sisältö-, sijainti-, olosuhde- ja tapahtumatieto. Tietomalli on rakennettu niin, että sisältötiedon avulla saadaan minimoitua tallennettavan sijainti-, olosuhde- ja tapahtumatiedon määrä. Sisältötietoa on tarpeen kerätä vain pistekohtaisesti niistä pisteistä, joissa sisältöön voi tulla muutoksia. On huomattava, että sisältötietoa on kerättävä kaikilta seurantayksikkö-tasoilta: kuljetusvälineestä, kuljetusyksiköstä ja kollista. Tavoitetilaan on vielä matkaa Tutkimuksessa on tarkasteltu nykytilanteen puutteita ja tarpeita kuvattuun tavoitetilaan nähden. Esille nousi kolme kehittämisaluetta: tietoinfrastruktuurin kehittäminen, tunnistuksen kehittäminen ja prosessien kehittäminen. Haastattelujen ja työpajojen yhteydessä kartoitettiin ne asiat, jotka tällä hetkellä puuttuvat kokonaan tai joita täytyy kehittää arkkitehtuurityön kuvaaman tavoitetilan saavuttamiseksi. Prosessikohtaiset puutteet ja kehitystarpeet yhdistettiin kehittämisohjelmiksi. Usein kyseessä on yhteisen tahtotilan löytäminen ja sitoutuminen sen toteuttamiseen. Lisäksi haettiin sopivia vastuutahoja ja muita kehittämisohjelmien aloittamiseen ja toteuttamiseen osallistuvia tahoja. 12

13 1 JOHDANTO 1.1 Projektin lähtökohdat Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri -tutkimus on jatkoa keväällä 2002 tehdylle Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin esiselvitykselle 1. Tutkimus on osa FITS-ohjelman läpikulkevaa horisontaalista hanketta Liikennetelematiikan palvelujen edellytysten kehittäminen. Hanke on jatkoa TETRA-ohjelman hankkeille 7 (Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä), 8 (Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen) ja 9 (Arkkitehtuuri- ja standardointityö). TETRA-ohjelmaan kuuluneessa tutkimuksessa Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk kuvattiin yksitoista henkilöliikenteen telemaattista palvelua. Ohjelmassa tehtiin myös ehdotus arkkitehtuurin tärkeimmistä standardeista rajapinnoista liikennetietojen välittämiseen. Arkkitehtuurista saaduissa lausunnoissa ja arkkitehtuuria käsitelleissä työpajoissa useat organisaatiot esittivät kansallisen arkkitehtuurin laajentamista koskemaan myös tavaraliikennettä. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin kehittämisen esiselvitys käynnistettiin keväällä 2002 selvittämään, onko kansalliselle arkkitehtuurille tarvetta, millä tasolla arkkitehtuurin tulisi olla ja mitkä olisivat arkkitehtuurin painopistealueet. Esiselvityksessä katsottiin tärkeäksi kuvata tavaraliikenteen perusprosessit, käsitteistö ja toimijoiden väliset keskeiset rajapinnat. Esiselvityksen perusteella päätettiin käynnistää varsinainen arkkitehtuurityö. Tutkimus käynnistyi syyskuussa 2002 ja raportti valmistui helmikuussa Arkkitehtuurin suunnitteluun haasteita tuo ennen kaikkea logistisen toimintaverkoston monimuotoisuus. Kun arkkitehtuurilla pyritään kuvaamaan niin maa-, raide-, meri-, kuin ilmakuljetustenkin toimintaprosesseja ja telematiikkatarpeita, oikean tasapainon löytäminen abstraktiotason ja kuvauksen konkreettisuuden välillä sanelee pitkälti lopputuloksen hyvyyden. Toimialan globaalisuus, kansainvälisen standardointi- ja harmonisointikehityksen nopea eteneminen ja toimijoiden runsaus lisäävät tehtävän haasteellisuutta. Arkkitehtuurin laatiminen saattaa helpottaa erityisesti pk-yritysten liittymistä osaksi tavaraliikenteen laajenevia tietoverkostoja. Arkkitehtuurin toteutukseen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi myös se, kuinka valmiita alan osapuolet ovat sitoutumaan arkkitehtuurin kehittämiseen ja käyttämiseen. 1 LVM Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Esiselvitys. FITS-julkaisuja 10/

14 1.2 Arkkitehtuurityön eteneminen Arkkitehtuurityö tehtiin kolmessa vaiheessa: Projektin valmistelu -vaiheessa täydennettiin ja hyväksyttiin projektin työsuunnitelma ja valmisteltiin prosessien työstämistä sekä haastatteluja. Prosessien työstön valmisteluun liittyi tiedon siirto esiselvityksen tekijöiltä. Prosessien työstäminen -vaiheessa projektiryhmä muodosti nykytilaa kuvaavien kertomusten pohjalta tavoitetilan prosessien kuvaukset. Nämä prosessikuvaukset tarkastettiin kahdessa työpajassa joulu-tammikuussa. Arkkitehtuurin yhteenveto -vaiheessa työ jakaantui kahteen osaan: toisaalta kuvattiin tavoitetilan ja nykytilan välistä kuilua kehityskohteiden löytämiseksi, toisaalta viimeisteltiin tavoitetilan prosessien kuvauksia ja tehtiin varsinaista arkkitehtuurikuvausta. Kehityskohteista muodostettiin kehitysohjelmat. Projektin valmistelu Prosessien työstäminen Haastattelut Arkkitehtuurin yhteenveto Työsuunnitelman täydentäminen ja hyväksyminen Tavoiteprosessien valmistelu Arkkitehtuurimalli Arkkitehtuurin lukeminen ja käyttö Arkkitehtuurin päivittäminen Prosessien työstön ja haastattelujen valmistelu Tavoiteprosessien jalostus Validointityöpajat Tavoiteprosessien viimeistely Nykytilan puutteet ja tarpeet Puutteiden ja tarpeiden priorisointi - työpaja Puutteiden ja tarpeiden yhteenveto Kuva 1.1. Arkkitehtuurityön eteneminen. Haastatteluissa kerättiin keskeisten toimijoiden näkemyksiä nykytilasta, tulevaisuuden tavoitetilasta ja tarkastettiin tavoitetilan kuvauksia. 1.3 Liitynnät muihin liikennetelematiikan arkkitehtuurihankkeisiin Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Liikennetelematiikan kansallisessa järjestelmäarkkitehtuurissa, TelemArkissa 2 on kuvattu maantieliikenteen prosesseja ja telemaattisia palveluita. TelemArkissa kuvatuista prosesseista ainakin prosesseilla Häiriönhallinta, Riskikuljetusten hallinta, Tiedotus autoilijoille, Kysynnän ohjaus / Pääsyn säätely ja Liikenteen ohjaus on suoraan liit- 2 LVM B 1/2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmä LVM B 2/2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Kehittämissuunnitelma 14

15 tymä tässä työssä kuvattuihin prosesseihin maantieliikenteen osalta. Lisäksi näyttää siltä, että TelemArkin prosessikuvauksia voidaan varsin pienin muutoksin yleistää koskemaan myös muita liikennemuotoja, joten TelemArkin kuvauksia voidaan pitää myös yleisten liikennemuotoriippumattomien prosessikuvausten lähtökohtana. Tässä työssä ei kuitenkaan laajenneta TelemArkissa kuvattuja prosessikuvauksia liikennemuotoriippumattomiksi kuvauksiksi Eurooppalainen liikennetelematiikan puitearkkitehtuuri KAREN Alunperin liikennetelematiikan eurooppalainen puitearkkitehtuuri on toteutettu EUprojektissa Karen. Karen-projektin työtä jatkaa kaksi projektia FRAME-NET, jonka tavoitteena on tarjota kaikille Euroopassa käynnissä oleville arkkitehtuuriin liittyville hankkeille mahdollisuus kokemusten ja tiedon vaihtamiseen sekä FRAME-S, joka vastaa Euroopan arkkitehtuurin päivityksistä koulutustilaisuuksista ja arkkitehtuurin käytön ajantasaisesta opastamisesta. KAREN 3 kuvaa liikennetelematiikan kahdeksan toiminnallista aluetta, joista yksi käsittelee tavaraliikennettä. KARENin lähtökohtana on maantieliikenne. KARENin alue 8 käsittelee kuljetusten ja kaluston hallintaa keskitetyn logistiikkapalvelukeskuksen lähtökohdista käsin. Arkkitehtuurissa on mallinnettu toiminnot hierarkkisina kaavioina, niiden väliset tietovirrat ja tarvittavat tietovarastot. Alue jakaantuu kolmeen osaan: Osat 8.1 Logistisen ketjun ja kuljetusten hallinta sekä 8.2 Kaluston hallinta käsittelevät logistiikkapalvelukeskuksen toimintoja. Toiminnoista on mallinnettu myös muiden kuljetusmuotojen kuin maantiekuljetuksen käyttö, kuitenkin vain rajapintatasolla. Osa 8.3 Ajoneuvotoimintojen hallinta kuvaa kuljetuksenaikaiset tietovirrat ja informaatiotarpeet. Toiminnot on kuvattu suhteellisen yksityiskohtaisesti neljällä tasolla. Myös tietovirrat on kuvattu hierarkkisina. KAREN-arkkitehtuurin alueen 8 kuvaukset käsittelevät maantieliikenteen osalta täsmälleen samaa ongelma-aluetta kuin mitä tässä työssä käsitellään. KAREN-arkkitehtuurikuvauksia on käytetty tarkistuslistana sekä toimintojen että tietovirtojen osalta Muut hankkeet ja tutkimukset Sähköisen tiedonsiirron kehittämistä vaarallisten aineiden kuljetuksissa viranomaisnäkökulmasta käsitellään liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamassa tutkimuksessa, jonka loppuraportti on ilmestynyt kesällä Työssä tarkastellaan varsinaisesti yksityisen sektorin saavutettavissa olevia hyötyjä vaarallisten aineiden kuljetuksen val- 3 European Communities KAREN European ITS framework architecture. CD-ROM. 4 LVM A 34/2001. Sähköisen tiedonsiirron kehittäminen vaarallisten aineiden kuljetuksissa. 15

16 vontajärjestelmästä. Raportissa otetaan jossain määrin kantaa VAK-kuljetusten valvontajärjestelmän rakenteeseen ja toimijoiden työnjakoon. Logistiikkaputken EDI -tutkimuksessa 5 selvitettiin tavarakauppaan ja tavarankuljetukseen liittyvien asiakirjojen päällekkäisyyttä ja mahdollisuuksia vähentää käytössä olevien asiakirjojen määrää. Tutkimusta on käytetty hyödyksi lähinnä prosessin tietovirtojen sisällön hahmottamisessa. Tässä raportissa on lähtökohdaksi otettu Logistiikkaputken EDI -raportissa esitetyn tavoitetilan mukainen asiakirjojen tietosisältö. 5 LVM A 37/1998. Logistiikkaputken EDI. 16

17 2 ARKKITEHTUURIN TAUSTA JA TAVOITTEET Tässä luvussa kuvataan tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin visio, tavoitteet ja soveltamisalue sekä prosessikartta. Visio kuvaa lyhyesti tavaraliikenteen tavoitetilaa sen jälkeen, kun arkkitehtuurissa määritellyt asiat on toteutettu. Tavoitteet ohjaavat työprosessin etenemistä lopputuloksen käytettävyyden, laadun, sisällön tai rajausten kannalta. Tavaraliikenteen prosessit on kuvattu arkkitehtuurin soveltamisalue -kaaviossa ja prosessikartassa. Arkkitehtuurin soveltamisalue esittää tavaraliikenteen prosessialueen toimintaympäristön ja projektin rajaukset. Prosessikartta on luettelo ylätason prosesseista, niiden tarkoituksesta, rajauksista, edellytyksistä ja mahdollisista toiminnan seurannan mittareista. 2.1 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin visio Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin visio kuvaa tavaraliikenteen tavoitetilaa sen jälkeen, kun arkkitehtuurissa määritellyt asiat on toteutettu. Visio on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 2.1) Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin Visio Yksilöityjen ja tunnistettujen lähetysten, tuotteiden, kuljetuspakkausten ja kuljetusvälineiden sijainnista, sisällöstä sekä olosuhteista voidaan kerätä tietoja reaaliaikaisesti ja hallitusti. Kerätty tieto kyetään yhdistämään suunnitelmatietoon ja jalostamaan tarkoituksenmukaiseen muotoon hyödynnettäväksi prosessin eri osissa sekä jakelemaan tehokkaasti ja ajantasaisesti prosessin toimijoille. Keräämällä, jalostamalla ja jakelemalla tietoa tehokkaasti organisaatiot kykenevät tehostamaan tavarankuljetuksen prosessia, alentamaan operatiivisia kustannuksiaan ja parantamaan logistiikkapalvelujen tarjontaa. Kuva 2.1. Tavaraliikenteen arkkitehtuurin visio. 17

18 Vision perusta on yksittäisten tavaroiden ja tuotteiden, lähetysten, kuljetuspakkausten sekä kuljetusvälineiden tunnistaminen ja tietojen keruu niiden sijainnista, sisällöstä sekä olosuhteista. Tämän tiedon jalostamisella päästään tehostamaan prosesseja, alentamaan operatiivisia kustannuksia ja parantamaan logistiikkapalvelujen tarjontaa. Visio ei ota kantaa siihen, millä mittareilla prosessien tehostumista ja palvelutarjonnan paranemista mitataan. Mittarit voivatkin eri toimijoiden kannalta olla erilaisia. Teollisuudella, kaupalla ja muilla kuljetuspalveluja käyttävillä yrityksillä mittareina voivat olla puhtaasti taloudellisten mittareiden lisäksi läpimenoajat tai turhien kuljetusten väheneminen. Julkisen vallan kannalta mittareina esimerkiksi infrastruktuurin pidentynyt käyttöikä, liikenteen ympäristövaikutusten pieneneminen, yleisen elämän laadun paraneminen tavaraliikenteen tehostumisen seurauksena. 2.2 Arkkitehtuurin tavoitteet ja rajaus Arkkitehtuurin tavoitteita on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 2.2). Tavoitteet ohjaavat työn tekemistä antamalla suuntaviivoja, rajauksia, huomioon otettavia asioita ja kertomalla tavoiteltuja vaikutuksia. Tavoiteltuja seurauksia Arkkitehtuurin tulee antaa sitä hyödyntäville organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuurin tulee ohjata alan toimijat arkkitehtuurissa hahmoteltujen suuntaviivojen mukaiseen kehittämiseen. Arkkitehtuurin tulee antaa lähtökohdat liikennemuotokohtaisten ja toimialakohtaisten arkkitehtuurien kehittämiseen. Kansainvälisen kehityksen huomioivia Arkkitehtuurin tulee olla yhdenmukainen eurooppalaisten referenssiarkkitehtuurien kanssa. Arkkitehtuurin tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon tiedossa ja ennakoitavissa olevat eurooppalaiset ja kansainväliset standardit ja säännökset. Arkkitehtuurin tulee ottaa huomioon tiedossa ja ennakoitavissa oleva eri tavaraliikenteen muodoissa tapahtuva kehitys. Sisältöön vaikuttavia Arkkitehtuurin tulee olla multi-modaalinen l. l. kaikki tavaraliikenne-muodot huomioonottava ja riippumaton eri toimialojen käytäntöjen eroista. Arkkitehtuurin tulee kuvata toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin. Arkkitehtuurin tulee mahdollistaa reaaliaikainen yksittäisen lähetyksen seuranta- ja jäljitystiedon saanti läpi toimitusketjun. Arkkitehtuurin tulee ottaa kantaa tietojen luottamuksellisuuteen ja ja tietoturvallisuuteen prosesseissa. Arkkitehtuurissa ei kuvata asioita, jotka on jo kuvattu Liikennetelematiikan kansallisessa järjestelmäarkkitehtuurissa (TelemArk). Rajaukseen vaikuttavia Arkkitehtuurin tulee kuvata vain tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyvät prosessit ja niiden tietovirrat. Arkkitehtuurin tulee perustua tavarankuljetuksen yleisten prosessien mallintamiseen. Arkkitehtuurin aikatähtäimen tulee olla vähintään 10 vuotta, keskeisiltä osiltaan arkkitehtuurin tulee olla ikuinen. Kuva 2.2. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin tavoitteet. Arkkitehtuurin tulee ennen kaikkea olla ohjaava ja mahdollistava; sen on annettava lähtökohdat toimialakohtaisten ja liikennemuotokohtaisten (osa-)arkkitehtuurien kehittämiselle ja sen tulee ohjata alan toimijoita arkkitehtuurin mukaiseen kehittämiseen. Sisällöllisesti arkkitehtuurin tulee keskittyä vain tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. 18

19 Keskeisenä arkkitehtuurin sisältöön ja muotoon vaikuttavana seikkana on aikatähtäin, jonka tulee olla vähintään 10 vuotta; keskeisiltä osiltaan arkkitehtuurin tulee olla ikuinen. Tämä tarkoittaa sitä, että arkkitehtuurin tulee kuvata toimintaa ja toiminnan tarpeita ideaalitilanteessa. 2.3 Logistiikan trendejä 6 Seuraavassa on käsitelty logistiikan kehitystrendejä siltä osin kun ne vaikuttavat telematiikka-arkkitehtuurin rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Kolme vaikuttavaa asiaa ovat yhteistyö, läpinäkyvyys ja ulkoistaminen. Nämä vaikuttavat yritysten toimintatapoihin ja lisäksi ulkoistaminen muuttaa työnjakoon yritysten välillä. Yhteistyö (Collaboration, Partnership) Toimitusketjujen hallinnan (SCM) alueella merkittävimpiä uusia sovelluksia ovat erilaiset kollaboraation, yhteistyön kehittämiseen tähtäävät toimet. Yhteistyön arvioidaan tulevina vuosina lisääntyvän merkittävästi. Esimerkkejä logistiikkayhteistyötä parantavista menetelmistä ovat CPFR (Collaborative Planning, Forecasting and Replenishment) sekä VMI (Vendor Managed Inventory). Lähtökohtana on tiedon, prosessien ja resurssien jakaminen toimijaverkostossa, esimerkkeinä ennusteiden, kuljetusja varastokapasiteetin jakaminen ketjussa. Yhteistyö vaatii onnistuakseen standardeja ja malleja joita telematiikka-arkkitehtuuri osaltaan tuottaa. Yhteistyö parantaa verkostossa toimivien yritysten kilpailukykyä mm. alentamalla kustannuksia, lyhentämällä läpimenoaikoja ja tuottamalla parempaa palvelua. Yhteistyötä voidaan teknisesti toteuttaa mm. Internet portaalin kautta. Läpinäkyvyys (Supply Chain Visibility, Transparency) Läpinäkyvyys merkitsee sitä, että toimituksien ja tuotteiden sijainti toimitusketjussa voidaan nähdä, samoin tieto (data) on eri osapuolten nähtävissä. Läpinäkyvyys parantaa toimitusketjun hallintaa; tuotteiden toimituksia voidaan ohjata, suunnitella, seuranta kaikissa toimitusketjun osissa. Toimitusten nopeus ja ketteryys paranee ja samalla piiskavaikutus tasaantuu. Poikkeamatilanteiden hallinta on helpompaa kun ketjun eri vaiheet ovat näkyvissä. Hyötyjä ovat mm verkoston toiminnan tehokkuuden paraneminen, esimerkkeinä kustannukset, läpimenoajat ja varastotasot. Strategiat Ulkoistaminen Joka yritys on rakenteeltaan ja toiminnoiltaan erilainen. Ulkoistamiskehitys jatkuu edelleen. Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja ulkoistavat toimintoja myös logistiikan alueella. Arkkitehtuurin täytyy perustua toimijoiden ja prosessien tavoitetilaan, ei 6 CLM Annual Conference

20 yritysten toimintoihin koska yritysten rajapinnat verkostoissa ovat erilaisia ja muuttuvat jatkuvasti. 2.4 Ulkomaisia esimerkkitapauksia 7 Keskitetty tiedon hallinta on näkyvissä monissa eurooppalaisissa hankkeissa joissa on kehitetty tiedon infrastruktuuria ja tiedon hallinnan menetelmiä. Yhteinen piirre näissä on telematiikka-arkkitehtuuri ja keskitetty tiedon hallinta. Seuraavassa on esitetty kolme esimerkkiä jotka kattavat satamat (merikuljetukset), sisävesikuljetukset ja intermodaalit tie/rautatiekuljetukset. IP (Intermodal Portal) -hankkeella on pyritty parantamaan satamien integroitumista kuljetusketjuihin. IP:ssä on harmonisoitu hallinnollisia menettelyjä. Samalla on rakennettu tietoteknisiä työkaluja ja palveluja joilla parannetaan välttämättömien tietojen saamista samoin kuin tiedon jakamista ketjuissa eteenpäin. IP:ssä ideana on, että tieto löytyy yhdestä pisteestä (Single Desk). Tietosisältö kattaa mm. vaaralliset aineet, laivaagentin tiedot, satamapalvelujen tilauksen, ETA-tiedot, kuorma-autokuljetusten tilauksen ja XML viestien määrittelyt. IP on EU:n tutkimushanke. Also Danube -hankkeessa on parannettu sisävesikuljetusten hallintaa. Hallinta perustuu uuteen tietojärjestelmään (Common Source Logistics Database). Järjestelmässä yhdistyvät logistiikan hallinta ja liikenteen hallinta. Järjestelmä sisältää mm tilausten hallinnan, ketjun suunnittelun, seurannan ja poikkeamahallinnan. Järjestelmässä ovat jälkeen käytössä sopimusten hallinta, konttien hallinta, vaarallisten aineiden hallinta ja kuljetusketjun optimointi. Cesar on webbipohjainen teknologia-alusta yhdistettyjen kuljetusten hallintaa varten. Järjestelmä on rakennettu mukana olevien yritysten tietojärjestelmien päälle. Cesar on asiakkaiden suuntaa yhteinen Internet-pohjainen käyttöliittymä. Mukana ovat kuljetusten tilaus (buukkaus), seuranta, poikkeamat ja aikataulut. Taustalla ovat osapuolten väliset sopimukset. Järjestelmää pyörittämään on perustettu yritys. 7 EUTP Clustering Rotterdam, 20

FITS-julkaisuja 20/2003. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Loppuraportti

FITS-julkaisuja 20/2003. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Loppuraportti FITS-julkaisuja 20/2003 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Loppuraportti FITS-julkaisuja 20/2003 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Loppuraportti ISBN 951-723-881-9 FITS-julkaisuja Helsinki

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA -

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikenne- ja viestintäministeriön työpaja 21.9.2000 Sisällys 1 Työpajan agenda...3 2 TelemArk-yleisesittely...4

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

EVASERVE Moduuli: Järjestelmäanalyysi

EVASERVE Moduuli: Järjestelmäanalyysi EVASERVE Moduuli: Järjestelmäanalyysi http://www.evaserve.fi Muutoshistoria: Versio Päivämäärä Tekijät Kommentit 0.2 0.9 2.6.2006 28.6.2006 M. Lehtonen M. Lehtonen toinen luonnos viimeinen luonnos SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu

Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu Japanin malli Suomeen ja internetiin Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu SCM-Scorecard 25.5.2005 Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab Perustettu

Lisätiedot

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan

Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuorma-alustat yhteistyöllä hallintaan Kuljetusalustojen hallinta- ja jäljitettävyysprojekti Esiselvitys- ja määrittelyvaihe Hannu Pelkonen Oy EDI Management Finland Ltd Projektin lähtökohdat Konkreettisena

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Arkkitehtuuriohjaus tietojärjestelmäuudistuksessa, case Fimlab Laboratoriot

Arkkitehtuuriohjaus tietojärjestelmäuudistuksessa, case Fimlab Laboratoriot Arkkitehtuuriohjaus tietojärjestelmäuudistuksessa, case Fimlab Laboratoriot Sähköisten palveluiden ARKKITEHTUURI- JA RAKENNUSTOIMISTO Terhi Vesanen, johtava konsultti Carita Savin, palveluarkkitehti Muutokset

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 9.4.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 9.4.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto Lassi Hilska Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto Lassi Hilska Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 4.9.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 4.9.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

RAKENNETUN(OMAISUUDEN( DIGITALISAATIO

RAKENNETUN(OMAISUUDEN( DIGITALISAATIO RAKENNETUN(OMAISUUDEN( DIGITALISAATIO TOMI%HENTTINEN Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland,%puheenjohtaja ABOUT ME TOMI HENTTINEN M.Sc. (Archit.) SAFA buildingsmart Finland, Chair Gravicon Oy, Founder,

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Pekka Leviäkangas, VR-Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa, VTT Yhdyskuntatekniikka Pasi Mäkinen, CapGemini Oy Jari Oinas, Traficon Oy

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Tiivistelmäraportti Liikenneministeriö Helsinki, 2000 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino,

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN 6AIKA PILOTTI - LIIKENTEEN REAALIAIKAISET RAJAPINNAT LIIRA 27.01.2016 Jukka Lintusaari (esitys) Tampereen Yliopisto Jukka.lintusaari@uta.fi (040-1901332) Marko Luomi projekrpäällikkö

Lisätiedot

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma Ehdotusvaiheessa tehdään alustava pilottisuunnitelma. Yksityiskohtainen

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin

Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Arkkitehtuurityöpajat FITS-piloteille ja hankkeille 29.08.2002 1 (7) Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Aika 29.8.2002 klo. 9.00 16.00 Paikka VTT, Oulu,

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 27/2003. Standardoitu kolliosoitelappu

FITS-julkaisuja 27/2003. Standardoitu kolliosoitelappu FITS-julkaisuja 27/2003 Standardoitu kolliosoitelappu FITS-julkaisuja 27/2003 Standardoitu kolliosoitelappu ISBN 951-723-888-6 FITS-julkaisuja Helsinki 2003 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Miljardiluokan tuottavuusloikka. reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin

Miljardiluokan tuottavuusloikka. reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin Miljardiluokan tuottavuusloikka reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin Reaaliaikainen talous uusi paradigma Keskeiset piirteet: Internal 1. Automatisoidaan kaupallisia ja hallinnollisia tietovirtoja maksimaalisesti

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa

GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. Projektiesittely: Uudet Synkka-tuotetietopalvelut 4. Projektiesittely: GS1 GLS

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

SE Mäkinen Logistics Luhtaanmäki. Suomeen uusi täyden palvelun ajoneuvologistiikkakeskus

SE Mäkinen Logistics Luhtaanmäki. Suomeen uusi täyden palvelun ajoneuvologistiikkakeskus SE Mäkinen Logistics Luhtaanmäki Suomeen uusi täyden palvelun ajoneuvologistiikkakeskus SE Mäkinen Logistics Luhtaanmäki täyden palvelun ajoneuvologistiikkakeskus autokaupan matemaattisessa keskipisteessä

Lisätiedot

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009 4.9. ja 11.9.2009 1 Asiakkaiden nykyiset sanomaliikenneyhteydet Tulliin Nykytilassa sanomaliikenneyhteydet Tullin asiakkaiden tietojärjestelmistä Tullin sovelluksiin välillä hoidetaan operaattoreiden kautta,

Lisätiedot

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin.

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin. Liikennetelematiikan arkkitehtuuri HelpDesk HelpDesk Liikennetelematiikan arkkitehtuuri (TelemArk) kuvaa tärkeimmät henkilö- ja tavaraliikenteen telematiikan prosessit. Prosesseja ovat esimerkiksi tiedotus

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sisältö Taustaa Tavoite Lähtökohta Tuotokset Prosessien kuvaaminen esimerkkinä lasten päivähoito

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot