Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014. InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo"

Transkriptio

1 1 (18) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Luonnos Jarkko Savolainen (JSa), Maria Kuuhimo(MarKu), Ehdotus Jarkko Savolainen (JSa) Huomautukset (määrittely / toteutus / dokumentointi) raportointiluonnos kommenteille ehdotus hyväksyttäväksi Maria Kuuhimo (MarKu) Ehdotus Tuula Hakkarainen (THa) arviointisapluunan päivitys, ehdotus hyväksyttäväksi Hyväksytty AP5

2 2 (18) SISÄLTÖ 1 Johdanto Tausta Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Pilotin tavoitteet Hankkeessa pilotoivat asiat Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Pilotin dokumentointi Pilotin kulku Tietotekninen ympäristö Prosessikuvaus InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Johtopäätökset Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi / Arviointisapluuna Jatkotoimenpiteet Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Liite B Arviointisapluunan kategoriat ja valmiustasot... 18

3 3 (18) 1 Johdanto 1.1 Tausta Lentoasemantien eritasoliittymän tukimuurien pilottiprojekti on osa A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä tehtävää tietomallintamisen kehitys- ja pilotointityötä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n tavoitteena pilottiprojekteissa oli sillan tietomallipohjainen suunnitteluprosessin kehittäminen, siltasuunnittelijan mallinnustyökalujen määrittelyt, uusien sovellusten testaukset, soveltaminen ja käyttöönotto. Pilottikohteita valittiin toteutettavaksi neljä; Nybron sillan uusiminen (Kristiinankaupunki), Kehä III Lentoasemantien tukimuurit ja S143 Karhumäen ylikulkukäytävä sekä Vt4-Vt7 kehäsillat S6 ja S12. Valituista kohteista kehäsillat S6 ja S12 jäivät toteuttamatta, sillä ne päädyttiin korvaamaan vaihtoehtoisella ratkaisulla. Kaikilla kohteilla oli jokin erityispiirre, minkä vuoksi ne valittiin pilottikohteiksi. Tavoitteena oli koekäyttää ja kehittää olemassa olevia ja uusia työkaluja ja menetelmiä. Tukimuureissa erityispiirteinä olivat mallinnuksen kannalta vaikea geometria ja poikkileikkaus. Muurien sijaintiin ja korkeuteen vaikuttavat kaksi eri väylää ja ne liittyvät lisäksi molemmilta puolilta myös hankkeeseen kuuluvan rakennettavan sillan maatukeen. Yksi iso tavoite oli väylän ja silta- ja taitorakenteiden suunnitelmien yhdistäminen sekä avoimeen tiedonsiirtoon perustuva kokeilu suunnittelutiedon siirtämisestä mittaus- ja koneohjausjärjestelmiin. Kaikille pilottikohteille asetettiin yhteiseksi tavoitteeksi se, että niistä ei tuotettaisi lainkaan perinteisiä piirustuksia. Näin myös pääasiassa toimittiin urakkatarjousvaiheessa. Joitain detaljipiirustuksia oli tarkoituksenmukaisempaa esittää perinteisinä 2D-CAD-suunnitelmina. Tähän liittyen huomiota päätettiin kiinnittää myös suunnitelmien tarkastamiseen tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa, sillä perinteisesti suunnitelmat on tarkastettu 2D-piirustuksista. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Lentoasemantien alueen urakassa Lentoasemantien yhteyteen rakennetaan kaksi uutta eritasoliittymää: Lentoasemantien ja Tikkurilantien eritasoliittymät. Uusien liittymien myötä pääliikennevirrat pääsevät kulkemaan katkotta Lentoasemantien ja Kehä III:n sekä Lentoasemantien ja Tikkurilantien välillä. Myös Pakkalan eritasoliittymän ramppijärjestelyjä muutetaan liikenteen sujuvoittamiseksi. Kehä III:lle tehdään lisäkaista Tuusulanväylän ja Lentoasemantien välille. Tikkurilantielle ramppien päihin rakennetaan liikennevalot. Alueen maankäyttö kytketään Kehä III:een Lentoasemantien eteläosan ja Virkatien järjestelyjen, kuten paikalle rakennettavan kiertoliittymän kautta. Lisäksi alueelle rakennetaan linjaautopysäkit kevyen liikenteen yhteyksineen, ja alueen muuta kevyen liikenteen verkkoa täydennetään. Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistettiin A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä helmikuussa 2012 ja tukimuurien osalta alkuvuodesta Tukimuurit 101 ja 106 sijoittuvat Lentoasemantien eritasoliittymään. Tukimuuri 101 jakaantuu kahteen osaan. Tukimuurin alkuosa (Lentoasemantien länsipuolinen osa) sijaitsee rampin R1 vasemmalla puolella alkaen rampin paalulta n. 540 ja päättyen Lentoasemantiellä olevan Silvastin risteyssillan maatukeen. Tukimuurin loppuosa (Lentoasemantien itäpuolinen osa) sijaitsee rampin R3 vasemmalla puolella alkaen Silvastin risteyssillan maatuelta ja päättyen rampin paalulle n. 76. Tukimuuri 106 sijaitsee rampin R1 oikealla puolella alkaen rampin paalulta n. 590 ja päättyen rampin paalulle n Tukimuurit ovat tyypiltään paikallavalettuja teräsbetonisia tukimuureja. Tukimuurin 101 etupinta molemmissa osissa on kallistettu 4:1 kaltevuudella rampille päin ja takapinta kaltevuudella 8:1. Tukimuurin 106 takapinta on suora ja etupinta on kallistettu kaltevuudella 8:1.

4 4 (18) Hankkeen toteuttajaksi on valittu Graniittirakennus Kallio, ja rakennustyöt on aloitettu elokuussa Tukimuurien osalta rakentaminen on kirjoittamishetkellä juuri käynnistymässä. Kuva 1. Havainnekuva tukimuurien Tekla Structures -mallista 1.3 Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Sillan tilaaja: Liikennevirasto / Antti Koski Vantaan kaupunki / Henry Westlin Pilotin tilaajat ja yhteistyökumppanit: Infra FINBIM, Oulun Yliopisto, 5d-Silta3 Sillan suunnittelija ja pilotin veturi: Projektipäällikkö Antti Jussila Suunnittelija Jari Kolkka Pääsuunnittelija / sisäinen tarkastaja Antti Jussila Suunnitelmien tarkastaja LiVi (sisäisenä tarkastuksena) Kari Niemi (Suunnitelmien hyväksyjä LiVi Antti Rytkönen) Geotekninen pääsuunnittelija Jari Nousiainen Sillan tietomallintamisen yhdyshenkilö Mauri Kuvaja Sillan tietomallin tekeminen Jarkko Savolainen, Maria Kuuhimo, Eero Särkkä Tietomallintamisen ohjaus Jarkko Savolainen Yhteistyökumppanit: Urakoitsija Graniittirakennus Kallio Oy Raudoitetoimittaja Celsa Steel Service

5 5 (18) 2 Pilotin tavoitteet 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat Hankkeen tärkeimmät pilotoinnin tavoitteet liittyivät vaikeiden geometrioiden mallintamisen ja tietomallin laajamittaisen hyödyntämisen kehittämiseen. Tukimuurit soveltuivat pilotoitavaksi hyvin, koska mallinnusteknisesti vaikeasta geometriastaan huolimatta ne ovat selkeä kokonaisuus ja rakenteena yksinkertaisia. Tämän toivottiin soveltuvan hyvin myös mallipohjaiseen urakkakyselyyn ja rakentamiseen. Hankkeen rakennesuunnitteluvaiheessa kehitetyt pilotoinnin kohteet lyhyesti ovat: o Tekla Civil -mallin ja Tekla Structures -mallin yhdistäminen o Mallinnustyökalujen kehittäminen o Väylärakentamisen koneohjauskokeilu Rakentamisvaiheessa pilotoitavia asioita ovat o Mallipohjainen urakkatarjouskysely o Mallin laajamittainen hyödyntäminen työmaalla 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Hankkeen tärkeimmät pilotoinnin tavoitteet liittyivät tietomallin laajamittaisen hyödyntämiseen kehittämiseen elinkaaren suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa. Hankkeen kehitysaskeleet ja riskit kulkevat ainakin tässä vaiheessa käsi kädessä, ja lähes kaikkiin kehitysaskeleisiin sisältyy joitakin riskejä. Siltojen ja taitorakenteiden suunnittelussa on lähtötietoriippuvuuksia väyläsuunnitteluun. Hankkeissa infran eri toimialojen suunnittelu kuitenkin etenee samanaikaisesti. Mallipohjaisen rakennesuunnittelun osalta vaatimukset lähtötiedoillekin ovat tarkemmat kuin perinteisessä suunnittelussa. Tämä täytyy ottaa suunnittelun vaiheistuksessa huomioon, jotta kaikki osapuolet saavat tarvitsemansa lähtötiedot oikeaaikaisesti. Silta- ja taitorakenteet ovat yhä ainakin tässä hankkeessa käytetyillä ohjelmistoilla mallinnusteknisesti vaikeita. Kokemuksen myötä mahdollisesti eteen tulevia ongelmia pystyy arvioimaan, mutta aina uusia työkaluja ja työtapoja kehittäessä kaikkia mahdollisia rajoituksia ei voi ennalta nähdä. Käytännön mallinnustyössä työkalujen rajoitukset ja niiden kierto vaativat jossain määrin luovuutta, jotta lopputuloksesta saataisiin halutun kaltainen. Tähän liittyy sekä aikataulu- että laaturiskejä. Tarkastusmenettettelyjä mallipohjaisesti on jo tehty, mutta suhteellisen vähän. Mallin sisältöön, tiedostoformaattiin, käytettyihin ohjelmistoihin ja tarkastajien tietotekniseen taitoon liittyy vielä riskejä. Suunnittelun osalta mallinnus ei enää ole uusi asia ja sisäisen tarkastuksen onnistumisessa ei ole suuria ongelmia. Koneohjausmallien käytössä urakoinnin osalta on havaittu selkeitä aikataulu- ja laatuhyötyjä. Tämä asettaa kuitenkin myös väylämallintamiselle aiempaa tarkemmat vaatimukset. Koneohjausmallit täytyy tehdä jatkuviksi ja viimeistellä sellaiseen tasoon jota ei ole perinteisillä menetelmillä vaadittu. Virheet koneohjausmalleissa siirtyvät automaattisesti rakentamiseen ja osittain ohjelmistot koneohjausmallien tarkastamiseen ovat vielä puutteellisia. Suunnittelun vaatimusten tiukentuminen ja ohjelmistojen ja formaattien muutokset aiheuttavat sekä aikataulu- että laaturiskejä.

6 6 (18) Tietomallin laajamittaisen hyödyntämisen edistäminen vaatii osittaista perinteisistä 2d-piirustuksista luopumista. Samalla tämä on hankkeen kannalta suuri riski, sillä uudet toimintatavat aiheuttavat hankaluuksia muun muassa sopimusmenettelyihin. Uusi menettelytapa aiheuttaa myös suunnittelijalle aluksi lisätyötä. Urakkatarjouskyselyyn ja rakentamiseen liittyy lisäksi suuria riskejä liittyen formaatteihin, ohjelmistoihin ja urakoitsijan tietotekniseen taitoon sekä käytettävissä oleviin ohjelmistoihin. Natiiviformaatti palvelisi parhaiten urakkakyselyä ja rakentamista, mutta ei voida olettaa että kaikilla urakoitsijoilla olisi juuri tietyt ohjelmistot käytössään. Avoimiin formaatteihin liittyy kuitenkin riskejä tiedon siirtymisestä tai sen löydettävyydestä. Monimutkaisempien kohteiden rakentaminen muulla kuin natiivimalleilla lienee käytännössä jotain vaikean ja mahdottoman väliltä. 3 Pilotin dokumentointi 3.1 Pilotin kulku Tekla Civil -mallin ja Tekla Structures -mallin yhdistäminen Edellisissä hankkeissa on kokeiltu kolmea erilaista tapaa siirtää väylä- ja maakerrospintoja. Siirtotavoissa on hyvät ja huonot puolensa, eikä mikään niistä ole täydellinen. Tekla on kehittänyt suunnitelmatietojen siirtämiseksi Tekla Civilistä Tekla Structuresiin oman työkalun, mikä tuo halutut pinnat Civilistä Structuresiin natiiviobjekteina. Testattaessa työkalua todettiin sen olevan hankala käyttää väylä- ja mallikoordinaatiston välisessä muunnoksessa. Toinen iso haaste työkalun käytössä todettiin olevan se, että työkalu lukee pinnat suoraan Civilin mallikansiosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Civil mallikansion on oltava samassa verkossa kuin Structures mallin. Tämä ei ole ongelma kun kohdetta suunnitellaan yhden suunnittelutoimiston sisällä, mutta jos väylän suunnittelu kuuluu toiselle suunnittelutoimistolle, on työkalun käyttö lähes mahdotonta Civil mallikansion siirtämiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Työkalun hyvä puoli verrattuna muihin tapoihin on että sillä ainakin teoriassa väyläaineiston voi halutessaan tuodessa konvertoida IFC-tiedostoksi. Joissain tapauksissa tästä voi olla apua, etenkin tapauksissa joissa väyläpintojen tuonti kolmioverkkona natiiviosina saattaisi luoda kymmeniä tuhansia objekteja malliin. Lisäksi Teklan oma työkalu on tällä hetkellä ainoa tapa jolla Tekla Structuresista voi siirtää rakenteiden pintoja Tekla Civiliin. Käytännössä tämän suuntaisessa siirrossa työkalussa on vielä liikaa rajoitteita, jotta sitä voitaisiin kunnolla hyödyntää käytännön työssä. Aiemmin väylä- ja maakerrospintojen siirrossa on käytetty dwg-tiedostoa joka on tuotu referenssiksi malliin. Koordinaattimuunnos aiheuttaa kuitenkin jonkin verran riskejä ja ylimääräistä työtä. Toisaalta referenssiä voi olla mallissa jonkin verran helpompi käsitellä, mutta mahdolliset muokkaukset siihen on tehtävä mallin ulkopuolella. Maanpintojen ja väyläsuunnitelmien pintojen siirtäminen natiivimuodossa Structures malliin nähtiin kuitenkin tarpeelliseksi projekteissa, minkä vuoksi päädyttiin kehittämään oma työkalu niiden siirtämiseksi. Työkalu siirtää pintatiedon avoimen tiedonsiirtoformaatin (LandXML) kautta, eikä ole näin ollen sidottu vain yhteen väyläsuunnitteluohjelmistoon. Työkalu kehitettiin käyttäjien toiveiden mukaisesti, jolloin siitä saatiin juuri sellainen kuin haluttiin. Tukimuuri ei geometrialtaan noudata suoraan mitään liittyvien väylien linjaa. Tukimuurin linjaus suunniteltiin alustavasti Tekla Civilissä. Muurin yläreuna noudattaa osittain rampin reunaa, mutta rampin muuttuvan poikkileikkauksen takia yläreunan korkoa säädettiin myös jonkin verran käsin. Muurin etupinta piti saada samaan tasoon muuriin liittyvän Silvastin rs:n maatuen kanssa. Etupinnan

7 7 (18) kaltevuuden takia muurin reunapalkin sijaintiin vaikuttaa myös muurin korkeus. Tukimuurin reunapalkin sijainti määrittyi näin epätyypillisesti etupintojen kautta. Koska muurin poikkileikkaus vaikutti reunapalkin linjaukseen, käytettiin tässä dwg-tiedostoja ja maatuen korkoja ja iteroitiin geometriaa sopivaksi yhdessä väyläsuunnittelijan kanssa. Mallinnustyökalujen kehittäminen Tekla Structuresin paikalliskoordinaatiston ja maantieteellisen koordinaatiston yhteys on ollut ongelma väyläympäristön rakenteissa. Aiemmin suunnittelijoilla on ollut käytössään omia ratkaisuja koordinaattimuunnostiedon tallentamiseen. Tekla Structuresin suomi-ympäristöön versiossa 18 lisätty FI-Koordinaatisto UDA-välilehti on harmonisoinut tilannetta niin, että nyt sama välilehti on käytössä kaikilla Tekla Structuresia käyttävillä suunnittelijoilla. Muunnosparametrien löytyessä yhdestä paikasta mallin projektitiedoista, voidaan ne asettaa projektin alussa ja hyödyntää niitä eri työkaluissa. FI- Koordinaatiston päälle on tämän hankkeen aikana sekä siirretty omia käytössä jo olleita työkaluja sekä rakennettu uusia. Muunnosparametrit toimivat työkaluissa molempiin suuntiin. Koordinaattipisteraporteilla ja templateilla saadaan mallin pisteitä luetteloitua todellisessa koordinaatistossa. Väylätietojen siirrossa taas LandXML-tiedoston koordinaatit muunnetaan parametrien mukaan automaattisesti mallin paikalliskoordinaatistoon. Väyläympäristön esteettisyyteen on Lentoasemantien projektissa panostettu. Kummassakin tukimuurissa on pinnassa epäsäännöllinen kuviointi. Tukimuurin 101 pintaan tulee metallirimat, jotka lähtevät tiheällä jaolla tukimuurin päistä ja harvenevat kohti keskikohtaa. Muurin 106 pinta kuvioidaan epäsäännöllisellä jaolla olevilla urituksilla. Olemassa ollutta kaiteiden luontiin tehtyä työkalua muokattiin hankkeessa niin, että sillä pystyttiin luomaan myös muita objekteja halutulla jaolla referenssilinjoja pitkin. Tukimuurien pinnat ovat sekä kaarevat että myös kaltevat ja ilman aputyökaluja jokainen rima tai ura olisi pitänyt yksitellen mallintaa. Kuva 2. Tukimuurin 106 etupinnan epäsäännöllinen uritus Väylärakentamisen koneohjauskokeilu Hankkeen suunnittelutoimeksiannossa edellytettiin väylien koneohjausmallien tuottamista. Yksittäisissä pienissä hankkeissa malleja on aiemminkin kokeiltu, mutta ei tässä mittakaavassa. Koneohjausmallit tehtiin kaikkien väylien osalta päällysrakenteen ylä- ja alapinnoista sekä kantavan ja jakavan kerroksen pinnoista.

8 8 (18) Koneohjausmallien tuotanto edellyttää jo suunnitteluvaiheessa perinteisiin totuttuihin tapoihin verrattuna tarkempaa mallinnusta. Hankkeen koneohjausmallit tehtiin rakennussuunnitelman valmistumisen jälkeen ja mallia jouduttiin jonkin verran siistimään toteutusmallien tekovaiheessa. Tekla on kehittänyt Civil-ohjelman työkaluja koneohjausmallien tekoon ja pääasiassa työkalut ovat toimineet hyvin. Civilin uutta ominaisuutta taiteviivojen välisten rakojen korjaukseen ei voitu tässä hankkeessa hyödyntää koska näin monimutkaisessa tapauksessa se ei toiminut toivotusti. Rakoja korjattiin mallissa manuaalisesti. Koneohjausmallit tuotettiin pääasiassa InfraFINBIM mallinnusvaatimusten mukaisesti. Pintatieto toimitettiin nimikkeistön mukaisesti organisoituna mutta taiteviivoissa tätä ei käytetty koska hankkeen suunnittelu oli alkanut ja rakennetyypit tehty jo ennen mallinnusvaatimusten julkaisua. Rakentaminen on aloitettu ja koneohjausmalleja on käytetty eikä niiden kanssa ole ilmennyt suuria ongelmia. Urakkakysely ja rakentaminen tietomallista Suurin muutos perinteisiin tapoihin tässä projektissa oli urakkakyselyn ja rakentamisen sopiminen tehtäväksi tietomallin avulla. Urakkakyselyssä aineistona tukimuurien osalta toimitettiin o IFC-malli ja tietomalliselostus o Yleiskuva o Rakennussuunnitelmaselostus o Määräluettelo (ei-sitova) o Geopiirustukset perinteisinä 2d-piirustuksina Kuva 3. Mallista tuotettu yleiskuva Urakoitsija on tarjousvaiheessa käyttänyt Tekla Bimsightia mallipohjaiseen aineistoon tutustumiseen.

9 9 (18) Tukimuurien rakentaminen on alkamassa. Aineistona urakoitsijalle on sovittu toimitettavaksi IFC-malli, sekä todellisessa koordinaatistossa oleva 3d-dwg malli mahdollisten työtä tukevien piirustusten tekemiseksi sekä paikalleenmittausta varten. Myös natiivimallia on tarjottu, mutta urakoitsijalla ei ainakaan tällä työmaalla ole mahdollisuuksia sitä hyödyntää. Raudoitetoimittaja valmistaa raudoitukset käyttäen vain natiivimallia. 3.2 Tietotekninen ympäristö Käytetyt ohjelmistot o Tekla Structures 18.0 ja lisäosat o Tekla Civil o Tekla Bimsight o Autodesk Autocad o Autodesk Civil3d Mallinnuksessa käytetyt formaatit o Tekla Structures 18.0 natiivi o IFC o LandXML o Dwg o Xls Projektissa tukimuurien ja liittyvän sillan maatuen ja kannen suunnittelu tehtiin Tekla Structuresilla. Tässä yhteydessä käytettiin eri mallinnuksen vaiheissa hyväksi lähtötietona IFC-, LandXML-, dwgmalleja sekä Excel-tiedostoja. Väyläsuunnittelu hankkeessa tehtiin Tekla Civilillä, josta toimitettiin lähtöaineistoja tukimuurien suunnitteluun LandXML-, dwg- ja excel-taulukkomuodoissa. Urakoitsija käyttää hankkeessa Tekla Bimsightia ja Autodesk Civil3d:tä. Urakoitsijalle aineistoa on toimitettu IFC- ja dwg-formaateissa. Raudoitetoimittaja käyttää Tekla Structuresia, ja aineistoa toimittajalle on toimitettu natiivimuodossa.

10 10 (18) Kuva 4. Silvastin risteyssillan kansi ja maatuki liittyvät tukimuureihin (tukimuurit natiiviformaatissa, maatuki ja kansi IFC-referenssinä) 3.3 Prosessikuvaus Kuva 2. Hankkeen tiedonsiirron prosessikaavio

11 11 (18) 3.4 InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Hankkeessa nimikkeistöjä käytettiin varsin vähän. Laajaa mallin organisointia esimerkiksi Class -jaon mukaan ei katsottu tarpeelliseksi sillä tukimuureissa rakenneosia on vähän verraten siltarakenteeseen. Malli organisoitiin pääasiassa nimen mukaan. Nimiattribuutin käyttö nähtiin helpoimmaksi tavaksi käsitellä mallia myös Tekla Bimsightissa. LiVin Siltojen tietomalliohje ei tässä projektissa palvellut kovinkaan kattavasti sillä taitorakenteiden, kuten tukimuurien mallintamista ohje ei käsittele lainkaan. 4 Johtopäätökset 4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet Pääasiassa pilotin tavoitteet saavutettiin. Osa kokemuksista jää rakentamisaikataulun myötä tämän raportin ulkopuolelle, mutta pilottiprojektissa tehty työ tarjoaa hyvän pohjan tehdyn tietomallin laajamittaiselle hyödyntämiselle. Käytännön mallinnuksen työkaluissa on tapahtunut kehitystä, mutta ne ovat yhä puutteellisia. Vaikeat geometriat aiheuttavat paljon lisätyötä ohjelmistojen rajoitusten kiertämisessä. Pilotin tavoitteista työkalukehityksellä on voitu jonkin verran vastata tähän, mutta kaikesta huolimatta käsityötä on vielä paljon. Silta- ja taitorakenteiden suunnittelussa hyödynnetään laajasti väyläsuunnittelijalta saatavia aineistoja. Kun rakenteiden suunnittelu tapahtuu mallipohjaisesti, vaaditaan lähtötiedoilta myös tarkempaa sisältöä verrattuna perinteiseen suunnitteluun. Jotta siltaan liittyvän väylän suunnitelmat saadaan siltasuunnittelijan käyttöön tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuustasoltaan riittävänä tulee väyläsuunnittelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä kehittää entisestään. Kun molemmilla osapuolilla on tiedossa molempien tarpeet tietomallille, vältytään väärinkäsityksiltä ja saadaan aikaan yhdistelmämalli joka palvelee läpi projektin. Väylämallien yhdistäminen siltamallien kanssa oli yksi pilotin tavoitteista ja teknisesti tässä onnistuttiin hyvin. Työkalukehityksellä saatiin parannettua tiedonsiirron helppoutta ja luotettavuutta. Jotta uusien työkalujen kehittämiseltä toimistokohtaisesti vältyttäisiin tulevaisuudessa, tulisi ohjelmistotoimittajan kehittää jo olemassa olevien, tarpeelliseksi todettujen työkalujen ominaisuuksia suunnittelutoimistoista saatavien kokemusten perusteella. Avoimeen tiedonsiirtoformaattiin perustuvat työkalut toimivat eri suunnittelutoimistojen välillä tehtävässä suunnittelutyössä parhaiten ollessaan ohjelmistoriippumattomia. Koneohjauskokeilun sisältö laajeni pilotin suunnittelun jälkeen jo kokeilua suuremmaksi askeleeksi ja siinä onnistuttiin hyvin. Rakentamisessa avoimet formaatit ovat kuitenkin osin puutteellisia. Monet näihin formaatteihin liittyvät ohjelmat ovat tarkoitettu pääasiassa mallin visuaaliseen tarkasteluun tai mallien yhdistelyyn, mutta etenkin monimutkaisemmissa kohteissa urakoitsijat tarvitsevat vielä työpiirustuksia, joiden tuottaminen ei avoimen formaatin malleista ole mahdollista. Työtä tukevat piirustukset on käytännössä pakko tehdä natiivimallista, jonka käyttö vaatii urakoitsijalta sekä rahallista panostusta että ohjelmistoteknistä tietämystä. Tietomalliosaamisen kasvattaminen ja tietomallien käsittelyvalmiuden parantaminen tilaajaosapuolien, urakoitsijoiden ja konepajojen keskuudessa on kriittisen tärkeää alan kehittymisen kannalta.

12 12 (18) Tulevaisuudessa työkaluja tulee kehittää edelleen näitä osapuolia ja heidän tarpeitaan enemmän tukevaksi. 4.2 Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi / Arviointisapluuna Infra FINBIM hanketta varten VTT on kehittänyt arviointisapluunan, jonka avulla arvioidaan pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksia. Arviointisapluuna on jaettu 11 kategoriaan ja kussakin kategoriassa on kuusi valmiustasoa. Arvioitavat kategoriat ovat seuraavat: A: Procurement and delivery method B: BIM skills C: Project participant roles D: Process description E: Initial data F: BIM scope G: GIS-BIM integration H: Geometric modelling I: OpenBIM/Standards J: Information delivery management K: As-built information Arviointisapluunaa käytetään eri pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksien vertailuun ja haasteellisuuden arviointiin sekä tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen todentamisessa. Arviointisapluunan kategoriat ja niiden valmiustasot on esitetty liitteessä B. Infra FINBIM hankkeen alussa arviointisapluunan avulla määriteltiin infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytila ja hankkeen jälkeinen tavoitetila. Tulokset on esitetty kuvissa 3 ja 4. Määrittely tehtiin esteidenpoistoryhmässä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Kimmo Laatunen Harri Mäkelä Antti Karjalainen Juha Liukas Tapani Toivanen Rauno Heikkilä Juha Hyvärinen Tarja Mäkeläinen VR Track Oy Innogeo Oy WSP Oy Sito Lemminkäinen Oyj Oulun yliopisto VTT VTT

13 13 (18) Kuva 3. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytilasta arviointisapluunan kategorioiden perusteella ennen Infra FINBIM hanketta. Kuva 4. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen tavoitetilasta Infra FINBIM hankkeen jälkeen. Arviointisapluunatutkimus on tehty pilottihankkeiden loppuvaiheessa tai hankkeiden päättymisen jälkeen haastattelututkimuksena. Haastattelussa pilottien vastuuhenkilöt ovat arvioineet pilottien tason oman näkemyksensä mukaisesti. A-Insinöörit Oy:n 5DSilta-pilotteja (18_5DSilta_Nybro, 28_5DSilta_Karhumäen ylikulkusilta ja 29_5DSilta_Kehä III Lentoasemantien tukimuurit) käsiteltiin

14 14 (18) tässä haastattelussa yhtenä kokonaisuutena. Näiden pilottien arvioinnin tekivät Mauri Kuvaja, Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen ja Mikko Hyyrynen A-Insinöörit Oy:stä. Haastattelun tulokset on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. A-Insinöörit Oy:n 5DSilta-pilottien tulokset. Tuloksista nähdään, että A-Insinöörit Oy:n 5DSilta-piloteissa saavutettu taso ylittää infra-alan yleisen lähtötason yhdeksässä kategoriassa (A C, E J). Esteidenpoistoryhmän asettama tavoitetila saavutettiin tai ylitettiin neljässä kategoriassa (B, C, E ja H). Tämä on signaali siitä, että pilottiin sitoutuneet tahot ovat ottaneet merkittäviä askelia kohti infrarakentamisen tietomallipohjaista tulevaisuutta. Tavoitetilaa alemmalle tasolle jäätiin kuudessa kategoriassa (A, D, F, G, I ja J). Haastavimmalta näistä vaikuttaa arviointisapluunan perusteella kategoria D (process description), jossa ollaan valmiustasolla 2 (viitteellinen prosessikuvaus) 1. Muiden kategorioiden (A, F, G, I ja J) osalta valmiustaso (3) lähestyy esteidenpoistoryhmän määrittelemää tavoitetasoa (4). Kategoria K (as-built information) ei ole relevantti näissä piloteissa, koska hankkeet eivät ole vielä vaiheessa, jossa toteumatietoa olisi käytettävissä, eikä toteumamalli ole pilotoinnin kohteena. Tämä näkyy kuvassa 5 kategorian K arvona 0. 1 Haastattelussa toukokuussa 2013 kategoria D arvioitiin valmiustasolle 1, koska prosessikuvausta ei tuolloin vielä ollut tehty. Arviointisapluuna päivitettiin vastaamaan tämän raportin tilannetta (valmiustaso 2) maaliskuussa 2014.

15 15 (18) 4.3 Jatkotoimenpiteet Yrityksen mallintamiskäytäntöjen kannalta projekti koettiin kokonaisuutta yleisesti kehittävänä. Hankkeen yhteydessä oli mahdollista kehittää ja jatkokehittää työkaluja ja mallinnuksen toimintatapoja. Jatkossa aktiivinen yhteys myös ohjelmistotoimittajien kanssa on tärkeää. Infra FINBIMin tulisi kartoittaa erityisesti mallipohjaisen tiedonsiirron tarpeita ja mahdollisuuksia sekä parantaa mallipohjaisen suunnittelun edellytyksiä. Tähän liittyy monia koko rakentamishanketta koskevia kehityskohtia, kuten tilaamisen käytännöt, arkistoinnin haasteet, suunnittelun tehtävänannon rajaukset yms. Jatkoa varten on kirjattu muun muassa seuraavat kehityskohteet: o Yrityksessä on aloitettu sisäisenä kehittämisprojektina opinnäytetyö, joka keskittyy nimenomaan tietomallintamisen ohjeistamiseen. o On lähdetty sisäisesti selvittämään hitsaustyökalujen laajamittaista hyödyntämistä mallintamisessa. o Avoimiin tiedonsiirtoformaatteihin perustuvaa tiedonsiirtoa tullaan tutkimaan tarkemmin tulevaisuudessa myös muiden projektien kohdalla. o Tulevaisuudessa tarvitaan infra-, geo- ja siltasuunnittelijoiden yhä tiiviimpää yhteistyötä. Urakoitsijan osalta jatkotoimenpiteet jäävät avoimiksi, mutta jo rakentamisen edetessä saadaan kokemuksia rakentamisen onnistumisesta vain tietomallin avulla. Näin omia käytäntöjä voidaan paremmin rakentamista palvelevaksi.

16 LIITE A 16 (18) Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Taulukko 1. Pilotin nimi Yhteenveto pilotista Kehä III Lentoasemantien tukimuurit. Lentoasemantien tukimuurit Pilotin tyyppi Silta- ja taitorakenteiden suunnittelu Pilottihankkeen kuvaus Taitorakenteiden tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakentamisen kehittäminen Aikataulu 12/ /2013 Toteutusmuoto Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Tietomallipohjainen suunnittelu kokonaisuutena Väyläympäristön eri rakenteiden yhdistäminen Tietomallipohjainen urakkakysely ja rakentaminen Pilotin veturi: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Hankkeen tilaajat ja yhteistyötahot: Liikennevirasto, Vantaan kaupunki, Graniittirakennus Kallio Oy, Celsa Steel Service Oy Pilotin tilaajat ja yhteistyötahot: Infra FINBIM, Oulun Yliopisto, 5d-Silta3 Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Käytettävä ohjelmisto: Tekla Structures 18.0 Hankkeen suunnitteluvaiheessa kehitetyt pilotoinnin kohteet - Väylän osalta 3D-rakennemallin kehittäminen - Tekla Civil -mallin ja Tekla Structures -mallin yhdistäminen - Siltojen ja taitorakenteiden tietomallintamisen kehittäminen - Mallipohjaisen tuotannon kehittäminen Tietomallin hankkeessa käyttö Rakentamisvaiheessa kehitetyt pilotoinnin kohteet - Mallipohjainen urakkatarjouskysely - Mallin laajamittainen hyödyntäminen työmaalla Tukimuurien osalta hanke sekä suunniteltiin että rakennetaan mallipohjaisesti Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin liittyvät odotukset Laajamittainen hyödyntäminen Siltojen tietomallintamisen kehittäminen - Yrityskohtaisen starttipohjan ja mallintamisohjeen kehittäminen erittäin tärkeää, jotta malli rakentuu alusta asti oikein. Projektin jälkeen päädyttiin kehittämään edelleen yrityksen sisäistä starttimallipohjaa ja ohjeita mallinnuksen aloittamiseen.

17 17 (18) - Ohjelmistosta riippuvia ongelmakohtia ja kehitysideoita koottiin muunmuassa ja raudoitustyökaluissa ja vaikeiden geometrioiden mallintamisessa Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet Mallipohjaisen tuotannon ja tilaamisen kehittäminen - Mallipohjainen urakkatarjouskysely - Mallipohjainen rakentaminen ja raudoitetuotanto - Avoimen formaatin aineistoista voi olla vaikea tuottaa rakentamista tukevaa aineistoa - Tähän asiaan saadaan lisää kokemuksia hankkeen myöhemmissä vaiheissa Projekti oli yleisesti kehittävä yrityksen mallintamiskäytäntöjen kannalta. Infra FINBIM:in tulisi kartoittaa erityisesti mallipohjaisen tiedonsiirron tarpeita ja parantaa mallipohjaisen suunnittelun edellytyksiä. Tähän liittyy monia koko rakentamishanketta koskevia kehityskohtia, kuten tilaamisen käytännöt, arkistoinnin haasteet, suunnittelun tehtävänannon rajaukset yms. Jatkoa varten on kirjattu muun muassa seuraavat kehityskohteet: - Yrityksessä on aloitettu sisäisenä kehittämisprojektina opinnäytetyö, joka keskittyy nimenomaan tietomallintamisen ohjeistamiseen. - Avoimien formaattien mukaista tiedonsiirtoa tullaan tutkimaan tarkemmin tulevaisuudessa myös muiden projektien kohdalla. - Tulevaisuudessa tarvitaan infra- ja siltasuunnittelijoiden tiiviimpää yhteistyötä. Uuden toimintamallin myötä tuotannon ja suunnittelun välillä tullaan todennäköisesti käymään huomattavasti enemmän vuoropuhelua kuin aikaisemmin. Myös tilaajan ja urakoitsijan osittain väistämätön tietomallin hyödyntämisen opettelu tämän hankkeen kautta tulee olemaan alalle hyödyksi.

18 LIITE B 18 (18) Liite B Arviointisapluunan kategoriat ja valmiustasot Lisätietoja arviointisapluunasta:

Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen

Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen 1 (17) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen Muutoshistoria:

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma Ehdotusvaiheessa tehdään alustava pilottisuunnitelma. Yksityiskohtainen

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (21) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus InfraFINBIM

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (23) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

VARTIOKYLÄN SILLAT...

VARTIOKYLÄN SILLAT... 5D-Silta 3 Infra FINBIM pilottiraportti, Sito 19_5DSilta_Varjakanpuisto 20_5DSilta_Melatie 21_5DSilta_Töölönlahti 22_5DSilta_Junatie Ari Kouvalainen 1.0 28.2.2014 2 (17) 28.2.2014 5D-Silta 3 SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Jutta Peura RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä PILOTTIEN ANALYSOINTIA Jutta Peura ja Tarja Mäkeläinen Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 9 6.2.2014 PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment Process

Lisätiedot

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Vt8 Sepänkyläntie FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Aiheet Pilottiympäristö Painopisteet Norjan matkan anti Pelisäännöt Mittausaineisto Laadunvarmistus Johtopäätökset Kyösti

Lisätiedot

Pilotti: Vanha Kirkkotie. Pilottisuunnitelma LUONNOS

Pilotti: Vanha Kirkkotie. Pilottisuunnitelma LUONNOS 1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vanha Kirkkotie Pilottisuunnitelma LUONNOS Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) 0.3

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Espoon pilottikohteet Built Environment Process Innovations Reengineering 31.1.2012

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta

Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta 1 (16) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Työpaketti: Infra FINBIM Built Built Environment Process Innovations Reengineering :n visio Vuonna 2014 suuret

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Vianova Systems Finland Oy Liikevaihto 5,2 M 35 työntekijää AAA -luottoluokitus Pääosin henkilökunnan

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Infra FINBIM -visio Vuonna 2014 suuret infran haltijat tilaavat vain mallipohjaista palvelua,

Lisätiedot

Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (24) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma InfraFINBIM pilottiraportti Kirjoittajat: Janne Porkka Teknologian Tutkimuskeskus VTT

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto

Lisätiedot

Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma 1 (12) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma Muutoshistoria:

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

5D-SILTA3 & InfraFINBIM Siltojen informaatio- ja automaatioprosessin sekä toimintaympäristön kehittäminen

5D-SILTA3 & InfraFINBIM Siltojen informaatio- ja automaatioprosessin sekä toimintaympäristön kehittäminen 16 2015 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ RAUNO HEIKKILÄ (TOIM.) 5D-SILTA3 & InfraFINBIM Siltojen informaatio- ja automaatioprosessin sekä toimintaympäristön kehittäminen LOPPURAPORTTI Rauno

Lisätiedot

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA

Lisätiedot

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (24) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu InfraFINBIM pilottiraportti Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty)

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä

buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä Tavoitteita ja toimintasuunnitelman sisältöä vuodelle 2014 Harri Mäkelä InfraTM hanke, koordinaattori InfraTM ja building SMART Infra vuonna 2014 PRE-ohjelman

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

Vanhan Kirkkotien ja siihen liittyvien katujen koneohjattu urakka. When Infrastructure Counts

Vanhan Kirkkotien ja siihen liittyvien katujen koneohjattu urakka. When Infrastructure Counts Vanhan Kirkkotien ja siihen liittyvien katujen koneohjattu urakka When Infrastructure Counts Espoon teknisen keskuksen tietomalli/koneohjauspilotit 2 Suunnittelukohteet ovat Infra FINBIM-hankkeen pilottikohteita,

Lisätiedot

Inframallivaatimukset

Inframallivaatimukset Inframallivaatimukset Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte BIM:n perusteet 4 Proxion Jatkuvaa 3D-mallipohjaista suunnittelua Eri suunnitteluvaiheissa hyödynnetään (kehitetään) mallia Malli pitää tehdä suunnitteluvaiheessa,

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Seminaariesitelmä 28.5.-13 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö tietomallivaatimukset ja ohjeistus miten tietomallihanke toimii? tilaajan rooli tietomallihankkeessa

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 6 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 12.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje

Siltojen tietomalliohje 6 2014 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Liikenneviraston ohjeita 6/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Vt7, Kotka. S155 Uittoväylän risteyssilta (Siltanylund Oy) Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)

Lisätiedot

KOIRANKOPPI RAK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät)

KOIRANKOPPI RAK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät) Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI RAK Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät) 20.7.2009 12.1.2010 (selosteen viimeisin muokkaus) Mallintaja Nimi Toni Teittinen Yritys

Lisätiedot

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen

Lisätiedot

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM)

Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM) RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 4, 9.5.2012 VTT, Digitalo, Vuorimiehentie 4, Espoo Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM) Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Tausta Työkoneiden 3D-ohjausjärjestelmät olleet

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A- Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 27.6.2014 2 (16) Dokumentin

Lisätiedot

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Yksityiskohtainen esittely Sisältö Pientalonlaadun kokonaisuuden yleisesittely Seudullisen rakentamisen ja asumisen palvelun yleisesittely Seudullisen

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

Integraatio ja yhteistoimintamallit

Integraatio ja yhteistoimintamallit Integraatio ja yhteistoimintamallit RIL:n tietomalliseminaari 17.9.2015 Integraatio ja yhteistoimintamallit RIL:n toimisto, Lapinlahdenkatu 1 B, Helsinki 13.00 Tietomallitoimikunnan tervehdys, pj Heikki

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot