Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti"

Transkriptio

1 1 (21) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset (määrittely / toteutus / dokumentointi) Luonnos Jutta Peura (JPe) raportointiluonnos kommenteille Luonnos Tarja Mäkeläinen (TMä) muutoksia

2 InfraFINBIM pilottiraportti 2 (21) Ehdotus JPe ehdotus raporttiluonnokseksi

3 InfraFINBIM pilottiraportti 3 (21) SISÄLTÖ 1 Johdanto Tausta Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Pilotinn tavoitteet Hankkeessa pilotoiva(t) asia(t) Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Pilotin dokumentointi Pilotin kulku Tietotekninen ympäristö Prosessikuvaus InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Johtopäätökset Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet. Johtopäätöksiä voi pyytää koko projektitiimiltä ja projektin osapuolilta Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi /Arviointisabluuna Jatkotoimenpiteet Viitteet Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Päivitä sisällysluettelo ajantasaiseksi ja poista ohjelaatikot lopullisesta versiosta.

4 InfraFINBIM pilottiraportti 4 (21) 1 Johdanto 1.1 Tausta Missä ja mihin kokonaisuuteen liittyen pilotointi on suoritettu, pilotointiin osallistuneet organisaatiot ja henkilöt, rahoittajat ja yhteistyökumppanit. Pilotin lähtökohdat (esim. tekniset valmiudet pilotointiin, käsittelyn tilanne tilaajan puolella, yms.) Tämä pilotti liittyy hankkeeseen valtatien 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio. Hanke sijoittuu Raaseporin kaupungin ja Inkoon kunnan alueelle. Tien parantamiseksi FINNMAP Infra Oy laatii rakennussuunnitelmaa Uudenmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Rautatien alikulkusillan suunnitteluun liittyen hankeessa on mukana myös Liikennevirasto. FINNMAP Infra Oy:stä suunnittelun projektipäällikkönä toimii Lauri Harjula ja pilotoinnin yhteyshenkilönä Markku Pienimäki. ELY-keskuksesta projektivastaavana toimii Matti Vuorinen ja Kirsti Keto (xx.xx.201x eteenpäin) sekä Liikenneviraston yhteyshenkilönä Erkki Mäkelä. Pilotti toteutetaan suunnitteluprojektin yhteydessä projektin budjettiin sisältyen sekä Infra FINBIM-pilotin osarahoituksella. Rahoituskuviot ja pilotin valmisteluun liittyvät asiat on sovittu. Pilotin tekniset valmiudet ovat hyvät ja pilottiin liittyvä suunnittelu on käynnistetty. Hankkeeseen osallistuivat seuraavat sidosryhmien yhteyshenkilöt: Raaseporin kaupunki: N.N Johto-operaattoreista osallistuvat Fortum sähkö ja Elisa. Suunnittelukonsulttina toimii Finnmap Infra Oy. Finnmap Infra Oy toimii myös pilotin vastuullisena läpiviejänä InfraFINBIM-työpaketin osalta. Pilottia koskien yhteyshenkilö on Markku Pienimäki. Mallipohjaisesta suunnittelusta vastaa Finnmap Infra Oy:ssä Lauri Harjula ja Mikko Erjo sekä Finnmap Consulting Oy:ssä Sami Katisko. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Kuvaillaan lyhyesti pilottikohteen hanke: hankinta- ja toteutusmuoto sekä aikataulu ja InfraFINBIM-pilotin sijoittuminen aikatauluun. Suunniteltavan kohteen tietoja: Valtatien 25 parantaminen n. 4,8 km, josta uudelle linjaukselle rakennettavaa keskikaidetietä n. 3 km. Rinnakkaistiejärjestelyitä rakennetaan yhteensä n. 10 km. Hankkeeseen sisältyy kolmen sillan suunnittelu, joista kaksi siltaa tuotemallinnetaan ja sisällytettään pilottiin. Sillat, joista tehdään tuotemalli ovat S1 (valtatien 25:n ja maantien 11075:n risteyssilta) sekä S2 (rautatien alikulkusilta maantiellä 11075). Valtatielle 25 rakennetaan pohjavedensuojaus, melueste- ja kuivatusjärjestelyitä sekä suunnitelmaan sisältyy ulkopuolisten johto-ja laiteomistajien johtosiirtoja. Rakennussuunnitelma valmistuu tammikuussa Pilotin toteuttaminen sisältyy rakennussuunnitelman aikatauluun raportointia lukuun ottamatta, joka valmistuu helmikuun 2012 alussa. Rakennusurakka toteutetaan kokonaisurakkana ja sen aloittaminen sijoittuu aikavälille Rakennussuunnitelma on valmistumassa lokakuussa Pilotin toteuttaminen sisältyy rakennussuunnitelman aikatauluun raportointia lukuun ottamatta. Raportointi valmistuu vuoden 2012

5 InfraFINBIM pilottiraportti 5 (21) aikana. Rakennusurakka toteutetaan kokonaisurakkana ja sen aloittaminen sijoittuu aikavälille Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Keitä osapuolia pilotointiin osallistui (sekä rooleina, että nimettyinä tilaajina ja tuottajatahoina). Pilotoitavissa prosesseissa toimivien osapuolien roolien lisäksi määritellään mm. kuka oli vastuussa pilotin läpiviemisestä InfraFINBIM-työpaketin osalta (pilotin veturi) sekä kuinka pilotoinnin ohjaus, seuranta ja arviointi järjestettiin ja resurssoitiin (työnjako tutkijoiden ja pilottia suorittavien tahojen kesken). Mitä teknistä tukea tarvittiin ohjelmistojen/laitteistojen tuottajilta (työmäärät ja mahdolliset alihankinnat)? Nimetään myös muut tahot (roolit), jotka ovat kytkeytyneet pilottiin (esim. arviointi/kommentointi). Keitä osapuolia pilotointi koskee (roolit)? Ketkä ovat suoraan osalliset osapuolet? Keille muille (rooleille) kokemuksista ja tiedoista on hyötyä? Hankkeen ja siinä pilotoitavien asioiden luottamuksellisuus: kenelle saa mitäkin tietoa jakaa ja miten asioista raportoidaan eteenpäin. Suunnittelujärjestelmään liittyvät asiat ovat luottamuksellisia. Pilotista tehdään aluksi pilottisuunnitelma. Tulokset raportoidaan myöhemmin sovittavalla tavalla. VTT:n tutkija osallistuu yhteen suunnittelun hankeryhmän kokoukseen. Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus / Matti Vuorinen, Liikennevirasto / Erkki Mäkelä Suunnittelijakonsultti: FINNMAP Infra Oy / Lauri Harjula Pilottitutkija: VTT / Tarja Mäkeläinen FINNMAP Infra Oy:stä suunnittelun projektipäällikkönä toimii Lauri Harjula ja pilotin yhteyshenkilönä Markku Pienimäki. Muut suunnitteluun osallistuvat henkilöt: Mikko Erjo, tiesuunnittelun pääsuunnittelija, FINNMAP Infra Oy Noora Hulkkonen, geosuunnittelun pääsuunnittelija, FINNMAP Infra Oy Sami Katisko, siltasuunnittelun projektipäällikkö, FINNMAP Consulting Oy Uudenmaan ELY-keskuksesta projektivastaavana toimii Matti Vuorinen ja Liikenneviraston yhteyshenkilönä Erkki Mäkelä. InfraFINBIM-AP2-työpaketin osalta yhteyshenkilönä toimii Juha Liukas SITO Oy:stä. Pilotin seurannasta ja arvioinnista vastaa Tarja Mäkeläinen VTT:sta. Seurantaa ja arviointia tapahtuu tutkijan taholta työn aikana: pilottisuunnitelman täydentäminen ja kommentointi, osallistuminen suunnittelun hankeryhmän kokoukseen marraskuussa 2011, tulosten raportoinnin täydentäminen ja kommentointi. Tutkija tekee pilotin tavoitetason kartoituksen ja pilotin loppupuolella saavutettujen tulosten arviointiin. Näissä tehtävissä käytetään InfraFINBIM -hankkeessa kehittettä arviointisabluunaa.

6 InfraFINBIM pilottiraportti 6 (21) Tutkijataho VTT osallistuu tarvittessa prossikuvausten laatimiseen pilotissa kehitettävien tiedonkäsittelyn käyttötapauksie osalta. Tutkijan resurssit pilotissa ovat noin 3 työviikkoa. Pilottiin liittyvissä suunnittelutehtävissä käytetään Bentleyn MicroStation- ja InRoads-ohjelmistoja. Tarvittaessa ohjelmistoihin liittyviin kysymyksiin pyydetään tukea ohjelmistovalmistajalta, jonka edustajana toimii Timo Tuukkanen Bentley Finlandista. Resursointi? Bentley osallistuu InRoads im3- yhteensopivuuden kehittämiseen. 2 Pilotinn tavoitteet 2.1 Hankkeessa pilotoiva(t) asia(t) Millainen pilotoitava asia on kyseessä ja mihin infran elinkaaren kohtaan pilotti sijoittuu. Selostukseen liitetään ylätason prosessikartta, johon pilotoitava prosessin vaihe asemoidaan. Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet: mitä tietomallintamista hyödyntäviä tai sitä mahdollistavia uusia hankintamenettelyjä, toimintamalleja tai prosesseja ja tietoteknisiä työkaluja (ml. esim. suunnitteluohjelmistot, mittauslaitteet ja koneohjaus) pilotoitiin ja miten. Kerrotaan mm.: Mitä aiottiin pilotoida, eli uutuusarvo: mitä tehtiin eri tavalla kuin ennen? Mitkä olivat pilotin tavoitteet (mitä erityisesti haluttiin selvittää tai kehittää)? Miksi juuri tämä hanke oli sopiva kyseisen asian pilotointiin? Prosessikuvaus prosessikaavio pilotoitavasta prosessin kohdasta Mihin infran elinkaaren kohtaan käytännön pilotti sijoittui, esim. tarvekartoitus, suunnittelu, rakentaminen, hoito/ylläpito, korjaaminen, purkaminen. Viitataan aiemmin esitettyihin prosessikaavioihin tai liitetään uusia kaavioita, jos katsotaan tarpeelliseksi.

7 InfraFINBIM pilottiraportti 7 (21) Kuva 1. Hankkeen sijoittuminen ylätason prosessikartassa. Väyläsuunnittelu tehdään käyttäen Bentleyn Microstation- ja InRoads-ohjelmistoja. Kuivatus suunnitellaan Terran Pipe-ohjelmistolla. Konsultilla on runsaasti kokemusta rakennussuunnittelusta kyseisillä ohjelmistoilla, mutta mallipohjaisesta suunnittelusta, jossa tuotetaan koneohjausmalleja, kokemukset ovat vähäisempiä. Siltasuunnittelu tehdään käyttäen TeklaStructures-ohjelmistoa. Siltasuunnittelijoilla on jonkin verran kokemusta tuotemallipohjaisesta suunnittelusta aikaisemmissa rakennussuunnitelmahankkeissa. Lähtökohtaisesti kohde soveltuu kokonsa ja laatunsa puolesta hyvin pilotointiin. Kohde käsittää uuden keskikaiteellisen valtatielinjan rakentamista n. 3 km pohjavedensuojauksineen. Kohteeseen sisältyy kahden uuden sillan mallipohjainen suunnittelu. Tuotemallin vähimmäisvaatimukseksi on sovittu: Lisäksi tuotetaan: Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Asfaltin yläpinta Pintamalli Rakennekerrokset Kerroksen yläpinta Pintamalli Rakenteen alapinta Väylärakenteen alapinta Pintamalli Kaivannot Siltakaivannot Pintamalli Massanvaihto Massanvaihdon rajat Pintamalli Reunakivilinjat Reunakiven yläreunan X, Y ja Z Viivatieto Siltojen tuotemalli Siltojen tuotemalliohjeen mukaisesti IFC Kunnallistekniikka Vesihuolto, kaukolämpö ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilarien ja paalujen koordinaatit Viivatieto

8 InfraFINBIM pilottiraportti 8 (21) X, Y, Za ja Zy Valaistus Jalustan yläpinnan X, Y ja Z Pistetieto Istutukset Runkopuiden X, Y Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustan X, Y ja Z Pistetieto Käytettävä tiedonsiirtoformaatti on InfraModel/LandXML (tai esim GT, jos InfraModel määrittelyä ei ko. rakennusosalle ole). Pilotissa kehitetään ja testataan tuotemallipohjaista suunnittelua ja koneohjausmallien tuottamista tie- ja siltarakentamiseen littyen. Tierakenteiden mallinnuksessa testataan InfraFINBIM-nimikkeistöryhmän työn tuloksia. Pilotoinnissa tutkitaan Bentleyn suunnitteluohjelmistojen näkökulmasta pintamallien LandXMLformaatin ja sen InfraModel-laajennuksien toimivuutta sekä hyötyjä ja haittoja. Menetelmä: havainointi ja jäsentäminen. Hyödyt ja haitat kirjataan suunnittelun ja toteutuksen näkökulmista. Tulee ilmeisesti käyttää todennäköisia koneohjausmallin tarvespeksejä, koska työkonekonetyyppejä ja ohjaussoftia ei tiedetä vielä. Onko näin? Siltamallinnuksessa tutkitaan myös hyödynnettävyyttä rakennusurakassa. MITEN? Tämä projekti ja myös rakennusurakka on kokoluokaltaan pienehkö, joten sisältö on rajattu ja tulokset helposti saatavissa ja hyödynnettävissä. Suunnittelutyön aikana tilaajan edustajat (ELY-keskus ja Liikennevirasto) ovat esittäneet toiveen mallinnuksen hyödyntämisestä laadunvalvonnassa. Toimintatapoja ja menetelmiä kehitetään hankkeen yhteydessä, jotta mallin avulla voidaan tarkkailla ja dokumentoida laatua sekä konsultin sisäisessä itselleluovutuksessa, että tilaajan tarkistusmenettelyissä. Tähän liittyen tutkitaan ohjelmistovalmistajien (Bentley ja Tekla) tarjoamia ratkaisuja laadunvalvonnan toteuttamiseen. Mentelmä: laadunvalmonna pistet m määritellään prossijkkuvaukseen j aniis tapahtuvat toiminnot kuvtaam. Toiminoissa pyritään käytäntöihin jotka ovat tehokkaita ja optimaalisia tavoiteeseen nähden sekä suuniittelulle että tilaajlle. Laadunvarmistutiedon sisältö, muoto ja sen tutotapa on tässä kehitystehtävässä keskeistä. 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin liittyvät odotukset: pilotoitavien asioiden tuomat muutokset nykytilaan ja niiden odotetut vaikutukset, esim. aikataulu-, laatu- tai kustannushyödyt, uusi liiketoiminta tms. Keskeisimmät odotettavissa olevat ongelmat ja kehitystarpeet. Merkittäviä kehitysaskelia on kaksi: Väylä- ja siltasuunnittelu tehdään ja yhteensovitetaan tuotemallipohjaisesti. Tehdään rakennussuunnittelu mallipohjaisesti ja tuotetaan koneohjaukseen soveltuvat pintamallit. Samalla kehitetään mallien hyödyntämistä suunnittelun aikaisissa tapahtumissa, kuten kokouksissa ja esittelytilaisuuksissa.

9 InfraFINBIM pilottiraportti 9 (21) Odotettavissa on, että sekä ohjelmiston käyttöönotto että itse suunnittelutyö vievät aikaa totuttua enemmän, mikä osaltaan vaikuttaa myös suunnittelukustannuksiin. Samalla suunnitelmien laatu kuitenkin paranee, kun suunnitteluaineistosta tehdään jatkuvaa ja mahdollisimman virheetöntä. Kustannussäästöt pitäisi näin saavuttaa rakennustyönaikaisesti. Suurimmat kehitystarpeet ovat ohjelmiston asetuksissa. Kehitystyötä on tehtävä, jotta nimikkeistö- ja muut mallinnukseen liittyvät vaatimukset saadaan täytettyä. Myös suunnittelutyön rutiineissa tapahtuu muutoksia. Malliaineiston perustana olevista sapluunoista (template) tehdään niin älykkäitä, että ne soveltuvat erilaisiin maan- ja kallionpinnan muutoskohtiin. Tällöin käsin tekeminen vähenee ja myös piirustusasiakirjat saadaan tuotettua malliaineistoon Riskit ovat seuraavat: Ohjelmistojen soveltuvuus Aikataulun ja kustannusten ennustettavuus, kun suunnittelua tehdään uudella tavalla Osapuolten käsitykset lopputuotteen laatutasosta saattavat vaihdella (selkeitä laatumäärityksiä ei työtä tehdessä ollut olemassa) Mallipohjaisen suunnittelun laadunvarmistuksesta ei ole kovinkaan paljoa kokemusta. Tiedonsiirto työmaalle sekä suunnittelijan ja urakoitsijan välinen yhteistyö rakentamisen aikana (myöhemmässä vaiheessa) 3 Pilotin dokumentointi 3.1 Pilotin kulku Kuvataan pilotin kulku: mitkä olivat mallinustyön eri vaiheet ja oleelliset tapahtumat. Aikatauluihin liittyvät asiat, esim. kuinka kauan mallintamiseen tai tiedonsiirtoon kului aika? Viestinnän keinot ja määrä eri osapuolien (roolien) välillä. Miten sovitiin ja miten käytännössä viestittiin mallityöskentelyyn liityvät asiat? Vertaa pilottisuunnitelman tavoitteeseen: mitä mallinnettiin ja mihin/miten mallia käytettiin, kuka sen teki? Asettiko pilotointi ja mallinnuksen käyttö erityisiä vaatimuksia rakennushankkeeseen ja miten niihin mahdollisesti varauduttiin? Miten käsiteltiin, pilottisuunnitelmassa havaittuja, mahdollisia erityispiirteitä mallinnuksen kannalta esim. kohteesta tai toimintamallista johtuen.

10 InfraFINBIM pilottiraportti 10 (21) 3.2 Tietotekninen ympäristö Ohjelmistojen/laitteiden tyyppi ja/tai tuotenimi: missä kohdissa em. ohjelmistoja pilotissa käytettiin ja miten tiedonsiirto tehtiin (kuvaa rajapinnat/standardit/formaatit). Mitä ohjelmistoja tai tietojärjestelmiä/tietokantoja oli käytössä? Miksi juuri ne valittiin? Mitä mallinnettiin ja/tai mihin olemassa olevaa mallia käytettiin? Mitä jätettiin mallintamatta? Miksi? Mitä tehtiin piirustuspohjaisesti (digitaalisessa muodossa)? miksi? Mitä tiedonsiirron käyttötapauksia (ER Exchange Requirements, ks. InfraFINBIM Pilottiohje) testattiin? Miksi? Missä formaateissa tietoa siirrettiin (mallina tai muussa digitaalisessa muodossa)? Miksi? Tietomalliprosessissa käytetetään Bentley MicroStation V8i (SS2/SS3), Bentley InRoads V8i (SS2/SS3) ja Tekla Structures ohjelmistoja. Tiejärjestelyistä suunnitellaan väyläkohtainen tuotemalli, josta voidaan tulostaa tierakenteiden koneohjausmallit. Silloista S1 ja S3 suunnitellaan 3D-tuotemalli. Tilaajalle (ELY-keskus ja Liikennevirasto) luovutetaan rakennussuunnitelman myös perinteiset piirustukset digitaalisessa muodossa ja paperisina. Piirustusten tulostamisessa pyritään ja kehitetään toimintatapoja niin, että ne syntyvät mahdollisimman pitkälle suoraan tuotemallista. Tiedonsiirrossa käytetään LandXML-standardin mukaista formaattia sekä sen InfraModel-laajennuksia. MicroStation-, InRoadsja Tekla Structures ohjelmistojen välillä tietoa siirretään myös dgn- ja dwg-formaateissa. 3.3 Prosessikuvaus Pilotoidun prosessin kuvaus: mitä malleja hyödynnettiin? Mitä malleja tehtiin? Mitä osamalleja tehtiin? Listaa tehtyjen mallien tietosisällöt (nimikkeistötasolla) ja kuvaa mallinnustarkkuus, paikkatiedon taso, geometrisen malintamisen taso jokaisen hyödynnetyn tai tehdyn mallin osalta (vrt. arviointisabluuna). Kuvaile mallinnustarkkuutta / malli. Tietomallin laajuus Paikkatiedon taso Geometrisen mallintamisen taso Yhteentoimivuus/st andardit Tiedon jakaminen Malllinnustehtävä / tehtävän tekijä /ohjelmistot ja formaati kuvataan lisäksi tiivistettynä kuvana. Täydennä kuvaus miten tietoa jaetiin, mikä tieto siirrettiin mallipohjaisesti, mikä mahdolisesti muilla tavoilla? Millä tavoilla? Miten mallinnustyötä johdettiin? Tarja Mäkeläinen, avustaa prosessikuvauksien jäsentelyssä.

11 InfraFINBIM pilottiraportti 11 (21) InfraFINBIM prosessimalli!-luonnos-! Rakennussuunnittelu 4 URAKOITSIJA SUUNNITTELIJA HANKEOHJAUS TILAAJA KÄYTTÄJÄ Tee rakentamispäätös (investointi) Täsmennä käyttäjätarpeet Ohjaa rakennussuunnittelu Tee viite-/ vaatimussuunnittelu Tee rakennussuunnittelu Mittaa käyttäjälähtöisyys Hyväksy rakennussuunnitelma Tee rakennettavuusselvitys HANKETIETO Dokumentit Mallit Hankeohjelma Vaatimusmalli [Tie/Katu/Rata/- suunnittelu] Lähtötietomalli [Tie/Katu/Rata/- suunnittelu] Suunnittelumalli [Tie/Katu/Rata/- suunnittelu] Vaatimusmalli [Rakennussuunnittelu] Lähtötietomalli [Rakennussuunnittelu] Suunnittelumalli [Rakennussuunnittelu] TIETOKANNAT /REKISTERIT Rekisteritiedot

12 InfraFINBIM pilottiraportti 12 (21)

13 InfraFINBIM pilottiraportti 13 (21)

14 InfraFINBIM pilottiraportti 14 (21) 3.4 InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Mitä InfraFINBIM-hankkeen nimikkeistöjä ja ohjeistoja pilottihankkeessa käytettiin? Miksi? Mitä havaintoja tehtiin? (+/-) Miten nimikkeistöä tai ohjeistoa tulisi kehittää edelleen? 4 Johtopäätökset 4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet. Johtopäätöksiä voi pyytää koko projektitiimiltä ja projektin osapuolilta. Tässä luvussa raportoidaan mahdollisimman kattavasti pilotoinnin aikana oivallettuja asioita. Vastaa kysymyksiin: - Pilotti onnistui/epäonnistui? Miksi? Miten? - Havaitut onnistumiset, haasteet ja ongelmat? (em. kuvailu mahdollisimman yksityiskohtaisesti) - Miten ongelmat/haasteet voitaisiin poistaa? Minkälaisia toimenpiteitä se vaatisi eri osapuolilta? Ketkä ovat osapuolet? - Minkälainen merkitys pilotoitavalla asialla on ollut eri osapuolien näkökulmasta? Onko eri osapuolien tavoitteet saatutettu ja miltä osin? - Minkälainen merkitys pilotoitavalla asialla on tietomallinnusnäkökulmata (merkittävyys InfraFIMBIM:ssä) osapuolten näkökulmasta? - Miksi tavoiteprosessista muodostui juuri sellainen kuin muodostui? Ketkä todennäköisesti hyötyvät tästä toimintatavasta? Mitä uutta tämä toimintatapa vaatii? Missä prosessin kohdassa on odotettavissa eniten haasteita tai ongelmia? Miksi silti päädyttiin siihen, että tämä muutos

15 InfraFINBIM pilottiraportti 15 (21) sisällytetään tuotettuun prosessikarttaan? Mitä tässä pilotissa kehitetyt toimintatavat vaatisivat prosessista ennen ja jälkeen tarkastellun kohdan? - Mikä osa tiedonsiirrosta on (joko testauksen tai arvion mukaan) valmista käyttöönotettavaksi ja mitkä osat tulee kehittää ennen kuin niitä voidaan testata? - Miten nimikkeistöt/ohjeet tukevat mallinnusta? Missä ovat haasteet? Konkreettisia esimerkkejä. 4.2 Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi /Arviointisabluuna Pilotin haasteellisuuden arviointi tehdään yhdessä tutkijaosapuolen kanssa heti raportoinnin valmistumisen jälkeen. Ota yhteyttä Tarja Mäkeläiseen, Haasteellisuuden arvioinnissa verrataan pilotissa toteutuneita/saavutettuja tasoja arviointisabluunassa määritettyihin tavoitetasoihin, mikäli ne ovat määritelty pilottisuunnitelman yhteydessä. Tasot kuvataan tässä kappaleessa sekä numeroin että sanallisesti. Jokaisesta pilotista arvioidaan saavutetut arviointisabluunan tasot ja kuvataan ne sanallisesti. Infra FINBIM hanketta varten VTT on kehittänyt arviointisapluunan, jonka avulla arvioidaan pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksia. Arviointisapluuna on jaettu 11 kategoriaan ja kussakin kategoriassa on kuusi valmiustasoa. Arvioitavat kategoriat ovat seuraavat: A: Procurement and delivery method B: BIM skills C: Project participant roles D: Process description E: Initial data F: BIM scope G: GIS-BIM integration H: Geometric modelling I: OpenBIM/Standards J: Information delivery management K: As-built information

16 InfraFINBIM pilottiraportti 16 (21) Arviointisapluunaa käytetään eri pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksien vertailuun ja haasteellisuuden arviointiin sekä tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen todentamisessa. Arviointisapluunan kategoriat ja niiden valmiustasot on esitetty liitteessä X. Infra FINBIM hankkeen alussa arviointisapluunan avulla määriteltiin infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytila ja hankkeen jälkeinen tavoitetila. Tulokset on esitetty kuvissa 2 ja 3. Määrittely tehtiin esteidenpoistoryhmässä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Kimmo Laatunen Harri Mäkelä Antti Karjalainen Juha Liukas Tapani Toivanen Rauno Heikkilä Juha Hyvärinen Tarja Mäkeläinen VR Track Oy Innogeo Oy WSP Oy Sito Lemminkäinen Oyj Oulun yliopisto VTT VTT Kuva 2. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytilasta arviointisapluunan kategorioiden perusteella ennen Infra FINBIM hanketta.

17 InfraFINBIM pilottiraportti 17 (21) Kuva 3. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen tavoitetilasta Infra FINBIM hankkeen jälkeen. Arviointisapluunatutkimus on tehty pilottihankkeen loppuvaiheessa tai hankkeen päättymisen jälkeen haastattelututkimuksena. Haastattelussa pilotin vastuuhenkilö on arvioinut pilotin tason oman näkemyksensä mukaisesti. Vt25 Meltola-Mustio pilotissa arvioinnin teki Lauri Harjula FINNMAP Infra Oy:stä. Haastattelun tulokset on esitetty kuvassa 4.

18 InfraFINBIM pilottiraportti 18 (21) Kuva 4. Vt25 Meltola-Mustio pilotin tulokset. Tuloksista nähdään, että Vt25 Meltola-Mustio pilottihankkeessa saavutettu taso on erittäin hyvä verrattuna infra-alan yleiseen lähtötasoon. Pilotti on hyvin onnistunut myös tavoitetasoon nähden: esteidenpoistoryhmän asettama tavoitetila saavutettiin tai jopa ylitettiin kahdeksassa kategoriassa (B, C, E J). Tämä on signaali siitä, että pilottiin sitoutuneet tahot ovat ottaneet merkittäviä askelia kohti infrarakentamisen tietomallipohjaista tulevaisuutta. Tavoitetilaa alemmalle tasolle jäätiin vain kategorioissa A (procurement and delivery method) ja D (process description). Pilotoinnin kohteena ei ollut mallipohjaisten palvelujen hankinta. Kategoria K (as-built information) ei ole relevantti tässä pilottihankkeessa, koska se keskittyi tietomallipohjaiseen suunnitteluun ja koneohjausmallien tuottamiseen. Toteumatieto olisi saatavilla suhteellisen automaattisesti, mutta suunnitelmatiedon päivityksestä toteumaa vastaavaksi ei ole vielä kokemusta. On huomattava, että kuvaa 4 varten kategorian K valmiustasoksi on taulukkolaskentateknisistä syistä asetettu arvo 1, vaikkei pilotin arviointi tässä kategoriassa ole mielekästä. 4.3 Jatkotoimenpiteet Mitä jatkotoimenpiteitä eri osapuolet aikovat tehdä pilotin jälkeen? Oleellista on, että tilaaja hyödyntää suunnittelussa tuotettuja koneohjausmalleja urakoinnissa. Hankinnassa on syytä asettaa vaatimukseksi urakoitsijalle koneohjauksen käyttäminen. Urakkavaiheessa tulee kerätä kokemuksia ja kehittää toimintatapoja urakointiin liittyen omassa pilottihankkeessa. Suunnittelijan tulee olla myös tässä vaiheessa mukana

19 InfraFINBIM pilottiraportti 19 (21) Suunnitelm Viitteet (työmaapalvelu), jolloin voidaan miettiä toteumatiedon hyödyntämistä tuotemallinnusketjussa. Lisää tarvittavat viitteet.

20 LIITE A 20 (21) Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Taulukko 1. Yhteenveto pilotista [PilotinNimi] Pilotin nimi Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Aikataulu Toteutusmuoto Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Tietomallin käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin liittyvät odotukset Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet Käytännön pilotin nimi Hankkeen kuvaus Aikataulu Toteutusmuoto Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Pilotoitava(t) tiedonsiirtotapaukset (ER), toimintamallit, ymv. Tietomallin käyttö hankkeessa

21 InfraFINBIM pilottiraportti 21 (21) Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät onnistumiset ja kehitysaskeleet Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma Ehdotusvaiheessa tehdään alustava pilottisuunnitelma. Yksityiskohtainen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Pilotti: Vanha Kirkkotie. Pilottisuunnitelma LUONNOS

Pilotti: Vanha Kirkkotie. Pilottisuunnitelma LUONNOS 1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vanha Kirkkotie Pilottisuunnitelma LUONNOS Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) 0.3

Lisätiedot

Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Jutta Peura RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä PILOTTIEN ANALYSOINTIA Jutta Peura ja Tarja Mäkeläinen Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (23) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen

Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen 1 (17) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen Muutoshistoria:

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Pilotti: Tammitien katu- ja rakennussuunnitelma, Espoo, Tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Tammitien katu- ja rakennussuunnitelma, Espoo, Tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (25) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Tammitien katu- ja rakennussuunnitelma, Espoo, Tuotemallipohjainen suunnittelu InfraFINBIM pilottiraportti InfraFINBIM pilottiraportti

Lisätiedot

Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (24) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu InfraFINBIM pilottiraportti Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014. InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo

Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014. InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo 1 (18) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 9 6.2.2014 PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment Process

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Espoon pilottikohteet Built Environment Process Innovations Reengineering 31.1.2012

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

Pilotti: STORHEMTINTIEN KATUPILOTTI. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: STORHEMTINTIEN KATUPILOTTI. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (27) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: STORHEMTINTIEN KATUPILOTTI InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

VARTIOKYLÄN SILLAT...

VARTIOKYLÄN SILLAT... 5D-Silta 3 Infra FINBIM pilottiraportti, Sito 19_5DSilta_Varjakanpuisto 20_5DSilta_Melatie 21_5DSilta_Töölönlahti 22_5DSilta_Junatie Ari Kouvalainen 1.0 28.2.2014 2 (17) 28.2.2014 5D-Silta 3 SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Työpaketti: Infra FINBIM Built Built Environment Process Innovations Reengineering :n visio Vuonna 2014 suuret

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta

Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta 1 (16) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Infra FINBIM -visio Vuonna 2014 suuret infran haltijat tilaavat vain mallipohjaista palvelua,

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

Yhteenveto Pilottipäivä 10.5.2011

Yhteenveto Pilottipäivä 10.5.2011 Yhteenveto Pilottipäivä 10.5.2011 Miksi? Mitä? Miten? pilottityypit pilottiaiheet pilotointiprosessi verkostoituminen tulosodotuksia yhteyshenkilöt tiedonjakamisen kanavat kommentit pilottikorteista Miksi?

Lisätiedot

Pilottien määrittely ja dokumentointi

Pilottien määrittely ja dokumentointi InfraFINBIM Pilottiohje: Pilottien määrittely ja dokumentointi Projektin nimi: BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) RESEARCH PROGRAM WP5: InfraFINBIM Projektin lyhyt nimi: InfraFINBIM Projektin

Lisätiedot

InfraTM Workshop 19.5.2009 Rakennustieto Oy. Pilotointiehdotukset tiivistelmät

InfraTM Workshop 19.5.2009 Rakennustieto Oy. Pilotointiehdotukset tiivistelmät InfraTM Workshop 19.5.2009 Rakennustieto Oy Pilotointiehdotukset tiivistelmät n hanke ehdotukset 0. Yhteisiä teemoja: Infrasuunnittelun ja rakentamisen tuotetiedon siirtämisen nykytilanne ja ongelmat.

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (24) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma InfraFINBIM pilottiraportti Kirjoittajat: Janne Porkka Teknologian Tutkimuskeskus VTT

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen

Lisätiedot

Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma 1 (12) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma Muutoshistoria:

Lisätiedot

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto

Lisätiedot

buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä

buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä buildingsmart Finland Infra toimialaryhmä Tavoitteita ja toimintasuunnitelman sisältöä vuodelle 2014 Harri Mäkelä InfraTM hanke, koordinaattori InfraTM ja building SMART Infra vuonna 2014 PRE-ohjelman

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Vianova Systems Finland Oy Liikevaihto 5,2 M 35 työntekijää AAA -luottoluokitus Pääosin henkilökunnan

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu

Lisätiedot

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Kimmo Laaunen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Piloipäivä nro 9 Kimmo Laaunen, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering 6.2.2014 Kimmo Laaunen

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

InfraFINBIM Pilottipäivä 10.5.2011 KYSELYN YHTEENVETOA. 1. Tärkeitä pilottiaiheita?

InfraFINBIM Pilottipäivä 10.5.2011 KYSELYN YHTEENVETOA. 1. Tärkeitä pilottiaiheita? KYSELYN YHTEENVETOA 1. Tärkeitä pilottiaiheita? - Avoimet tiedonsiirrot suunnittelusta rakentamiseen - Toteumavertailuja hyödyntäen LandXML pintoja - Työturvallisuuden kehittäminen, kun tietomallien hyödyntäminen

Lisätiedot

Pilotti 10: Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti 10: Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (19) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 10: Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty)

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Inframallivaatimukset

Inframallivaatimukset Inframallivaatimukset Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte BIM:n perusteet 4 Proxion Jatkuvaa 3D-mallipohjaista suunnittelua Eri suunnitteluvaiheissa hyödynnetään (kehitetään) mallia Malli pitää tehdä suunnitteluvaiheessa,

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

BUILDINGSMART FINLAND INFRAN TOIMIALARYHMÄ

BUILDINGSMART FINLAND INFRAN TOIMIALARYHMÄ BUILDINGSMART INFRAN TOIMIALARYHMÄ 26.3.2015 Juha Liukas buildingsmart Finland, Infra-toimialaryhmän pj. Sisältö Tausta ja tarkoitus Organisaatio Strategia visio 2025 Käytännön työ (ryhmät, kehityshankkeet)

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

InfraFINBIM pilotti 09: Vt 14 Savonlinna Laitaatsalmen tie-, rata ja syväväyläsuunnitelman laatiminen

InfraFINBIM pilotti 09: Vt 14 Savonlinna Laitaatsalmen tie-, rata ja syväväyläsuunnitelman laatiminen LOPPURAPORTTI 1 (21) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 09: Vt 14 Savonlinna Laitaatsalmen tie-, rata ja syväväyläsuunnitelman laatiminen LOPPURAPORTTI Laatinut: Niklas

Lisätiedot

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP 28.11.2013 MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2 Image size:

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa1 TIETOMALLIPOHJAISENHANKKEENJOHTAMINEN 28.1.2014 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 8.3.2013 Jari Niskanen Ohjeen runko

Lisätiedot

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana Elina Mäkelä, Hannele Kerosuo, Marko Rajala, Tuomas Laine MODEL NOVA New Business Model Based on Process

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS INFRA-ALALLA

TIETOMALLINNUS INFRA-ALALLA TIETOMALLINNUS INFRA-ALALLA Case: Storhemtintien katupilotti LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Ympäristötekniikka Miljöösuunnittelu Opinnäytetyö Kevät 2013 Touko Leppänen Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot