Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti

Transkriptio

1 1 (21) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset (määrittely / toteutus / dokumentointi) Luonnos Jutta Peura (JPe) raportointiluonnos kommenteille Luonnos Tarja Mäkeläinen (TMä) muutoksia

2 InfraFINBIM pilottiraportti 2 (21) Ehdotus JPe ehdotus raporttiluonnokseksi

3 InfraFINBIM pilottiraportti 3 (21) SISÄLTÖ 1 Johdanto Tausta Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Pilotinn tavoitteet Hankkeessa pilotoiva(t) asia(t) Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Pilotin dokumentointi Pilotin kulku Tietotekninen ympäristö Prosessikuvaus InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Johtopäätökset Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet. Johtopäätöksiä voi pyytää koko projektitiimiltä ja projektin osapuolilta Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi /Arviointisabluuna Jatkotoimenpiteet Viitteet Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Päivitä sisällysluettelo ajantasaiseksi ja poista ohjelaatikot lopullisesta versiosta.

4 InfraFINBIM pilottiraportti 4 (21) 1 Johdanto 1.1 Tausta Missä ja mihin kokonaisuuteen liittyen pilotointi on suoritettu, pilotointiin osallistuneet organisaatiot ja henkilöt, rahoittajat ja yhteistyökumppanit. Pilotin lähtökohdat (esim. tekniset valmiudet pilotointiin, käsittelyn tilanne tilaajan puolella, yms.) Tämä pilotti liittyy hankkeeseen valtatien 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio. Hanke sijoittuu Raaseporin kaupungin ja Inkoon kunnan alueelle. Tien parantamiseksi FINNMAP Infra Oy laatii rakennussuunnitelmaa Uudenmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Rautatien alikulkusillan suunnitteluun liittyen hankeessa on mukana myös Liikennevirasto. FINNMAP Infra Oy:stä suunnittelun projektipäällikkönä toimii Lauri Harjula ja pilotoinnin yhteyshenkilönä Markku Pienimäki. ELY-keskuksesta projektivastaavana toimii Matti Vuorinen ja Kirsti Keto (xx.xx.201x eteenpäin) sekä Liikenneviraston yhteyshenkilönä Erkki Mäkelä. Pilotti toteutetaan suunnitteluprojektin yhteydessä projektin budjettiin sisältyen sekä Infra FINBIM-pilotin osarahoituksella. Rahoituskuviot ja pilotin valmisteluun liittyvät asiat on sovittu. Pilotin tekniset valmiudet ovat hyvät ja pilottiin liittyvä suunnittelu on käynnistetty. Hankkeeseen osallistuivat seuraavat sidosryhmien yhteyshenkilöt: Raaseporin kaupunki: N.N Johto-operaattoreista osallistuvat Fortum sähkö ja Elisa. Suunnittelukonsulttina toimii Finnmap Infra Oy. Finnmap Infra Oy toimii myös pilotin vastuullisena läpiviejänä InfraFINBIM-työpaketin osalta. Pilottia koskien yhteyshenkilö on Markku Pienimäki. Mallipohjaisesta suunnittelusta vastaa Finnmap Infra Oy:ssä Lauri Harjula ja Mikko Erjo sekä Finnmap Consulting Oy:ssä Sami Katisko. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Kuvaillaan lyhyesti pilottikohteen hanke: hankinta- ja toteutusmuoto sekä aikataulu ja InfraFINBIM-pilotin sijoittuminen aikatauluun. Suunniteltavan kohteen tietoja: Valtatien 25 parantaminen n. 4,8 km, josta uudelle linjaukselle rakennettavaa keskikaidetietä n. 3 km. Rinnakkaistiejärjestelyitä rakennetaan yhteensä n. 10 km. Hankkeeseen sisältyy kolmen sillan suunnittelu, joista kaksi siltaa tuotemallinnetaan ja sisällytettään pilottiin. Sillat, joista tehdään tuotemalli ovat S1 (valtatien 25:n ja maantien 11075:n risteyssilta) sekä S2 (rautatien alikulkusilta maantiellä 11075). Valtatielle 25 rakennetaan pohjavedensuojaus, melueste- ja kuivatusjärjestelyitä sekä suunnitelmaan sisältyy ulkopuolisten johto-ja laiteomistajien johtosiirtoja. Rakennussuunnitelma valmistuu tammikuussa Pilotin toteuttaminen sisältyy rakennussuunnitelman aikatauluun raportointia lukuun ottamatta, joka valmistuu helmikuun 2012 alussa. Rakennusurakka toteutetaan kokonaisurakkana ja sen aloittaminen sijoittuu aikavälille Rakennussuunnitelma on valmistumassa lokakuussa Pilotin toteuttaminen sisältyy rakennussuunnitelman aikatauluun raportointia lukuun ottamatta. Raportointi valmistuu vuoden 2012

5 InfraFINBIM pilottiraportti 5 (21) aikana. Rakennusurakka toteutetaan kokonaisurakkana ja sen aloittaminen sijoittuu aikavälille Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Keitä osapuolia pilotointiin osallistui (sekä rooleina, että nimettyinä tilaajina ja tuottajatahoina). Pilotoitavissa prosesseissa toimivien osapuolien roolien lisäksi määritellään mm. kuka oli vastuussa pilotin läpiviemisestä InfraFINBIM-työpaketin osalta (pilotin veturi) sekä kuinka pilotoinnin ohjaus, seuranta ja arviointi järjestettiin ja resurssoitiin (työnjako tutkijoiden ja pilottia suorittavien tahojen kesken). Mitä teknistä tukea tarvittiin ohjelmistojen/laitteistojen tuottajilta (työmäärät ja mahdolliset alihankinnat)? Nimetään myös muut tahot (roolit), jotka ovat kytkeytyneet pilottiin (esim. arviointi/kommentointi). Keitä osapuolia pilotointi koskee (roolit)? Ketkä ovat suoraan osalliset osapuolet? Keille muille (rooleille) kokemuksista ja tiedoista on hyötyä? Hankkeen ja siinä pilotoitavien asioiden luottamuksellisuus: kenelle saa mitäkin tietoa jakaa ja miten asioista raportoidaan eteenpäin. Suunnittelujärjestelmään liittyvät asiat ovat luottamuksellisia. Pilotista tehdään aluksi pilottisuunnitelma. Tulokset raportoidaan myöhemmin sovittavalla tavalla. VTT:n tutkija osallistuu yhteen suunnittelun hankeryhmän kokoukseen. Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus / Matti Vuorinen, Liikennevirasto / Erkki Mäkelä Suunnittelijakonsultti: FINNMAP Infra Oy / Lauri Harjula Pilottitutkija: VTT / Tarja Mäkeläinen FINNMAP Infra Oy:stä suunnittelun projektipäällikkönä toimii Lauri Harjula ja pilotin yhteyshenkilönä Markku Pienimäki. Muut suunnitteluun osallistuvat henkilöt: Mikko Erjo, tiesuunnittelun pääsuunnittelija, FINNMAP Infra Oy Noora Hulkkonen, geosuunnittelun pääsuunnittelija, FINNMAP Infra Oy Sami Katisko, siltasuunnittelun projektipäällikkö, FINNMAP Consulting Oy Uudenmaan ELY-keskuksesta projektivastaavana toimii Matti Vuorinen ja Liikenneviraston yhteyshenkilönä Erkki Mäkelä. InfraFINBIM-AP2-työpaketin osalta yhteyshenkilönä toimii Juha Liukas SITO Oy:stä. Pilotin seurannasta ja arvioinnista vastaa Tarja Mäkeläinen VTT:sta. Seurantaa ja arviointia tapahtuu tutkijan taholta työn aikana: pilottisuunnitelman täydentäminen ja kommentointi, osallistuminen suunnittelun hankeryhmän kokoukseen marraskuussa 2011, tulosten raportoinnin täydentäminen ja kommentointi. Tutkija tekee pilotin tavoitetason kartoituksen ja pilotin loppupuolella saavutettujen tulosten arviointiin. Näissä tehtävissä käytetään InfraFINBIM -hankkeessa kehittettä arviointisabluunaa.

6 InfraFINBIM pilottiraportti 6 (21) Tutkijataho VTT osallistuu tarvittessa prossikuvausten laatimiseen pilotissa kehitettävien tiedonkäsittelyn käyttötapauksie osalta. Tutkijan resurssit pilotissa ovat noin 3 työviikkoa. Pilottiin liittyvissä suunnittelutehtävissä käytetään Bentleyn MicroStation- ja InRoads-ohjelmistoja. Tarvittaessa ohjelmistoihin liittyviin kysymyksiin pyydetään tukea ohjelmistovalmistajalta, jonka edustajana toimii Timo Tuukkanen Bentley Finlandista. Resursointi? Bentley osallistuu InRoads im3- yhteensopivuuden kehittämiseen. 2 Pilotinn tavoitteet 2.1 Hankkeessa pilotoiva(t) asia(t) Millainen pilotoitava asia on kyseessä ja mihin infran elinkaaren kohtaan pilotti sijoittuu. Selostukseen liitetään ylätason prosessikartta, johon pilotoitava prosessin vaihe asemoidaan. Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet: mitä tietomallintamista hyödyntäviä tai sitä mahdollistavia uusia hankintamenettelyjä, toimintamalleja tai prosesseja ja tietoteknisiä työkaluja (ml. esim. suunnitteluohjelmistot, mittauslaitteet ja koneohjaus) pilotoitiin ja miten. Kerrotaan mm.: Mitä aiottiin pilotoida, eli uutuusarvo: mitä tehtiin eri tavalla kuin ennen? Mitkä olivat pilotin tavoitteet (mitä erityisesti haluttiin selvittää tai kehittää)? Miksi juuri tämä hanke oli sopiva kyseisen asian pilotointiin? Prosessikuvaus prosessikaavio pilotoitavasta prosessin kohdasta Mihin infran elinkaaren kohtaan käytännön pilotti sijoittui, esim. tarvekartoitus, suunnittelu, rakentaminen, hoito/ylläpito, korjaaminen, purkaminen. Viitataan aiemmin esitettyihin prosessikaavioihin tai liitetään uusia kaavioita, jos katsotaan tarpeelliseksi.

7 InfraFINBIM pilottiraportti 7 (21) Kuva 1. Hankkeen sijoittuminen ylätason prosessikartassa. Väyläsuunnittelu tehdään käyttäen Bentleyn Microstation- ja InRoads-ohjelmistoja. Kuivatus suunnitellaan Terran Pipe-ohjelmistolla. Konsultilla on runsaasti kokemusta rakennussuunnittelusta kyseisillä ohjelmistoilla, mutta mallipohjaisesta suunnittelusta, jossa tuotetaan koneohjausmalleja, kokemukset ovat vähäisempiä. Siltasuunnittelu tehdään käyttäen TeklaStructures-ohjelmistoa. Siltasuunnittelijoilla on jonkin verran kokemusta tuotemallipohjaisesta suunnittelusta aikaisemmissa rakennussuunnitelmahankkeissa. Lähtökohtaisesti kohde soveltuu kokonsa ja laatunsa puolesta hyvin pilotointiin. Kohde käsittää uuden keskikaiteellisen valtatielinjan rakentamista n. 3 km pohjavedensuojauksineen. Kohteeseen sisältyy kahden uuden sillan mallipohjainen suunnittelu. Tuotemallin vähimmäisvaatimukseksi on sovittu: Lisäksi tuotetaan: Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Asfaltin yläpinta Pintamalli Rakennekerrokset Kerroksen yläpinta Pintamalli Rakenteen alapinta Väylärakenteen alapinta Pintamalli Kaivannot Siltakaivannot Pintamalli Massanvaihto Massanvaihdon rajat Pintamalli Reunakivilinjat Reunakiven yläreunan X, Y ja Z Viivatieto Siltojen tuotemalli Siltojen tuotemalliohjeen mukaisesti IFC Kunnallistekniikka Vesihuolto, kaukolämpö ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilarien ja paalujen koordinaatit Viivatieto

8 InfraFINBIM pilottiraportti 8 (21) X, Y, Za ja Zy Valaistus Jalustan yläpinnan X, Y ja Z Pistetieto Istutukset Runkopuiden X, Y Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustan X, Y ja Z Pistetieto Käytettävä tiedonsiirtoformaatti on InfraModel/LandXML (tai esim GT, jos InfraModel määrittelyä ei ko. rakennusosalle ole). Pilotissa kehitetään ja testataan tuotemallipohjaista suunnittelua ja koneohjausmallien tuottamista tie- ja siltarakentamiseen littyen. Tierakenteiden mallinnuksessa testataan InfraFINBIM-nimikkeistöryhmän työn tuloksia. Pilotoinnissa tutkitaan Bentleyn suunnitteluohjelmistojen näkökulmasta pintamallien LandXMLformaatin ja sen InfraModel-laajennuksien toimivuutta sekä hyötyjä ja haittoja. Menetelmä: havainointi ja jäsentäminen. Hyödyt ja haitat kirjataan suunnittelun ja toteutuksen näkökulmista. Tulee ilmeisesti käyttää todennäköisia koneohjausmallin tarvespeksejä, koska työkonekonetyyppejä ja ohjaussoftia ei tiedetä vielä. Onko näin? Siltamallinnuksessa tutkitaan myös hyödynnettävyyttä rakennusurakassa. MITEN? Tämä projekti ja myös rakennusurakka on kokoluokaltaan pienehkö, joten sisältö on rajattu ja tulokset helposti saatavissa ja hyödynnettävissä. Suunnittelutyön aikana tilaajan edustajat (ELY-keskus ja Liikennevirasto) ovat esittäneet toiveen mallinnuksen hyödyntämisestä laadunvalvonnassa. Toimintatapoja ja menetelmiä kehitetään hankkeen yhteydessä, jotta mallin avulla voidaan tarkkailla ja dokumentoida laatua sekä konsultin sisäisessä itselleluovutuksessa, että tilaajan tarkistusmenettelyissä. Tähän liittyen tutkitaan ohjelmistovalmistajien (Bentley ja Tekla) tarjoamia ratkaisuja laadunvalvonnan toteuttamiseen. Mentelmä: laadunvalmonna pistet m määritellään prossijkkuvaukseen j aniis tapahtuvat toiminnot kuvtaam. Toiminoissa pyritään käytäntöihin jotka ovat tehokkaita ja optimaalisia tavoiteeseen nähden sekä suuniittelulle että tilaajlle. Laadunvarmistutiedon sisältö, muoto ja sen tutotapa on tässä kehitystehtävässä keskeistä. 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin liittyvät odotukset: pilotoitavien asioiden tuomat muutokset nykytilaan ja niiden odotetut vaikutukset, esim. aikataulu-, laatu- tai kustannushyödyt, uusi liiketoiminta tms. Keskeisimmät odotettavissa olevat ongelmat ja kehitystarpeet. Merkittäviä kehitysaskelia on kaksi: Väylä- ja siltasuunnittelu tehdään ja yhteensovitetaan tuotemallipohjaisesti. Tehdään rakennussuunnittelu mallipohjaisesti ja tuotetaan koneohjaukseen soveltuvat pintamallit. Samalla kehitetään mallien hyödyntämistä suunnittelun aikaisissa tapahtumissa, kuten kokouksissa ja esittelytilaisuuksissa.

9 InfraFINBIM pilottiraportti 9 (21) Odotettavissa on, että sekä ohjelmiston käyttöönotto että itse suunnittelutyö vievät aikaa totuttua enemmän, mikä osaltaan vaikuttaa myös suunnittelukustannuksiin. Samalla suunnitelmien laatu kuitenkin paranee, kun suunnitteluaineistosta tehdään jatkuvaa ja mahdollisimman virheetöntä. Kustannussäästöt pitäisi näin saavuttaa rakennustyönaikaisesti. Suurimmat kehitystarpeet ovat ohjelmiston asetuksissa. Kehitystyötä on tehtävä, jotta nimikkeistö- ja muut mallinnukseen liittyvät vaatimukset saadaan täytettyä. Myös suunnittelutyön rutiineissa tapahtuu muutoksia. Malliaineiston perustana olevista sapluunoista (template) tehdään niin älykkäitä, että ne soveltuvat erilaisiin maan- ja kallionpinnan muutoskohtiin. Tällöin käsin tekeminen vähenee ja myös piirustusasiakirjat saadaan tuotettua malliaineistoon Riskit ovat seuraavat: Ohjelmistojen soveltuvuus Aikataulun ja kustannusten ennustettavuus, kun suunnittelua tehdään uudella tavalla Osapuolten käsitykset lopputuotteen laatutasosta saattavat vaihdella (selkeitä laatumäärityksiä ei työtä tehdessä ollut olemassa) Mallipohjaisen suunnittelun laadunvarmistuksesta ei ole kovinkaan paljoa kokemusta. Tiedonsiirto työmaalle sekä suunnittelijan ja urakoitsijan välinen yhteistyö rakentamisen aikana (myöhemmässä vaiheessa) 3 Pilotin dokumentointi 3.1 Pilotin kulku Kuvataan pilotin kulku: mitkä olivat mallinustyön eri vaiheet ja oleelliset tapahtumat. Aikatauluihin liittyvät asiat, esim. kuinka kauan mallintamiseen tai tiedonsiirtoon kului aika? Viestinnän keinot ja määrä eri osapuolien (roolien) välillä. Miten sovitiin ja miten käytännössä viestittiin mallityöskentelyyn liityvät asiat? Vertaa pilottisuunnitelman tavoitteeseen: mitä mallinnettiin ja mihin/miten mallia käytettiin, kuka sen teki? Asettiko pilotointi ja mallinnuksen käyttö erityisiä vaatimuksia rakennushankkeeseen ja miten niihin mahdollisesti varauduttiin? Miten käsiteltiin, pilottisuunnitelmassa havaittuja, mahdollisia erityispiirteitä mallinnuksen kannalta esim. kohteesta tai toimintamallista johtuen.

10 InfraFINBIM pilottiraportti 10 (21) 3.2 Tietotekninen ympäristö Ohjelmistojen/laitteiden tyyppi ja/tai tuotenimi: missä kohdissa em. ohjelmistoja pilotissa käytettiin ja miten tiedonsiirto tehtiin (kuvaa rajapinnat/standardit/formaatit). Mitä ohjelmistoja tai tietojärjestelmiä/tietokantoja oli käytössä? Miksi juuri ne valittiin? Mitä mallinnettiin ja/tai mihin olemassa olevaa mallia käytettiin? Mitä jätettiin mallintamatta? Miksi? Mitä tehtiin piirustuspohjaisesti (digitaalisessa muodossa)? miksi? Mitä tiedonsiirron käyttötapauksia (ER Exchange Requirements, ks. InfraFINBIM Pilottiohje) testattiin? Miksi? Missä formaateissa tietoa siirrettiin (mallina tai muussa digitaalisessa muodossa)? Miksi? Tietomalliprosessissa käytetetään Bentley MicroStation V8i (SS2/SS3), Bentley InRoads V8i (SS2/SS3) ja Tekla Structures ohjelmistoja. Tiejärjestelyistä suunnitellaan väyläkohtainen tuotemalli, josta voidaan tulostaa tierakenteiden koneohjausmallit. Silloista S1 ja S3 suunnitellaan 3D-tuotemalli. Tilaajalle (ELY-keskus ja Liikennevirasto) luovutetaan rakennussuunnitelman myös perinteiset piirustukset digitaalisessa muodossa ja paperisina. Piirustusten tulostamisessa pyritään ja kehitetään toimintatapoja niin, että ne syntyvät mahdollisimman pitkälle suoraan tuotemallista. Tiedonsiirrossa käytetään LandXML-standardin mukaista formaattia sekä sen InfraModel-laajennuksia. MicroStation-, InRoadsja Tekla Structures ohjelmistojen välillä tietoa siirretään myös dgn- ja dwg-formaateissa. 3.3 Prosessikuvaus Pilotoidun prosessin kuvaus: mitä malleja hyödynnettiin? Mitä malleja tehtiin? Mitä osamalleja tehtiin? Listaa tehtyjen mallien tietosisällöt (nimikkeistötasolla) ja kuvaa mallinnustarkkuus, paikkatiedon taso, geometrisen malintamisen taso jokaisen hyödynnetyn tai tehdyn mallin osalta (vrt. arviointisabluuna). Kuvaile mallinnustarkkuutta / malli. Tietomallin laajuus Paikkatiedon taso Geometrisen mallintamisen taso Yhteentoimivuus/st andardit Tiedon jakaminen Malllinnustehtävä / tehtävän tekijä /ohjelmistot ja formaati kuvataan lisäksi tiivistettynä kuvana. Täydennä kuvaus miten tietoa jaetiin, mikä tieto siirrettiin mallipohjaisesti, mikä mahdolisesti muilla tavoilla? Millä tavoilla? Miten mallinnustyötä johdettiin? Tarja Mäkeläinen, tarja.makelainen@vtt.fi, avustaa prosessikuvauksien jäsentelyssä.

11 InfraFINBIM pilottiraportti 11 (21) InfraFINBIM prosessimalli!-luonnos-! Rakennussuunnittelu 4 URAKOITSIJA SUUNNITTELIJA HANKEOHJAUS TILAAJA KÄYTTÄJÄ Tee rakentamispäätös (investointi) Täsmennä käyttäjätarpeet Ohjaa rakennussuunnittelu Tee viite-/ vaatimussuunnittelu Tee rakennussuunnittelu Mittaa käyttäjälähtöisyys Hyväksy rakennussuunnitelma Tee rakennettavuusselvitys HANKETIETO Dokumentit Mallit Hankeohjelma Vaatimusmalli [Tie/Katu/Rata/- suunnittelu] Lähtötietomalli [Tie/Katu/Rata/- suunnittelu] Suunnittelumalli [Tie/Katu/Rata/- suunnittelu] Vaatimusmalli [Rakennussuunnittelu] Lähtötietomalli [Rakennussuunnittelu] Suunnittelumalli [Rakennussuunnittelu] TIETOKANNAT /REKISTERIT Rekisteritiedot

12 InfraFINBIM pilottiraportti 12 (21)

13 InfraFINBIM pilottiraportti 13 (21)

14 InfraFINBIM pilottiraportti 14 (21) 3.4 InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Mitä InfraFINBIM-hankkeen nimikkeistöjä ja ohjeistoja pilottihankkeessa käytettiin? Miksi? Mitä havaintoja tehtiin? (+/-) Miten nimikkeistöä tai ohjeistoa tulisi kehittää edelleen? 4 Johtopäätökset 4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet. Johtopäätöksiä voi pyytää koko projektitiimiltä ja projektin osapuolilta. Tässä luvussa raportoidaan mahdollisimman kattavasti pilotoinnin aikana oivallettuja asioita. Vastaa kysymyksiin: - Pilotti onnistui/epäonnistui? Miksi? Miten? - Havaitut onnistumiset, haasteet ja ongelmat? (em. kuvailu mahdollisimman yksityiskohtaisesti) - Miten ongelmat/haasteet voitaisiin poistaa? Minkälaisia toimenpiteitä se vaatisi eri osapuolilta? Ketkä ovat osapuolet? - Minkälainen merkitys pilotoitavalla asialla on ollut eri osapuolien näkökulmasta? Onko eri osapuolien tavoitteet saatutettu ja miltä osin? - Minkälainen merkitys pilotoitavalla asialla on tietomallinnusnäkökulmata (merkittävyys InfraFIMBIM:ssä) osapuolten näkökulmasta? - Miksi tavoiteprosessista muodostui juuri sellainen kuin muodostui? Ketkä todennäköisesti hyötyvät tästä toimintatavasta? Mitä uutta tämä toimintatapa vaatii? Missä prosessin kohdassa on odotettavissa eniten haasteita tai ongelmia? Miksi silti päädyttiin siihen, että tämä muutos

15 InfraFINBIM pilottiraportti 15 (21) sisällytetään tuotettuun prosessikarttaan? Mitä tässä pilotissa kehitetyt toimintatavat vaatisivat prosessista ennen ja jälkeen tarkastellun kohdan? - Mikä osa tiedonsiirrosta on (joko testauksen tai arvion mukaan) valmista käyttöönotettavaksi ja mitkä osat tulee kehittää ennen kuin niitä voidaan testata? - Miten nimikkeistöt/ohjeet tukevat mallinnusta? Missä ovat haasteet? Konkreettisia esimerkkejä. 4.2 Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi /Arviointisabluuna Pilotin haasteellisuuden arviointi tehdään yhdessä tutkijaosapuolen kanssa heti raportoinnin valmistumisen jälkeen. Ota yhteyttä Tarja Mäkeläiseen, tarja.makelainen@vtt.fi. Haasteellisuuden arvioinnissa verrataan pilotissa toteutuneita/saavutettuja tasoja arviointisabluunassa määritettyihin tavoitetasoihin, mikäli ne ovat määritelty pilottisuunnitelman yhteydessä. Tasot kuvataan tässä kappaleessa sekä numeroin että sanallisesti. Jokaisesta pilotista arvioidaan saavutetut arviointisabluunan tasot ja kuvataan ne sanallisesti. Infra FINBIM hanketta varten VTT on kehittänyt arviointisapluunan, jonka avulla arvioidaan pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksia. Arviointisapluuna on jaettu 11 kategoriaan ja kussakin kategoriassa on kuusi valmiustasoa. Arvioitavat kategoriat ovat seuraavat: A: Procurement and delivery method B: BIM skills C: Project participant roles D: Process description E: Initial data F: BIM scope G: GIS-BIM integration H: Geometric modelling I: OpenBIM/Standards J: Information delivery management K: As-built information

16 InfraFINBIM pilottiraportti 16 (21) Arviointisapluunaa käytetään eri pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksien vertailuun ja haasteellisuuden arviointiin sekä tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen todentamisessa. Arviointisapluunan kategoriat ja niiden valmiustasot on esitetty liitteessä X. Infra FINBIM hankkeen alussa arviointisapluunan avulla määriteltiin infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytila ja hankkeen jälkeinen tavoitetila. Tulokset on esitetty kuvissa 2 ja 3. Määrittely tehtiin esteidenpoistoryhmässä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Kimmo Laatunen Harri Mäkelä Antti Karjalainen Juha Liukas Tapani Toivanen Rauno Heikkilä Juha Hyvärinen Tarja Mäkeläinen VR Track Oy Innogeo Oy WSP Oy Sito Lemminkäinen Oyj Oulun yliopisto VTT VTT Kuva 2. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytilasta arviointisapluunan kategorioiden perusteella ennen Infra FINBIM hanketta.

17 InfraFINBIM pilottiraportti 17 (21) Kuva 3. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen tavoitetilasta Infra FINBIM hankkeen jälkeen. Arviointisapluunatutkimus on tehty pilottihankkeen loppuvaiheessa tai hankkeen päättymisen jälkeen haastattelututkimuksena. Haastattelussa pilotin vastuuhenkilö on arvioinut pilotin tason oman näkemyksensä mukaisesti. Vt25 Meltola-Mustio pilotissa arvioinnin teki Lauri Harjula FINNMAP Infra Oy:stä. Haastattelun tulokset on esitetty kuvassa 4.

18 InfraFINBIM pilottiraportti 18 (21) Kuva 4. Vt25 Meltola-Mustio pilotin tulokset. Tuloksista nähdään, että Vt25 Meltola-Mustio pilottihankkeessa saavutettu taso on erittäin hyvä verrattuna infra-alan yleiseen lähtötasoon. Pilotti on hyvin onnistunut myös tavoitetasoon nähden: esteidenpoistoryhmän asettama tavoitetila saavutettiin tai jopa ylitettiin kahdeksassa kategoriassa (B, C, E J). Tämä on signaali siitä, että pilottiin sitoutuneet tahot ovat ottaneet merkittäviä askelia kohti infrarakentamisen tietomallipohjaista tulevaisuutta. Tavoitetilaa alemmalle tasolle jäätiin vain kategorioissa A (procurement and delivery method) ja D (process description). Pilotoinnin kohteena ei ollut mallipohjaisten palvelujen hankinta. Kategoria K (as-built information) ei ole relevantti tässä pilottihankkeessa, koska se keskittyi tietomallipohjaiseen suunnitteluun ja koneohjausmallien tuottamiseen. Toteumatieto olisi saatavilla suhteellisen automaattisesti, mutta suunnitelmatiedon päivityksestä toteumaa vastaavaksi ei ole vielä kokemusta. On huomattava, että kuvaa 4 varten kategorian K valmiustasoksi on taulukkolaskentateknisistä syistä asetettu arvo 1, vaikkei pilotin arviointi tässä kategoriassa ole mielekästä. 4.3 Jatkotoimenpiteet Mitä jatkotoimenpiteitä eri osapuolet aikovat tehdä pilotin jälkeen? Oleellista on, että tilaaja hyödyntää suunnittelussa tuotettuja koneohjausmalleja urakoinnissa. Hankinnassa on syytä asettaa vaatimukseksi urakoitsijalle koneohjauksen käyttäminen. Urakkavaiheessa tulee kerätä kokemuksia ja kehittää toimintatapoja urakointiin liittyen omassa pilottihankkeessa. Suunnittelijan tulee olla myös tässä vaiheessa mukana

19 InfraFINBIM pilottiraportti 19 (21) Suunnitelm Viitteet (työmaapalvelu), jolloin voidaan miettiä toteumatiedon hyödyntämistä tuotemallinnusketjussa. Lisää tarvittavat viitteet.

20 LIITE A 20 (21) Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Taulukko 1. Yhteenveto pilotista [PilotinNimi] Pilotin nimi Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Aikataulu Toteutusmuoto Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Tietomallin käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin liittyvät odotukset Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet Käytännön pilotin nimi Hankkeen kuvaus Aikataulu Toteutusmuoto Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Pilotoitava(t) tiedonsiirtotapaukset (ER), toimintamallit, ymv. Tietomallin käyttö hankkeessa

21 InfraFINBIM pilottiraportti 21 (21) Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät onnistumiset ja kehitysaskeleet Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet