Pilotti: Karhumäen-BIM InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen"

Transkriptio

1 1 (17) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Karhumäen-BIM InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset (määrittely / toteutus / dokumentointi) luonnos Kuuhimo, Salonsaari, Savolainen luonnos Tuula Hakkarainen kommentointi ehdotus Kuuhimo, Salonsaari, Savolainen ehdotus Tuula Hakkarainen arviointisapluunan päivitys hyväksytty AP5

2 2 (17) SISÄLTÖ 1 Johdanto Tausta Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Pilotin tavoitteet Hankkeessa pilotoivat asiat Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Pilotin dokumentointi Tietotekninen ympäristö Prosessikuvaus InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Johtopäätökset Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi / Arviointisapluuna Jatkotoimenpiteet Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Liite B Arviointisapluunan kategoriat ja valmiustasot... 17

3 3 (17) 1 Johdanto 1.1 Tausta Karhumäen pilottiprojekti on osa A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä tehtyä tietomallintamisen kehitys- ja pilotointityötä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n tavoitteena pilottiprojekteissa oli sillan tietomallipohjainen suunnitteluprosessin kehittäminen, siltasuunnittelijan mallinnustyökalujen määrittelyt, uusien sovellusten testaukset, soveltaminen ja käyttöönotto. Pilottikohteita valittiin toteutettavaksi neljä; Nybron sillan uusiminen (Kristiinankaupunki), Kehä III Lentoasemantien tukimuurit ja S143 Karhumäen ylikulkukäytävä sekä Vt4-Vt7 kehäsillat S6 ja S12. Valituista kohteista kehäsillat S6 ja S12 jäivät toteuttamatta, sillä ne päädyttiin korvaamaan vaihtoehtoisella ratkaisulla. Kaikilla kohteilla oli jokin erityispiirre, minkä vuoksi ne valittiin pilottikohteiksi. Tavoitteena oli koekäyttää ja kehittää olemassa olevia ja uusia työkaluja ja menetelmiä. Karhumäen sillan erityispiirteenä voidaan pitää teräsrakenteen mallintamista koskevia kehitysaskeleita sekä tietomallin laajamittaisen hyödyntämisen edistämistä koko prosessissa. Yksi iso tavoite oli väylän ja silta- ja taitorakenteiden suunnitelmien yhdistäminen sekä avoimeen tiedonsiirtoon perustuva kokeilu suunnittelutiedon siirtämisestä mittaus- ja koneohjausjärjestelmiin. Kaikille pilottikohteille asetettiin yhteiseksi tavoitteeksi se, että niistä ei tuotettaisi lainkaan perinteisiä piirustuksia. Näin myös pääasiassa toimittiin urakkatarjousvaiheessa. Joitain detaljipiirustuksia oli tarkoituksenmukaisempaa esittää perinteisinä 2D-CAD-suunnitelmina. Tähän liittyen huomiota päätettiin kiinnittää myös suunnitelmien tarkastamiseen tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa, sillä perinteisesti suunnitelmat on tarkastettu 2D-piirustuksista. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Karhumäen ylikulkukäytävän rakennussuunnittelu käynnistettiin A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä keväällä Uusi kevyenliikenteen teräksinen ristikkosilta ylittää Lentoasemantien Ilmakehän eritasoliittymän ja Tikkurilantien eritasoliittymän välillä. Siltaan liittyy sen molemmissa päissä sekä luiskat että porrastornit, jotka ovat myös teräsrakenteisia. Karhumäen ykk liittyy hankkeeseen Kantatie 50 (Kehä III) ja Lentoasemantien parantaminen. Hankkeessa Lentoasemantien yhteyteen rakennetaan kaksi uutta eritasoliittymää, jotta liikennevirrat pääsevät kulkemaan katkotta Lentoasemantien ja Kehä III:n sekä Lentoasemantien ja Tikkurilantien välillä, lisäksi alueen kevyen liikenteen verkkoa täydennetään. Koko hankkeen rakentaminen on alkanut syksyllä 2013 ja sen on tarkoitus valmistua vaiheittain vuoteen 2016 mennessä. Karhumäen ykk rakentaminen alkaa alkuvuodesta 2014 ja alustavan aikataulun mukaan se valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Pilottiprojekti koskee sillan ja siihen liittyvien rakenteiden suunnittelua. Hankkeen edetessä todennäköistä on, että malliin liittyviä tehtäviä, kuten konepajakuvien laatimista ja työmaapalveluita, tullaan pyytämään rakennesuunnittelijalta. Tietomallin käyttöä työmaalla pyritään tukemaan mahdollisimman hyvin suunnittelijan puolelta olemalla avuksi tietomallia koskevissa kysymyksissä. Kohde mallinnettiin Tekla Structures -ohjelmiston versiolla Silta on tyypiltään teräksinen ristikkosilta. Sillan jännemitta on 45m ja hyötyleveys 6m. Silta sijaitsee Vantaalla.

4 4 (17) Kuva 1. Havainnekuva Karhumäen ykk TS-mallista 1.3 Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Sillan tilaaja: Liikennevirasto Antti Koski Vantaan kaupunki/henry Westlin Pilotin tilaajat ja yhteistyökumppanit: Infra FINBIM, Oulun Yliopisto, 5DSILTA3 Sillan suunnittelija ja pilotin veturi: Projektipäällikkö Antti Jussila Pääsuunnittelija Mauri Kuvaja Siltasuunnittelija Markku Raiskila Sisäinen tarkastaja Kari Niemi Ulkoinen tarkastaja Ramboll/ Ilkka Vilonen

5 5 (17) Suunnitelmien hyväksyjä LiVi Antti Rytkönen Geotekninen pääsuunnittelija Jari Nousiainen Sillan tietomallintamisen yhdyshenkilö Mauri Kuvaja Sillan tietomallin tekeminen Jarkko Savolainen, Maria Kuuhimo, Eero Särkkä, Minna Salonsaari Tietomallintamisen ohjaus Jarkko Savolainen, Minna Salonsaari, Antti Pekkala 2 Pilotin tavoitteet 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat Hankkeen tärkeimmät pilotoinnin tavoitteet liittyivät tietomallin laajamittaisen hyödyntämisen, avoimen tiedonsiirron sekä terässiltojen mallintamisen kehittämiseen. Karhumäen silta todettiin pilotointiin hyvin soveltuvaksi kohteeksi sen ollessa nimenomaan teräsrakenteinen ristikkosilta. Teräskohteita on mallinnettu jo huomattavasti pidemmän aikaa Tekla Structures -ohjelmistolla kuin betonirakenteita, mutta siltojen vaatimat erityispiirteet kuten esikohotus vaativat erityishuomiota ohjelmiston käytössä. Tavoite on, että perinteisiä piirustuksia ei projektista tuotettaisi lainkaan. Myös suunnitelmien tarkastus pyritään tekemään suoraan tietomallista. Hankkeen rakennesuunnitteluvaiheessa kehitetyt pilotoinnin kohteet lyhyesti ovat: o Tekla Civil -mallin ja Tekla Structures -mallin yhdistäminen o Tiedonsiirto Rhinoceros-ohjelmiston ja Tekla Structuresin välillä o LiVin Siltojen tietomalliohjeen testaaminen o Siltojen tietomallintamisen kehittäminen o Mallipohjaisen tuotannon kehittäminen Avataan näihin liittyviä seikkoja yksityiskohtaisemmin seuraavissa kappaleissa. Myöhempiin rakennushankkeen vaiheisiin jää pilotoitaviksi optioiksi muun muassa o Mallipohjainen urakkatarjouskysely o Mallin hyödyntäminen konepajatuotannossa o Mallin laajamittainen hyödyntäminen työmaalla o Toteumamallin laatiminen Edellä mainittuihin myöhempiin rakennusvaiheisiin jääviin kohtiin on luotu nyt tehdyssä tietomallipohjaisessa suunnittelussa hyvät edellytykset panostamalla erityisesti mallinnustarkkuuteen. 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Hankkeen tärkeimmät pilotoinnin tavoitteet liittyvät tietomallin laajamittaisen hyödyntämisen, avoimen tiedonsiirron sekä terässiltojen mallintamisen kehittämiseen. Myös suunnittelualojen yhteensovittamisessa koettiin olevan kehitystarvetta. Tietomallin laajamittaisen hyödyntämisen edistäminen vaatii osittaista perinteisistä 2D-piirustuksista luopumista. Samalla tämä on hankkeen kannalta suuri riski, sillä uudet toimintatavat aiheuttavat hankaluuksia muun muassa sopimus- ja tarkastusmenettelyihin sekä arkistointia koskeviin menettelyihin. Uudet toimintatavat aiheuttavat myös suunnittelijalle aluksi lisätyötä.

6 6 (17) A-Insinööreillä on pilottiprojektin yhteydessä ja sen jälkeen panostettu väylä-, geo- ja siltasuunnittelun mallinnuskäytäntöjen parempaan yhteensovitukseen. Parempi yhteensovitus vaatii kehittämistä, panostusta ja sovittuja yhtenäisiä käytäntöjä. Osapuolien tietomallien sisällöntarvetta on kartoitettu ja tähän liittyviä käytäntöjä on tarkennettu. On nähty tarpeen kertoa suunnittelussa käytetystä mallintamisesta suunnittelualalta toiselle (esim. ts- ja civil-käyttäjien välillä), sillä mallintamisen käyttötarkoitusta ei ymmärretä toisen suunnittelijan kannalta, jolloin tietoa tarjotaan käyttötarkoitukseensa sopimattomassa tai sitä heikosti palvelevassa muodossa. 3 Pilotin dokumentointi Tekla Civil -mallin ja Tekla Structures -mallin yhdistäminen Maanpintojen ja väyläsuunnitelmien siirtäminen Tekla Structures malliin on perinteisesti hoidettu tuomalla ne dwg-muotoisina referenssitiedostoina. Tekla on kehittänyt suunnitelmatietojen siirtämiseksi Tekla Civilistä Tekla Structuresiin oman työkalun, mikä tuo halutut pinnat Civilistä Structuresiin natiiviobjekteina tai IFC-muotoisena referenssinä. Testattaessa työkalua todettiin sen olevan hankala käyttää mm. mallin sijainnin ja skaalauksen osoittamisen suhteen. Toinen iso haaste työkalun käytössä todettiin olevan se, että työkalu lukee pinnat suoraan Civilin mallikansiosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Civil mallikansion on oltava samassa verkossa kuin Structures mallin. Tämä ei ole ongelma kun kohdetta suunnitellaan yhden suunnittelutoimiston sisällä, mutta jos väylän suunnittelu kuuluu toiselle suunnittelutoimistolle, on työkalun käyttö lähes mahdotonta Civil mallikansion siirtämiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Maanpintojen ja väyläsuunnitelmien pintojen siirtäminen natiivimuodossa Structures malliin nähtiin tarpeelliseksi projekteissa, minkä vuoksi kehitettiin oma työkalu niiden siirtämiseksi. Työkalu siirtää tiedon avoimen tiedonsiirtoformaatin (LandXML) kautta, eikä ole näin ollen sidottu vain yhteen väyläsuunnitteluohjelmistoon. Työkalu kehitettiin käyttäjien toiveiden mukaisesti, jolloin siitä saatiin juuri sellainen kuin haluttiin. Kuva 2. Karhumäen ykk rakenteet sovitettuna suunnitellun pintarakenteen yläpinnan kanssa

7 7 (17) Tietomallipohjainen suunnittelu ja suunnitteluprosessi Tietomallipohjaisen suunnitelman laatiminen on haasteellista tällä hetkellä muun muassa mallin tarkkuuden vuoksi, sillä ohjelmiston mallinnustarkkuus monimuotoisten geometrioiden osalta on vielä puutteellinen. Ohjelmistotoimittaja on kehittänyt vuosien varrella työkaluja muun muassa kaksoiskaarevien muotojen mallintamiseen, mutta niiden mallintamiseksi toivotaan edelleen edistyksellisempiä työkaluja. Suunnitteluprosessin aikana jo olemassa olevia työkaluja kehitettiin monipuolisemmiksi ja kehitettiin myös uusia työkaluja talon sisällä, joiden avulla mallintaminen on helpottunut. Pilottiprojektin myötä kehitettiin myös siltasuunnitteluun kohdennettua yrityskohtaista starttimallipohjaa ja mallintamisohjetta. Tilaajaosapuolien tietoisuus tietomallipohjaisesta suunnittelusta ja sen tilaamisesta on kasvanut pilottiprojektien aikana. Mallien sisällön määrittely saattaa kuitenkin jäädä vajaaksi tilausta tehtäessä, jättäen asioita auki ja sovittavaksi suunnittelun edetessä. Tällaisia asioita voi olla muun muassa mallin luovutusmuoto - halutaanko malli luovutettavan natiivimuotoisena, IFC-formaatissa vai mahdollisesti molemmissa muodoissa. S143 Karhumäen ykk tarkastetaan ulkoisesti. Tässä kohteessa tilaajalle on toimitettu malli IFC-formaatissa, aikaisemmin sovitun mukaisesti. Mallipohjaisen tuotannon ja tilaamisen kehittämiseen luotiin laajamittaisella ja tarkalla mallintamisella pilottiprojektissa hyvät edellytykset. Projektissa pyrittiin korvaamaan kaikki toteutuspiirustukset tietomallilla. Tämä asettaa erityisiä haasteita mallintamistarkkuudelle ja liittyville organisaatioille. Jotta mallia voidaan hyödyntää konepajatuotannossa ja työmaalla, tulee osapuolilla olla riittävät valmiudet mallin käsittelyyn niin taitojen kuin työkalujen osalta. Tähän asiaan saadaan lisää kokemuksia hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Siltojen tietomalliohjeessa (julkaistu 2011) ei ole otettu kovinkaan kattavasti kantaa konepajatuotannon tarpeet huomioon ottavaan mallintamiseen eikä sen tuomiin haasteisiin. Tietomalliohjeessa on hyviä kannanottoja useampiinkin mallintamista koskeviin käytännön seikkoihin, ja se on kokonaisuutena hyvä lähtökohta, mutta kehittämisen kannalta on hyvä joustaa tietyissä kohdissa (esimerkiksi harkita esikohotuksen mallintaminen tapauskohtaisesti) ja kokeilla uusia toimintatapoja. Karhumäen ykk:n teräksisestä ristikkosillasta on mallinnettu lopullinen muoto. Tulevaa konepajatuotantoa varten tarvitaan kuitenkin esikohotettu muoto, joka mallinnetaan myöhemmässä vaiheessa. Siltojen tietomallintamisen kehittämiseen liittyviä havaintoja tehtiin läpi projektin. Kirjattiin muun muassa seuraavat pilotissa opitut havainnot ja näihin liittyvät kehityskohteet: o Yrityskohtaisen starttipohjan ja mallintamisohjeen kehittäminen on erittäin tärkeää, jotta malli rakentuu alusta asti oikein. Projektin jälkeen päädyttiin kehittämään edelleen yrityksen sisäistä starttimallipohjaa ja mallinnusohjeita. o Ohjelmistosta riippuvia ongelmakohtia ja kehitysideoita koottiin muun muassa teräsrakenteiden liitostyökaluissa, raudoitustyökaluissa, esikohotuksen mallintamisessa ja tiedonsiirrossa. 3.1 Tietotekninen ympäristö Karhumän ylikulkusilta mallinnettiin Tekla Structures -ohjelmiston versiolla Silta on teräksinen ristikkosilta, jonka jännemitta on 45m ja hyötyleveys 6m. Kohteesta oli olemassa alustava pääpiirustus dwg-muodossa, joka tuotiin referenssiksi paikalliskoordinaatistoon. Sillan molemmissa päissä on teräsrakenteiset porrastornit ja luiskat jotka rakennetaan sillan kanssa samanaikaisesti. Teräsrakenteisille hissitorneille jätetään varaukset molemmissa päissä luiskan viereen. Kohde päätettiin mallintaa nimenomaan kohteen sisältämien teräsrakenteiden vuoksi.

8 8 (17) Kohteessa testattiin ohjelmistojen välistä tiedonsiirtoa siten, että sillan ja luiskien rakenne mallinnettiin alustavasti Rhinoceros-ohjelmistolla. Ohjelmistosta on olemassa linkitys mitoitusohjelmistoon. Rakenteen mitoituksen jälkeen rakenteessa olevat teräsprofiilit korjattiin oikeanlaisiksi Rhinoceroksella, minkä jälkeen se siirrettiin suoraan Tekla Structuresiin. Ohjelmistosta toiseen siirrettiin rakenteen profiilitiedot, sijainti ja geometria. Rakenteen mallintamista jatkettiin Tekla Structuresissa mallintamalla porrastornit sekä kaikki kokonaisuuteen kuuluvat betonirakenteet. Rakenne detaljoitiin liitoksineen Tekla Structuresissa. Maanpintojen siirtoon Tekla Civil -ohjelmistosta hyödynnettiin A-Insinöörien kehittämää, avoimeen tiedonsiirtoformaattiin perustuvaa työkalua. Maanpinnoista tuotiin malliin natiivimuodossa kartoitettu kallionpinta, nykyinen maanpinta mihin sisältyy nykyinen Lentoasemantie sekä suunniteltu päällysrakenteen yläpinta. Maanpintojen avulla sovitettiin rakenne maastoon sopivaksi korkoasemiensa suhteen. 2Dmuotoista tietoa ei käytetty sovittamiseen lainkaan. 3.2 Prosessikuvaus Kuva 2. Hankkeen tiedonsiirron prosessikaavio

9 9 (17) 3.3 InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Hankkeessa ei käytetty laajamittaisesti nimikkeistöjä. Sillan tietomallin nimeämis- ja numerointiohjetta käytettiin osin raudoituksien nimeämisissä ja numeroinneissa. Todettiin, että tarvitaan paremmat ohjeet ja yhtenäiset käytännöt rakenneosien nimeämiselle ja rakenteiden ryhmittelylle siltojen tietomallipohjaisessa suunnittelussa. Mallin organisoinnissa käytettiin Name -attribuuttia. Mallissa eri kokonaisuuksiin kuuluvien osien nimien etuliite kertoo mihin kokonaisuuteen se kuuluu. Esimerkiksi silta ja maatuet on nimetty S_- alkuisina ja luiskat L_-alkuisina. Näin esimerkiksi mallin osakokonaisuuksien filtterointi myös mallin tarkasteluohjelmissa on yksinkertaista ja selkeää. LiVin Siltojen tietomalliohjeen testaamista tehtiin suunnittelun useassa vaiheessa. Esimerkiksi terässillan esikohotuksen mallintamisesta keskusteltiin paljon. Tähän ohjeen mielipide oli selkeä: mallinnetaan lopullinen muoto. Lopullinen muoto on nähty arvokkaammaksi mallin hyödyntämisessä sillan elinkaaren aikana. Ohjetta noudatettiin, mutta esikohotuksen huomiointiin todettiin tarvittavan lisää keinoja mallintamisessa. Yleisesti ohje todettiin hyväksi, mutta kehitystä ja tarkentamista kaipaavaksi. Ohjeen kehitystyöhön on kommentoitu yksityiskohtia tarkemmin myös muiden projektien kokemusten kautta. 4 Johtopäätökset 4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet. Hankkeen tärkeimmät pilotoinnin tavoitteet liittyivät tietomallin laajamittaisen hyödyntämisen, avoimen tiedonsiirron sekä terässiltojen mallintamisen kehittämiseen. Hyviä kokemuksia saatiin eri ohjelmien väliseen tiedonsiirtoon liittyen, niin Rhinoceros-ohjelmiston ja Tekla Structures -ohjelmiston välillä kuin Tekla Civin ja Tekla Structuresin välillä. Erityisen toimivaksi osoittautui projektin aikana kehitetty A- Insinöörien työkalu maanpintojen siirtämiseksi Tekla Structuresiin ja kyseistä työkalua tullaan myös jatkossa hyödyntämään tulevissa kohteissa. Kehitystyötä tarvitaan vielä runsaasti, tärkeimpänä mallin laajamittaisen hyödyntämisen kannalta on tietomalliosaamisen kasvattaminen ja mallin käsittelytaitojen kehittäminen. Tietomalliohje koettiin myös osin puuttelliseksi sekä tarkennusta vaativaksi. Osa tavoitteista jää avoimeksi hankkeen rakentamisaikataulusta johtuen, mutta pilottiprojektissa tehty työ tarjoaa hyvän pohjan tehdyn tietomallin laajamittaiselle hyödyntämiselle. Seuraavassa on joitain yleisemmän tason havaintoja, jotka liittyvät tähän hankkeeseen. Jotta siltaan liittyvän väylän suunnitelmat saadaan siltasuunnittelijan käyttöön tarpeellisessa laajuudessa, tulee väyläsuunnittelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä kehittää entisestään. Kun molemmilla osapuolilla on tiedossa molempien tarpeet tietomallille, vältytään väärinkäsityksiltä ja saadaan aikaan yhdistelmämalli joka palvelee läpi projektin. A-Insinööreillä kehitetyn työkalun ansiosta maanpintojen siirtäminen Tekla Structuresiin koettiin helpoksi. Jotta uusien työkalujen kehittämiseltä toimistokohtaisesti vältyttäisiin tulevaisuudessa, tulisi ohjelmistotoimittajan kehittää jo olemassa olevien, tarpeelliseksi todettujen työkalujen ominaisuuksia suunnittelutoimistoista saatavien kokemusten perusteella. Avoimeen tiedonsiirtoformaattiin perustuvat työkalut toimivat eri suunnittelutoimistojen välillä tehtävässä suunnittelutyössä parhaiten ollessaan ohjelmistoriippumattomia. Rhinoceros-ohjelmiston ja Tekla Structures ohjelmiston välinen tiedonsiirto todettiin projektissa erittäin toimivaksi. Käytännössä sillan sijaintina molemmissa ohjelmistoissa käytettiin paikalliskoordinaatistoa, mikä määriteltiin ensin Tekla Structuresissa Civilistä saadun TSV:n avulla, joten koordinaatistomuunnosta näiden kahden ohjelmiston välille ei tarvinnut enää tehdä. Positiivista näiden ohjelmistojen

10 10 (17) toiminnassa on se, että ohjelmistot siirtävät tietoa natiiviobjektien muodossa. Kun katsotaan koko sillansuunnitteluprosessia, voitanee Rhinocerosta hyödyntää tulevaisuudessa nimenomaan eri muotojen hahmottelemiseen ja alustavaan suunnitteluun. Liikenneviraston siltojen tietomalliohjeen sisältöä tulisi laajentaa ja tarkentaa teräsrakenteisten siltojen osalta. Teräsrakenteissa tulee huomioida myös konepajatuotannon tarpeet esimerkiksi esikohotetun muodon esittämisen osalta. Tietomalliohjeen kehittämisen yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota myös suunnitelmien tarkastamisprosessiin ja sen tuomiin haasteisiin. Nykyisellään julkaistu ohje ei ota kantaa tähän millään tavalla. Tämän hetkiset valmiudet mallin käsittelyyn todettiin monessa yhteydessä pilottiprojektien kohdalla vähintään haasteelliseksi. Tietomalliosaamisen kasvattaminen ja tietomallien käsittelyvalmiuden parantaminen tilaajaosapuolien, urakoitsijoiden ja konepajojen keskuudessa on kriittisen tärkeää alan kehittymisen kannalta. Tulevaisuudessa työkaluja tulee kehittää edelleen näitä osapuolia ja heidän tarpeitaan enemmän tukevaksi.

11 11 (17) 4.2 Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi / Arviointisapluuna Infra FINBIM hanketta varten VTT on kehittänyt arviointisapluunan, jonka avulla arvioidaan pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksia. Arviointisapluuna on jaettu 11 kategoriaan ja kussakin kategoriassa on kuusi valmiustasoa. Arvioitavat kategoriat ovat seuraavat: A: Procurement and delivery method B: BIM skills C: Project participant roles D: Process description E: Initial data F: BIM scope G: GIS-BIM integration H: Geometric modelling I: OpenBIM/Standards J: Information delivery management K: As-built information Arviointisapluunaa käytetään eri pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksien vertailuun ja haasteellisuuden arviointiin sekä tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen todentamisessa. Arviointisapluunan kategoriat ja niiden valmiustasot on esitetty liitteessä B. Infra FINBIM hankkeen alussa arviointisapluunan avulla määriteltiin infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytila ja hankkeen jälkeinen tavoitetila. Tulokset on esitetty kuvissa 3 ja 4. Määrittely tehtiin esteidenpoistoryhmässä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Kimmo Laatunen Harri Mäkelä Antti Karjalainen Juha Liukas Tapani Toivanen Rauno Heikkilä Juha Hyvärinen Tarja Mäkeläinen VR Track Oy Innogeo Oy WSP Oy Sito Lemminkäinen Oyj Oulun yliopisto VTT VTT

12 12 (17) Kuva 3. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytilasta arviointisapluunan kategorioiden perusteella ennen Infra FINBIM hanketta. Kuva 4. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen tavoitetilasta Infra FINBIM hankkeen jälkeen. Arviointisapluunatutkimus on tehty pilottihankkeiden loppuvaiheessa tai hankkeiden päättymisen jälkeen haastattelututkimuksena. Haastattelussa pilottien vastuuhenkilöt ovat arvioineet pilottien tason oman näkemyksensä mukaisesti. A-Insinöörit Oy:n 5DSilta-pilotteja (18_5DSilta_Nybro, 28_5DSilta_Karhumäen ylikulkusilta ja 29_5DSilta_Kehä III Lentoasemantien tukimuurit) käsiteltiin

13 13 (17) tässä haastattelussa yhtenä kokonaisuutena. Näiden pilottien arvioinnin tekivät Mauri Kuvaja, Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen ja Mikko Hyyrynen A-Insinöörit Oy:stä. Haastattelun tulokset on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. A-Insinöörit Oy:n 5DSilta-pilottien tulokset. Tuloksista nähdään, että A-Insinöörit Oy:n 5DSilta-piloteissa saavutettu taso ylittää infra-alan yleisen lähtötason kymmenessä kategoriassa (A J). Esteidenpoistoryhmän asettama tavoitetila saavutettiin tai ylitettiin neljässä kategoriassa (B, C, E ja H). Tämä on signaali siitä, että pilottiin sitoutuneet tahot ovat ottaneet merkittäviä askelia kohti infrarakentamisen tietomallipohjaista tulevaisuutta. Tavoitetilaa alemmalle tasolle jäätiin kuudessa kategoriassa (A, D, F, G, I ja J). Haastavimmalta näistä vaikuttaa arviointisapluunan perusteella kategoria D (process description), jossa ollaan valmiustasolla 2 (viitteellinen prosessikuvaus) 1. Muiden kategorioiden (A, F, G, I ja J) osalta valmiustaso (3) lähestyy esteidenpoistoryhmän määrittelemää tavoitetasoa (4). Kategoria K (as-built information) ei ole relevantti näissä piloteissa, koska hankkeet eivät ole vielä vaiheessa, jossa toteumatietoa olisi käytettävissä, eikä toteumamalli ole pilotoinnin kohteena. Tämä näkyy kuvassa 5 kategorian K arvona 0. 1 Haastattelussa toukokuussa 2013 kategoria D arvioitiin valmiustasolle 1, koska prosessikuvausta ei tuolloin vielä ollut tehty. Arviointisapluuna päivitettiin vastaamaan tämän raportin tilannetta (valmiustaso 2) tammikuussa 2014.

14 14 (17) 4.3 Jatkotoimenpiteet Yrityksen mallintamiskäytäntöjen kannalta projekti koettiin kokonaisuutta yleisesti kehittävänä. Hankkeessa saatiin paljon lisää kokemusta terässillan mallintamisesta ja sen haasteista. Infra FINBIM:in tulisi kartoittaa erityisesti mallipohjaisen tiedonsiirron tarpeita ja mahdollisuuksia sekä parantaa mallipohjaisen suunnittelun edellytyksiä. Tähän liittyy monia koko rakentamishanketta koskevia kehityskohtia, kuten tilaamisen käytännöt, arkistoinnin haasteet, suunnittelun tehtävänannon rajaukset yms. Jatkoa varten on kirjattu muun muassa seuraavat kehityskohteet: o Yrityksessä alkaa sisäisenä kehittämisprojektina opinnäytetyö, joka keskittyy siltojen tietomallien nimeämis- ja numerointikäytäntöjen laadintaan o Avoimiin tiedonsiirtoformaatteihin perustuvaa tiedonsiirtoa tullaan tutkimaan tarkemmin tulevaisuudessa myös muiden projektien kohdalla. o Tulevaisuudessa tarvitaan infra-, geo- ja siltasuunnittelijoiden yhä tiiviimpää yhteistyötä. Uuden toimintamallin myötä tuotannon ja suunnittelun välillä tullaan todennäköisesti käymään huomattavasti enemmän vuoropuhelua kuin aikaisemmin. Näin ollen sillan tuotantovaiheessa tulee varmasti vielä paljon hyviä kehitysajatuksia liittyen siltojen mallintamiseen ja tiedonsiirtoon osapuolien välillä. Muiden osapuolien osalta ei voida tarkalleen kertoa jatkotoimista. Käydyissä palavereissa selkeästi henki on kuitenkin ollut, että prosessien kehittämiseen on todella ryhdyttävä jotta uutta tekniikkaa päästään laajamittaisesti hyödyntämään. Kehityshenki on siis hyvä.

15 LIITE A 15 (17) Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Taulukko 1. Pilotin nimi Yhteenveto pilotista [Karhumäen-BIM]. Karhumäen-BIM Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Aikataulu Toteutusmuoto Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Siltasuunnittelu Sillan tietomallipohjaisen suunnittelun edistäminen kevät/2012-syksy/2013 Kokonaisurakka Tietomallipohjainen sillansuunnittelu kokonaisuutena Mallin hyödynnettävyyden kehittäminen projektin eri vaiheissa Pilotin veturi: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Hankkeen tilaajat ja yhteistyötahot: Liikennevirasto, Vantaan kaupunki Pilotin tilaajat ja yhteistyötahot: Infra FINBIM, Oulun Yliopisto, 5d-Silta3 Käytettävä ohjelmisto: Tekla Structures 18.0 Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Hankkeen suunnitteluvaiheessa kehitetyt pilotoinnin kohteet - Tekla Civil -mallin ja Tekla Structures -mallin yhdistäminen - Siltojen tietomallintamisen kehittäminen - LiVin Siltojen tietomalliohjeen testaaminen - Mallipohjaisen tuotannon kehittäminen Myöhemmässä vaiheessa optioina - Mallipohjainen urakkatarjouskysely - Mallin hyödyntäminen konepajatuotannossa - Mallin laajamittainen hyödyntäminen työmaalla - Toteutumamallin laatiminen Tietomallin käyttö hankkeessa Hankkeessa piirustukset on korvattu tietomallilla. Tietomallia tullaan edelleen käyttämään laajamittaisesti hankkeen edetessä. Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät kehitys- Laajamittainen hyödyntäminen. Siltojen tietomallintamisen kehittäminen

16 16 (17) askeleet ja niihin liittyvät odotukset Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet - Yrityskohtaisen starttipohjan ja mallintamisohjeen kehittäminen erittäin tärkeää, jotta malli rakentuu alusta asti oikein. Projektin jälkeen päädyttiin kehittämään edelleen yrityksen sisäistä starttimallipohjaa ja ohjeita mallinnuksen aloittamiseen. - Ohjelmistosta riippuvia ongelmakohtia ja kehitysideoita koottiin muun muassa raudoitustyökaluissa, esikohotuksen mallintamisessa ja tiedonsiirrossa Mallipohjaisen tuotannon ja tilaamisen kehittäminen - Siltaurakka tilataan mallipohjaisesti - Tähän liittyy monia haasteita muun muassa mallinnustarkkuutta koskien - Liittyvien organisaatioiden, rakenuttajakonsultti, urakoitsijat ja konepajat, valmiudet mallin käsittelyyn haasteellisia - Tähän asiaan saadaan lisää kokemuksia hankkeen myöhemmissä vaiheissa Projekti oli yleisesti kehittävä yrityksen mallintamiskäytäntöjen kannalta. Hankkeessa saatiin paljon lisää kokemusta terässillan mallintamisesta ja sen haasteista. Infra FINBIM:in tulisi kartoittaa erityisesti mallipohjaisen tiedonsiirron tarpeita ja parantaa mallipohjaisen suunnittelun edellytyksiä. Tähän liittyy monia koko rakentamishanketta koskevia kehityskohtia, kuten tilaamisen käytännöt, arkistoinnin haasteet, suunnittelun tehtävänannon rajaukset yms. Jatkoa varten on kirjattu muun muassa seuraavat kehityskohteet: - Yrityksessä alkaa sisäisenä kehittämisprojektina opinnäytetyö, joka keskittyy siltojen tietomallien niemämis- ja numerointikäytäntöjen laadintaan. - Avoimien formaattien mukaista tiedonsiirtoa tullaan tutkimaan tarkemmin tulevaisuudessa myös muiden projektien kohdalla. - Tulevaisuudessa tarvitaan infra- ja siltasuunnittelijoiden tiiviimpää yhteistyötä. Uuden toimintamallin myötä tuotannon ja suunnittelun välillä tullaan todennäköisesti käymään huomattavasti enemmän vuoropuhelua kuin aikaisemmin. Myös tilaajan ja urakoitsijan osittain väistämätön tietomallin hyödyntämisen opettelu tämän hankkeen kautta tulee olemaan alalle hyödyksi.

17 LIITE B 17 (17) Liite B Arviointisapluunan kategoriat ja valmiustasot Lisätietoja arviointisapluunasta:

Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014. InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo

Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014. InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo 1 (18) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Pilotti: Nybro-BIM InfraFINBIM pilottiraportti Mikko Hyyrynen Maria Kuuhimo Minna Salonsaari

Pilotti: Nybro-BIM InfraFINBIM pilottiraportti Mikko Hyyrynen Maria Kuuhimo Minna Salonsaari 1 (19) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Nybro-BIM 18.9.2013 InfraFINBIM pilottiraportti Mikko Hyyrynen Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Havainnekuva Nybron TS-mallista

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma Ehdotusvaiheessa tehdään alustava pilottisuunnitelma. Yksityiskohtainen

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (21) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus InfraFINBIM

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (12) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma 1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (23) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

VARTIOKYLÄN SILLAT...

VARTIOKYLÄN SILLAT... 5D-Silta 3 Infra FINBIM pilottiraportti, Sito 19_5DSilta_Varjakanpuisto 20_5DSilta_Melatie 21_5DSilta_Töölönlahti 22_5DSilta_Junatie Ari Kouvalainen 1.0 28.2.2014 2 (17) 28.2.2014 5D-Silta 3 SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Jutta Peura RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä PILOTTIEN ANALYSOINTIA Jutta Peura ja Tarja Mäkeläinen Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 9 6.2.2014 PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment Process

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Työpaketti: Infra FINBIM Built Built Environment Process Innovations Reengineering :n visio Vuonna 2014 suuret

Lisätiedot

Hankintanäkökulma ratahankkeessa ja mallinnuksen hyödyntäminen

Hankintanäkökulma ratahankkeessa ja mallinnuksen hyödyntäminen Tietomallintamisen käyttönotto, Infra FINBIM pilottipäivä nro 7 Hankintanäkökulma ratahankkeessa ja mallinnuksen hyödyntäminen Pilotti 6, case Jorvas Ilkka Sinisalo 5.6.2013 Jorvaksen liikennepaikka 5.6.2013,

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 2, 12.10.2011 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1

Lisätiedot

Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (24) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma InfraFINBIM pilottiraportti Kirjoittajat: Janne Porkka Teknologian Tutkimuskeskus VTT

Lisätiedot

5D-SILTA3 & InfraFINBIM Siltojen informaatio- ja automaatioprosessin sekä toimintaympäristön kehittäminen

5D-SILTA3 & InfraFINBIM Siltojen informaatio- ja automaatioprosessin sekä toimintaympäristön kehittäminen 16 2015 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ RAUNO HEIKKILÄ (TOIM.) 5D-SILTA3 & InfraFINBIM Siltojen informaatio- ja automaatioprosessin sekä toimintaympäristön kehittäminen LOPPURAPORTTI Rauno

Lisätiedot

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM Kimmo Laatunen, Built Environment Process Innovations Reengineering 6.10.2011 Mitä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

Lumitöiden estekartoitus

Lumitöiden estekartoitus Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Pilotti: Bassenkylän asemakaavan kadut. InfraFINBIM -pilottiraportti

Pilotti: Bassenkylän asemakaavan kadut. InfraFINBIM -pilottiraportti 1 (13) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Bassenkylän asemakaavan kadut InfraFINBIM -pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty)

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Pilotti: Vanha Kirkkotie. Pilottisuunnitelma LUONNOS

Pilotti: Vanha Kirkkotie. Pilottisuunnitelma LUONNOS 1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vanha Kirkkotie Pilottisuunnitelma LUONNOS Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) 0.3

Lisätiedot

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa Tiina Perttula Kehittämisen tasot Globaali Virasto ja ELY Oman toiminnan systemaattista kehittämistä Ohjeet (tekniset ja hankintatekniset) Viestintä

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1 Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa Manu Marttinen Työpäällikkö 3.6.2015 NCC Roads Oy 1 TIEDONHALINNAN Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ,

ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ, ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ, 2.10.2013 HELSINGIN KAUPUNKI Yleistä Nämä tietomallivaatimukset, -bonukset ja -sanktiot koskevat Isoisänsiltaa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Espoon pilottikohteet Built Environment Process Innovations Reengineering 31.1.2012

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Vianova Systems Finland Oy Liikevaihto 5,2 M 35 työntekijää AAA -luottoluokitus Pääosin henkilökunnan

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen

Lisätiedot

Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM)

Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM) RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 4, 9.5.2012 VTT, Digitalo, Vuorimiehentie 4, Espoo Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM) Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Tausta Työkoneiden 3D-ohjausjärjestelmät olleet

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Infra FINBIM -visio Vuonna 2014 suuret infran haltijat tilaavat vain mallipohjaista palvelua,

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät Alueellinen tietomalli case Inkilänportti Novapoint-käyttäjäpäivät 25.4.2012 FCG lyhyesti FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä Yhtiön palvelut keskittyvät infra-,

Lisätiedot

Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta

Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta 1 (16) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (24) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu InfraFINBIM pilottiraportti Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty)

Lisätiedot

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata Infra FINBIM Pilottipäivä 9 Pisararata 6.2.2014 Pisararata: - Helsingin keskustan alle suunniteltava lähijunien kaupunkiratalenkki - Kolme asemaa: Töölö, Keskusta, Hakaniemi - Rata- ja rakentamissuunnittelu

Lisätiedot

BIM-opetuksen kehittäminen Oulun yliopistossa. Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Rauno Heikkilä

BIM-opetuksen kehittäminen Oulun yliopistossa. Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Rauno Heikkilä BIM-opetuksen kehittäminen Oulun yliopistossa Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Rauno Heikkilä Tausta, PRE (Process Re- Engineering) -tutkimusohjelma Rahoituspäätös 1105/10 saatu TEKES:ltä

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen

Lisätiedot

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla Teppo Rauhala, WSP Finland Oy 1.4.2016 Miksi BIM? Kustannuksien aleneminen Teknisen laadun paraneminen Rakentamisaikataulun lyheneminen Älykästä tiedonhallintaa

Lisätiedot

Inframallivaatimukset

Inframallivaatimukset Inframallivaatimukset Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte BIM:n perusteet 4 Proxion Jatkuvaa 3D-mallipohjaista suunnittelua Eri suunnitteluvaiheissa hyödynnetään (kehitetään) mallia Malli pitää tehdä suunnitteluvaiheessa,

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA

TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA Erikoistyö Toni Teittinen 194839 2 SISÄLLYS Sisällys... 2 1. Johdanto... 3 2. Dokumentteihin perustuva määrälaskenta... 4 3. Tietomallipohjainen määrälaskenta...

Lisätiedot

Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma 1 (12) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma Muutoshistoria:

Lisätiedot

Pilottien määrittely ja dokumentointi

Pilottien määrittely ja dokumentointi InfraFINBIM Pilottiohje: Pilottien määrittely ja dokumentointi Projektin nimi: BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) RESEARCH PROGRAM WP5: InfraFINBIM Projektin lyhyt nimi: InfraFINBIM Projektin

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot