Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta"

Transkriptio

1 1 (16) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Luonnos Petteri Törmänen (PTö) Mattijaakko Määttänen Huomautukset (määrittely / toteutus / dokumentointi) raportointiluonnos kommenteille (MMä) Luonnos PTö liite 1 täydennetty Luonnos Tuula Hakkarainen (TH) kommentoitu

2 InfraFINBIM pilottiraportti 2 (16) SISÄLTÖ 1 Johdanto Tausta Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Pilotin tavoitteet Hankkeessa pilotoivat asiat Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Pilotin dokumentointi Pilotin kulku Tietomallipohjaisen urakan eteneminen Laadunvarmistus Tietotekninen ympäristö Prosessikuvaus Johtopäätökset Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet Tietomallipohjaisen urakan eteneminen Laadunvarmistus Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi /Arviointisabluuna Jatkotoimenpiteet Viitteet Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista... 15

3 InfraFINBIM pilottiraportti 3 (16) 1 Johdanto 1.1 Tausta Pilotti on toteutettu osana Espoon kaupungin teettämää pilottikokonaisuutta, jossa kohteiden suunnittelu tehtiin mallintamalla ja toteutus koneohjausjärjestelmiä käyttäen. Tässä pilotissa seurataan tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutusta ja laadunvarmistusta pääurakoitsijan näkökulmasta Bassenkylän kohteella. Bassenkylän kohteesta on jo aiemmin laadittu pilottiraportti, jossa selvitettiin Tekla Civil-ohjelmiston soveltuvuutta tietomallintamiseen katusuunnittelussa. Kohteen pääurakoitsija oli Lemminkäinen Infra Oy, tilaaja Espoon tekninen keskus ja suunnittelija Pöyry Finland Oy. Pilottiraportoinnin toteutti Lemminkäinen Infra Oy. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Bassenkylän kohde toteutetaan kokonaisurakkana ja työt aloitettiin helmikuussa Pääurakoitsijan osalta kohde tulee valmistumaan kesällä Urakkaan kuuluu katujen ja vesihuollon rakentaminen kallioiseen metsämaastoon. Kustannuksiltaan urakka on noin kolme miljoonaa euroa sisältäen bonusehdon, mikäli urakoitsija toteuttaa kohteen alimman kaivuupinnan koneohjausta käyttäen. Urakassa rakennetaan noin 2,8 km:ä uutta katua sisältäen yhteensä noin 7,6 km:ä vesijohto- hulevesi- ja jäteviemäriputkea. Kuva 1 Bassenkylän mittapiirustus. Pääurakoitsija toteuttaa kohteen katujen rakentamisen ensimmäiseen päällystyskerrokseen asti. Rakentamisurakkaan kuuluu muun muassa m 3 ktr kallioluohintaakalliolouhintaa, josta saatu louhe murskataan työmaan käyttöön. Lisäksi Bassenkylän hankkeessa täytyi tehdä pohjanvahvistusta pilari- ja massastabiloinnilla. Stabiloinnin tarve kasvoi kesän 2013 aikana hieman suunnitellusta, jolloin massastabilointia täytyi tehdä noin m 3 ktr ja pilaristabilointia vajaa 3000 mtr.

4 InfraFINBIM pilottiraportti 4 (16) Kuva 2 Pilaristabilointia Bassenkylässä. 1.3 Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Pilotin toteuttajana oli Lemminkäinen Infra Oy, josta vastuussa pilotoinnin läpiviemisestä oli Juha Pohjola ja tutkijana Petteri Törmänen. Pääurakoitsijalta puolelta urakkaa toteuttaa Aki Lehtinen (urakan projektipäällikkö), Lauri Sirviö (työmaapäällikkö), Timo Kuosa (mittapäällikkö) ja Mattijaakko Määttänen (mittausinsinööri). Tilaajan puolelta rakentamisen valvonnasta vastuussa on Ilpo Korhonen. Suunnitteluosapuolen projektipäällikkö urakassa on Pöyryltä Aki Leislahti. Tutkijayhteyshenkilönä pilottikohteessa oli Tarja Mäkeläinen VTT:ltä. Pilotin aikana mittapäällikkö suoritti viikkoseurantaa rakentamisessa hyödynnetyistä malleista. Viikkoseurannassa kirjattiin ylös muun muassa mitä malleja käytettiin ja miten tiedonsiirto suoritettiin. Lisäksi työmaalla tehtiin kuukausittain itsearviointi, jossa arvioitiin mallipohjaisen työskentelystä saatavia etuja ja muutoksia perinteiseen työskentelyyn verrattuna. Hanke on julkinen. 2 Pilotin tavoitteet 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat Pilotissa seurattiin tietomallipohjaisen kokonaisurakan etenemistä pääurakoitsijan näkökulmasta. Seurannassa pyrittiin havainnoimaan rakentamisvaiheen aikana ilmenneitä ongelmia sekä pohtimaan ratkaisuja ilmenneisiin ongelmiin. Tavoitteena oli parantaa yleisesti tietomallipohjaista rakentamisprosessia. Lisäksi pilotissa selvitettiin Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen laadunvalvontamenettelyn -ohjeen toimivuutta Bassenkylän katuhankkeessa. Ohjetta on sovellettu aikaisemmin suuremman kokoluokan väylähankkeissa onnistuneesti, joten nyt oli tarkoitus kokeilla ohjeen soveltuvuutta haastavassa katuhankkeessa. Haastavuutta rakentamisen toteutettavuuteen tuo suuria korkeuseroja käsittävä kalliomaasto ja

5 InfraFINBIM pilottiraportti 5 (16) vesihuoltojärjestelmän rakentaminen. Maaperä on myös vaihtelevaa ja rakennettavalla alueella on useita liittymäkohtia, jolloin tien rakenteiden muutos- ja siirtymäkiilakohtia on runsaasti. Rakentamisessa ja laadunvarmistuksessa hyödynnettiin myös KUURAjärjestelmää, jonka avulla koneohjausjärjestelmillä mitatut toteumamittaukset pystyttiin tallentamaan kyseisen järjestelmän pilvipalvelun, niin urakoitsijan kuin tilaajan nähtäväksi. 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Tutkimuksen tavoitteena on parantaa käsitystä tietomallipohjaisen urakan vaatimuksista, vähentää ylimääräistä työtä eli hukkaa sekä helpottaa tulevaisuudessa niin urakoitsijan kuin tilaajan työtä rakennushankkeen läpiviemisessä. Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteuttamiseksi urakoitsijalla ja tilaajalla tulee siis olla selkeä ja yhtenäinen käsitys tietomallien käytöstä hankkeessa. Urakoitsijalla on entuudestaan kokemusta koneohjausmallien käytöstä useissa rakennusprojekteissa, mutta näissä mallit on pääsääntöisesti luotu erikseen suunnitelmadokumenttien pohjalta. Bassenkylän hankkeessa aineisto toimitettiin puolestaan suoraan suunnittelijalta urakoitsijalle valmiina pintamalleina, joita oli tarkoitus hyödyntää koneohjauksessa ja paikalleenmittauksissa. Bassenkylän hankkeessa koneohjauksen laadunvarmistaminen suoritetaan Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen laadunvalvontamenettelyn ohjeen mukaisesti. Tarkoituksena on selvittää ohjeen soveltuvuus koneohjauksen käytön ja laadunvarmistuksen osalta haastavassa kadunrakennushankkeessa. Pilotin riskinä voi olla urakoitsijan ja suunnittelijan erilaiset näkemykset toteutusvaiheessa käytettävien mallien sisällöstä ja rakenteesta. Erilaisten näkemysten johdosta mallit voivat olla puuttellisia ja tuottaa ongelmia koneohjauksessa tai paikalleenmittauksissa. Mikäli

6 InfraFINBIM pilottiraportti 6 (16) esimerkiksi mallien korkeustasoissa on virheitä, on nämä erot hankala havaita mallien tarkastuksissa ja rakentamisen aikana. Laadunvarmistuksessa riskiksi voivat muodostua tiedonsiirron ongelmat KUURA:n pilvipalveluun sekä paikannuksen tarkkuus. Kohteella on useita katvealueita, jolloin koneohjausjärjestelmissä käytettävän GNSS-yhteyden kanssa voi ilmetä ongelmia. Lisäksi työmaalla on käytössä virtuaalitukiasemapalvelu, joka lähettää korjaussignaalin koneohjausjärjestelmille GSM-verkkoa käyttäen. Tällöin katvealueet voivat vaikuttaa myös GSM-verkon toimivuuteen. 3 Pilotin dokumentointi 3.1 Pilotin kulku Tietomallipohjaisen urakan eteneminen Tarjousvaiheen laskenta suoritettiin perinteisin menetelmin vuoden 2012 loppupuolella 2Dsuunnitelmien pohjalta. Ensimmäiset leikkausmallit Ylämaansolasta koneohjausta varten toimitettiin urakoitsijan käyttöön helmikuussa Suunnittelija toimitti urakoitsijalle kohteesta taiteviiva- sekä koneohjausmallit. Myöhemmässä vaiheessa urakoitsijalle toimitettiin muiden katujen leikkausmallit. Urakoitsijalle toimitetut tietomallit olivat osaltaan puutteellisia hyödynnettäväksi sellaisenaan työmaalla, kuten koneohjauksessa sekä takymetrillä tehtävissä paikalleenmittauksissa. Mallit muun muassa poikkesivat korkomitoiltaan urakkatarjousvaiheen suunnitelmista. Myös urakan alussa toimitetut koneohjausmallit ovat poikenneet osittain myöhemmin toimitetuista rakentajamallista viiva-aineistoltaan. Kolmioiduissa koneohjausmalleissa on ollut taiteviivoissa päällekkäisyyksiä, jolloin niitä on täytynyt muokata tai luoda koneohjausmallit viivamalleista. Toimitetuissa viivamalleissa on myös ollut ongelmia, kuten päällekkäisiä taiteviivoja ja epäjatkuvuuskohtia (Kuva 3), jolloin urakoitsijan on täytynyt myös muokata niitä koneohjaus- ja paikalleenmittausmallien luomiseksi. Lisäksi Bassenkyläntien leikkausmallissa kaikki taiteviivat olivat samalla koodilla. Urakoitsija ja suunnittelija olivat yhteydessä ongelmista ja he sopivat, että suunnittelija korjaa ilmenneet puutteet tuleviin viivamalleihin, joista urakoitsija muokkaa mallit koneohjaukseen ja paikalleenmittauksiin sopiviksi.

7 InfraFINBIM pilottiraportti 7 (16) Kuva 3 Bassenraitin päällysrakenteen viivamallin osa. Kohteen maarakennustyöt tehtiin miltei kaikki tietomalleja ja koneohjausta hyödyntäen, lukuun ottamatta pintamaan poistoja ja lastaustöitä. Koneohjauksella toteutettiin muun muassa leikkaus- ja louhintapinnat, kanaalien kaivuut, kantavat ja jakavat kerrokset. Työmaalla on ollu hankkeen aikana käytössä kaksi Novatronin sekä yksi Trimblen koneohjauslatteella varustettua kaivinkonetta. Työmaalla on lisäksi työskennellyt kaksi Trimblen koneohjauslaitteilla varustettua tiehöylää. Kaivinkoneissa paikannus tehtiin käyttäen GNSS- ja VRS-järjestelmiä, joilla päästään noin 3 cm:n tarkkuuteen. VRSjärjestelmä lähetti korjaussignaalia koneille GSM-verkkoa hyödyntäen. Tiehöylissä paikantaminen tapahtui takymetriä hyödyntäen, jolla päästiin 0-5 mm:n työskentelytarkkuuteen. Tiehöylien koneohjausjärjestelmä oli semiautomaattinen, eli järjestelmä sääti mallin mukaan automaattisesti terän kulmaa ja asemaa. Kuvassa 4 on näkymä tiehöylän koneohjausjärjestelmän näyttöpäätteeseen. Kaivinkoneet oli kytketty osaksi KUURA-järjestelmää, jonka avulla koneohjausmallien jakelu suoritettiin Novatronin laitteilla varustetuille kaivinkoneille. Tiehöylälle ja Trimblen laitteilla varustetulle kaivinkoneelle mallit toimitettiin USB-muistitikkua käyttäen. Kuva 4 Tiehöylän näyttöpääte.

8 InfraFINBIM pilottiraportti 8 (16) Koneohjauksella työskentely sujui pääsääntöisesti hyvin. Kuljettajat omaksuivat nopeasti uuden koneohjausjärjestelmän käytön sekä tottuivat hakemaan Novatronin laitteilla koneohjausmallit KUURA-järjestelmästä. Koneohjauksella työtehokkuus ja massatalous olivat huomattavasti parempia verrattuna perinteisiin työskentelymenetelmiin. Koneohjauksen käytön avulla työkoneen nopeat siirtymät uudelle työskentelykohteelle olivat mahdollisia. Eli vaihdettaessa työskentelykohdetta uudelle kohteelle, mittamiehillä ei tarvitse merkitä paaluja tai korkolappuja vaan kuljettaja pääsee heti aloittamaan työskentelyn, kunhan vain ensin hakee KUURA:sta uuden koneohjausmallin kohteelle. Muutaman kerran ongelmaksi muodostuivat yhteyskatkokset koneohjausjärjestelmissä ja epätarkkuus paikannuksessa. Paikannusongelman korjaamiseksi VRS-verkon virtuaalista tukiasemaa vaihdettiin, jonka jälkeen paikannustarkkuus parani. Syyksi yhteyskatkoksiin epäiltiin heikkoa GSM-yhteyttä, joka osaltaan johtui Bassenkylän katveisista alueista. Esimerkiksi Bassenraitti sijoittuu notkelmaan, jonka ympärillä on tiheää metsää. Pieniä ongelmia koneohjauksessa oli myös työskenneltäessä aivan mallin reunoilla, jolloin koneohjausjärjestelmät kadottivat oman sijaintinsa. Tällöin kuljettajan oli käytettävä koneen terää reilusti mallin sisällä, jotta paikannus alkoi toimia jälleen. Tämän johdosta tiehöylälle luotuja malleja täytyi levittää reilusti. Bassenkylän kepittömän työmaan ja koneohjauksen käytön johdosta mittamiesten työ painottui perinteistä työskentelyä enemmän tietokoneen äärellä työskentelyyn, muun muassa mallien muokkaamiseen ja luomiseen. Kepitön työmaa toi myös hieman paikannusongelmia muille työmaalla työskenteleville. Normaalisti työmaalle sijoitetuista paaluista on voitu lukea oma sijainti, mutta nyt täytyi käyttää muita menetelmiä paikantamiseen, Bassenkylän tapauksessa KUURA-tablettia. KUURA-tabletti toimii GPS-paikannuksella, jolloin paikannustarkkuus on noin 5 metriä, mikä koettiin riittäväksi. KUURA-tabletilla pystyttiin myös tarkastelemaan malleja ja suunnitelmakuvia, mikä oli erittäin hyödyllistä tarkasteltaessa paikan päällä työn tuloksia. Kuvassa 5 on näkymä tablettiin, jossa näkyy poikkileikkauskuva valitulta mallin paalulukemalta. Lisäksi kuvassa on nähtävissä kaivinkonekuljettajan ottaman toteumamittauksen tulos.

9 InfraFINBIM pilottiraportti 9 (16) Kuva 5 Näkymä KUURA-tablettiin Laadunvarmistus Bassenkylän työmaalla on työskennellyt urakan aikana 2-3 mittamiestä sekä mittaustyönjohtaja, jotka ovat ottaneet tarkemittauksia takymetreillä muun muassa rakennepinnoista ja vesihuoltojärjestelmistä. Tarkemittauksia on otettu myös lennosta, jolloin on voitu varmistaa koneohjausjärjestelmien paikannus- ja työskentelytarkkuus. Mikäli koneohjausjärjestelmällä toteutetun rakenteen mitoissa on havaittu selvää poikkeamaa, on koneohjausjärjestelmän kalibrointi suoritettu tunnetulla pisteellä puolietänä Novatronin teknisen tuen avulla tai takymetrillä. Koneohjauksella toteutetun pinnan tarke- ja toteumamittaukset osoittivat, että työn tulos oli riittävän tarkkaa, kunhan paikannus toimi. Kuitenkin osassa kaivinkoneen jäljiltä tehdyissä tarkemittauksissa vaadittuihin tarkkuuksiin ei ylletty, vaikka paikannus toimi ja mallit oli laadittu oikein. Työn laatu on siis edelleen kiinni kuljettajan ammattitaidosta ja huolellisuudesta. Taulukossa 1 on esimerkkiotos koneohjausjärjestelmän avulla kaivetun leikkauspinnan tarkemittauksista. Sarakkeessa T4 on mittauspiste, mallin x- ja y-koordinaatit, tien paalulukema, B-mitta sekä takymetrillä mitattu poikkeama korkeussuunnassa leikkauspinnan malliin. Taulukosta nähdään, että poikkeama on maksimissaan 38 mm:ä ja minimissään 1 mm. Keskimääräinen poikkeama korosta on tässä otoksessa keskimäärin 19 mm:ä, mikä on

10 InfraFINBIM pilottiraportti 10 (16) vähintäänkin riittävä. InfraRYL:n ohjeiden mukaan leikkauspinta saa päällysrakenteen alla poiketa mm:ä leveyssuunnassa ja korkeussuunnassa mm:ä. Taulukko 1 Bassenkylän leikkauspinnan tarkemittaukset. Kuvassa 6 on otos koneohjatulla tiehöylällä tehdyn Bassenkyläntien jakavan kerroksen tarkemittauksista. Kuvasta nähdään, että poikkeama pintamalliin on maksimissaan ollut 24 mm ja minimissään 0 mm:ä, kun Infra RYL:ssä sallittu yksittäinen poikkeama jakavalle kerrokselle on korkeussuunnassa ±30 mm:ä ja poikkeaman keskiarvo ±15 mm:ä.

11 InfraFINBIM pilottiraportti 11 (16) Kuva 6 Otos jakavan kerroksen tarkemittauksista. Kaivinkoneilla tehtyjen toteumamittausten tallentaminen KUURA-järjestelmään sujui ongelmitta. KUURA:n pilvipalveluun on tallennettu myös takymetrillä tehdyt tarkemittaukset, jolloin työn etenemisen ja laadunvarmistuksen toteaminen on ollut helpompaa myös tilaajalle, kun toteuma- ja tarkemittaukset voidaan lukea etänä samasta paikkaa, vaikkapa normaalilla pöytäkoneella. Lisäksi KUURA-järjestelmällä on voinut ottaa kuvia kohteesta paikannustiedoilla, jos on esimerkiksi haluttu osoittaa töiden tämän hetkinen tilanne tietyllä kohdalla tai erityishuomiota vaativat kohdat. 3.2 Tietotekninen ympäristö Bassenkylän kohteen mallit on mallinnettu Tekla Civil -ohjelmistoa käyttäen. Tekla Civilin käyttöön mallintamisessa on päädytty osana Bassenkylän asemakaavan kadut pilottia, jossa oli tarkoitus selvittää kyseisen suunnitteluohjelmiston valmiutta tuottaa tietomalliaineistoa katujen rakentamista varten. Suunnittelija toimitti mallit urakoitsijalle LandXML-, dwg- ja ASCII-muodoissa. Urakoitsija suoritti mallien muokkaukset ja tiedostonmuunnokset 3D-win ohjelmalla. Mallit muokattiin pääasiallisesti LandXML ja dwg-tiedostoista. Koneohjausmallit muunnettiin dxfmuotoon ja siirrettiin KUURA-palveluun kaivinkonekuljettajien käyttöön. Lisäksi koneohjausmallien lisäksi KUURA:an täytyi lisätä työmaalle mitattu muunnostiedosto cfgformaatissa. Trimblen koneohjausjärjestelmiä varten tiedostot vietiin Trimble Business

12 InfraFINBIM pilottiraportti 12 (16) 3.3 Prosessikuvaus Center -ympäristöön, jossa ne muokattiin Trimblen koneohjausjärjestelmään sopivaan formaattiin, eli svd- ja svl-tiedostoiksi. KUURA-järjestelmää käytettiin hankkeessa niin mallien välittämisessä kaivinkoneille kuin toteumamittausten seurannassa. Lisäksi KUURA:n avulla pystyttiin seuramaan kaivinkoneiden työtunteja, työskentelytehokkuutta ja kaivinkoneiden kuljettua reittiä. KUURA:n tabletin avulla työnjohto pystyi myös tarvittaessa paikantamaan oman sijaintinsa paaluttomattomalla työmaalla, kun he halusivat verrata suunnitelmia toteutuneisiin rakenteisiin. Kuva 7 Bassenkylän toteutusvaiheen prosessin kuvaus. 4 Johtopäätökset 4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet Tietomallipohjaisen urakan eteneminen Rakennushankkeeseen laaditut toteutusmallit tuottivat huomattavasti lisätyötä urakoitsijan mittapäällikölle. Mikäli mallit olisi laadittu esimerkiksi InfraFINBIM:n ohjeiden mukaan, olisi urakoitsija todennäköisesti välttynyt suurimmilta muokkaustöiltä. Suunnittelijalta on tulevaisuudessa ehdottomasti vaadittava omien suunnitelmien ja toteutusmallien tarkastamista ennen mallien luovuttamista eteenpäin. Tarkastuksissa on huomioitava mallin teknisen tarkastuksen lisäksi rakenteiden käytännön toimivuus, kuten kuivatus. Koneohjauksen kanssa kuljettajilla oli ongelmia työskenneltäessä aivan mallin reunamilla, jolloin koneohjausjärjestelmä ei enää paikantanut konetta. Jotta paikannuksen katkeamiselta kesken työskentelyn vältyttäisiin, tulisi koneohjausmalleja levittää reilusti työskenneltävän alueen reunoilta. Esimerkiksi kantavan kerroksen pintamalliin voisi sisällyttää jo rakennettujen kerrosten taiteviivat, kuten vaikkapa ojan pohjat. Katvealueet aiheuttivat myös paikannuksen katkeilua. Tulevaisuudessa vastaavissa kohteissa, joissa on runsaasti katvealueita, tulisi pohtia kiinteän tukiaseman käyttöä

13 InfraFINBIM pilottiraportti 13 (16) virtuaaliaseman sijaan. Tällöin korjaussignaalin toimivuus ei olisi riippuvainen GSM-verkon tai VRS-palvelun toiminnasta. KUURA-järjestelmä todettiin monelta osin järkeväksi ja käyttökelpoiseksi työkaluksi koneohjausta hyödyntävällä työmaalla. Tärkeimmäksi ominaisuudeksi nousi langaton tiedonsiirto, jonka avulla mallit toimitettiin kaivinkonekuljettajille ja kuljettajien ottamat toteumamittaukset KUURA:n pilvipalveluun. KUURA:lla pystyttiin myös varmistamaan, että konekuljettajat työskentelivät oikeiden ja päivitettyjen mallien opastuksella. Lisäksi KUURA toimi oivallisena tietokantana takymetrillä tehtäville tarkemittauksille, jolloin tiedot olivat näppärästi haettavissa niin tilaajalla kuin urakoitsijalla. KUURA:n avulla työnseuranta helpottui, mikäli kuljettaja muisti tehdä toteumamittauksia. Toteumamittausten avulla pystyi päättelemään missä vaiheessa konekuljettajien työt olivat ja sen mukaan suunnittelemaan kuljettajalle seuraava työkohdetta Laadunvarmistus Koneohjauksella tapahtuvan työn suurimmat laadulliset puutteet johtuivat eniten kuljettajan työskentelytarkkuudesta. Huolimattoman työskentelyn johdosta rakenteet eivät ihan kaikkialta täyttäneet mittavaatimuksia. Mittamiesten vähentyessä työmaalla, siirtyy vastuu laadunvarmistuksessa myös enemmän konekuljettajille, jolloin heiltä on vaadittava entistä tarkempaa työnjälkeä. Koneohjausta käyttäville kuljettajille täytyy antaa kattava perehdytys koneohjauksen käyttöön sekä vaatia heitä huolehtimaan myös itse koneohjauslaitteiden moitteettomasta toiminnasta ja säännöllisestä kalibroinnista. Millimetrin tarkkakin koneohjausjärjestelmä menettää hyötynsä, mikäli kuljettaja ei käytä sitä tehokkaasti. Bassenkylän kohteella käytetty Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely ohje oli suurelta osin soveltuva Bassenkylän katuhankkeeseen esimerkiksi mallien tarkastustoimenpiteiden osalta. Työskentelytavat ovat kuitenkin samat, oli kyseessä moottoritien rakennus tai katuhanke. Katuhankkeessa kuitenkin rakennetaan huomattavasti enemmän maaston muotoja mukaillen. Tällöin korkeuserot voivat olla suuria lyhyelläkin välillä. Lisäksi katurakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen on huomattavasti pikkutarkempaa työtä katujen sisältäessä lyhyelläkin paaluvälillä useita bussipysäkkejä ja liittymiä. Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen laadunvalvontamenettely ohjeen rrakenteiden tarke- ja toteutumamittausten osalta todettiin, että Tie- ja katurakentamisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely ohjeen mukaiset tarkemittausvälit eivät olleet riittävän tiheitä todentamaan rakentamisen laatua. Esimerkiksi ohjeessa mainittu yksi tarkemittaus poikkileikkauksesta alle 200 metriä pitkillä teillä ei ole riittävä vaan mittauksia on tehtävä rakennepinnoille tiheämpään tai vähintäänkin tarkistettava mitta "lennosta" niin kuin Bassenkylässä toimittiin. Silmämääräisellä tarkastuksella ei kaikkia virheitä huomaa ja rakenteellisen toimivuuden varmistamiseksi esimerkiksi kuivatuksen tarkastamiseksi, täytyy lyhyillä osuuksilla tehdä useampia mittauksia. Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely ohjeen mukainen koneiden kalibrointi kerran viikossa nähtiin riittäväksi, mikäli paikannuksen kanssa ei ole ilmennyt ongelmia. Yhteyskatkosten johdosta paikannustarkkuudesta oli epäilyksiä, jolloin koneohjausjärjestelmän tarkkuus täytyi tarkastaa ja tarvittaessa kalibroida kesken työpäivänkin takymetrin tai Novatronin etätuen avulla. Tarkastuksia ja kalibrointeja varten työmaalla tulisi olla kiintopisteitä tarpeeksi tiheään. Tällöin kuljettaja voisi lyhyelläkin siirtymällä käydä itse kalibroimassa koneohjausjärjestelmän esimerkiksi keskellä työpäivää, jos on epäilys, että tarkkuus ei ole vaadittavalla tasolla. Kalibroinnin voi tehdä myös mittamies esimerkiksi takymetrin avulla.

14 InfraFINBIM pilottiraportti 14 (16) 4.2 Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi /Arviointisabluuna Pilotin haasteellisuuden arviointi tehdään yhdessä tutkijaosapuolen kanssa heti raportoinnin valmistumisen jälkeen. Ota yhteyttä Tarja Mäkeläiseen, Haasteellisuuden arvioinnissa verrataan pilotissa toteutuneita/saavutettuja tasoja arviointisabluunassa määritettyihin tavoitetasoihin, mikäli ne ovat määritelty pilottisuunnitelman yhteydessä. Tasot kuvataan tässä kappaleessa sekä numeroin että sanallisesti. Jokaisesta pilotista arvioidaan saavutetut arviointisabluunan tasot ja kuvataan ne sanallisesti. PILOTTIHANKE VALMIUS TASO A B C D E F G H I J huomioon 2 Mahdollistaa tietomallintamisen Hankintamenettelyt 1 Ei ota tietomallintamista Tietomalliosaaminen Osapuolien roolit Prosessin kuvaus Lähtötiedot Tietomallin laajuus Paikkatiedon taso Ei edellytyksiä tietomallintamiselle Edellytykset olemassa Rooleja ei ole mietitty Tietomallin tuottaminen on sovittu Ei prosessikuvausta Viitteellinen prosessikuvaus Manuaaliset Ei tietomallia Ei paikkatietojärjestel mää Online, osin Alkeellinen Paikkatietojärjestel automatisoitu tietomalli mä ilman tiedonsiirtoa Geometrisen mallintamisen taso Yhteentoimivuus/st andardit Tiedon jakaminen Ei geometriamallia Ei yhteentoimiva Tieto kulkee manuaalisesti/haja naisesti. 2D ei-älykäs Alkeellinen Osa tiedonsiirto tiedonsiirrosta on hallittua 3 Kannustaa mallintamiseen Valmiudet olemassa Tietomallin Prosessikartta ja tuottaminen ja yksittäiset ERkuvaukset rajallinen käyttö on sovittu Automatisoitu, skaalautuva Rajallinen tietomalli Paikkatietojärjestel 2D-älykäs / 3D-eiälykäs mä rajoitetulla tiedonsiirrolla Rajallinen tiedonsiirto Kaikki tiedonsiirto hallittua 4 Edellyttää mallintamista jossakin osassa Kokemusta olemassa Tietomallin tuottaminen ja laajempi käyttö on sovittu Prosessikartta ja useammat ERkuvaukset Lähtötiedot osin mallipohjaisesti Laaja tietomalli Paikkatietojärjestel mä ja hyvä tiedonsiirto 3D-älykäs Hyvä tiedonsiirto Tiedonsiirto automatisoitua 5 Edellyttää mallipohjaista toimintaa monissa osissa Vakaata kokemus Tietomallitehtävät sovittu osin alan ohjeistuksen mukaisesti Tarkka prosessikartta ja kattavat ERkuvaukset Rajallinen mallipohjainen lähtötiedonsaanti Kattava tietomalli Osittain integroitu GIS ympäristöön 4D - älykäs Suurin osa yhteentoimiva Rajallinen "reaaliaikainen" tiedonkulku 6 Täydellinen mallipohjaisten palvelujen hankinta Kaikilla todettu pätevyys ja kokemus Tietomallitehtävät sovittu alan ohjeistuksen mukaisesti Täydellinen IDM Kattava mallipohjainen lähtötiedonsaanti Kattava älykäs tietomalli Täysin integroitu GIS ympäristöön. nd-älykäs Yhteentoimiva "Reaaliaikainen" tiedonkulku Arviointisabluunan kategoriat A-J ja tasot Jatkotoimenpiteet Comment [TH1]: Tämä täytynee poistaa, koska hanketta ei ole arvioitu sapluunaa käyttäen. Comment [TH2]: Mitä jatkossa? Mitä jatkotoimenpiteitä eri osapuolet aikovat tehdä pilotin jälkeen? Viitteet Lisää tarvittavat viitteet. Comment [TH3]: Poistetaan, jos ei viitteitä.

15 LIITE A 15 (16) Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Taulukko 1. Yhteenveto pilotista 02e_Espoon katupilotit_bassenkylä Pilotin nimi Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvalvonta pääurakoitsijan näkökulmasta. Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Pilottihanke Pilotissa seurataan tietomallipohjaisen kokonaisurakan etenemistä pääurakoitsijan näkökulmasta. Seurannassa pyritään havainnoimaan rakentamisvaiheen aikana ilmenneitä ongelmia sekä löytämään ratkaisuja ja parantamistoimenpiteitä tehostamaan tietomallipohjaista rakentamisprosessia. Lisäksi selvitetään Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely -ohjeen toimivuutta Bassenkylän katuhankkeessa. Aikataulu Huhtikuu 2013 Joulukuu 2013 Toteutusmuoto Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Tietomallin käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin liittyvät odotukset Kokonaisurakka Toteutusmallin käyttö ja toteuman tarkistus. Lemminkäinen Infra Oy, Pöyry ja Espoon kaupunki KUURA, 3D-win, Trimble Business Center ja Tekla Civil Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus pääurakoitsijan näkökulmasta. 3D-koneohjauksen laadunvarmistusohjeen testaaminen. Tietomallipohjaisen hankkeen toteumaseuranta ja koneohjausmallien jakelu työmaasovellusta hyödyntäen. 3D-mallien hyödyntäminen koneohjatuissa kaivinkoneissa ja tiehöylissä sekä toteuman seuranta. Tietomallipohjaisen rakentamisprosessin parantaminen sekä Tieja katurakentamisen mallipohjaisen laadunvalvontamenettely - ohjeen toimivuuden testaus haastavassa katuhankkeessa. -Parantaa käsitystä tietomallipohjaisen kokonaisurakan vaatimuksista sekä tiedonsiirron jouhevuutta ja yhteistyötä kadunrakentamishankkeen pääosapuolien välillä. -Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely ohjeen soveltultuvuuden kokeilu katuhankkeeseen. Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet -Toteutusmallien laatu ei ollut riittävää koneohjauksella toteuttavaan rakentamiseen. Suunittelijoilta vaadittava parempaa laadunvarmistusta toteutusmalleille.

16 InfraFINBIM pilottiraportti 16 (16) - Konekuljettajien työskentelytarkkuudessa parannettavaa. - Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen laadunvalvontamenettely ohjeen ttarke- ja toteumamittausten osalta Tie- ja katurakentamisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely ohjeen mittausvälit eivät olleet riittävän tiheitä todentamaan rakentamisen laatua katuhankkeessa. Tietomallipohjaisen rakentamisen laadunvalvontamenettely ohjeisiin on laadittava kadunrakentamiseen paremmin soveltuvat tarke- ja toteumamittausohjeet.

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma Ehdotusvaiheessa tehdään alustava pilottisuunnitelma. Yksityiskohtainen

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Jutta Peura RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä PILOTTIEN ANALYSOINTIA Jutta Peura ja Tarja Mäkeläinen Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (23) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Vt8 Sepänkyläntie FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Aiheet Pilottiympäristö Painopisteet Norjan matkan anti Pelisäännöt Mittausaineisto Laadunvarmistus Johtopäätökset Kyösti

Lisätiedot

Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (21) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus InfraFINBIM

Lisätiedot

Vanha-Kirkkotie ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde. Sauli Hakkarainen, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu

Vanha-Kirkkotie ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde. Sauli Hakkarainen, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu Tuotemallikohteiden rakentaminen Vanha Kirkkotie Vanhan Kirkkotien ja liittyvien katujen rakentaminen

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, 24.10.2013 Kyösti Ratia, Skanska Infra

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, 24.10.2013 Kyösti Ratia, Skanska Infra Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella Infra FINBIM pilottipäivä nro 8,, Skanska Infra Vt8-pilotin painopisteet Kaksisuuntainen tiedonsiirto Työmaa Suunnittelu Mallikoordinaattori Koneohjaus + toteumamittaus

Lisätiedot

Vanhan Kirkkotien ja siihen liittyvien katujen koneohjattu urakka. When Infrastructure Counts

Vanhan Kirkkotien ja siihen liittyvien katujen koneohjattu urakka. When Infrastructure Counts Vanhan Kirkkotien ja siihen liittyvien katujen koneohjattu urakka When Infrastructure Counts Espoon teknisen keskuksen tietomalli/koneohjauspilotit 2 Suunnittelukohteet ovat Infra FINBIM-hankkeen pilottikohteita,

Lisätiedot

Inframallivaatimukset

Inframallivaatimukset Inframallivaatimukset Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte BIM:n perusteet 4 Proxion Jatkuvaa 3D-mallipohjaista suunnittelua Eri suunnitteluvaiheissa hyödynnetään (kehitetään) mallia Malli pitää tehdä suunnitteluvaiheessa,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen

Lisätiedot

Pilotti: Vanha Kirkkotie. Pilottisuunnitelma LUONNOS

Pilotti: Vanha Kirkkotie. Pilottisuunnitelma LUONNOS 1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vanha Kirkkotie Pilottisuunnitelma LUONNOS Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) 0.3

Lisätiedot

Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014. InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo

Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014. InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo 1 (18) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Espoon pilottikohteet Built Environment Process Innovations Reengineering 31.1.2012

Lisätiedot

Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (24) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu InfraFINBIM pilottiraportti Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen

Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen 1 (17) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen Muutoshistoria:

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

Pilotti: Tammitien katu- ja rakennussuunnitelma, Espoo, Tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Tammitien katu- ja rakennussuunnitelma, Espoo, Tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (25) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Tammitien katu- ja rakennussuunnitelma, Espoo, Tuotemallipohjainen suunnittelu InfraFINBIM pilottiraportti InfraFINBIM pilottiraportti

Lisätiedot

Laadunvarmistusmittaukset tietomallipohjaisessa

Laadunvarmistusmittaukset tietomallipohjaisessa Laadunvarmistusmittaukset tietomallipohjaisessa väylärakentamisessa 34. Rakennuttajakoulutus Tutkielma Janne Pietarinen Skanska Infra Oy Helsinki 19.10.2012 Aalto University Professional Development Tiivistelmä

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

3D-Win 5.3. Tierakenneohje. 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008)

3D-Win 5.3. Tierakenneohje. 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008) 3D-Win 5.3 Tierakenneohje 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008) Sisällysluettelo: 1 LÄHTÖAINEISTOT... 3 2 TIHENNYS... 3 3 AINEISTOT MITTALAITTEISIIN... 4

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 Road Pro, W&S, VM6.0 KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 2(11) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VAATIMUKSET SUUNNITTELUSSA... 4 2.1. Geometrian suunnittelu... 4 2.2.

Lisätiedot

Built Environment Process Re-Engineering PRE

Built Environment Process Re-Engineering PRE Built Environment Process Re-Engineering PRE Infra FINBIM Kyösti Ratia, Antti Karjalainen, Rauno Heikkilä, Seppo Parantala, Annemari Kaaranka, Merja Sivonen 14.4.2014 VT8-BIM, Sepänkylän ohitustie PILOTIN

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Tammitie-projektin esittely. Jari Kainuvaara Espoon kaupunki

Tammitie-projektin esittely. Jari Kainuvaara Espoon kaupunki Tammitie-projektin esittely Jari Kainuvaara Espoon kaupunki Kohde sijaitsee Espoon Nöykkiössä, Martinsillantien varressa. Tammitie ja siihen liittyvät kadut Liittyvät kadut: Tammitie Tammikuja Vaahteratie

Lisätiedot

Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 9 6.2.2014 PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment Process

Lisätiedot

Pilotti: STORHEMTINTIEN KATUPILOTTI. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: STORHEMTINTIEN KATUPILOTTI. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (27) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: STORHEMTINTIEN KATUPILOTTI InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Työpaketti: Infra FINBIM Built Built Environment Process Innovations Reengineering :n visio Vuonna 2014 suuret

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Welcome to the World of Machine Control

Welcome to the World of Machine Control Welcome to the World of Machine Control 3D-koneohjauksen hyödyntäminen paalutustyömaalla Vesa-Matti Tanhuanpää Scanlaser Oy Hexagon on globaali toimija, jolla on vahva markkinaosuus mittausteknologioiden

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM)

Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM) RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 4, 9.5.2012 VTT, Digitalo, Vuorimiehentie 4, Espoo Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM) Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Tausta Työkoneiden 3D-ohjausjärjestelmät olleet

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.0 Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tieverkon ylläpidon mallivaatimukset 5.4.2014

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Vianova Systems Finland Oy Liikevaihto 5,2 M 35 työntekijää AAA -luottoluokitus Pääosin henkilökunnan

Lisätiedot

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri Lähes 400 A-Insinöörin ratkaiseva asiantuntemus odottaa haasteitasi Talonrakentaminen

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

Pilottien määrittely ja dokumentointi

Pilottien määrittely ja dokumentointi InfraFINBIM Pilottiohje: Pilottien määrittely ja dokumentointi Projektin nimi: BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) RESEARCH PROGRAM WP5: InfraFINBIM Projektin lyhyt nimi: InfraFINBIM Projektin

Lisätiedot

Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma 1 (12) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma Muutoshistoria:

Lisätiedot

MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA

MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA Image size: 7,94 cm x 25,4 cm MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA -Infrahankkeiden näkökulma Mikko Leppänen 28.5.2013 Infrarakentaminen vuonna

Lisätiedot

InfraTM Workshop 19.5.2009 Rakennustieto Oy. Pilotointiehdotukset tiivistelmät

InfraTM Workshop 19.5.2009 Rakennustieto Oy. Pilotointiehdotukset tiivistelmät InfraTM Workshop 19.5.2009 Rakennustieto Oy Pilotointiehdotukset tiivistelmät n hanke ehdotukset 0. Yhteisiä teemoja: Infrasuunnittelun ja rakentamisen tuotetiedon siirtämisen nykytilanne ja ongelmat.

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset

Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset 3D-Road projekti Oulun tiepiirin pilottihanke: Vt 4 parantaminen Haurukylän kohdalla (levennys+rp) Infra2010 -pilottihanke: Tiehallinto / Oulun Yliopisto Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu-

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

NOVATRON-KAIVINKONEJÄRJESTELMÄT. Easy Dig Xsite LINK Xsite PRO

NOVATRON-KAIVINKONEJÄRJESTELMÄT. Easy Dig Xsite LINK Xsite PRO NOVATRON-KAIVINKONEJÄRJESTELMÄT MITÄ ON KONEOHJAUS? TEHOKKUUTTA, TARKKUUTTA, TUOTTAVUUTTA Jokaiselle maanrakennusurakoitsijalle on tärkeää tehdä työ laadukkaasti, tarkasti ja aikataulun mukaisesti. Koneohjauksen

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti

Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti Toteutusvaihe T2 Edistymisraportti Sisällysluettelo 1. Projektin tila...3 1.1. Suoritetut tehtävät...4 1.2. Käytetyt menetelmät...5 1.3. Ongelmat...6 1.4. Jatkosuunnitelmat...6 Versio- ja muutoshistoria

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Kaivinkoneen 2D- ja 3D-koneohjausjärjestelmät

Kaivinkoneen 2D- ja 3D-koneohjausjärjestelmät Kaivinkoneen 2D- ja 3D-koneohjausjärjestelmät KONEOHJAUSJÄRJESTELMÄT MITÄ ON KONEOHJAUS? XSITE -TUOTEPERHE, ESIMERKKIKOKOONPANOT TEHOKKUUTTA, TARKKUUTTA, TUOTTAVUUTTA Jokaiselle maanrakennusurakoitsijalle

Lisätiedot

Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (24) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma InfraFINBIM pilottiraportti Kirjoittajat: Janne Porkka Teknologian Tutkimuskeskus VTT

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Yhteenveto Pilottipäivä 10.5.2011

Yhteenveto Pilottipäivä 10.5.2011 Yhteenveto Pilottipäivä 10.5.2011 Miksi? Mitä? Miten? pilottityypit pilottiaiheet pilotointiprosessi verkostoituminen tulosodotuksia yhteyshenkilöt tiedonjakamisen kanavat kommentit pilottikorteista Miksi?

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu

Lisätiedot

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto

Lisätiedot

Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen

Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen 4.2.2016 Viimeaikaisia mallinnuksia CityPlanner Online on selaimella (WebGL)käytettävä 3D-visualisointipalvelu ja vuorovaikutustyökalu. Leppävaarasta

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana Elina Mäkelä, Hannele Kerosuo, Marko Rajala, Tuomas Laine MODEL NOVA New Business Model Based on Process

Lisätiedot

Tietomallinnus tilaajan näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa, Harri Tanska, Espoon kaupunki

Tietomallinnus tilaajan näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa, Harri Tanska, Espoon kaupunki POHJOISMAIDEN TIE- JA LIIKENNEFOORUMI Teiden ja katujen suunnittelu sekä Informaatiojärjestelmät jaostojen yhteistyössä järjestämä SEMINAARI -BIM VIE TIEN JA KADUNSUUNNITTELUN UUDELLE TASOLLE Tietomallinnus

Lisätiedot