Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti"

Transkriptio

1 1 (23) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) luonnos Teppo Rauhala (TRa) Huomautukset (määrittely / toteutus / dokumentointi) luonnos Jutta Peura (JPe) kommentoitu luonnos Tuula Hakkarainen kommentoitu (THa) ehdotus TRa täydennykset ehdotus THa täydennys (arviointisapluuna) Hyväksytty AP5 kommentein Täydennetty ehdotus THa, Jussi Heikkilä (JHe) Täydennetty AP5:n kommenttien pohjalta Hyväksytty AP5

2 InfraFINBIM pilottiraportti 2 (23) SISÄLTÖ 1 Johdanto Tausta Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Pilotin tavoitteet Hankkeessa pilotoivat asiat Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Pilotin dokumentointi Pilotin kulku Tietotekninen ympäristö Prosessikuvaus InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Johtopäätökset Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi / Arviointisapluuna Jatkotoimenpiteet Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Liite B Kysely ratarakenteen toteutusmallin sisältövaatimuksista Liite C Tilaajakysely mallipohjaisesta toimintatavasta Liite D Kysely radanrakentamistyön mallipohjaisesta laadunvalvontamenettelystä Liite E Arviointisapluunan kategoriat ja valmiustasot... 23

3 InfraFINBIM pilottiraportti 3 (23) 1 Johdanto 1.1 Tausta Pilotti liittyy Infra FINBIM alatyöpaketteihin 2 ja 3. Työ on tehty VR Track Oy:n toimesta, joka on Suomen johtava radan suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut yritys. Pilotissa tekijöinä ovat olleet Teppo Rauhala, Jussi Heikkilä, Kimmo Laatunen ja Juha Parkkari. Työn tarkoituksena oli täydentää Infra FINBIM:ssä laadittua Väylärakenteen totetusmallin laatimisohjetta ja InfraBIM nimikkeistöä radan rakentamisen osalta sekä tutkia mallipohjaista laadunvalvontaa. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Pilotti toteutettiin Infra FINBIM-pilottina VR Track Oy:n toimesta 4/2012-1/2013 aikana. Pilotilla ei ollut konkreettista kohdehanketta vaan se toteutettiin laaja-alaisena haastettelu- ja kirjallisuustutkimuksena. 1.3 Pilotoinnin osapuolet ja viestintä VR Track Oy vastasi pilotin toteutuksesta ja vastuuhenkilönä oli Teppo Rauhala. Työstä tehtiin diplomityö Jussi Heikkilän toimesta, jossa osapuolena oli lisäksi Oulun yliopisto. Oulun yliopistolta työssä olivat mukana Timo Aho ja Rauno Heikkilä. Väylärakenteen totetusmallin laatimisohjeen täydennyksistä keskusteltiin Destia Oy:n Sami Snellmanin kanssa. InfraBIM-nimikkeistön täydennykset toimitettiin Sito Oy:n Juha Liukakselle. Mallipohjaisesta laadunvalvonnasta tehtiin kysely Liikennevirastoon, rakennettujakonsulteille (Pöyry, CC Infra, Sweco), kaupungeille (Lahti, Oulu) ja koneohjausjärjestelmien laitteiston toimittajille (Topgeo, Geotrim, Novatron, Scanlaser). Aiheesta keskusteltiin lisäksi Destia Oy:n Mika Jaakkolan kanssa. Pilotista tehtiin diplomityö (Tietomallipohjaisen automaation kehittäminen rautatien maarakennustyöhön) ja väliraportti (Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio) ja ne ovat julkisia. Raportit ovat saatavilla Lumoflow:ssa. Diplomityö on lisäksi saatavilla julkisesti. 2 Pilotin tavoitteet 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat Pilotin tavoitteena oli testata ja täydentää Infra FINBIM:ssä luotuja ja kehitettäviä ohjeita ja nimikkeistöä (Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje ja InfraBIM-nimikkeistö). Tavoitteena oli saada kehitettyä Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje kattamaan radanrakentamisen määritykset ja testata pilottikohteissa määritysten soveltuvuudet radanrakentamiseen. Pilotin tavoitellaan kehittävän ratasuunnittelua siten, että täydennettyä ohjetta noudattamalla kyetään laatimaan ratahankkeissa suoraan koneohjauksessa toimivia toteutusmalleja ilman, että niitä pitää viimeistellä ennen työmaalle toimittamista.

4 InfraFINBIM pilottiraportti 4 (23) Pilotissa tutkittiin lisäksi mallipohjaista työkoneautomaatiota hyödyntävää laadunvalvontamenetelmää radanrakentamisen työtehtäviin. Tavoitteena oli selvittää työkoneautomaation mahdollisuuksia toteutuman mittauksessa ja toteutumamallin muodostamisessa. Pilotti sijoittuu infran elinkaaressa välille suunnittelu-rakentaminen-rakennetun todentaminen (kuva 1). Hankesuunnittelu Suunnittelun ohjaus Rakentamisen valvonta Käyttö, hoito ja ylläpito Kunnon seuranta Lähtötietojen hankinta Suunnittelu Rakentaminen Rakennetun todentaminen Käyttö, hoito ja ylläpito Inframalli [lähtötieto] Inframalli [suunnittelu] Inframalli [toteutus] Inframalli [toteuma] Inframalli [ylläpito] Inframalli [jäännösarvo] Rekisterit Rekisterit [päivitys] Kuva 1. Pilotin sijoittuminen infran elinkaaressa. Pilotin työkaluina käytettiin suunnitteluohjelmien osalta Tekla Civiliä ja Novapointia. Aineiston tarkasteluun ja viimeistelyyn käytettiin AutoCAD, 3D-Win ja 3D-Office - ohjelmistoja. Koneohjausjärjestelmänä pilotissa oli työmaan osalta Topcon. 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Keskeisimpänä kehitysaskeleena oli tuottaa alalle täydennykset Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohjeeseen ja InfraBIM-nimikkeistöön ratatekniikan osalta. Lisäksi pilotin aikana tarkoituksena oli selvittää mallipohjaisen laadunvalvonnan lähtötila ja odotukset. Nämä muutokset tehostavat ja yhdenmukaistavat alan käytäntöjä. Uudet toimintatavat mahdollistavat myös uutta liiketoimintaa ja antavat pohjan teknologian kehitykselle. 3 Pilotin dokumentointi 3.1 Pilotin kulku Väylärakenteen toteutusmalliin tarvittavat ratapuolen täydennykset määritettiin seuraavasti: Pilotin alussa kartoitettiin ratarakenteen toteutusmallin sisältövaatimuksia ja erityispiirteitä VR Track Oy:n suunnittelijoille suunnatulla kyselyllä (liite B).

5 InfraFINBIM pilottiraportti 5 (23) Toteutusmallien laatimisen yhteydessä esiintyviä ongelmia ja haasteita pyrittiin havaitsemaan tutkijan omien mallinnuskokeilujen sekä VR Track Oy:n suunnittelijoiden tuottamien mallien tarkastelemisella. Toteutusmalleja tuotetiin seulontaan, massanvaihtoihin, leikkauksiin, eristys- ja välikerroksien rakentamiseen kaiken kaikkiaan noin kaksikymmentä. Kaikki tuotetut toteutusmallit laadittiin todellisiin rakentamiskohteisiin työmaille ja niitä hyödynnettiin koneohjauksessa. Kyselyn ja havaintojen perusteella kehitettiin ratapuolen määritykset Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohjeeseen. Täydennetty ohjeluonnos on luovutettu ohjeen varsinaiselle kehittäjälle (Sami Snellman, Destia Oy). Rakentamistyön mallipohjaisen laadunvalvonnan tutkimusta suoritettiin seuraavasti: Tutustuttiin aikaisempiin tutkimuksiin ja ohjeluonnoksiin, joita olivat Infra FINBIM:ssä laadittu Tie- ja katurakentamisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely-ohjeluonnos ja sen taustalla oleva Juha Schönbergin tekemä diplomityö Tierakentamisen maarakennusvaiheen tietomallipohjaisen laadunvalvontamenetelmän kehittäminen (2012). Laadittiin kysely mallipohjaisesta toimintatavasta ja erityisesti laadunvalvonnan odotuksista ja näkemyksistä (liite C). o Kysely lähetettiin tilaajille ja rakennuttajakonsulteille. Vastauksia saatiin 3 tilaajan edustajalta ja 4 rakennuttajakonsultilta. Laadittiin kysely radanrakentamistyön mallipohjaisesta laadunvalvontamenettelystä. (liite D) o Kysely lähetettiin VR Track Oy:n rakentajille. Tutkittiin koneohjausjärjestelmien laadunvalvontaominaisuuksia. o Koneohjausjärjestelmien laadunvalvontaominaisuuksia ja -työkaluja kartoitettiin järjestelmien edustajille suoritetulla kyselytutkimuksella. Tutkittavat koneohjausjärjestelmät olivat eniten Suomessa käytettävät järjestelmät Novatron, Scanlaser, Geotrim Oy:n edustama Trimble ja Topgeo Oy:n edustama Topcon. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla järjestelmien edustajia sekä henkilökohtaisesti että sähköpostitse esitetyillä lisäkysymyksillä. o Tehtiin seuraavia päätelmiä: koneohjausjärjestelmissä on jo jatkuvan toteutuman kartoittamisen mahdollistavia ominaisuuksia. Topconin koneohjausjärjestelmä kykenee muodostamaan automaattisesti toteutumamallia (grid-verkkoa) työkoneen terän liikkeiden perusteella. Kuljettajan näytöllä voidaan esittää eri väreillä toteutuneen ja suunnitellun pinnan eroavaisuuksia. Trimblen koneohjausjärjestelmä sisältää myös jatkuvan kartoituksen ominaisuuksia. Jatkuvan kartoituksen mahdollisuuksia laadunvalvontatyökaluna tulisi tutkia erillisessä tutkimuksessa, jolloin voitaisiin arvioida menettelyn soveltuvuutta laadunvalvonta-aineiston tuottamiseen (tarkkuus, hyödynnettävyys, käytettävyys).

6 InfraFINBIM pilottiraportti 6 (23) 3.2 Tietotekninen ympäristö Windows-ympäristöön soveltuvat ohjelmistot: Suunnitteluohjelmistot: Tekla Civil 12.1 ja Novapoint Aineiston tarkastukseen ja viimeistelyyn käytetyt ohjelmistot: Virtual Map, AutoCAD, 3D-Win ja 3D-Office. 3.3 Prosessikuvaus Kohteista laadittiin kolmiulotteinen suunnittelumalli Tekla Civil:llä tai Novapointilla. Suunnittelun pohjaksi käytettävät maastomallit siirrettiin suunnitteluohjelmistoihin yleisesti käytetyssä gt-formaatissa. Suunnittelumallin pohjalta laadittiin toteutusmallit Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohjeessa esitetyn 3 mm tarkkuustason mukaisesti. Suunnittelun pohjana käytettiin geometriasuunnittelijoiden laatimaa tarkkaa ratageometriaa. Teklasta kirjoitettiin toteutusmallit taiteviiva-aineistona dwg-formaatissa, ja tämä aineisto kolmioitiin 3D-Win - tai 3D-Office -ohjelmilla. Novapointista toteutusmalliaineistot kirjoitettiin ulos pintamalleina IM2-formaatissa tai taiteviivoina dwg-formaatissa (kuva 2). Toteutusmallit tarkastettiin ja viimeisteltiin 3D-Win tai 3D-Office ohjelmilla ennen työmaalle toimittamista, koska työmaalla käytettiin Topconin koneohjausjärjestelmiä, joihin toteutusmalliaineisto voitiin siirtää ainoastaan Topconin omassa tp3-formaatissa. Aineiston muuttaminen tp3-formaattiin on mahdollista ainostaan Topconin 3D-Office-ohjelmalla. Toteutusmalliaineisto siirrettiin työkoneisiin joko paikallisesti (USB-tikulla) tai etäyhteyden avulla.

7 InfraFINBIM pilottiraportti 7 (23) Kuva 2. Pilottihankkeen tiedonsiirto. 3.4 InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet AP2 paketin InfraBIM-nimikkeistöä täydennettiin radan rakennepintojen lyhenteiden kehittämisen osalta (taulukko 1). Täydennysehdotukset toimitettiin Juha Liukakselle (Sito Oy). Taulukko1. Radan rakennepintojen koodit, nimet ja lyhenteet. Tähdellä (*) merkityt lyhenteet esitetään täydennettäviksi nimikkeistöön. Koodi Nimi Lyhenne Roudaneristys, alapinta Routa (*) Putki- ja johtokaivanto Putk Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Mv (*) Maapenger, yläpinta Mpe Vastapenger Vpe (*) Esikuormituspenger Epe (*) Väylärakenteen alapinta Vap (*) Alin yhdistelmäpinta Ayp Alusrakenteen ylin yhdistelmäpinta Ayyp (*) Suodatinkerros ratarakenteissa, yläpinta Suod Suodatinkangas Skang (*) Eristyskerros ratarakenteissa, yläpinta Eris (*) Välikerros ratarakenteissa, yläpinta Val (*) Ylin yhdistelmäpinta Yyp Tukikerroksen alaosa ratarakenteissa, yläpinta Tukao (*)

8 InfraFINBIM pilottiraportti 8 (23) 4 Johtopäätökset 4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet Pilotissa saatiin tuotettua ratapuolen määrityksillä täydennetty Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje, joka on julkaistu Infra FINBIM:ssä. Mallien tuottamiseen ja ohjeen testaamiseen käytettiin Novapoint (NP) ja Tekla Civil suunnitteluohjelmistoja. Mallien tuottamisen ja testaamisen yhteydessä tehtyjä havaintoja: NP:lla ei pystytty tekemään kaikkia toteutusmalleja (esim. seulonnan toteutusmalli). Ohjelmassa rakennetyypin määrittäminen on liian rajoitettu ja parametripohjainen. Teklassa rakennetyyppi voidaan määrittää lähes vapaasti, mikä edesauttaa monimutkaisten mallien laatimista. NP:lla tehdyt mallit eivät välttämättä toimi suoraan kaikissa koneohjausjärjestelmissä. Ongelmia aiheuttavat malleihin jäävät lähekkäin olevat viivat ja pisteet sekä ohjelman tapa jakaa pinnat useisiin eri elementteihin. Lähekkäin olevista viivoista ja pisteistä johtuen toteutusmalli ei näkynyt työkoneen näytöllä täydellisesti (kuva3). Tämän vuoksi mallien viimeistelyyn ja muokkaamiseen tarvittiin muita ohjelmia (esim. Virtual Map, 3D-Win ja 3D-Office), joilla ylimääräinen aineisto saatiin poistettua malleista. Kuva 3. Esimerkkikuva toteutusmallin pinnan puutteellisesta kuvautumisesta koneohjausjärjestelmässä. NP:ssa taiteviiva-aineiston tarkkuus määritellään parametripohjaisesti. Ohjelmaan syötetään haluttu tarkkuus, jolloin taiteviivan pituus määräytyy automaattisesti. Teklassa taiteviiva-aineiston tarkkuus määritetään kaarentihennys- ja

9 InfraFINBIM pilottiraportti 9 (23) suodatusetäisyystoiminnoilla. Havaintojen perusteella tarkkuuden hallinta on monimutkaisempaa kuin NP:ssa ja vaatii enemmän työtä. NP tekee yhtenäisen mallin automaattisesti rakenteen vaihtuessa esim. leikkauksesta penkereeseen. Teklassa näissä kohdissa syntyy epäjatkuvuuskohtia. InfraModel2-tiedonsiirto ei toiminut täysin ongelmitta: NP ei tuota sisäluiskan pintaa rakennekerroksiin. Teklasta aineistoa ei voinut kirjoittaa ulos halutulta paaluväliltä, vaan aineisto muodostui koko kytkentäväliltä. Lisäksi kolmiointi ei ole täysin säännönmukainen (toimiva kylläkin). Tämän vuoksi viimeistelyssä ja muokkaamisessa tarvitaan muita ohjelmia (esim. 3D-Win ja 3D-Office). Ohjelmissa esiintyneiden rajoitteiden vuoksi aineisto päädyttiin kirjoittamaan ulos taiteviivoina dwg-muodossa. Aineistot viimeisteltiin 3D-Win ja 3D-Office ohjelmilla, minkä jälkeen ne toimitettiin työmaan käyttöön. Ohjelmistoja tulisi kehittää yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa sekä testata niitä mahdollisimman laajasti. Toteutusmallin tarkastus on äärimmäisen tärkeää mm. yllä mainittujen ongelmien vuoksi. Suunnitteluprosessia tulee kehittää mallipohjaiseksi, jolloin lähes automaattisesti voidaan tuottaa mm. toteutusmallit. Toteutusmallin laadunvarmistus voidaan ajatella olevan jatkuva prosessi kohteen suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Oleellista on integroida laadunvarmistus osaksi toteutus-mallin tuottamisprosessia siten, että mallin laatua valvotaan jokaisessa vaiheessa ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä (kuva 4). Eri vaiheissa suoritettavilla tarkastuksilla varmistetaan, että virheellinen toteutusmalli ei päädy työmaalle toteutuksen ohjaukseen. Tarkastukset voidaan dokumentoida esimerkiksi taulukkoon, johon merkitään eri vaiheessa suoritetut mallin tarkastukset ja kuittaukset. Kuva 4. Periaatekuva toteutusmallin laadunvarmistuksesta suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Mallipohjaista rakentamisvaiheen laadunvalvontamenettelyä kehitetään infra-alalla pilottikohteiden kautta ja kehityksen lähtökohtana on Infra FINBIM:ssä laadittu Tie- ja katurakenteen mallipohjaisen laadunvalvontamenettelyn ohje-luonnos. Tehtyjen havaintojen perusteella ohje soveltuu lähtökohtaisesti radanrakentamistyön mallipohjaiseen laadunvalvonnan kehittämiseen. Tilaaja näkee laadunvalvonnan kehittämisen tärkeänä kehitystarpeena. Ylimääräisen tarkemittauksen vähentäminen nähdään tarpeellisena prosessin muutoksena. Koneohjauksen käyttämistä laadunvalvontatyökaluna pidetään potentiaalisena mahdollisuutena. Toteuma-

10 InfraFINBIM pilottiraportti 10 (23) aineiston esittäminen mallipohjaisesti nähdään toimivana menettelynä, mikä parantaa tulosten käsiteltävyyttä ja hyödynnettävyyttä (mallista tuotetaan taulukoita yms.). Laadunvalvonta rakentamistyössä on mittaamista, jonka avulla tarkastetaan, että täyttääkö tuote sille asetetut laatuvaatimukset eli onko valmis rakenne sallittujen toleranssien sisällä. Mikäli kyse on jatkuvasta tuotantoprosessista, kuten radanrakentaminen, tarvitaan jatkuvaa mittausta ja kontrollia. Tavoitteellisen mallipohjaisen laadunvalvonnan tavoitteena on varmistua, että tuotanto tehdään työkoneilla koneohjausjärjestelmiä käyttäen jatkuvasti riittävällä tarkkuudella asetettuihin mittatarkkuusvaatimuksiin nähden. Mallipohjaisen laadunvalvontamenettelyn tärkein tavoite on, että rakenteet on tehty riittävällä tarkkuudella suunnitelman mukaisesti. Laadunvalvonnan painopiste siirtyy perinteisestä valmiin lopputuotteen toteamisesta ennakoivaan ja jatkuvaan laadunvalvontaan (kuva 5). Kun prosessia valvotaan jatkuvasti, varsinaisia valmiin lopputuotteen laadunvarmistusmittauksia voidaan vähentää, mikä parantaa työn tuottavuutta. Mahdolliset virheet pyritään havaitsemaan ja korjaamaan välittömästi niiden syntyessä. Kuva 5. Periaatteellinen kuva mallipohjaisesta rakentamistyön laadunvalvontamenettelystä. Oleellista mallipohjaisessa laadunvalvontamenettelyssä on luoda siitä jatkuva ja aukoton prosessi, jossa varmistetaan, että hankkeen kaikissa vaiheissa tuotetaan laatuvaatimukset täyttävää tuotantoa. Tietomallinnus ja koneohjaus mahdollistavat perinteisiin menetelmiin nähden laadunvalvonnan tehostamisen. 4.2 Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi / Arviointisapluuna InfraFINBIM hanketta varten VTT on kehittänyt arviointisapluunan, jonka avulla arvioidaan pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksia. Arviointisapluuna on jaettu 11 kategoriaan ja kussakin kategoriassa on kuusi valmiustasoa. Arvioitavat kategoriat ovat seuraavat: A: Procurement and delivery method B: BIM skills C: Project participant roles D: Process description E: Initial data F: BIM scope

11 InfraFINBIM pilottiraportti 11 (23) G: GIS-BIM integration H: Geometric modelling I: OpenBIM/Standards J: Information delivery management K: As-built information Arviointisapluunaa käytetään eri pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksien vertailuun ja haasteellisuuden arviointiin sekä tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen todentamisessa. Arviointisapluunan kategoriat ja niiden valmiustasot on esitetty liitteessä E. Infra FINBIM -hankkeen alussa arviointisapluunan avulla määriteltiin infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytila ja hankkeen jälkeinen tavoitetila. Tulokset on esitetty kuvissa 6 ja 7. Määrittely tehtiin esteidenpoistoryhmässä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Kimmo Laatunen Harri Mäkelä Antti Karjalainen Juha Liukas Tapani Toivanen Rauno Heikkilä Juha Hyvärinen Tarja Mäkeläinen VR Track Oy Innogeo Oy WSP Oy Sito Lemminkäinen Oyj Oulun yliopisto VTT VTT Kuva 6. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytilasta arviointisapluunan kategorioiden perusteella ennen Infra FINBIM hanketta.

12 InfraFINBIM pilottiraportti 12 (23) Kuva 7. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen tavoitetilasta Infra FINBIM hankkeen jälkeen. Arviointisapluunatutkimus on tehty pilottihankkeen loppuvaiheessa tai hankkeen päättymisen jälkeen haastattelututkimuksena. Haastattelussa pilotin vastuuhenkilö on arvioinut pilotin tason oman näkemyksensä mukaisesti. Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio -pilotissa arvioinnin tekivät Teppo Rauhala ja Jussi Heikkilä VR Track Oy:stä. Haastattelun tulokset on esitetty kuvassa 8. Tuloksista nähdään, että Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio pilottihankkeessa saavutettu taso on erittäin hyvä verrattuna infra-alan yleiseen lähtötasoon. Esteidenpoistoryhmän asettama tavoitetila saavutettiin tai jopa ylitettiin kuudessa kategoriassa (B, C, D, F, G, ja J). Tämä on signaali siitä, että pilottiin sitoutuneet tahot ovat ottaneet merkittäviä askelia kohti infrarakentamisen tietomallipohjaista tulevaisuutta. Kategoriassa G (GIS-BIM integration) valmiustaso arvioitiin ylimmälle tasolle 6. Tämä arvio perustuu siihen, että tietomalli on integroitu paikkatietoympäristöön ja rakentamisessa käytetään RTK-tarkkuutta. Tavoitetilaa alemmalle tasolle jäätiin kategorioissa A, E, H ja I. Näissäkin kategorioissa päädyttiin kuitenkin pääosin alan yleistä lähtötilannetta paremmalle tasolle. Kategoria K (as-built information) ei ole relevantti tässä pilottihankkeessa, koska se keskittyi väylärakenteen toteutusmallin laatimisohjeen täydentämiseen radanrakentamisen määrityksillä ja mallipohjaista työkoneautomaatiota hyödyntävän laadunvalvontamenetelmän tutkimiseen. Siinä ei pilotoitu toteumamallin tuottamista (vain selvitettiin ja visioitiin). Tämä näkyy kuvassa 8 kategorian K arvona 0.

13 InfraFINBIM pilottiraportti 13 (23) Kuva 8. Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio -pilotin tulokset. 4.3 Jatkotoimenpiteet Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohjetta tulee käyttää mahdollisimman monissa hankkeissa ja täydentää sitä tarvittaessa. Jatkotoimenpiteenä nähdään, että mallipohjaista laadunvalvontamenettelyä tulee testata todellisissa radanrakentamiskohteissa, jolloin saadaan havaintoja ja kokemuksia Tie- ja katurakentamisen laadunvalvontamenettelyn ohjeen soveltuvuudesta radanrakentamistyöhön. Kehitystä tulee tehdä yhteistyössä tilaajan ja tuottajaosapuolten kanssa, jotta eri tahojen näkemykset ja vaatimukset uudelle toimintatavalle voidaan ottaa huomioon. FINBIM:ssä tehdyn ohjeluonnoksen kehittäminen tässä tutkimuksessa tehtyjen havaintojen pohjalta o Työkoneen tarkkuuden jatkuva seuraaminen o Ennakoiva laadunvarmistus Päivitetyn ohjeen pilotointi ja tutkiminen o Pilottien havaintojen pohjalta ohjeen kehittäminen o Ohjeen julkaisu

14 LIITE A 14 (23) Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Taulukko A1. Yhteenveto pilotista Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilotin nimi Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Pilotti Kehitetään radanrakentamisen mallipohjaista ohjeistusta ja laadunvarmistusta diplomityönä tehtävässä tutkimuksessa, joka sisältää kirjallisuus- ja haastattelututkimuksia. Aikataulu 4/2012-1/2013 Toteutusmuoto Pilotoitavat prosessit Hankemuoto Pilotoitiin Väylärakenteen toteututusmallin laatimisohjeen ja InfraBIM-nimikkeistön soveltuvuutta ratautatiesuunnitteluun. Mallipohjaista työkoneautomaatiota hyödyntävä laadunvalvontamenetelmä radanrakentamisessa. Työkoneautomaation mahdollisuudet toteuman mittauksissa ja toteumamallin muodostamisessa. Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet VR Track Oy Infra FINBIM Tekla Civil Novapoint Testataan ja täydennetään Infra FINBIM:ssä luotuja ja kehitettäviä ohjeita ja nimikkeistöä (Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje ja InfraBIM-nimikkeistö). Tavoitteena on saada kehitettyä Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje kattamaan radanrakentamisen määritykset ja testata pilottikohteissa määritysten soveltuvuudet radanrakentamiseen. Tutkitaan mallipohjaista työkoneautomaatiota hyödyntävää laadunvalvontamenetelmää radanrakentamisen työtehtäviin. Tutkimuksessa selvitetään työkoneautomaation mahdollisuuksia toteutuman mittauksessa ja toteutumamallin muodostamisessa. Tietomallin käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin liittyvät odotukset Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet 3D maastomalli Toteutusmalli - Koneohjausmalli Ratatekniikka, mallipohjainen laadunvalvonta Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje ja InfraBIMnimikkeistö Suunnitteluprosessi, ohjelmiston kehitys, tiedonsiirto

15 LIITE B 15 (23) Liite B Kysely ratarakenteen toteutusmallin sisältövaatimuksista KYSYMYKSIÄ 1. Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje-luonnos (Destia) 1. Mitä erityispiirteitä ratarakenteen mallinnukseen sisältyy verrattuna tierakenteen mallinnukseen? Mitä vaikutuksia niillä on toteutusmallin (koneohjausmallin) tuottamiseen? 2. Soveltuuko Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje sellaisenaan käytettäväksi ratarakenteen toteutusmallin laatimisohjeena? Mitä siihen tulee lisätä/muuttaa, jotta se soveltuu erinomaisesti ratapuolelle? 3. Ko. ohjeessa on päädytty 3 mm:n tarkkuustasoon (toteutusmalli poikkeaa suunnittelumallin geometriasta korkeintaan 3 mm). Onko tämä tarkkuustaso sopiva ratarakenteen toteutusmallille? 4. Ko. ohjeessa on määritelty taiteviivojen tavoitepituudet kaarteissa taulukko 1:n mukaisesti. Onko taulukko käyttökelpoinen ratapuolella? Olisiko jokin muu määrittely parempi? (esim. syötetään suurin sallittu poikkeama-arvo, ja ohjelma tekee taiteviivat automaattisesti sopiville etäisyyksille)

16 LIITE B 16 (23) 2. Ratarakenteen toteutusmallin sisältö 1. Mitä asioita pitäisi olla mallinnettuna ratarakenteen toteutusmallissa ja mitä ei tarvitse mallintaa? (esim. eri rakennepinnat, vastapenger, massanvaihto, siirtymäkiilat, siltojen liittymät) 2. Millaisia ongelmia olet kohdannut ratarakenteen mallinnuksessa? 3. Mikä on mielestäsi toteutusmallin taiteviivan minimi- ja maksimipituus? (Destian ehdotus: minimipituus 0,5 m) 4. Pitääkö taiteviivassa olla säännöllisin välein taite, esimerkiksi 5 tai 10 metrin välein? 5. Soveltuvatko samat sisältömäärittelyt kaikille rakennepinnoille? 6. Mikä on mielestäsi toteutusmallin maksimipituus (km) / tiedostokoko? 3. Tilaajalle luovutettava aineisto 1. Miten toteutusmallitiedostot tulisi nimetä? Millaiset lyhenteet olisivat sopivia? Vrt. tiepuolen ehdotus: tiedostokansio: vt4_alatemmes_haarasilta rakennepinta: vt4_0_1000_yyp (valtatie 4, paaluväli, ylin yhdistelmäpinta) 4. Nykyiset suunnitteluohjelmistot 1. Millaisia rajoituksia nykyiset ohjelmat (Novapoint, Tekla Civil, 3D-Office) asettavat toteutusmallin tuottamiseen? Miten niitä tulisi kehittää, jotta mallien tekeminen olisi helpompaa/kätevämpää? 5. Kommentteja/ajatuksia/kehitysideoita ratarakenteen mallinnuksesta ja toteutusmallin tuottamisesta tai muista aiheeseen liittyvistä asioista

17 LIITE C 17 (23) Liite C Tilaajakysely mallipohjaisesta toimintatavasta KYSYMYKSIÄ: Mallipohjainen toimintatapa 1. Mitkä ovat tilaajan suurimmat odotukset ja vaatimukset mallipohjaiselle toimintatavalle? 2. Miten mallipohjaista toimintatapaa pitäisi kehittää, jotta se toimisi hyvin kaikkien osapuolten eduksi? Mitkä ovat tärkeimmät asiat, jotka pitää huomioida siirryttäessä mallipohjaiseen toimintatapaan?

18 LIITE C 18 (23) Mallipohjainen laadunvalvonta Ohessa on esitetty 3 visiota mallipohjaisesta laadunvalvontamenetelmästä: a. Rakenteiden kontrollimittaus tehdään nykyisellä/tihennetyllä mittausvälillä työkoneautomaatiolla/erillisillä mittalaitteilla (kuva 1). Tilaajalle luovutettava aineisto: tarkkeista muodostettu toteutumamalli, josta tarkkeiden poikkeamat suunnitelmasta nähdään graafisesti sekä lukuarvoina. Edut nykyiseen menetelmään verrattuna: toteutuma-aineiston tuottaminen on nopeampaa, aineiston tarkastelu/vertaaminen suunnitelmiin on helpompaa ja nopeampaa (toteutumamalli). Havaittuihin virheisiin voidaan reagoida nopeasti. Kuva 1. Toteutuman (toteutumamalli) vertaaminen suunnitelmaan (toteutusmalli). Ylimmässä kuvassa toteutusmalli on esitetty punaisena kolmioverkkona, toteutumasta (mitatut tarkkeet) muodostettu toteutumamalli on esitetty vihreänä kolmioverkkona. Alhaalla vasemmalla on esitetty tarkkeiden poikkeamat toteutusmalliin (väri muuttuu poikkeaman suuruuden mukaan). Alhaalla oikealla on esitetty poikkeamat poikkeamaraporttina.

19 LIITE C 19 (23) b. Reaaliajassa päivittyvä toteutumamalli (kuva 2). Toteutumamalli päivittyy reaaliajassa työkoneautomaatiolla/mittalaitteilla mitatun toteutuman perusteella sitä mukaan, kun kone/työ etenee. Työn edistymistä voidaan seurata automaattisesti reaaliajassa päivittyvästä toteutumamallista. Toteutumamallia voidaan verrata toteutusmalliin graafisesti, poikkeamat suunnitelmaan nähdään lukuarvoina + väreinä. Tilaajalle luovutettava aineisto: reaaliajassa päivittyvä toteutumamalli, toteutusmallien tarkastusraportit, työkoneautomaatiojärjestelmän tarkastusraportit. Edut nykyiseen menetelmään verrattuna: tilaaja/rakennuttaja näkee työn edistymisen ja laadun reaaliajassa. Havaittuihin virheisiin voidaan reagoida nopeasti; työmaan reaaliaikainen seuranta helpottuu. Kuva 2. Reaaliajassa päivittyvä toteutumamalli. Toteutunut, toleranssin sisällä oleva kerros näkyy vihreänä. Toteutunut, toleranssin ulkopuolella oleva kerros näkyy punaisena, rakentamaton kerros näkyy kolmioverkkona. Malli päivittyy sitä mukaan, kun työkone/mittalaite mittaa rakennettua pintaa ja lähettää tiedot langattoman verkon kautta malliin.

20 LIITE C 20 (23) c. Tarkemittausten suorittaminen nykyisellä menetelmällä, mutta mittausväliä harvennetaan (20 m 200 m). Tarkemittaukset suoritetaan pääasiassa takymetrilla, joitakin mittauksia (massanvaihdon pohja, siirtymäkiilat, vedenalaiset rakenteet) voidaan suorittaa työkoneautomaatiolla. Tilaajalle luovutettava aineisto: toteutusmallien tarkastusraportit, työkoneautomaatiojärjestelmien tarkastusraportit, tarkemittausten tulokset. Edut nykyiseen menetelmään verrattuna: Tarkemittausten määrän väheneminen mittausdatan käsittelyn väheneminen. 3. Miten yllä esitetyt visiot mallipohjaisesta laadunvalvontamenetelmästä soveltuvat perinteisen laadunvalvontamenetelmän korvaajaksi? (Nykyinen menetelmä: tarkemittaukset tehdään takymetrilla 20 metrin välein poikkileikkauksista) 4. Alla on esitetty mallipohjaisen laadunvalvonnan näkökulmia. Miten ne soveltuvat mallipohjaisen laadunvalvonnan kehittämisen lähtökohdiksi? a. Vähennetään tarkemittausta. Työkoneautomaatiojärjestelmän tarkkuuden osoitus tarkemittausten vähentäminen nykyisestä (luotetaan, että toteutuma on tarkasti suunnitelman mukainen ts. toteutumamalli toteutusmalli) b. Lisätään tarkemittausta. Uusien mittausmenetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen (laserkeilaus, työkoneautomaation mittaustyökalut ) mittausdataa tuotetaan nykyistä enemmän (toteutumamalli muodostuu tiheään mitatuista tarkemittauksista) c. Säilytetään nykyinen mittaustaso (tarkkeiden mittaus edelleen 20 m välein) 5. Millainen toteutuma-aineiston esitys- / dokumentointitavan tulisi olla, jotta toteutumatietoa voisi parhaiten hyödyntää rakentamisen jälkeen teiden/rautateiden hoidossa ja ylläpidossa? (toteutumamalli, taulukoidut tarkepisteet, muu tapa?) 6. Soveltuvatko työkoneiden 3D-koneohjausjärjestelmien automaattiset/manuaaliset toteutumamittaukset laadunvalvonta-aineiston tuottamiseen? (esim. tiehöylän ja kaivinkoneen toteutumamittaukset, täryjyrällä tehdyt tiivistetyn rakenteen toteutumamittaukset) 7. Muut tutkimus- ja kehitysehdotukset?

21 LIITE D 21 (23) Liite D Kysely radanrakentamistyön mallipohjaisesta laadunvalvontamenettelystä Kysymyksiä mallipohjaisesta laadunvalvontamenetelmästä: 1. Mitä ajatuksia ko. ohje herättää (esim. ohjeessa kuvatun laadunvalvontamenettelyn hyvät ja huonot puolet)? 2. Voiko ohjeessa kuvattua menetelmää käyttää ratapuolella? Mitä lisäyksiä/muutoksia siihen pitäisi tehdä, jotta se soveltuisi paremmin käytettäväksi ratapuolella? Olisiko jokin muu laadunvalvonnan menettelytapa parempi kuin ohjeessa esitetty? 3. Ohjeessa on esitetty käytäntö rakenteiden tarke- ja toteumamittauksille. (Tarkemittaukset tehdään 200 m välein sekä rakenteiden muutoskohdissa. Mittausväliä tihennetään, mikäli harvemmalla mittausvälillä tehtyjen tarkemittausten tulokset eivät täytä rakenteiden toleranssivaatimuksia.) Onko tämä hyvä/luotettava tapa tehdä tarkemittaukset? 4. Ohjeessa on esitetty, että työkoneohjausjärjestelmän tarkkuus tarkistetaan työn aikana kerran viikossa. Onko tämä riittävä vai pitäisikö tarkkuus todeta tiheämmin/harvemmin (esim. jokaisen työvuoron alussa)? 5. Voiko työkoneiden 3D-ohjausjärjestelmien automaattista/manuaalista toteutumamittausta hyödyntää laadunvalvontatyökaluna? Millä tavoin? a. rakenteet, joiden mittatarkkuusvaatimukset ei suuria b. seulotun pinnan tarkemittaukset

22 LIITE D 22 (23) 6. Täytyykö rakenteita kontrollimitata AINA työkoneautomaatiosta huolimatta ulkoisilla mittalaitteilla (mittamies mittaa takymetrilla)? Voidaanko rakenteiden kontrollimittauksia vähentää nykyisestä? 7. Voidaanko nykyisestä tarkemittauskäytännöstä (mittaus poikkileikkauksista takymetrilla 20 metrin välein) luopua mallipohjaisen menetelmän myötä ja onko se järkevää? Onko nykyinen menetelmä tarkoituksenmukainen, menetelmän hyvät/huonot puolet? 8. Mitkä ovat tärkeimmät nykyisen laadunvalvontamenettelyn ongelmakohdat, joihin mallipohjaisella laadunvalvonnalla tulisi pystyä tuomaan parannuksia? (esim. massatalouden seuranta, toteutuman mittaukset ja tulosten käsittely, ) 9. Muita ohjeeseen/mallipohjaiseen laadunvalvontamenettelyyn liittyviä ajatuksia/kehitysehdotuksia? (esim. liitteen mallipohjaisen laadunvalvontamenetelmän vision kommentointi) Kysymyksiä työkoneautomaatiosta ja mallipohjaisesta toimintatavasta: 10. Mitä hyötyjä mielestäsi työmaalla on saatu työkoneautomaation ja mallipohjaisen toimintatavan (esim. massojen seuranta, työn seuranta, työmaan hallinta..) myötä? Mitä haittoja? 11. Miten työkoneautomaatiota ja mallipohjaista toimintatapaa pitäisi kehittää, jotta siitä saadaan työmaalla enemmän hyötyjä? 12. Muita työkoneautomaatioon ja mallipohjaiseen toimintatapaan liittyviä ajatuksia/kehitysehdotuksia?

23 LIITE E 23 (23) Liite E Arviointisapluunan kategoriat ja valmiustasot Lisätietoja arviointisapluunasta:

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (12) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma Ehdotusvaiheessa tehdään alustava pilottisuunnitelma. Yksityiskohtainen

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 5, 3.10.2012 Nissolan ratasuunnitelma SITO / Juha Liukas Built Environment Process

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Built Environment Process Re-engineering PRE

Built Environment Process Re-engineering PRE Built Environment Process Re-engineering PRE AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Sami Snellman 17.10.2012 Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 1.1. Yleistä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (21) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola Mustio, LandXML-koneohjausmallit ja siltojen tuotemallinnus InfraFINBIM

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA

Lisätiedot

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla Teppo Rauhala, WSP Finland Oy 1.4.2016 Miksi BIM? Kustannuksien aleneminen Teknisen laadun paraneminen Rakentamisaikataulun lyheneminen Älykästä tiedonhallintaa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä Arviointia tulosten merkityksestä / VTT Built Environment Process Innovations Reengineering Page

Lisätiedot

Inframallivaatimukset

Inframallivaatimukset Inframallivaatimukset Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte BIM:n perusteet 4 Proxion Jatkuvaa 3D-mallipohjaista suunnittelua Eri suunnitteluvaiheissa hyödynnetään (kehitetään) mallia Malli pitää tehdä suunnitteluvaiheessa,

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma 1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Built Environment Process Re-engineering PRE

Built Environment Process Re-engineering PRE Built Environment Process Re-engineering PRE AP2 Standardit ja rajapinnat 5.3.2012 InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) 2 Built Environment Process Re-engineering PRE

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Prosessimuutos kohti laajamittaista tietomallintamisen hyödyntämistä Tiina Perttula Built Environment Process

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM Kimmo Laatunen, Built Environment Process Innovations Reengineering 6.10.2011 Mitä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

Lumitöiden estekartoitus

Lumitöiden estekartoitus Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska. Teppo Rauhala

Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska. Teppo Rauhala Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska Teppo Rauhala Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte Tavoite Tavoitteita BIM:n hyödyntämisessä tulisi olla: 1. Kustannuksien aleneminen 2. Teknisen laadun

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen

Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen 1 (17) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Karhumäen-BIM 20.1.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Mauri Kuvaja Maria Kuuhimo Minna Salonsaari Jarkko Savolainen Muutoshistoria:

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta

Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta 1 (16) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Jutta Peura RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä PILOTTIEN ANALYSOINTIA Jutta Peura ja Tarja Mäkeläinen Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014. InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo

Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014. InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo 1 (18) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lentoasemantien tukimuurit 3.3.2014 InfraFINBIM pilottiraportti Jarkko Savolainen Maria Kuuhimo Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 2, 12.10.2011 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1

Lisätiedot

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella 1.2.2017 Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Yleistä hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, ratahanke Tampere-Jyväskylä,

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (24) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 24: Nissolan katu- ja ratasuunnitelma InfraFINBIM pilottiraportti Kirjoittajat: Janne Porkka Teknologian Tutkimuskeskus VTT

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 5.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 3.12.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (25) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 3.12.2014

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Työpaketti: Infra FINBIM Built Built Environment Process Innovations Reengineering :n visio Vuonna 2014 suuret

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Laadunvarmistus Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Inframallintaminen Lähtötietojen hankinta ja harmonisointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta

Lisätiedot

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen

Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Päällystystöiden BIM-pohjainen suunnittelu Päällystystyön optimointi tietomallipohjaista suunnittelua hyödyntäen Markku Pienimäki Finnmap Infra Oy Finnmap Infra Finnmap Infra Oy on yksityinen infrastruktuurin

Lisätiedot

Pilotti: Bassenkylän asemakaavan kadut. InfraFINBIM -pilottiraportti

Pilotti: Bassenkylän asemakaavan kadut. InfraFINBIM -pilottiraportti 1 (13) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Bassenkylän asemakaavan kadut InfraFINBIM -pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty)

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Pilotti: Vanha Kirkkotie. Pilottisuunnitelma LUONNOS

Pilotti: Vanha Kirkkotie. Pilottisuunnitelma LUONNOS 1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vanha Kirkkotie Pilottisuunnitelma LUONNOS Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) 0.3

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (24) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vanhan Kirkkotien tuotemallipohjainen suunnittelu InfraFINBIM pilottiraportti Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty)

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM)

Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM) RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 4, 9.5.2012 VTT, Digitalo, Vuorimiehentie 4, Espoo Merenpohjan ruoppaus (Dredging BIM) Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Tausta Työkoneiden 3D-ohjausjärjestelmät olleet

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Espoon pilottikohteet Built Environment Process Innovations Reengineering 31.1.2012

Lisätiedot

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Infra FINBIM -visio Vuonna 2014 suuret infran haltijat tilaavat vain mallipohjaista palvelua,

Lisätiedot

Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu

Lisätiedot

PILOTOINTI VT8 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KOTIRANTA STORMOSSEN -HANKKEELLA

PILOTOINTI VT8 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KOTIRANTA STORMOSSEN -HANKKEELLA Vt8 parantaminen välillä Kotiranta Stormossen Projektisuunnitelma 1 (5) Tietomallintamisen hyväksikäytön kehittäminen väylärakentamissa PILOTOINTI VT8 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KOTIRANTA STORMOSSEN -HANKKEELLA

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN OSASTO TIETOMALLIPOHJAISEN AUTOMAATION KEHITTÄMINEN RAUTATIEN MAARAKENNUSTYÖHÖN. Jussi Heikkilä

KONETEKNIIKAN OSASTO TIETOMALLIPOHJAISEN AUTOMAATION KEHITTÄMINEN RAUTATIEN MAARAKENNUSTYÖHÖN. Jussi Heikkilä KONETEKNIIKAN OSASTO TIETOMALLIPOHJAISEN AUTOMAATION KEHITTÄMINEN RAUTATIEN MAARAKENNUSTYÖHÖN Jussi Heikkilä Diplomityö, jonka aihe on hyväksytty Oulun yliopiston Konetekniikan osastolla 4.10.2012. Ohjaajat:

Lisätiedot

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy Mikä on digitaalinen suunnitelma Petri Niemi Finnmap Infra Oy Taustaa Julkaistu 25.2.2016 23.8.2016 DIGITAALISTEN PÄÄLLYSTEURAKOIDEN TYÖPAJA 2 Digitaalinen päällystyssuunnitelma 23.8.2016 DIGITAALISTEN

Lisätiedot

Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma 1 (12) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: TIEVÄYLIEN HOIDON JA YLLÄPIDON TIETOMALLIPOHJAISEN PROSESSIN KEHITTÄMINEN (MAINTENANCE-BIM) Pilotin toteutussuunnitelma Muutoshistoria:

Lisätiedot

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 Road Pro, W&S, VM6.0 KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 2(11) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VAATIMUKSET SUUNNITTELUSSA... 4 2.1. Geometrian suunnittelu... 4 2.2.

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

Seminaariesitelmät. Sessio: Tietomallit väylähankkeissa

Seminaariesitelmät. Sessio: Tietomallit väylähankkeissa Seminaariesitelmät Sessio: Tietomallit väylähankkeissa KOKEMUKSIA TIETOMALLIN KÄYTTÄMISESTÄ INFRAHANKKEESSA...2 CASE FINBIM PILOTTI VT8 KOTIRANTA STORMOSSEN...2 TIETOMALLIT TYÖMAALLE...6 VÄYLÄRAKENTEEN

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely

YIV 2015 ohjeiden yleisesittely YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden

Lisätiedot

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, 24.10.2013 Kyösti Ratia, Skanska Infra

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, 24.10.2013 Kyösti Ratia, Skanska Infra Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella Infra FINBIM pilottipäivä nro 8,, Skanska Infra Vt8-pilotin painopisteet Kaksisuuntainen tiedonsiirto Työmaa Suunnittelu Mallikoordinaattori Koneohjaus + toteumamittaus

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Vt8 Sepänkyläntie FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Aiheet Pilottiympäristö Painopisteet Norjan matkan anti Pelisäännöt Mittausaineisto Laadunvarmistus Johtopäätökset Kyösti

Lisätiedot

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa Tiina Perttula Kehittämisen tasot Globaali Virasto ja ELY Oman toiminnan systemaattista kehittämistä Ohjeet (tekniset ja hankintatekniset) Viestintä

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 8 15.4.2015 Tekla Oy/ Erkki Mäkinen, Sito Oy / Ilkka Tieaho, Proxion Oy/ Juha Parkkari 1 (18) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin

Lisätiedot

Työkoneohjauksen perusteet

Työkoneohjauksen perusteet Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 4 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA Destia Oy / Sami Snellman 3.9.2013 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 1 (30) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi Teknologioilla tuottavuutta VR Track Oy Ville Saksi 8.4.2014 Miten tuottavasti muutos tapahtuu Nykyiset prosessit eivät ole kaikista tuottavampia käytettäville ja kehitysvaiheessa oleville teknologioille.

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Digitalisaatio infra-alalla

Digitalisaatio infra-alalla Digitalisaatio infra-alalla Pasi Nurminen Destia palveluita suunnittelusta kunnossapitoon Mallipohjainen rakentaminen Tietomalli Tuotteen/rakennelman esittäminen digitaalisessa muodossa, kolmiulotteisesti,

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

3D-Win 5.3. Tierakenneohje. 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008)

3D-Win 5.3. Tierakenneohje. 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008) 3D-Win 5.3 Tierakenneohje 3D-system Oy Kielotie 14 B 01300 VANTAA puh. 09-2532 4411 www.3d-system.fi (10/2008) Sisällysluettelo: 1 LÄHTÖAINEISTOT... 3 2 TIHENNYS... 3 3 AINEISTOT MITTALAITTEISIIN... 4

Lisätiedot