VARTIOKYLÄN SILLAT...

Transkriptio

1 5D-Silta 3 Infra FINBIM pilottiraportti, Sito 19_5DSilta_Varjakanpuisto 20_5DSilta_Melatie 21_5DSilta_Töölönlahti 22_5DSilta_Junatie Ari Kouvalainen

2 2 (17) D-Silta 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VARTIOKYLÄN SILLAT Tavoite Toteutus TÖÖLÖNLAHDEN PYÖRÄTUNNELI Tavoite Toteutus JUNATIEN ALIKULKUKÄYTÄVÄ Tavoite Toteutus TULOKSET Lähtötiedot Mallintaminen Piirustus- ja raporttituotanto Rakenneosien nimeäminen ja numerointi Yhteenveto tuloksista LIITE A KOKONAISYHTEENVETO PILOTISTA LIITE B TIETOMALLINTAMISEN HAASTEELLISUUDEN ARVIOINTI / ARVIOINTISAPLUUNA LIITE C ARVIOINTISAPLUUNAN KATEGORIAT JA VALMIUSTASOT... 17

3 5D-Silta (17) 1 Johdanto Pilotoinnissa tilaajana oli Helsingin kaupungin rakennusvirasto (Ville Alajoki), suunnittelijana Sito Oy (Ari Kouvalainen) ja yhteistyötahoina 5D-Silta3-konsortio sekä Tekla Oyj. Pilotoinnin tarkoituksena on ollut Tekla Structuresin käyttöönotto Sitossa, siltojen tietomallinnuksen valmiusasteen ja osaamisen nostaminen, LiVin tietomalliohjeen testaaminen sekä rakentamisen mallipohjainen hankinta. Tekla Structuresin käyttö siltojen tietomallintamisessa aloitettiin Sitossa vuonna Vartiokylän sillat 2.1 Tavoite 2.2 Toteutus Helsingin Vartiokylään suunniteltiin kaksi puukantista teräspalkkisiltaa. Molempien siltojen hyötyleveys oli HL= 4,0 m ja jännemitta 11,0 m ja molemmat sillat olivat yksiaukkoisia. Siltojen maatuet olivat teräsbetonisia ja ne oli perustettu porapaaluille. Pääkannattimet olivat Melatien jatkeen sillalla HE360B-palkkeja ja Varjakanpuiston sillalla HE400B-palkkeja; molemmissa silloissa palkkeja oli seitsemän. Palkkien väliin suunniteltiin lattateräkset sitomaan palkit yhteen. Lattateräkset kiinnitettiin palkkeihin pulttiliitoksin. Kannen poikkikannattimet muodostuivat syrjällään olevista toisiinsa naulatuista painekyllästetyistä mäntysoiroista. Poikkikannattimien päälle tuli kulutuskerros, joka muodostui kyljellään olevista painekyllästetyistä mäntysoiroista. Silta suunniteltiin siten, että puukansi voidaan vaihtaa irrottamatta teräsrakenteita. Aikaisemmin rakennussuunnitelmat on tehty perinteisellä tavalla dokumenttipohjaisesti. Suunnittelun tietosisältö ei ole ollut kumuloituvaa, koska tietoa on välitetty dokumentteina. Myös tiedon kulussa on ollut häiriöitä ja tieto on hajanaista. Rakenteiden ongelmakohtia on saattanut löytyä vasta rakentamisvaiheessa. Tarkoituksena oli tietomallintamalla saada tieto kumuloitumaan hallitusti, tiedon siirtämisen tehostaminen ja virheiden vähentäminen sekä rakenteiden ongelmakohtien löytäminen jo suunnitteluvaiheessa. Myös raporttien ja piirustusten tuottaminen mallista vähensi ristiriitaisuuksia. Tavoitteena oli tuottaa molemmista silloista rakennussuunnitelmat tietomallintamalla, sekä käyttää 3D-muodossa tuotettua lähtöaineistoa mahdollisimman tehokkaalla tavalla ja testata InfraRYL-nimikkeistön käyttöä mallintamisessa. Tavoitteena oli myös rakentamisen mallipohjainen hankinta. Tietomallia hyödynnettiin suunnittelukokouksissa. Mallista näytettiin eri suunnitteluratkaisuja, mallin avulla pystyttiin löytämään ongelmakohtia sekä mallintamalla löydettiin parhaat mahdolliset suunnitteluratkaisut. Pilotointi toteutettiin Molemmat sillat mallinnettiin Tekla Structures 17.0-versiolla. Kaikki lähtötiedot saatiin 3D-muodossa. Molempien siltojen tietomallit sisälsivät betonirakenteet raudoituksineen, kantavan teräsrakenteen, puukannen, teräksiset kaiteet, pilaristabiloinnin, maan ja kallion pinnat sekä ympäröivää väylägeometriaa.

4 4 (17) D-Silta 3 Tilaaja Aineiston toimittaminen Microstation Autocad dwg dgn Suunnittelija Taitorakenteiden suunnittelu Tekla Structures Kuva 1. Prosessikuvaus kaaviona (kaikki pilotit) natiivi ifc dwg Tilaaja Tietomalliin pohjautuva hankinta Kuva 2. Melatien jatkeen silta Tietomalleissa käytettiin rakenneosien ryhmittelyyn (Phase) määrälaskentaohjetta ja rakenneosien numerointiin (Class) InfraRYLin mukaista tapaa. Perusmallinnus Tekla Structuresilla sujui kohtuullisen hyvin. Kaarevien muotojen mallinnus ja tarkistus ohjelman sisällä osoittautui työlääksi. Tämän takia apuna käytettiin dwg-tiedostoa, johon oli koottu lähtötiedot sekä sillan viiva/solid-malli. Kyseinen dwgtiedosto tuotiin referenssinä Structuresiin, jolloin geometriamallin tarkistaminen helpottui. Mallinnuksen edetessä huomattiin, että dwg-muodossa olevien lähtötiedostojen optimoituja taiteviivoja ei voi tehokkaasti käyttää mallintamisen apuna. Huomattavasti parempi lähestymistapa oli muodostaa riittävällä tarkkuudella kolmioitu pintamalli, jossa raittien solmupisteet sijaitsivat väylän paalutuksella. Huomattiin myös, että lähtötietojen siistiminen oli oleellista. Siltojen piirustustuotanto oli tässä kohteessa työlästä. Osasyynä oli mallintajan kokemattomuus Tekla Structuresin käytöstä sekä piirustusten sisällön ja esittämistavan tavoitetason määrittely. Muita ongelmakohtia olivat kaarevan ja kallistetun geometrian esittäminen ja mitoittaminen sekä mallintamisessa tehtyjen valintojen vaikutus piirustusten järkevään ja tehokkaaseen muodostamiseen.

5 5D-Silta (17) 3 Töölönlahden pyörätunneli 3.1 Tavoite 3.2 Toteutus Siltapaikka sijaitsee Helsingissä Kluuvin kaupunginosassa Helsingin päärautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Tasonvaihtorakenteen sisähalkaisija on 9m. Sen sisähalkaisijaa kiertää polkupyöräramppi. jonka hyötyleveys on rampin osuudella 4.5m. Pyöräliikenteelle varattu ramppi laskeutuu tasosta +3.2 spiraalimaisesti 7% kallistuksella tunnelin tasoon jossa ramppi jatkaa olemassa olevaan tunneliin asti. Jalankulkijoille varattu kevyenliikenteen väylä alkaa tasosta +3.2 ja jatkuu vaakatasossa portaalle ja hissille. Portaassa on yksi lepotaso. Alatasolta korkeudelta lähtee luiska 5% kallistuksella päättyen tunnelin tasoon Tavoitteena oli tunnelin tietomallintaminen yleissuunnitelmatasoisesti sekä tunneliin liittyvän lasikatteisen siirtymärampin luonnosten ja valitun vaihtoehdon tietomallintaminen. Tietomallia hyödynnettiin erityisesti suunnittelukokouksissa. Mallista näytettiin eri suunnitteluratkaisuja, mallin avulla pystyttiin löytämään ongelmakohtia sekä mallintamalla löydettiin parhaat mahdolliset suunnitteluratkaisut. Pilotointi toteutettiin Kohteesta tehtiin Tekla Structuresilla luonnoksia, joista saatiin alustavia määrätietoja sekä eri vaihtoehtojen 3D-pdf-tulosteita. Lopullinen yleissuunnitelmamalli tehtiin Autocad-ohjelmalla TS-mallin pohjalta. Visualisointi tehtiin puolestaan 3D Studio Maxilla. Kuva 3. Pyörätunneli.

6 6 (17) D-Silta 3 Tietomallissa käytettiin yhdistettyä Talo2000 ja InfraRYL2006 nimikkeistöä. Sillan rakenneosien, raudoitusten ja varusteiden ryhmittelynumerointi: Phase 0 0 Maatuki 1 Siirtymälaatta 160 Maatuki 2 Siirtymälaatta 260 Alapohjat 1220 Alapohjalaatat 1221 Runko 1230 Väestönsuojat 1231 Kantavat seinät 1232 Pilarit 1233 Palkit 1234 Välipohjat 1235 Yläpohjat 1236 Runkoportaat 1237 Julkisivut 1240 Ulkoseinät 1241 Ikkunat 1242 Kallioon louhittavat rakennusja siltakaivannot Hissin lasit Hissikorin lasit Hissikori Hissin runko Hissin perustus Portaan askelmat Portaan runko Ovet Tietomalli sisälsi suurimmat paikalla valettavat betoniosat lukuun ottamatta tasonvaihtorakenteen rampin alle suunnitellun sähkökeskuksen edellyttämiä betoniseiniä rampin ja portaiden alla. Varusteista mallinnettiin rampin sisäkaiteet ja portaiden kaiteet. Malli ei sisältänyt tasonvaihtorakenteen ulkopuolisia, tunneliosuuden ja rampin ulkoreunan kaiteita. Kuva 4. Pyörätunneli, tasonvaihtorakenne.

7 5D-Silta (17) Kuva 5. Pyörätunneli, havainnekuva. 4 Junatien alikulkukäytävä 4.1 Tavoite 4.2 Toteutus Junatien ja Festarikujan siltapaikka sijaitsee Helsingissä Suvilahden alueella. Siltapaikalle tulee kolme uutta siltaa: Junatien alikulkukäytävät S1, S2 ja S3. Uudet sillat ovat tyypiltään yksiaukkoisia teräsbetonisia laattasiltoja. Siltojen keskimääräiset jännemitat ovat: S1 15,3 m; S2 12,5 m; S3 14,3 m. Hyödyllinen leveys: S1 8,1 8,7 m ja silta levenee tuelta T1 tuen T2 suuntaan; S2 7,6 m; S3 8,1 m. Siltojen pituus- ja poikkisuuntaiset kallistukset ovat: S1 0,045 / 3% oikealle; S2 ; S3 0,058 0,037 ja pyöristyssäde S=1500m / 3% oikealle. Tavoitteena oli alikulkukäytävän siltojen yleissuunnitelmatasoinen suunnittelu ja sen jälkeen rakennussuunnitelmien tietomallintaminen. Tietomallia hyödynnettiin kaikissa suunnittelukokouksissa. Mallista näytettiin eri suunnitteluratkaisuja, mallin avulla pystyttiin löytämään ongelmakohtia sekä mallintamalla löydettiin parhaat mahdolliset suunnitteluratkaisut. Koontimalli sisälsi alueen uudet ja vanhat sillat, katurakenteet, kalliopinnat ja viemäröinnit ja mallin avulla tehtiin siltapaikan kokonaistarkasteluja. Pilotointi toteutettiin Kohteesta tehtiin luonnoksia Tekla Structuresilla tietomallintamalla ja valittu vaihtoehto mallinnettiin rakennussuunnitelmatasoon.

8 8 (17) D-Silta 3 Kuva 6. Junatie akk. Yleissuunnitelma, luonnos. Tietomalliin koottiin olemassa olevat sillat, arvioitu kalliopinta, uudet väylägeometriat, olemassa olevat rakenteet ja kuivatus referensseiksi ja mallinnettiin uudet silta-, keilaja tukimuurirakenteet. Kuva 7. Junatien akk, rakennussuunnitelma.

9 5D-Silta (17) Kuva 8. Junatien akk, tasokuvanto. Junatien kohteen siltojen mallintamisessa oli haasteena kaarevien geometriamuotojen hallinta ja tästä johtuen raudoituksen mallintaminen. Geometriaa ei yksinkertaistettu mallintamista varten. Raudoituksessa ei pystytty käyttämään tarpeeksi hyvin raudoitusryhmiä, joka johti suureen yksittäin tehtyjen betoniterästen määrään. Mallintamisen alussa testattiin BeamExtruderin ja CIP-raudoitustyökalun käyttöä. Monimuotoinen geometria kuitenkin olisi johtanut geometrian epäjatkuvuuteen ja mallin hankalaan tarkastamiseen. BeamExtruderin ja CIP-raudoitustyökalun käyttö kaarevasti nousevissa ja laajenevissa maatuissa olisi ollut työlästä. Kuva 9. Junatien akk, silta S3.

10 10 (17) D-Silta 3 5 Tulokset 5.1 Lähtötiedot 5.2 Mallintaminen Kuva 10. Junatie akk S2, kannen raudoitus. Piirustukset pyrittiin esittämään niin, että kokonaisuudet on jaettu osiin. Esimerkiksi kannen raudoitus jaettiin kolmeen näkymään: kannen alapinta, yläpinta ja haat. Piirustuksissa käytettyä filtteröintiä vietiin eteenpäin kuvatuotannon aikana. Edellä esitetyistä pilottihankkeista saatiin arvokasta tietoa ja kokemusta. Ohjelmisto tuli tutuksi ja erilaisten rakenneosien mallintamiseen löydettiin toimivia tapoja. Useita työntekijöitä on koulutettu Tekla Structuresin käyttäjiksi. Uuteen nimeämis- ja numerointitapaan pohjautuvien piirustus- ja raporttipohjien tekeminen on työn alla. Talon sisäistä eri tekniikka-alojen välistä tietomallintamisen yhteistyötä kehitettiin. Tie (2d ja 3d), maasto, kalliopinnat ja maalajirajat tulisi esittää omina tiedostoinaan referenssikäyttöä ajatellen. Maaston kolmioinnissa pitäisi olla säännölliset mittauspisteet ja se pitäisi tarkistaa kolmioinnin jälkeen. Teiden 3d-mallin pitäisi olla jaksotettu tasausviivan paalutuksen mukaan, jotta teiden reunalta löytyisi paalutusta vastaava kohta. Teiden pintojen pitäisi olla suhteessa tuotettavan siltamallin tarkkuuteen. Varsinkin levenevän sillan teossa apuna pitäisi olla 2d:ssä oleva kaarelle piirretty tie- ja kaidelinjaviiva. Lähtötietona tulleissa pintamalleissa ei saisi olla arvauksia tai optimointeja. Pilottihankkeissa huomattiin, että kaarevien muotojen mallinnukseen sekä mitoitukseen Tekla Structuresissa olisi hyvä saada lisää aputyökaluja BeamExtruderin lisäksi. Raudoitukseen tarvitaan lisätoiminnallisuutta, jotta esimerkiksi viuhkaantuvien raudoituksien muodostaminen kahteen suuntaan kaareville pinnoille helpottuisi.

11 5D-Silta (17) 5.3 Piirustus- ja raporttituotanto Tietomalleista joudutaan vielä pitkään tuottamaan piirustuksia niin tilaajan kuin työmaan tarpeisiinkin. Totutun näköisten piirustusten tekeminen ei ole mielekästä. Piirustusten tekeminen mahdollisimman pitkälle automatisoidusti edellyttää yksittäisen piirustuksen tietomäärän vähentämistä. Tällöin piirustusten määrä todennäköisesti kasvaa, mutta piirustustuotanto kokonaisuudessaan nopeutuu ja virtaviivaistuu. Tilaajien ohjeistusta piirustusten esittämistavasta ja sisällöstä tullaan tarvitsemaan. Näkymä-, piirustus- ja valintafilttereiden käytön avulla piirustusten ja raporttien tekeminen helpottuu. Tehokas piirustusten ja raporttien luonti edellyttää Tekla Structuresin mukauttamista, joka pitää sisällään esimerkiksi valinta- ja piirustussuotimia sekä raportti- ja piirustuspohjia. Myös maailmankoordinaatiston ja paikallisen koordinaatiston käyttöön piirustuksissa tarvitaan aputyökaluja. 5.4 Rakenneosien nimeäminen ja numerointi Siltakonsulteilla ei ole yhteisesti sovittua tietomallien rakenneosien numerointi/nimeämiskäytäntöä. Tämän takia pilottikohteissa testattiin erilaisia nimeämis- ja numerointitapoja. InfraRYL:n mukainen numerointitapa ei soveltunut käytettäväksi Tekla Structuresin Class- tai Phase-attribuuteissa. Mikäli InfraRYL:n mukaista numerointitietoa halutaan käyttää, voidaan se tallentaa käyttäjän määrittelemiin attribuuttikenttiin (UDA-kentät). Sillan koko elinkaarta ajatellen parhaimmaksi osoittautui Sillantarkastuskäsikirjan mukaiseen ohjeistukseen perustuva nimeäminen ja numerointi. Tällä tavoin siltojen tietomalleja voidaan tehokkaasti käyttää vaurioiden kirjaamisessa ja tarvittavien korjausten suunnittelussa. Phase-nimeäminen Tekla Structuresissa Phase Nimi 0 Koko silta 100 Maatuki Maatuki 2 110/210 Kehän peruslaatat Välituet 400 Päällysrakenne 500 -kaariosa 600 Varusteet ja laitteet 900 Muut siltapaikan rakennusosat 1000 Muu mallinnusteknillinen tieto Class-nimeäminen Tekla Structuresissa Class Nimi 100 Alusrakenne 101 Peruslaatta 200 Reunapalkkirakenteet 201 Reunapalkki 300 Muu päällysrakenne 301 Kansilaatta 400 Päällysteet 401 Päällyste 500 Muu pintarakenne 501 Suojakerros 600 Kaiteet 601 Kaidepylväs 700 Liikuntasaumalaiteet 701 Liikuntasaumalaite 800 Muut varusteet/laitteet 801 Laakeri 900 Siltapaikan rakenteet 901 Etuluiska

12 12 (17) D-Silta Yhteenveto tuloksista Asetetut tavoitteet toteutuivat varsin hyvin ja kaikki pilotoinnista saadut hyödyt ja toimintatavat on otettu osaksi rakennesuunnittelua Rakenneosien mallintamiseen löydettiin toimivia tapoja. On opittu erilaisten piirustusja raporttipohjien tekeminen. Talon sisäinen eri tekniikka-alojen välinen tietomallintamisen yhteistyö on kehittynyt. Numerointi- ja nimeämiskäytäntö on pilotoitu normaaliksi käytännöksi. Kaksoiskaarevien pintojen mallintaminen oli haasteellista. Tekla Structuresiin tarvitaan lisäominaisuuksia, jotta haastavat geometriat ja niiden raudoittaminen helpottuvat. Tietomallista tuotettavien piirustusten esittämistavasta ja sisällöstä tarvitaan ohjeistusta tilaajilta. Maailmankoordinaatiston ja mallikoordinaatiston saumattomaan yhteistoimintaan tarvitaan hyviä työkaluja niin piirustusten kuin ifc- ja dwg-mallien tuotannossa.

13 LIITE A 13 (17) Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Taulukko A1. Yhteenveto piloteista 5DSilta_Varjakanpuisto, 5DSilta_Melatie, 5DSilta_Töölönlahti ja 5DSilta_Junatie. Pilotin nimi Sito-pilotit Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Pilottihanke Pilotoinnin tarkoituksena on Tekla Structuresin käyttöönotto Sitossa, siltojen tietomallinnuksen valmiusasteen ja osaamisen nostaminen, LiVin tietomalliohjeen testaaminen sekä rakentamisen mallipohjainen hankinta Aikataulu Toteutusmuoto Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Tietomallin käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin liittyvät odotukset Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet Tietomallintaminen Tekla Structuresilla. Sillan suunnittelu tietomallintamalla. Rakentamisen hankinta tietomallilla. Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Sito Oy, 5D-Silta3- konsortio sekä Tekla Oy Sillan tietomallinntaminen. Lähtötietojen käsittely ja tuonti. Liikenneviraston tietomalliohjeen testaus ja kommentointi. Rakentamisen mallipohjainen hankinta. Tietomallien käyttö rakenteiden tarkasteluissa, eri vaihtoehtojen läpikäynti, rakenteiden ongelmakohtien löytäminen ja piirustusten tuottaminen Ei ollut. Tietomallinnuksen ja käytetyn ohjelmiston käyttöön otto laajasti rakenteiden suunnittelussa. Tietomalliohjeen kehittäminen. Siton eri yksiköiden välinen tiedonsiirto tietomallinnusta tukevalla tavalla. Yhtenäisen nimeämis- ja numerointitavan löytäminen taitorakenteiden mallintamiseen. Piirustusten esitystavan uudistaminen. Raudoitustyökalujen kehittämistä jatkettava. Lähtötietojen oikeanlainen tietosisältö.

14 LIITE B 14 (17) Liite B Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi / Arviointisapluuna Infra FINBIM hanketta varten VTT on kehittänyt arviointisapluunan, jonka avulla arvioidaan pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksia. Arviointisapluuna on jaettu 11 kategoriaan ja kussakin kategoriassa on kuusi valmiustasoa. Arvioitavat kategoriat ovat seuraavat: A: Procurement and delivery method B: BIM skills C: Project participant roles D: Process description E: Initial data F: BIM scope G: GIS-BIM integration H: Geometric modelling I: OpenBIM/Standards J: Information delivery management K: As-built information Arviointisapluunaa käytetään eri pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksien vertailuun ja haasteellisuuden arviointiin sekä tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen todentamisessa. Arviointisapluunan kategoriat ja niiden valmiustasot on esitetty liitteessä C. Infra FINBIM hankkeen alussa arviointisapluunan avulla määriteltiin infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytila ja hankkeen jälkeinen tavoitetila. Tulokset on esitetty kuvissa BB11 ja BB12. Määrittely tehtiin esteidenpoistoryhmässä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Kimmo Laatunen Harri Mäkelä Antti Karjalainen Juha Liukas Tapani Toivanen Rauno Heikkilä Juha Hyvärinen Tarja Mäkeläinen VR Track Oy Innogeo Oy WSP Oy Sito Lemminkäinen Oyj Oulun yliopisto VTT VTT

15 5D-Silta (17) Kuva B11. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytilasta arviointisapluunan kategorioiden perusteella ennen Infra FINBIM hanketta. Kuva B12. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen tavoitetilasta Infra FINBIM hankkeen jälkeen. Arviointisapluunatutkimus on tehty pilottihankkeiden loppuvaiheessa tai hankkeiden päättymisen jälkeen haastattelututkimuksena. Haastattelussa pilottien vastuuhenkilöt ovat arvioineet pilottien tason oman näkemyksensä mukaisesti. Helsingin kaupungin 5DSilta-pilotteja

16 16 (17) D-Silta 3 (19_5DSilta_Varjakanpuisto, 20_5DSilta_Melatie, 21_5DSilta_Töölönlahti, 22_5DSilta_Junatie ja 23_5DSilta_HTP) käsiteltiin tässä haastattelussa yhtenä kokonaisuutena. Näiden pilottien arvioinnin tekivät Ville Alajoki Helsingin kaupungin rakennusvirastosta, Tuomo Järvenpää Ponvia Oy:stä ja Ari Kouvalainen Sito Oy:stä. Haastattelun tulokset on esitetty kuvassa BB13. Kuva B13. Helsingin kaupungin 5DSilta-pilottien tulokset. Tuloksista nähdään, että Helsingin kaupungin 5DSilta-piloteissa saavutettu taso ylittää infraalan yleisen lähtötason neljässä kategoriassa (B, F, H ja I). Esteidenpoistoryhmän asettama tavoitetila saavutettiin kolmessa kategoriassa (B, F ja H). Kategoria B (BIM skills) arvioitiin suunnittelun osalta tasolle 3, mutta prosessijohtamisen näkökulmasta tasolle 1. Näissä pilottihankkeissa on siis eräillä tietomallinnuksen osa-alueilla edistytty alan yleistä lähtötilannetta paremmalle tasolle, mutta kehityskohteita on vielä useita. Haastavimmilta vaikuttavat arviointisapluunan perusteella kategoriat G (GIS-BIM integration) ja J (Information delivery management), joissa jäätiin infra-alan yleisen lähtötason alapuolelle. Siltojen suunnittelussa käytettävä ohjelmisto on paikallisen koordinaatiston työkalu, ja vietäessä tietoja paikkatietojärjestelmään tarvitaan välivaihe. Tiedonsiirron osalta tieto liikkuu tilaajan suuntaan CD:llä, muistitikulla tai sähköpostilla, eikä muunlainen tiedonjakaminen ole tällä hetkellä tarpeen. Konsulttiyrityksillä on kuitenkin valmius luoda projektipankki, kun tarvetta ilmenee. Kategoria K (as-built information) ei ole relevantti näissä pilottihankkeissa, koska ne eivät ole vielä vaiheessa, jossa toteumatietoa olisi käytettävissä. Tämä näkyy kuvassa BB13 kategorian K arvona 0.

17 LIITE C 17 (17) Liite C Arviointisapluunan kategoriat ja valmiustasot Lisätietoja arviointisapluunasta: tarja.makelainen@vtt.fi