1. Yhteistoimintalain mukainen yhteistoiminta

Transkriptio

1 SOPIMUS 1 (8) TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISEN YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET SEKÄ KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- SSÄ Tämän yhteisen asiakirjan allekirjoittaneet osapuolet ovat osaltaan hyväksyneet noudatettavaksi työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa sekä työsuojeluyhteistoiminnassa oheisia periaatteita ja käytäntöjä: 1. Yhteistoimintalain mukainen yhteistoiminta Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta on kuntasektorilla säädetty laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Osapuolet painottavat yhteistoiminnan tarkoituksena olevan organisaation kaikilla tasoilla, kaikissa ammattiryhmissä ja kaikissa yksiköissä antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan/esimiesten kanssa tulla kuulluksi ja osallistua toiminnan suunnitteluun ja siten antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Toimiva yhteistoiminta parantaa sekä työelämän laatua että organisaation tuloksellisuutta. Tavoitteena on järjestää yhteistoiminta kuntayhtymän normaalin organisaation mukaisesti siten, että asioita käsitellään organisaation ja päätöksenteon kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta on oltava luonnollinen osa organisaation eri tasoilla tapahtuvaa asioiden käsittelyä. Yhteistoimintaa toteutetaan toisaalta työpaikoilla päivittäisten toimintojen yhteydessä (välitön yhteistoiminta) ja toisaalta vuorovaikutuksessa työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Tämän sopimuksen allekirjoittaneiden osapuolten näkemyksen mukaan yhteistoimintaa ei puolestaan ole se, että työnantaja yksinomaan informoi tekemistään ratkaisuista henkilöstölle ilman, että henkilöstöllä on ollut aito mahdollisuus vaikuttaa. Toisaalta yhteistoiminta ei poista työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvaa ratkaisuvaltaa tehdä asiassa päätöksiä Välitön yhteistoiminta Esimiehen tehtävänä on huolehtia välittömän yhteistoiminnan toteuttamisesta. Yhteistoiminta on esimiestyön toimintatapa, jonka avulla hyödynnetään henkilöstöllä olevia tietoja ja taitoja päivittäisjohtamisessa ja tulevaisuuteen tähtäävässä kehittämisessä, ja henkilöstön kuulemista muutoksissa. Myös jokaisen työntekijän velvollisuus on toimia sovittujen yhteistoimintaperiaatteiden mukaisesti. Yhteistoiminnan perusta on jokapäiväisessä toiminnassa eli esimiehen ja työyhteisön jäsenten välittömässä vuorovaikutuksessa osana normaalia työntekoa. Toimiakseen tämä edellyttää molemmin puolin toisen osapuolen huomioimista ja työroolin tunnistamista. Kuntayhtymässä ei

2 SOPIMUS 2 (8) pidetä hyväksyttävänä sitä, että henkilökohtaiset antipatiat estävät työroolissa tarvittavan vuorovaikutuksen ja yhteistyön toteutumisen. Tavoitteena on, että työyhteisöissä keskustellaan avoimesti ja luottamuksellisesti työhön sekä työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä asioista. Jos työntekijälle syntyy epäselvyyksiä oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa liittyvistä asioista, tulee asiaa selvittää ensin lähiesimiehen kanssa. Työntekijän kääntyessä häntä edustavan luottamusmiehen tai muun edustajan puoleen, tämän tulee selvittää asian käsittelyvaiheet työpaikalla ennen muihin toimenpiteisiin ryhtymistä. Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa yhteistoimintaa. Niiden säännöllinen läpikäyminen on jokaisen työyhteisön jäsenen oikeus. Keskustelussa mm. sovitaan yhdessä työhön ja henkilöön itseensä liittyvistä kehittämistavoitteista. Välitöntä yhteistoimintaa on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely työpaikkatasolla yhdessä koko henkilöstön kanssa työpaikka- tai vastaavissa kokouksissa. Aito yhteistoiminta edellyttää tasavertaisuutta, mikä edellyttää mm. sitä, että työntekijät saavat kulloinkin esillä olevan asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan. Jos työntekijöillä ei ole ollut etukäteen riittävästi tietoa saatavilla, tulee asian ratkaisemista lykätä tasavertaisuuden varmistamiseksi, mikäli se on mahdollista Edustuksellinen yhteistoiminta Edustuksellisen yhteistoiminnan muotoja ovat asian käsittely yhteistoimintaelimessä tai pyydettäessä käytävässä yhteistoimintaneuvottelussa, henkilöstön edustajan jäsenyys kuntayhtymän johtoryhmässä sekä henkilöstön edustajien osallistuminen hallituksen ja valtuuston säännönmukaisiin seminaareihin Johtoryhmän henkilöstöedustus Kuntayhtymän johtoryhmässä on henkilöstön edustaja. Edustajan nimeää kuntayhtymän johtosäännön mukaan kuntayhtymän johtaja. Nimeäminen tapahtuu pääsopijajärjestöjen yksimielisen esityksen pohjalta Yhteistyötoimikunta Kuntayhtymässä yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, johon kuuluvat työantajan edustajina kuntayhtymän johtoryhmään kuuluvat johtavat viranhaltijat ja työsuojelupäällikkö sekä henkilöstön edustajina Jukon, JHL:n, Superin, Tehyn, Jytyn ja KTN:n nimeämät luottamusmiehet/pääluottamismiehet (yksi edustaja/järjestö) sekä johtoryhmään nimetty henkilöstön edustaja. Kunkin jäsenen varajäsenenä toimii se henkilö, joka on varsinaisen jäsenen varajäsen hänen virka-asemassaan tai luottamustehtävässään.

3 SOPIMUS 3 (8) Yhteistyötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Järjestämisvastuu on kuntayhtymän johtoryhmän sihteerinä kulloinkin toimivalla henkilöllä, joka toimii samalla yhteistyötoimikunnan sihteerinä. Asioiden valmistelu- ja asian käsittelyvastuu on kuntayhtymän johtoryhmään kuuluvilla johtavilla viranhaltijoilla sen mukaan, kenen tehtäväalueelle ao. asia kuuluu. Henkilöstön edustajana yhteistyötoimikunnassa toimiva voi edellyttää osoittamansa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan asian käsittelyä yhteistyötoimikunnassa. Esitys tästä tulee toimittaa yhteistyötoimikunnan sihteerille tai sille työnantajan edustajalle, jonka tehtäväalueelle ao. asia kuuluu, vähintään viikkoa ennen yhteistyötoimikunnan kokousta. Yhteistyötoimikunta voi puheenjohtajan tai asian valmistelijan harkinnan mukaan kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa Yhteistoimintaneuvottelut Yhteistoimintaneuvotteluilla tarkoitetaan kuntayhtymässä jommankumman osapuolen erikseen määrittelemäänsä ja tiettyä toiminnallista kokonaisuutta, yksikköä tai ammattiryhmää koskevan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvan asian käsittelyä. Yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan kutsumalla toinen osapuoli neuvotteluihin. Kutsujana voi olla sekä työnantajan että työntekijöiden edustaja. Elleivät osapuolet toisin sovi, neuvottelut tulee aloittaa vähintään viikon kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä. Yhteistoimintaneuvotteluissa työnantajaa edustaa ao. yksikön esimies ja hänen nimeänsä muut neuvottelijat, mikäli neuvottelu koskee vain yhtä yksikköä tai toiminnallista kokonaisuutta koskevaa asiaa, ja muussa tapauksessa kuntayhtymän johtoryhmässä oleva viranhaltija, jonka tehtäväaluetta neuvottelupyyntö koskee, sekä hänen nimeämänsä muut neuvottelijat. Henkilöstön edustajina toimivat neuvotteluissa luottamusmiehet ja/tai sen henkilöstön, jota neuvottelupyyntö koskee, keskuudestaan nimeämät neuvottelijat. Henkilöstön keskuudestaan nimeämällä neuvottelijalla tulee tällöin olla valtakirja, jonka on allekirjoittanut ao. luottamusmies tai vähintään puolet siitä henkilöstöstä, jota neuvottelupyyntö koskee. Yhteistoimintaneuvotteluja ei käydä erikseen, mikäli asia käsitellään tai on käsitelty kuntayhtymän yhteistyötoimikunnassa Järjestöjen edustajien osallistuminen hallituksen ja valtuuston seminaareihin Ammattijärjestöjen yhteistyötoimikuntaan nimeämät edustajat kutsutaan hallituksen ja valtuuston säännönmukaisiin seminaareihin, jotka aikataulutetaan vuosikellossa. Mikäli varsinaisella edustajalla ei ole mahdollisuutta osallistua, voi hänen sijalleen tulla hänen varaedustajansa. Siltä osin kuin seminaarissa käsitellään työnantajan edunvalvontaan kuuluvia asioita, ammattijärjestöjen edustajat eivät osallistu käsittelyyn.

4 SOPIMUS 4 (8) 2. Työsuojeluyhteistoiminta 2.1. Työsuojeluyhteistoiminnan perusta Työsuojelun yhteistoiminta on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämistä. Sen tarkoituksena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työn tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia henkilöstöstrategisten sekä työelämän laatua parantavien johtamis- ja toimintatapojen avulla. Työsuojelu ei ole edunvalvontaa. Työsuojeluyhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutteista yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Toiminnassa otetaan huomioon laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007), laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ( /44), työterveyshuoltolain (1383/2001) 8 ja 12 sekä sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 4. Työpaikka tarkoittaa toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksikön työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta. Kuntayhtymä muodostaa yhden yhteistoimintatyöpaikan, jolla on yksi työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio. Työturvallisuuslaki määrittelee yhteisen työpaikan työpaikaksi, jossa yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Säännösten tarkoittaman suojelun kohteena ovat toisen työnantajan palveluksessa olevat työntekijät. Yhteisellä työpaikalla eri toimintojen yhteensovittamisen ja tiedonkulun vuoksi eri työnantajien on toimittava yhteistoiminnassa keskenään. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan tehtävänä on mm. varmistaa, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan ja työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista (mm. palontorjunta ja ensiapu). Tämän edistämiseksi voidaan pääurakoitsijan tai vastaavassa asemassa olevan työnantajan aloitteesta nimetä yhteinen edustaja yhteistoimintaa varten. Kullakin työnantajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia omien työntekijöidensä työturvallisuudesta samoin kuin yhteistoiminnasta ja tiedottamisesta omien työntekijöidensä kanssa Työsuojeluyhteistoiminnassa käsiteltävät asiat Työsuojeluyhteistoiminta ei muuta vastuusuhteita. Työturvallisuutta koskevat velvollisuudet ja vastuu sekä päätösvalta suoritettavista toimenpiteistä ovat aina työnantajalla. Yhteistoiminta on ennakoivaa toisen osapuolen kuulemista ja neuvottelua eri vaihtoehdoista. Työnantajan ja työntekijöiden välisessä työsuojeluyhteistoiminnassa käsitellään työn ja työpaikan olosuhteet huomioon ottaen muun ohella: 1) Työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset ja niistä tiedottaminen. 2) Periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat.

5 SOPIMUS 5 (8) 3) Työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja ohjelmat (erityisesti työsuojelun toimintaohjelma). 4) Työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat. 5) Työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarpeen arviointi ja järjestelyt. 6) Työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot. 7) Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja toimintakertomus. 8) Edellä 1 7 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Edellä 1 7 kohdassa tarkoitettuja asioita käsitellään niiden valmistelu- ja toteuttamisaikataulu huomioon ottaen yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa Työsuojeluyhteistoiminta-asioiden käsittely Välitön työsuojeluyhteistoiminta Työsuojeluyhteistoiminta-asioita käsitellään ensisijaisesti välittömänä yhteistoimintana työnantajana tai tämän edustajana toimivan esimiehen ja työntekijän kesken. Yksittäisten työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutossuunnitelmat käsitellään pääsääntöisesti välittömänä yhteistoimintana. Asian osapuolina olevilla työntekijöillä on aina oikeus pyytää työsuojeluvaltuutettua olemaan mukana asian käsittelyssä. Pyyntö mukanaoloon voi tulla myös työnantajan/esimiehen puolelta. Yleensä työsuojeluvaltuutettu osallistuu niiden asioiden käsittelyyn, joita ei voida ratkaista suoraan työntekijöiden ja esimiesten välillä, sekä silloin, kun asia on periaatteellinen tai laajakantoinen. Mikäli tällaisissa asioissa tulee yhteydenottoja työsuojeluvaltuutetulle, on työsuojeluvaltuutettu velvollinen olemaan yhteydessä ao. esimieheen. Kun asian käsittelyyn osallistuu työsuojeluvaltuutettu, laaditaan siitä kirjallinen muistio. Muistio lähetetään osallistujien lisäksi tiedoksi myös työsuojelutoimikunnalle Edustuksellinen työsuojeluyhteistoiminta Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat kohdassa 2.2. mainitut työsuojeluyhteistoimintaasiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana työsuojelutoimikunnassa tai muussa yhteistoimintaelimessä Työsuojeluyhteistoimintaorganisaatio Työsuojelupäällikkö Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön työsuojeluyhteistoimintaa varten. Työsuojelupäällikön tehtävät ovat: Avustaa työnantajaa tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan ja yhteistyöhön työsuojeluviranomaisten kanssa. Avustaa työantajaa yhteistoiminnassa työterveyshuollon ja muiden tarvittavien työsuojelun asiantuntijatahojen kanssa.

6 SOPIMUS 6 (8) Ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin työnantajan ja työntekijöiden välisen työsuojeluyhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla. Toimii työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi. Osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työsuojelupäällikön asemaan ei sellaisenaan kuulu vastuu työsuojelun sisällöstä työpaikalla. Työsuojelun toteuttamisvastuu ja samalla oikeudellinen vastuu kohdistuu työnantajaan tai työnantajan edustajana toimivaan, yleensä linjaorganisaatiossa esimiesasemassa olevaan sellaiseen henkilöön, jonka tehtävänä on huolehtia turvallisuudesta alaisessaan työssä Työsuojeluvaltuutettu Työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan kaksi heitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua ja kummallekin kaksi varavaltuutettua edustamaan työntekijöitä työsuojeluyhteistoiminnassa työnantajan kanssa ja yhteydenpidossa työsuojeluviranomaisiin. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on myös oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöiksi katsotaan virkasuhteessa kuntayhtymään oleva ja työntekijäryhmään työsuhteessa oleva henkilökunta. Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut valitaan toimikaudeksi, jonka pituus on neljä kalenterivuotta. Työnantaja-asemassa olevat viranhaltijat eivät voi osallistua vaaliin. Työnantaja-asemassa oleviksi työsuojeluvaltuutettujen vaaleissa katsotaan kuntayhtymän johtoryhmän jäsenet (pois lukien henkilöstön edustaja) sekä viranhaltijat, jotka toimivat klinikoiden tai palveluyksiköiden esimiehinä, liikelaitoksen johtaja sekä työsuojelupäällikkö, turvallisuuspäällikkö ja hallintopäällikkö. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät: Edustaa työpaikan työntekijöitä käsiteltäessä työsuojeluyhteistoimintaan kuuluvia asioita työnantajan kanssa. Edustaa työntekijöitä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Perehtyy oma-aloitteisesti työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin työpaikalla, mukaan lukien työympäristön ja työyhteisön tila. Kiinnittää työntekijöiden huomiota työn turvallisuuteen ja työntekijöiden terveyteen vaikuttaviin seikkoihin. On sekä työntekijöiden että esimiesten käytettävissä sisäisenä asiantuntijana työsuojelun ja työturvallisuuden piiriin kuuluvissa asioissa. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä joko tilapäisesti tai pysyvästi. Tällöin varavaltuutettu hoitaa ainoastaan ne tehtävät, joita ei voi siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä. Tilapäisen esteen ollessa pitkäaikainen työsuojelutoimikunta päättää sijaisen tarpeellisuudesta ja sijaisuuden kestosta tilannekohtaisesti siten, että työsuojelun palvelujen saatavuus turvataan riittävällä tasolla Työsuojelutoimikunta Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, tulee olla työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunnan toimikausi on neljä vuotta. Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on kahdeksan, joista kaksi on työnantajan, neljä työntekijöiden ja kaksi toimihenkilöiden edustajia. Kuntayhtymän johtoryhmä nimeää työsuojelutoimikuntaan työnantajaa edustavat jäsenet sekä kaksi varajäsentä (eivät ole henkilökohtaisia). Työsuojeluvaltuutetut ja heidän ensimmäiset varavaltuutettunsa ovat henkilöstöä edustavia työsuojelutoimikunnan jäseniä. Työsuojelupäällikkö ja turvallisuuspäällikkö ovat velvollisia osallistumaan toimikunnan kokouksiin.. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin kutsutaan edustaja työterveyshuollosta. Lisäksi työsuojelutoimikunta voi kutsua kokoukseensa organisaatiosta

7 SOPIMUS 7 (8) esimiehiä ja asiantuntijoita, joiden tehtäviin käsiteltävinä olevien asioiden valmistelu pääsääntöisesti kuuluu ja joilla on asioiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen tarvittavat vaikutusmahdollisuudet. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantajan edustaja, jollei toimikunnassa toisin sovita. Työsuojelutoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kuukausittain lukuun ottamatta kesäkuukausia, jolloin kokoontuminen tapahtuu tarpeen mukaan. Työsuojelutoimikunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on työnantajan ja henkilöstön edustajista kummastakin vähintään puolet. Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja muutoinkin yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute. 3. Seuranta Tässä asiakirjassa sovittuja periaatteiden toteutumista arvioidaan viimeistään vuoden 2017 lopussa sekä yhteistyötoimikunnassa että työsuojelutoimikunnassa. 4. Voimassaolo Tässä asiakirjassa sovittuja periaatteita ja käytännön menettelytapoja sovelletaan vuoden 2017 loppuun, mihin saakka kestää myös tässä asiakirjassa todetun yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan toimikausi. Joensuussa POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Ilkka Naukkarinen Kuntayhtymän johtaja Jouko Kantola Henkilöstöpäällikkö TEHYN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVDELUJEN KUNTAYHTYMÄN AMMATTIOSASTO 602 Vilja Laurila Puheenjohtaja Jouni Sallinen JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO

8 SOPIMUS 8 (8) Mikko Heikura POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- N JHL:N AMMATTIOSASTO 212 Tarja Kareinen Puheenjohtaja Matti Pesonen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- N SUPERIN AMMATTIOSASTO 517 Anne Eronen Puheenjohtaja Leena Hyttinen JOENSUUN SEUDUN JYTY ry Marjatta Kohonen Luottamusmies TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN ry Olavi Harinen