Ympäristöterveydenhuolto. Palveluverkko / eläinlääkäriasemat

Transkriptio

1 Ympäristöterveydenhuolto Palveluverkko / eläinlääkäriasemat

2 Taustaa Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kuntaa järjestämään alueellaan peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärinavun. Peruseläinlääkäripalvelut on järjestettävä virka-aikana muille kuin hyötyeläimille silloin, jos palvelua ei ole muuten saatavilla. Kiireellinen eläinlääkärinapu on kuitenkin järjestettävä kaikille eläimille kaikkina vuorokaudenaikoina. Lohjan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue kattaa Lohjan ja Karkkilan kaupunkien sekä Vihdin ja Siuntion kuntien alueet. Eläinlääkintähuolto järjestetään tällä alueella kunnallisesti eläinlääkintähuoltolain mukaisesti. Käytössä on neljä eläinlääkärinvastaanottoa, joissa kussakin työskentelee yksi eläinlääkäri. Toimipisteet sijaitsevat Vihdissä, Karkkilassa, Pusulassa ja Lohjan asemalla. Alueella on kuitenkin yksityisiä palveluntarjoajia lemmikkieläimille, erityisesti Lohjan ja Vihdin alueella. Tämän vuoksi eläinlääkintähuoltolain mukaisesti lemmikkieläinten peruseläinlääkäripalveluita ei olisi välttämätöntä tarjota kunnallisesti ainakaan Lohjan keskustan ja Vihdin alueella.

3 Eläinlääkärin toimipiste Tuotantoeläintila

4 Vastaanottokohtaiset vuosikustannukset Lohja Vihti Karkkila Pusula Vuokrakulut Siivouskulut Laitekulut (2013) Muut kulut Yhteensä Kussakin toimipisteessä työskentelee 1 eläinlääkäri

5 Eläinlääkärien käyntitilastot koko yhteistoiminta-alueella Eläinlääkärikäyntejä yhteensä 7169 kpl Virka-aika Päivystys Pieneläinvastaanottokäyntejä Tuotantoeläin-sairaskäyntejä Tuotantoeläin-terveydenhuoltokäyntejä 53 Vastaanottokohtaiset asiakasmäärät: Karkkila: hyötyeläimet+hevoset 186 kpl, pieneläimet 962 kpl, YHT: 1148 Lohja: hyötyeläimet+hevoset 44 kpl, pieneläimet 2283 kpl, YHT: 2327 Pusula: hyötyeläimet+hevoset 222 kpl, pieneläimet 1022 kpl, YHT: 1244 Vihti: hyötyeläimet+hevoset 247 kpl, pieneläimet 1261 kpl, YHT: 1508

6 Yhteisvastaanoton etuja Asiakkaan kannalta yhteisvastaanotto takaa paremmin palvelutason ylläpitämisen myös kiiretilanteissa, jolloin eläinlääkäri on saatavissa hyötyeläintiloille, mutta toinen eläinlääkäri pystyy hoitamaan pieneläimet vastaanotolla. Äkillisissä poissaolotilanteissa sijaistaminen kunnaneläinlääkärien välillä on sujuvampaa. Yhteisvastaanotolla pystytään hyödyntämään yhteisiä tiloja, kalustoa ja laitteita. Henkilöstön saatavuutta ajatellen yhteisvastaanotto on houkuttelevampi työpaikka kuin yhden eläinlääkärin toimipiste.

7 Mahdollisen keskittämisen vaikutuksia: Eviran eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman mukaan tavoitteena tulisi pitää eläinlääkärien yhteisvastaanottoja. Vastaanottojen keskittäminen vaikuttaisi todennäköisesti pienentävästi siivouskustannuksiin. Samoin sijaiskulut voisivat pienentyä. Keskittämisen myötä tilavuokrien voisi olettaa pienenevän jossakin määrin. Samoin laitevuokrakulut pienenisivät, koska laitteita ei olisi välttämätöntä vuokrata jokaiselle eläinlääkärille erikseen, vaan laitteita voitaisiin käyttää yhteisesti. Mikään nykyisistä vastaanottotiloista ei kuitenkaan sovellu sellaisenaan neljän eläinlääkärin eikä edes kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotoksi. Vastaanottojen keskittäminen vaatisi siis vähintään tilojen remontoinnin, jonka kustannuksia on mahdotonta arvioida etukäteen. Koska yhteisvastaanottoa varten tarvittaisiin melko suuret tilat, lienee realistista olettaa, että vuokrakuluja voitaisiin keskittämällä vähentää enintään puolet nykyisistä kuluista. Samoin siivouskulujen voitaisiin olettaa puolittuvan. Tällöin säästöjä voitaisiin saavuttaa noin euroa vuodessa.

8 Mahdollisen keskittämisen vaikutuksia: Keskitettyyn vastaanottoon liittyvänä uhkana nähdään eläinlääkäreiden puolelta potilasmäärien vähentyminen, jos vastaanotolle joutuu matkustamaan pidemmän matkan aiempaan nähden. Potilasmäärien vähentyminen näkyy suoraan eläinlääkäreiden tuloissa, jolloin voi olla hankalaa saada henkilökuntaa pysymään töissä. Toisaalta yhteisvastaanotolta potilasmatkat hyötyeläintiloille pitenisivät, koska yhteisvastaanotolta on johonkin suuntaan aina pidempi matka nykyisten vastaanottojen sijainteihin nähden. Potilasmatkoissa hinnoittelu perustuu suurimmalta osin matkan pituuteen. Pitkällä matkalla asiakas joutuu siis maksamaan suuremmat kulut eläinlääkärin käynnistä. Hyötyeläinkäyntejä on vuonna 2014 ollut 843 kpl, joista 244 kpl päivystysaikana. Joilakin sellaisilla alueilla, joilla potilasmatkat muodostuvat hyvin pitkiksi, kunta subventoi matkan pituudesta johtuvaa suurta käyntimaksua. Vastaanottojen keskittäminen loisi yhteistoiminta-alueelle paineita subventioiden käyttöönottamiselle. Yleensä subventio kattaa 25 km ylittävän osuuden käyntimaksusta ja kilometrikorvauksesta. Jos siis matka potilaskäynnille on 50 km, hinta muodostuu näin: käyntimaksu 49,90 ja matkakorvaukset 46, yht. 95,90 + ALV 24% = 118,92. Jos matka olisi 25 km, hinta olisi käyntimaksu 38,57 ja matkakorvaus 23, yht 61,57 + ALV 24% = 76,35. Jos kunta subventoi 25 km ylittävän osuuden, kunnalle jää maksettavaksi noiden loppusummien erotus eli 42,57. Tämä siis virka-aikana, päivystysaikana käyntimaksuun tulee 50% tai 100% korotus riippuen vuorokaudenajasta, jolloin myös subvention osuus kasvaa. Jos keskimääräinen subventio olisi 30 euroa ja kaikkia potilasmatkoja subventoitaisiin, subventiomaksuja kertyisi vuoden aikana yhteensä n euroa. Tällöin kokonaissäästö yhteisvastanotosta olisikin enää euroa.

9 Esimerkkejä subventiosta muualta Suomesta Tuotantoeläinmatkoista Salon kaupunki subventoi päivystysaikaan käyntimaksuja ja kilometrikorvauksia siltä osin, kun kokonaispituus (meno- ja paluumatka) ylittää 50 kilometriä. Hoitava eläinlääkäri laskuttaa subventio-osuuden suoraan Salon kaupungilta, kun kyseessä Salon alueella hoidettu tuotantoeläin. Eläinlääkintähuoltolaki ei edellytä subventiota

10 Johtopäätöksiä Mahdollisessa eläinlääkärivastaanottojen keskittämisessä on erityisen tärkeää huomioida yhteisvastaanoton sijainti, koska huonolla sijoituksella kunnan paineet subventioiden käyttöönotosta kasvavat, jolloin suuri osa saavutettavista säästöistä palaa subventiomaksuihin. Selvittämisen arvoinen vaihtoehto voisi olla kaksi yhteisvastaanottoa eri puolille toiminta-aluetta, jolloin potilasmatkojen pituudet voitaisiin saada pysymään kohtuullisina ja subventiomaksuilta vältyttäisiin. Kahden vastaanoton ylläpitokustannukset eivät luultavimmin olisi aivan yhtä suuret kuin neljällä vastaanotolla, toisaalta säästöt eivät olisi ehkä yhtä suuret kuin yhdellä yhteisvastaanotolla. Selvitystä tarkennetaan kevään 2015 aikana valtuuston talousarvioseminaariin mennessä.

11 Selvitettäviä asioita Ympäristö- ja rakennuslautakunnan alainen ympäristöterveysjaosto käsitteli eläinlääkärivastaanottojen palveluverkon nykytilaa kokouksessaan Saamansa selvityksen perusteella ympäristöterveysjaosto linjasi jatkoselvitystarpeita seuraavasti: - Karkkilan ja Vihdin vastaanottotilojen tilanne pitää käydä tarkoin läpi: voisiko vuokraa neuvotella pienemmäksi tai löytyykö toinen tila, voiko mahdollisesti remontoimalla käyttää jatkossa yhteisvastaanottona, tiloille on voitava asettaa myös vaatimuksia, otettava yhteys ko. kuntiin asioiden selvittämiseksi. - Lohjan palveluverkon tarkistamisen yhteydessä mahdollisesti vapautuvat tilat, olisiko mahdollista keskittää ell-vastaanottoja niihin? - Tilojen kunnostamisen kustannusarviot nykyisten tilojen ja mahdollisten uusien tilojen osalta

12 Selvitettäviä asioita - Optimaaliset vastaanottojen sijaintipaikat, alueen laajuus ja eri näkökohdat huomioiden. - Matkasubventiot: ovatko tarpeellisia? - Henkilötarve: ell-päivystys vaatii neljä eläinlääkäriä, kolmella eläinlääkärillä päivystys ei täytä vaatimuksia, vaan jouduttaisiin käyttämään ulkopuolista päivystäjää. Eri vaihtoehtojen vertailu. - Hyötyeläinlähtöinen tarkastelu, matkat, tilastot siitä mitä tapahtuu, jos matkat pitenevät ja niihin käytettävä aika lisääntyy. - Välimatkatarkastelu: esim. 50 km:n ja 25 km:n etäisyys vastaanottojen välillä, mitä tarkoittaisi?

13 Selvitettäviä asioita - Toimipisteiden käynnit / yksikkö, hyötyeläimet, pieneläimet, paljonko käyntejä yli 25 km etäisyydeltä, yksiköiden kannattavuuslaskelma, aktiviteetin kuvaus yksiköittäin. - Kunnan tuotoiksi kirjautuvat klinikkamaksut eivät ole tällä hetkellä käytössä, selvitetään missä ovat käytössä ja kannattaisiko ottaa käyttöön. - Vertailu: nykytilanteen kustannukset, kahden toimipisteen kustannukset, yhden toimipisteen kustannukset

14

15

16 Eläinlääkärin toimitilojen kriteerejä 15.7 Toimitilat Jos kunta huolehtii peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun järjestämisestä tuottamalla itse palveluja joko kokonaan tai osittain, kunnan on järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon eläinlääkintähuoltolain ja työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteet työnantajana sekä kunnan suunnitelma ja kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät. Lääkkeet on lainsäädännön vaatimusten mukaisesti pystyttävä säilyttämään ja hävittämään asianmukaisesti. (Lääkitsemislaki 387/2014, 14 ). Huumausaineeksi luokiteltaville lääkeaineille on oltava lukittava tila. (Huumausainelaki 373/2008, 26 ; huumausaineasetus 548/2008, 6 ).

17 Eläinlääkärin toimitilojen kriteerejä (Evira /EHO) Huoneenlämmössä, viileässä ja jääkaappilämpötilassa säilytettäville lääkkeille ja muille tarvikkeille (esim. näytteet ja tutkimusvälineet) on oltava omat varastotilansa. Yhteistoiminta-alueella on tavoitteena pidettävä eläinlääkäreiden yhteisiä toimitiloja siellä, missä maantieteelliset etäisyydet eivät muodostu liian suuriksi. Tarvittaviin toimitiloihin kuuluvat vastaanottotilat sekä toimistohuoneet, lämpimät autotallit ja riittävät varastotilat. Asianmukaiset pesu- ja kuivaustilat instrumenteille, suurillekin praktiikkavarusteille ja suojavaatteille ovat välttämättömät.

18 Eläinlääkärin toimitilojen kriteerejä (Evira /EHO) Yhteistoiminta-alueella tulisi olla käytettävissä hevosia varten pakkopilttuu tai vastaava rakenne, jossa tutkimus- ja hoitotoimenpiteet voidaan suorittaa vaarantamatta työ- ja potilasturvallisuutta. Samassa yhteydessä tulisi olla käytettävissä tilat, joissa hevosten kaataminen voidaan turvallisesti suorittaa. Henkilökunnan sosiaaliset tilat peseytymis- ja lepotiloineen kuuluvat jokaiseen toimipisteeseen. Päivystäjän ja viransijaisen asumiseen soveltuvat asianmukaiset tilat järjestetään yhteistoiminta-alueella niihin toimipisteisiin, joista päivystystoimintaa harjoitetaan. Hyvin järjestetyt asuinolosuhteet parantavat myös sijaisten saatavuutta. Jos tiloja käytetään pieneläinten vastaanottoon, tiloihin sisältyy odotushuone, riittävä määrä toimenpide- ja leikkaushuoneita sekä potilaiden pesuun soveltuvat tilat. Kunnan on huolehdittava toimitilojen päivittäisestä siivouksesta ja kunnossapidosta sekä jätehuollosta, johon sisältyy vanhentuneiden lääkkeiden sekä käytettyjen ruiskujen, neulojen ym. hävittäminen. Tiloihin pitää järjestää asianmukainen vartiointi ja murtosuojaus.

19 Eläinlääkärin toimitilojen kriteerejä (Evira /EHO) Eriytetty seutu- tai maakunnallisen pieneläinpäivystyspiste tulisi varustaa riittävän tasokkaasti niin, että varustetasoon kuuluvat ainakin röntgenlaitteisto ja riittävä laboratoriovarustus mukaan lukien kuivakemian analysaattori tai vastaava. Ajanmukaiset atk-laitteet ohjelmineen sekä tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat välttämättömiä kaikille kunnaneläinlääkäreille. Yhteistoiminta-alueen kaikkia eläinlääkäreitä koskeva ajanvarausjärjestelmä ja potilaskortisto on pyrittävä järjestämään atk-pohjaisena. Instrumenttien pesu ja desinfiointi on järjestettävä paikan päällä tai nouto- ja palautuspalveluna. Työvaatteiden pesu ja kuivatus järjestetään asianmukaisesti.

20 Eläinlääkärin toimitilojen kriteerejä (Evira /EHO) Välineresurssit Suureläinpraktiikan varusteisiin kuuluu ultraäänilaite rektaalianturilla, hevosen kaatovälineet, hammasvälineet ja astutusliinat, pulttipistooli sekä kaikki normaalit synnytysapuun sekä peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun edellyttämään kirurgiaan tarvittavat instrumentit. Normaalit suojavaatteet ja jalkineet sekä erityisvarustus tarttuvien eläintautien ja zoonoosien varalta näytteenotto- ja pakkaustarvikkeineen kuuluvat varustukseen. Pieneläinpraktiikassa varusteisiin kuuluu ultraäänilaite, elektrotomi, eläinvaaka, säädettävät toimenpide- ja leikkauspöydät sekä valaisimet ja kaikki normaalit tutkimusvälineet sekä instrumentit. Tarvitaan myös pakastin kuolleiden/lopetettujen pieneläinten säilyttämiseen.

21 Karkkilan keskustan entisen neuvolan tilat

22 Vihdin kirkonkylän terveyskeskuksen vuodeosaston tilat