Maakunnallinen eläinlääkäripäivystysselvitys Keski-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakunnallinen eläinlääkäripäivystysselvitys Keski-Suomessa"

Transkriptio

1 Maakunnallinen eläinlääkäripäivystysselvitys Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu B 163 ISBN Sähk. ISBN ISSN

2

3 MAAKUNNALLINEN ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYSSELVITYS KESKI-SUOMESSA Loppuraportti Projektisuunnittelija Leena Kiuru Keski-Suomen liitto Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin Kotisivu internetissä Yhteydet henkilökuntaan Painos 200 kpl Taitto Juuso Huhtala Painopaikka Kopijyvä Oy Julkaisu B 163 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN

4 SISÄLLYS Tiivistelmä Selvityksen tausta ja toteuttaminen Eläinlääkintähuoltolain uudistus ja kuntien velvoitteet Lakiluonnoksen sisältö Peruseläinlääkäripalvelu (11 ) Kiireellinen eläinlääkärinapu (12 ) Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuus (13 ) Kotieläimen kiireellinen jatkohoito (14 ) Eläinlääkintähuollon toimintaympäristö Keski-Suomessa Keski-Suomen maakunta, seutukunnat ja kunnat Kuntien eläinlääkintähuollon toimintayksiköt nyt ja tulevaisuudessa Kunnaneläinlääkärit ja kotieläintilat Keski-Suomessa Eläinlääkäripäivystyksen nykytila Keski-Suomessa Nykyiset päivystyspiirit ja niiden toimivuus Päivystyksen järjestämisen ongelmakohdat Kunnanjohtajakysely Vastaajat ja kyselyn sisältö Tulokset Tulosten esittely kunnanjohtajakokouksessa Eläinlääkärikysely Vastaajat Eläinlääkäripäivystyksen prioriteetit Eläinlääkäripäivystys toiminta-alueittain Päivystystyön tekeminen, työssä jaksaminen ja eläinlääkäreiden sijaisjärjestelyt Pieneläinpäivystyksen järjestäminen Keski-Suomessa Tuotantoeläinpäivystyksen järjestäminen Keski-Suomessa Eläinlääkintähuoltolain luonnokseen sisältyvien uusien velvoitteiden järjestäminen Keskitetty puhelinpalvelu (nk. call center) Lemmikkien ja hevosten päivystysaikaiset jatkohoitopaikat Eläinlääkäripäivystyksen kustannukset ja kustannustenjako Eläinlääkäripäivystysten organisointi nyt ja tulevaisuudessa Muita ajatuksia eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseen liittyen Eläinlääkäreiden ja eläinlääkintähuollon erityisasiantuntijoiden haastattelut Haastateltavat Uuden päivystysalueen ja -piirien muodostaminen Keski-Suomeen Uuden eläinlääkintähuoltolain luonnoksessa esitetyt uudet velvoitteet kunnille Eriytetty pien- ja suureläinpäivystys Call center Jatkohoitopaikat Kustannustenjako Uuden päivystysmallin kustannusvaikutukset kunnille ja eläinten omistajille Kustannukset ja niiden jakaminen Kustannusvaikutukset kunnille Kustannusvaikutukset eläinten omistajille... 45

5 9. Ehdotus maakunnallisen eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseksi Keski-Suomessa...47 I UUSI MAAKUNNALLINEN PÄIVYSTYSALUE, SUURELÄINPÄIVYSTYSPIIRIT JA ALUEEN YHTEINEN PIENELÄINPÄIVYSTYS II PIEN- JA SUURELÄINPÄIVYSTYS II a Pieneläinpäivystys II b Suureläinpäivystys III KESKITETTY PUHELINPALVELU (NK. CALL CENTER) IV ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEN KUSTANNUKSET JA NIIDEN JAKAMINEN PÄIVYSTYSALUEEN KUNTIEN KESKEN V KUNTIEN PÄÄTÖKSET MAAKUNNALLISEN ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEKSI Lähteet...57 Liitteet...59 Liite 1. Eläinlääkintähuoltolain luonnos (luku 4 ja osa luvusta 5) Liite 2. Kuntaliiton eriävä mielipide eläinlääkintähuoltotyöryhmän muistiosta Liite 3. Keski-Suomen kunnaneläinlääkäripäivystyksen tilanne Liite 4. Kysely kunnanjohtajille Liite 5. Kysely eläinlääkäreille ja terveysvalvonnan johtajille Liite 6. Eläinlääkintähuollon kustannukset Keski-Suomessa toimintayksiköittäin vuonna

6 Tiivistelmä Työssä on selvitetty eläinlääkäripäivystyksen nykytilaa, eläinlääkintähuoltolain uudistuksen myötä tulevia muutostarpeita ja päivystyksen organisoimista tulevaisuudessa Keski-Suomen maakunnan alueella. Selvityksen päätavoitteena oli tuottaa Keski-Suomen kunnille ehdotus toimivaksi ja valmisteilla olevan lain mukaiseksi eläinlääkäripäivystysmalliksi. Uuden lain on määrä tulla voimaan Työ on toteutettu kokoamalla tietoa mm. kunnanjohtajille, eläinlääkäreille ja terveysvalvonnan johtajille suunnatuin kyselyin sekä päivystykseen osallistuvien kunnaneläinlääkäreiden, muutamien päälliköiden ja erikoisasiantuntijoiden haastatteluin. Nykytilanteen selvittämisen lisäksi on kartoitettu näkemyksiä siitä, miten kunnille lakiuudistuksen myötä tulossa olevat uudet velvoitteet kuten maakunnallinen päivystysalue, eriytetty pien- ja suureläinpäivystys ja keskitetty päivystyspuhelinpalvelu voitaisiin järjestää, ja miten niiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset tulisi jakaa kuntien kesken. Vastaajien näkemykset hajosivat melko paljon monissa kysymyksissä, eikä niiden pohjalta ole johdettavissa yhtä kaikkien osapuolten (kunnat, eläinlääkärit ja asiakkaat) kannalta parasta toteuttamismallia. Maakunnallisen pieneläinpäivystyksen toteuttaminen on tarkoituksenmukaisinta antaa suurimman palvelun tarvitsijan, Jyväskylän, hoidettavaksi; eri palvelujen tuotantomalleja ja niiden kustannuksia tulee selvittää tarkemmin. Keski- Suomi olisi toiminnallisesti yhtä päivystysaluetta, jolloin kaikilla suureläinpäivystäjillä olisi yhtäläinen oikeus toimia kaikissa alueen kunnissa. Suureläinpäivystyksen toteuttamisvastuu voitaisiin antaa joko tuleville ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille alueittain tai yhdelle taholle, joka hoitaisi päivystysten organisoinnin koko maakunnassa. Yhteistoiminta-alueilla järjestämisvastuussa olisivat niiden johtajat tai vastaavat eläinlääkärit. Yhden organisaation hoitama päivystys edellyttäisi yhteistoiminnan johtajaa, joka vastaisi päivystysten koordinoinnista sekä henkilöstö- ja taloushallinnosta. Organisointi tulee edellyttämään työntekijöiden hyvää yhteistyötä, ja siinä tulee ottaa huomioon työntekijöiden vahva ammattitaito ja autonomisuus. Päivystyksen järjestämiskustannukset olisi oikeudenmukaisinta jakaa suoritepohjaisesti sekä pien- että suureläinpäivystyksen osalta. Selvityksen perusteella ehdotetaan kuntien tekevän seuraavia periaatepäätöksiä ja toimenpiteitä: 1. Kuntien tulisi mahdollisimman nopeasti tehdä periaatepäätökset maakunnallisen eläinlääkäripäivystysuudistuksen valmistelun ja toimeenpanon jatkamisesta tämän selvityksen pohjalta. Selvityksen sisältämiä toimenpideehdotuksia tulisi pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman nopeasti eläinlääkäripäivystyksen järjestämiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Kuntien tulisi sopia ja resursoida toimenpiteiden valmistelu- ja toteuttamisvastuut yhdessä. 2. Kuntien tulisi mahdollisimman nopeasti tehdä periaatepäätökset ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. 3. Pohjoisen ja itäisen Keski-Suomen kuntien tulisi hakea ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnan käynnistämiseen tarkoitettua valtion (MMM/STM) rahoitusta keväällä Rahat tullaan suuntaamaan eläinlääkintähuollon järjestämiseen keskittyviin hankkeisiin. Edellytyksenä rahoituksen myöntämiselle on, että yhteistoimintaan osallistuvat kunnat ovat tehneet periaatepäätöksen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Hakemuksessa tulisi vedota alueen akuutteihin päivystysongelmiin sekä tämän selvityksen tuloksiin ja toimenpide-ehdotuksiin; tämän selvitysraportin voi laittaa rahoitushakemuksen liitteeksi.

7 4. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys tulisi aloittaa , jolloin uusi eläinlääkintähuoltolaki tulee voimaan ja Keski-Suomessa toteutuu useita kuntaliitoksia. Myös kaikkien ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueiden olisi hyvä aloittaa toimintansa samaan aikaan. 5. Eläinlääkäripäivystysuudistuksen valmistelu ja toimeenpano edellyttävät jatkoneuvotteluja kuntien, eläinlääkäreiden ja sidosryhmien kesken. Eri toimijoiden yhteinen uuden päivystysjärjestelmän suunnitteluseminaari olisi hyödyllinen eri näkökulmien esiin tuomiseksi. Ennen lopullista päätöksentekoa tulee myös selvittää päivystysjärjestelmän kustannukset.

8 1. Selvityksen tausta ja toteuttaminen Päivystykseen osallistuvien eläinlääkäreiden määrä on viimeisen vuoden aikana vähentynyt merkittävästi Keski-Suomessa sekä useiden avoimina olevien kunnaneläinlääkärin virkojen että pieneläinpäivystäjien vähenemisen vuoksi. Lakisääteisen päivystyksen järjestäminen vähentyneillä työntekijäresursseilla on aiheuttanut työssä olevien eläinlääkäreiden työsidonnaisuuden lisääntymistä ja työntekijöiden uupumista. Jyväskylän päivystyspiirin eläinlääkärit ovat lähettäneet alueen kunnille ja kuntayhtymille kaksi kirjallista kannanottoa ( ja ), joissa vaaditaan kunnilta nopeita toimenpiteitä, joiden avulla turvataan eläinlääkäreiden työssä jaksaminen ja korjataan kuntien välinen vääristymä päivystysten järjestämisessä. Eläinlääkäreiden keväällä 2007 esittämät vaatimukset työnantajakunnilleen ovat erillisen tuotanto- ja lemmikkieläinpäivystyksen järjestäminen, päivystysvuoro korkeintaan joka neljäs viikonloppu sekä maksullinen päivystyspuhelin. Keski-Suomen kunnallisjohtajien pitämässä kokouksessa sovittiin maakuntatasoisen eläinlääkäripäivystyksen järjestelyihin liittyvän selvityksen toteuttamisesta vuoden 2007 loppuun mennessä em. akuuttien päivystysongelmien ratkaisemiseksi. Asian jatkotoimet osoitettiin Keski- Suomen liitolle huhtikuussa pidetyssä jatkoneuvottelussa. Selvityksen päätavoitteena on tuottaa Keski-Suomen kunnille ehdotus toimivaksi ja uuden eläinlääkintähuoltolain mukaiseksi eläinlääkäripäivystysmalliksi. Uuden lain on määrä tulla voimaan Myös Länsi-Suomen läänissä vuonna 2006 tehdyssä peruspalvelujen arvioinnissa ehdotettiin, että kuntien olisi yhteistyössä selvitettävä maakuntapohjaisen kunnaneläinlääkäripäivystyksen järjestämistä. Selvityksessä olisi huomioitava valmisteilla oleva eläinlääkintähuoltolaki, ympäristöterveydenhuollon seudullistamisen periaatteet sekä pieneläinpäivystyksen eriyttäminen hyötyeläinpäivystyksestä. Kuntien olisi yhteistyössä selvitettävä myös eläinlääkärivastaanottojen yhdistämistä usean eläinlääkärin toimipaikoiksi, mikä mahdollistaisi erikoistumisen ja työnjaon. Selvitys olisi tehtävä kuntien palvelurakenneuudistuksen pohjalta syntymässä olevilla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla. (Länsi- Suomen lääninhallitus 2007) Selvityksen suunnitteli ja toteutti Keski-Suomen liiton palkkaamana projektisuunnittelijana FM Leena Kiuru välisenä aikana. Työtä ohjasi työryhmä, jonka muodostivat läänineläinlääkäri Markku Tikkanen Länsi-Suomen lääninhallituksesta, kaupunginjohtaja Timo Louna Keuruulta, kaupunginjohtaja Hannu Pirkola Saarijärveltä, eläinlääkäri Marja-Liisa Vihavainen Äänekoskelta, johtava hygieenikko Jouko Ridell Jyväskylästä ja suunnittelujohtaja Hannu Korhonen Keski-Suomen liitosta sekä varajäseninä vastaava eläinlääkäri Kirsti Sipponen Korpilahden- Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymästä ja terveysvalvonnan johtaja, kaupungineläinlääkäri Jukka Kuusisto Keuruulta. Ryhmän puheenjohtajana toimi läänineläinlääkäri Markku Tikkanen ja sihteerinä projektisuunnittelija Leena Kiuru. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa: ja Selvityshanketta ja kyselyjen tuloksia esiteltiin lisäksi Jyväskylässä pidetyssä kunnanjohtajakokouksessa.

9 2. Eläinlääkintähuoltolain uudistus ja kuntien velvoitteet 2.1 Lakiluonnoksen sisältö Kunnan tulee voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain (685/1990) perusteella huolehtia, että sen alueella on saatavissa riittävät peruseläinlääkäripalvelut hyötyeläimiä varten sekä tarpeelliset palvelut muiden kotieläinten sairauksien hoitamista ja terveydenhoitopalvelujen antamista varten. Eläinlääkäripalveluja on oltava saatavilla myös arki-iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä eli nk. päivystysaikaan. Päivystykset järjestetään nykyisin muutaman kunnan kokoisilla vapaaehtoisiin järjestelyihin perustuvilla päivystysalueilla. Päivystysaikaan hoidetaan vain äkillisiä sairastapauksia. Kunnallisen eläinlääkintähuollon ei tarvitse kattaa erikoiseläinlääkäritasoisia palveluja. Eläinlääkäripalveluja tarjoavat kuntien lisäksi yksityiset eläinlääkärit ja eläinlääkäriasemat, mutta niillä ei ole päivystysvelvoitetta. Eläinlääkintähuoltoa ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena Elintarviketurvallisuusvirasto, alueellisina viranomaisina toimivat lääninhallitukset. Eläinlääkintähuoltolaki on uudistumassa lähivuosina. Uuden lain tarkoituksena (1 ) on varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja laatu, muiden eläinlääkäripalvelujen valvonta sekä elintarvikkeiden turvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta kunnissa (Maa- ja metsätalousministeriö 2007a). Lakia valmistellut työryhmä luovutti uuden lain luonnoksen sisältävän raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (Maa- ja metsätalousministeriö 2007b). Lakiesitys annetaan eduskunnalle syysistuntokauden 2007 aikana. Uusi laki tulee voimaan Lakiluonnoksen mukaan kunnan järjestämät perustason eläinlääkäripalvelut olisivat samantasoisia kaikille kotieläimille (Liite 1). Kuntien eläinlääkäripäivystys ja siihen kuuluva päivystyspiirien määrittely järjestettäisiin kuntien yhteistyönä vähintään yhden maakunnan kokoisella päivystysalueella. Päivystysalueella yhteydenotot tulisi keskittää yhteen paikkaan (nk. call centeriin ), ja lemmikkejä ja tuotantoeläimiä varten tulisi olla erilliset päivystysjärjestelmät. Kuntien tulisi järjestää perustason eläinlääkäripalvelun lisäksi mahdollisuus toimittaa lemmikkieläimet ja hevoset eläinlääkärin lähetteellä jatkohoitoon, jos niille tarvitaan kiireellistä erikoishoitoa. Kunta voisi järjestää jatkohoitomahdollisuuden esimerkiksi tekemällä sopimuksen potilaiden hoitoon pääsystä erikoishoitoa antavan klinikan kanssa. Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen (7 ) mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä sekä elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan ja kunnaneläinlääkärille säädettyjen tehtävien hoidon järjestämisestä. Kunnassa nämä tehtävät hoitaa kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle säädetty tehtävä, jossa toimivalta kuuluu tai voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi tehdä edellä tarkoitetun sopimuksen, jos siihen on kuntayhtymän jäsenkuntien suostumus. Uuden eläinlääkintähuoltolain myötä kunnille tulee velvollisuus järjestää eläinlääkintähuolto valtioneuvoston antaman elintarvikevalvonnan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen (Maa- ja metsätalousministeriö 2003) mukaisilla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla. Yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa tulee ottaa huomioon nk. PARAS-puitelain 5 :n 2 momentissa mainitut periaatteet. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain (365/1995) 76 :n 2 momentin mukaisesti alueen yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimi-

10 elin (nk. isäntäkuntamalli) tai että yhteistoimintaalueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Puitelain 6 :n mukaisella laajaa väestöpohjaa (yli asukasta) edellyttäviä palveluja järjestävällä kuntayhtymällä tarkoitetaan erikoissairaanhoitolain 7 :ssä lueteltuja kuntayhtymiä (sairaanhoitopiirejä). Ympäristöterveydenhuolto (mukaan lukien eläinlääkintähuolto) voidaan lain mukaan liittää 6 :n mukaiseen kuntayhtymään. Valtioneuvoston asetuksessa kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevien tietojen toimittamisesta (173/2007) kuntia on pyydetty toimittamaan mennessä tiedot siitä, miten ympäristöterveydenhuolto on tarkoitus järjestää (3 3 kohta). (Hartikainen 2007a) Suomen Kuntaliitto on jättänyt lakityöryhmän raporttiin eriävän mielipiteen (Liite 2). Sen mukaan peruseläinlääkäripalvelut tulisi järjestää kunnissa ensisijaisesti hyötyeläimiä varten. Kuntaliitto vastustaa lisäksi jatkohoitopalveluiden takaamisen antamista kuntien tehtäväksi sekä vaatii valtion korvauksen perusteiden määrittelyä siten, että kuntien todelliset kustannukset korvataan täysimääräisinä. Lakiluonnoksesta annetuissa viranomais- ja sidosryhmälausunnoissa (yhteensä 25) on lisäksi muita uuteen lakiin mahdollisesti vaikuttavia asioita, eikä lakiesityksen lopullinen sisältömuoto ole tiedossa vielä tätä selvitystä tehtäessä. 2.2 Peruseläinlääkäripalvelu (11 ) Kunnan on huolehdittava arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelun järjestämisestä kunnan asukkaiden pitämiä kotieläimiä varten ja sellaisia kunnan alueella pidettäviä kotieläimiä varten, joille annettava eläinlääkäripalvelu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläinten pitopaikassa. Kuntaliiton eriävä mielipide saattaa vaikuttaa lakiesitykseen tuleviin lopullisiin sanamuotoihin. Kunnan on huolehdittava peruseläinlääkäripalvelun järjestämisestä myös elintarviketuotantoa varten pidettyjen kotieläinten terveydenhuoltoa varten valtakunnallisten terveydenhuolto-ohjelmien mukaisesti. Terveydenhuoltoon kuuluva peruseläinlääkäripalvelu perustuu eläimen omistajan tai haltijan ja eläinlääkärin väliseen sopimukseen säännöllisistä eläinlääkärin käynneistä ja toimenpiteistä eläintenpitoyksikön kaikkien eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, eläintenpitoyksikön taloudellisen tuloksen parantamiseksi sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun edistämiseksi. Valtakunnallisella terveydenhuolto-ohjelmalla tarkoitetaan palvelua, joka kaikilla ohjelmassa tarkoitettujen kotieläinten omistajilla on mahdollisuus hankkia samansisältöisenä ja jonka hankkiminen on omistajille vapaaehtoista. Ohjelmaan kuuluu myös tietojärjestelmä, jonka avulla sen toteutumista seurataan. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää päätöksellään valtakunnalliset terveydenhuolto-ohjelmat, joita varten kunnan on järjestettävä peruseläinlääkäripalvelut. 2.3 Kiireellinen eläinlääkärinapu (12 ) Maa- ja metsätalousministeriö toteutti vuonna 2005 eläinlääkäripäivystyksiä koskevan kyselyn Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lapin, Länsi-Suomen ja Oulun läänien alueilla. Kyselyn tulokset osoittivat, että päivystys on tarpeen sekä lemmikki- ja tuotantoeläimille että hevosille. Toisaalta tulokset osoittivat myös, että päivystykset voitaisiin hoitaa vähäisemmillä resursseilla kuin nykyään. Päivystyksiin on nykyisin sidottu liian paljon resursseja kysyntään nähden, minkä vuoksi päivystysjärjestelmän ylläpitämistä voitaisiin keventää organisoimalla se toisin. Uudelleenorganisoinnissa tulee ottaa huomioon maantieteelliset etäisyydet, sitä ei voida järjestää pelkästään päivystystapausten lukumäärän perusteella. Päivystysselvitys liittyi eläinlääkintähuoltotyöryhmän työhön; ryhmä pohti työssään muun muassa sitä, miten eläinlääkäripäivystys olisi organisoitava, jotta tulevaisuudessa pystyttäisiin kestävällä tavalla turvaamaan ympärivuorokautinen eläinlääkäripäivystys. (Ruotsalo 2005) Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaan kunnan on huolehdittava kiireellisen eläinlääkä-

11 rinavun järjestämisestä alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Maakunnalla tarkoitetaan lakiluonnoksessa maakunnista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (147/1998) säädettyä maakuntaa. On mahdollista, että sanamuotoa muutetaan lopulliseen lakiesitykseen niin, etteivät maakuntarajat ole ehdottomia, vaan päivystysalueet voitaisiin muodostaa joustavammin. Maakunnallisesta eläinlääkäripäivystyksestä on käyty neuvotteluja Päijät-Hämeessä, jossa on samalla tavoitteena erottaa pieneläinpäivystys suurten tuotantoeläinten hoidosta. Palvelutaso paranee, kun pieneläimet eriytetään omaksi hoitoryhmäkseen ja eläinlääkärit eriytyvät suuntautumalla hoitamaan joko pieniä tai suuria eläimiä. Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys saattaa käynnistyä jo vuoden 2008 alusta, mikäli kunnat hyväksyvät päivystysehdotuksen (Johansson 2007). Päijät-Häme on tarkoitus jakaa eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen, joissa suuria eläimiä päivystetään työpareina siten, että heidän sijaintinsa kattaisi päivystysalueen mahdollisimman hyvin; Orimattilan suunnan suureläinpäivystyksestä vastaisi Helsingin yliopiston Saaren klinikka kuten nykyisinkin. Työpareina voisivat olla esimerkiksi Padasjoki-Nastola, Asikkala-Heinola ja Kärkölä-Hartola. Suureläinpäivystäjien määrä vähenee yhdellä neljästä kolmeen. Päivystäjien matkat pitenevät nykyisestä, mutta päivystysvuorot harvenevat. Toiminta pohjautuu keskinäiseen tiedonvaihtoon, jonka tavoitteena on toiminnan optimoiminen tehtävien suorittamisen ja kulujen näkökulmasta. Päivystyspuhelut ohjautuvat palvelunumerosta vain toiselle päivystäjälle, joka arvioi tilanteen ja ottaa tarvittaessa yhteyttä työpariinsa. Päivystäjien keskinäinen tiedonvaihto lisääntyy ja kuntarajojen merkitys poistuu maakunnan alueella. Uuden järjestelmän uhkana on nähty tilakäyntien matkakustannusten nousu joissakin tapauksissa. Päivystysaikaisten sairasmatkojen kustannusten subventiosta päätetään loppuvuoden aikana ympäristöterveyskeskuksen alueella. (Kärkkäinen 2007) Eriytetty maakunnallinen pieneläinpäivystys voidaan Päijät-Hämeessä teoreettisesti toteuttaa kolmella eri tavalla: ulkoistettuna yksityisten klinikoiden voimin, kuntien ja yhtymän omana työnä tai edellisten yhdistelmänä. Käytännössä yhtä ulkopuolista tahoa, joka pystyisi päivystyksestä (24/7) vastaamaan ei Päijät-Hämeessä ole, koska kaikki klinikat ovat pieniä. Kunnallisen päivystyksen järjestäminen vaatisi uuden kunnallisen pieneläinklinikan varustelua ja vähintään viiden eläinlääkärin (4 + loma-ajat) ja avustajan rekrytointia tehtävään. Nykyisistä kunnaneläinlääkärin viran haltijoista ehkä kaksi olisi siirrettävissä toimintaan. Loput kolme täytyisi palkata lisää, ja on epäselvää, olisiko heille arkipäivisin tarjolla sopivia tehtäviä. Käytännössä ainoana toteuttamiskelpoisena mallina ehdotetaan yksityisten ja julkisen sektorin yhteistyössä toteutettavaa mallia, eli että pieneläinpäivystykseen osallistuisi yhden kunnaneläinlääkärin lisäksi yksityisiä klinikoita. Päivystyksestä vastaavat arkipäivisin vuorollaan yhden illan ja yön kerrallaan Päijät-Hämeen eläinlääkäriasema (3/8 vuoroa), Lahden Eläinlääkäriasema (1/8), Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä/ Hollola ja Heinola (yhteensä 4/8; Hollolassa päivystää yksityinen) (Kärkkäinen 2007). Syyskuun lopussa tilanne näyttää siltä, että maakunnallinen pieneläinpäivystys toteutuu Päijät-Hämeessä osaaikaisena vuonna 2008; samalla varaudutaan uuden eläinlääkintähuoltolain määräyksiin. Kustannusten jaon perusteena Päijät-Hämeen maakunnallisessa pien- ja suureläin päivystyksessä tulee olemaan kuntakohtainen suoritekirjanpito. Kaikilla päivystyksessä työskentelevillä on kuntakohtainen suoritekirjanpitovelvollisuus päivystysajan työtapahtumista. Suoritteet kootaan eri toimipisteistä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän eläinlääkinnän tulosalueen sihteerille aina seuraavan kuukauden alussa. Näin kertynyt suoritekirjanpito ohjaa päivystysten kustannusten jakoa maakunnan kuntien kesken. Kustannuksissa tulee ottaa huomioon varsinaisten päivystyskorvausten lisäksi päivystyksen hallinnointi ja sii-

12 hen kohdistuvat piilevät kulut myöhemmin päätettävällä tavalla. (Kärkkäinen 2007) Kainuun maakunta-kuntayhtymässä eläinlääkärit on jaettu pohjoiseen ja eteläiseen päivystyspiiriin: pohjoisen piirin muodostavat Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi, eteläisen Kajaani, Kuhmo ja Sotkamo. Kainuussa päivystävän eläinlääkärin numeron saa selville kunnaneläinlääkäreiden puhelinvastaajista. (http://maakunta.kainuu.fi/elainlaakaripaivystys) Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaan päivystysalueella on järjestettävä keskitetty palvelu yhteydenottoja varten. Kuopion, Maaningan ja Siilinjärven alueella on otettu ensimmäisenä käyttöön maksulliset eläinlääkäripäivystyksen numerot kiireellisiä hätätapauksia varten (Kangas 2006). Kuopiossa on eri numerot pieneläinpäivystäjälle ( ) ja suureläinpäivystäjälle ( ). Puhelun hinta on klo ,50 /min + pvm ja klo ,00 /min + pvm. (http://www.kuopio.fi) Lakiluonnoksen mukaan päivystysalueella on oltava saatavilla kiireellistä eläinlääkärinapua erikseen pienikokoisille kotieläimille, jotka voidaan vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle, ja erikseen kotieläimille, joille annettava eläinlääkärinapu edellyttää eläinlääkärin käyntiä eläimen pitopaikassa. Suurin tarve eriytetylle päivystykselle on suurten kaupunkien ympäristössä; maaseutumaisissa kunnissa se ei ole välttämätöntä, mikäli päivystävä kunnaneläinlääkäri ehtii hoitamaan myös pieniä eläimiä. Esimerkiksi Turussa on järjestetty lemmikkieläimiä varten oma päivystys jo useiden vuosien ajan. Eläinlääkäripäivystykset on järjestetty tekemällä sopimuksia kuntien ja yksityisten ammatinharjoittajien (neljä eläinklinikkaa) kanssa. Naapurikuntien kunnaneläinlääkärit vastaavat sopimusten mukaan hyötyeläinten ja hevosten päivystysjärjestelyistä myös Turun alueella. Lemmikkieläinpäivystyksessä hoidetaan Turun kaupungin asukkaiden lemmikkien lisäksi sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien alueilta tulevia lemmikkieläimiä. Eläinlääkärin harkinnan mukaan voidaan päivystyksessä hoitaa rajoitetusti myös alueen ulkopuolisia lemmikkieläimiä. Pieneläinpäivystysten paikka vaihtelee. Ajankohdasta riippuen päivystys on joko kaupungin pieneläinklinikalla tai yksityisellä eläinlääkäriasemalla. Arkisin ilta- ja yöpäivystykset ovat yleensä kaupungin pieneläinklinikalla. (http://www.turku.fi) 2.4 Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun saatavuus (13 ) Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tulee lakiluonnoksen mukaan olla palvelujen käyttäjien kannalta saatavilla kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen. Käytännössä tämä tarkoittaisi maakunnan suuruisen päivystysalueen jakamista pienempiin päivystyspiireihin (Maa- ja metsätalousministeriö 2007a). Tunti- tai kilometrirajoja lakiin ei tulla asettamaan, mutta apua tulisi maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston osastopäällikkö Matti Ahon mukaan saada riittävän nopeasti myös päivystysaikana. Hyvän palvelutason määritelmän mukaan kiireelliset sairastapaukset tulisi pystyä hoitamaan alle kolmen tunnin kuluessa (Sisäasiainministeriö 2007). Maksimissaan eläinlääkärin avun saaminen saisi kestää noin kuusi tuntia soitosta. 2.5 Kotieläimen kiireellinen jatkohoito (14 ) Eläinlääkintähuoltolain luonnoksen mukaan kunnan olisi järjestettävä mahdollisuus toimittaa kotieläin 11 tai 12 :n nojalla annetun eläinlääkärinavun lisäksi tarvittavaan jatkohoitoon, jos eläinlääkäri antaessaan näiden säännösten nojalla eläinlääkärinapua toteaa, että kotieläimen sairauden tai vamman hoito edellyttää hänen antamansa eläinlääkärinavun lisäksi erityisiä työvälineitä tai olosuhteita taikka eläinlääkärin erityistä perehtyneisyyttä, ja että tällaisen jatkohoidon tarve on kiireellistä. Mahdollisuus toimittaa eläin jat- 10

13 kohoitoon on järjestettävä hevosia ja sellaisia pienikokoisia kotieläimiä varten, jotka voidaan vaikeuksitta kuljettaa eläinlääkärin vastaanotolle. Kunnan olisi jatkohoitoa varten osoitettava valtakunnan alueella toimiva eläinlääkäripalvelu, jossa jatkohoitoa on saatavilla. Kuntaliiton lakiluonnoksesta antamassa eriävässä mielipiteessä (Liite 2) vastustetaan kunnille esitettyä velvollisuutta osoittaa erikoiseläinlääkäripalveluja tarjoava jatkohoitopaikka kaikkina vuorokauden aikoina. Jatkohoitopaikan takaaminen vaatisi kunnilta erillisiä sopimuksia pieneläinten ja hevosten osalta. Tällä hetkellä kaikkina vuorokauden aikoina jatkohoitopalvelua tarjoavia yksityisen palvelun tuottajia ei ole, mutta kunnille laissa määrätyn velvollisuuden on arveltu synnyttävän palvelujen tarjontaa. Yksityiset eläinlääkäriasemat eivät tällä hetkellä ole avoinna kaikkina vuorokaudenaikoina. Erikoiseläinlääkäripalvelujen saatavuuden takaaminen ei voi Kuntaliiton mukaan kuulua kunnan velvollisuuksiin, vaan kunnan velvoitteiden tulisi rajata peruspalveluiden järjestämiseen pääasiassa hyötyeläimille, joille on vähemmän yksityisen palvelun tarjoajia. 11

14 3. Eläinlääkintähuollon toimintaympäristö Keski-Suomessa 3.1 Keski-Suomen maakunta, seutukunnat ja kunnat Keski-Suomen maakunta koostuu Jyväskylän, Joutsan, Keuruun, Jämsän, Äänekosken sekä Saarijärven Viitasaaren seutukunnista, joissa on vuoden 2007 alun kuntaliitosten jälkeen yhteensä 28 kuntaa (Kuva 1). Maantieteellisesti tarkasteltuna Keski-Suomen maakunta on pitkä ja kapea, ja sitä halkovat useat suuret järvet kuten Päijänne ja Keitele. Asukkaita maakunnassa on yhteensä noin (v. 2006); yli 60 % asuu Jyväskylän seutukunnassa. Yli puolet kunnista ja seutukunnista kaikki Jyväskylän seutukuntaa lukuun ottamatta ovat kärsineet muuttotappioista viime vuosina (Taulukko 1). Kuva 1. Keski-Suomen kunnat ja seutukunnat vuonna (Lähde: Tilastokeskus) 12

15 Taulukko 1. Keski-Suomen seutukuntien asukasmäärät ja asukasmäärän muutokset (Tilastokeskus) Seutukunnat Asukkaita Muutos Muutosprosentti Joutsan sk ,0 Jyväskylän sk ,9 Jämsän sk ,7 Keuruun sk ,5 Saarijärven Viitasaaren sk ,9 Äänekosken sk ,2 Keski-Suomi ,3 Koko maa ,4 3.2 Kuntien eläinlääkintähuollon toimintayksiköt nyt ja tulevaisuudessa Eläinlääkintähuolto, joka on kiinteä osa kunnan ympäristöterveydenhuollon palvelukokonaisuutta, toteutetaan nykyisin joko kunnan omana toimintana tai kuntayhtymässä. Omana toimintana tai toiselta kunnalta ostaen ympäristöterveydenhuollon järjestävät Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Kinnula, Konnevesi, Kuhmoinen, Pihtipudas, Viitasaari ja Äänekoski. Jyväskylän yksikkö on vastannut kesäkuusta 2004 alkaen myös Korpilahden ja Muuramen ympäristöterveydenhuollosta eläinlääkintää lukuun ottamatta. Keuruulla toimii alueen ensimmäinen isäntäkuntamallilla järjestynyt ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jossa ovat Keuruun lisäksi mukana Mänttä ja Vilppula Pirkanmaalta. Muut kunnat ovat mukana seuraavissa terveydenhuollon kuntayhtymissä: Joutsan seudun th ky, Jämsän seudun th ky, Korpilahden-Muuramen th ky, Palokan th ky ja Saarijärven seudun th ky. Valtioneuvosto on hyväksynyt elintarvikevalvonnan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen (Maa- ja metsätalousministeriö 2003) kohdan Toimenpiteet seudullinen yhteistyö tarkistamisen (Maa- ja metsätalousministeriö 2007c). Periaatepäätöksen muuttamisen tarkoituksena on sovittaa ympäristöterveydenhuollon kehittäminen yhteen puitelain toteutusaikataulun kanssa. Tavoitteena on yhteensä seudullisen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen maahan. Lääninhallitusten arvion mukaan sopiva yksikkömäärä olisi 59 (Sisäasiainministeriö 2007). Yhteistoiminta-alueiden tulisi olla toiminnassa viimeistään nk. PARAS-puitelain voimassaolon päättyessä vuoden 2012 lopussa. Periaatepäätöksen mukaan lainsäädäntöä tullaan muuttamaan siten, että valtioneuvostolle tulee valtuus ratkaista yksittäisen kunnan kuuluminen yhteistoiminta-alueeseen, mikäli kunta ei ole tehnyt päätöstä asiasta mennessä. Yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon puitelain 5 :n 2 momentissa ja kansanterveyslain 5 :n 4 momentissa esitetyt periaatteet. Riittävän suuri (vähintään henkilötyövuotta) yhteistoiminta-alue voidaan muodostaa joko kuntayhtymänä tai ns. isäntäkuntamallilla (yhteinen toimielin). Mikäli ympäristöterveydenhuolto järjestetään yhdessä perusterveydenhuollon kanssa, tulee sen suunnittelu liittää kunnassa muiden puitelaissa tarkoitettujen yhteistoiminta-alueiden suunnitteluun. Ympäristöterveydenhuollossa yhteistoiminta voitaisiin kuitenkin aloittaa edellä mainitulla yhteistoiminta-alueella muita aikaisemmin, jos toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset ovat olemassa. Kansanterveyslain 5 4 momentti ja puitelain perustelut huomioiden ympäristöterveydenhuolto voidaan toisaalta järjestää myös erillään perusterveydenhuollosta esimerkiksi ympäristönsuojelun kanssa. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisalue voi olla myös useamman 13

16 perusterveydenhuollosta huolehtivan yhteistoiminta-alueen muodostama kokonaisuus. Näissäkin tilanteissa puitelain ja sen nojalla annettujen asetusten säännöksistä ympäristöterveydenhuoltoa koskee asetuksen 173/2007 velvoite sisällyttää toimeenpanosuunnitelmaan selvitys ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä. (Hartikainen 2007a) Kuntien on pitänyt toimittaa kunta- ja palvelurakennetta koskevat tiedot valtioneuvostolle PARAS-puitelain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen 173/2007 mukaisesti mennessä. Keski-Suomen kuntien vastauksia on koottu Keski-Suomen liiton internetsivuille (www.keskisuomi.fi). Kuntien vastausten mukaan kunnallinen ympäristöterveydenhuolto (ml. eläinlääkintähuolto) tullaan organisoimaan tulevaisuudessa nk. isäntäkuntamallin mukaan ainakin Keuruun seudulla (Keuruu, Mänttä, Vilppula, Jämsä, Jämsänkoski, Kuhmoinen, Ruovesi ja Virrat, mahdollisesti myös Multia). Myös Jyväskylän ympäristössä yhteistoiminta-alue on selvitettävänä olevien kuntaliitosten (Jyväskylä, Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta) myötä mahdollisesti rakentumassa isäntäkuntamallilla; suunnitellun seututerveyskeskuksen toteutuminen on epävarmaa. Kaikki kunnat eivät ole tehneet päätöksiään vielä. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnan käynnistämiseen on mahdollista hakea valtion (MMM/ STM) rahoitusta keväällä 2008; rahat tullaan suuntaamaan eläinlääkintähuollon järjestämiseen keskittyviin hankkeisiin (Veli-Mikko Niemi/ MMM ). Edellytyksenä rahoituksen myöntämiselle on mm. se, että yhteistoimintaan osallistuvat kunnat ovat tehneet periaatepäätöksen ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen muodostamisesta. Aikaisemmin valtion osin rahoittamissa nk. YTAKE-kokeiluissa ovat Keski-Suomesta olleet mukana Keuruu, Multia ja Ylä-Pirkanmaa (nk. YPIKEMU-alue) sekä pohjoinen Keski-Suomi (Saarijärven-Viitasaaren ja Äänekosken seudut). Keuruun yksikkö on toteutumassa vaiheittain, pohjoisen yksikkö ei ole ainakaan vielä toteutumassa suunnitellusti. 3.3 Kunnaneläinlääkärit ja kotieläintilat Keski-Suomessa Keski-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä on yhteensä 20 eläinlääkärin virkaa (Kuva 1), joihin liittyy päivystysvelvollisuus. Kaikkia virkoja ei ole kuitenkaan tällä hetkellä (syksyllä 2007) täytetty, sillä sairaslomasijaisuuksiin ja eläköitymisten myötä avoimiksi tulleisiin virkoihin ei ole saatu hakijoita. Tilanne vaikuttaa suoraan myös päivystävien eläinlääkäreiden määrään, joka on tällä hetkellä ongelmallisin Saarijärven seudulla: työssä olevat eläinlääkärit ovat tällä hetkellä päivystysvuorossa joka toinen arki-ilta ja viikonloppu; tilanne on kuitenkin väliaikainen ja virat on tarkoitus täyttää. Vaikka tuotantoeläintilojen (Taulukko 2) määrä on Keski-Suomessa laskenut, eivät tuotantoeläinten absoluuttiset määrät ole toistaiseksi vähentyneet tilakoon suurenemisen vuoksi. Maitotilojen keskilehmäluku on noussut Keski-Suomessa samaan tahtiin kuin muualla maassa. Investoinnit ja pienimpien tilojen luopuminen nostaa maitotilojen tilakokoa edelleen 18:sta (v. 2005) 29 lehmään vuoteen 2012 mennessä. Tilojen vähenemisen myötä alueen lehmämäärä on tilakoon suurenemisesta huolimatta laskemassa samaan aikaan noin neljänneksellä (Heikkilä 2005). Keväällä 2005 tehdyn Maatilojen kehitysnäkymät -viljelijäkyselyn mukaan Keski-Suomen yhteensä 930 maidontuotantotilasta jatkaa vuoteen 2009 asti noin 62 % ja vuoteen 2012 noin 45 %. Tuotosseurantatilojen määrän arvioidaan olevan vuonna 2009 noin 420 ja vuonna 2012 noin 300; yhteensä toimivia maitotiloja arvioidaan olevan vuonna 2009 noin 600 ja vuonna 2012 noin 420. Luopuvia pieniä (alle 15 lehmää) maitotiloja on eniten Saarijärven ja Äänekosken seutukunnissa (Heikkilä 2005). Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan Keski-Suomessa oli yhteensä 886 toimivaa maitotilaa (Taulukko 2). Naudanlihan tuotantotilojen määrä supistuu 270 tilasta (v. 2005) noin 150 tilaan (v. 2012). Keskimääräiset eläinmäärät ja tilakohtaiset lihantuotantomäärät nousevat kuitenkin samaan aikaan. 14

17 Kuva 2. Keski-Suomen kunnaneläinlääkärivirat ja tuotantoeläintilat. (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus) 15

18 Taulukko 2. Keski-Suomen kuntien asukkaat, tuotantoeläintilat, naudat ja hevoset. (Lähteet: Asukkaat: Tilastokeskus , Maitotilat: MMM/TIKE ; tiedot saatu Eviran kautta, Tuotantoeläintilat ja naudat: MMM/ TIKE , Hevoset: Suomen Hippos ) Kunta Asukkaat Maitotilat Nautatilat Muut Naudat Hevoset ( ) (sis. myös tuotantomaitotilat eläintilat kuin ) nautatilat Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Pylkönmäki Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Yhteensä Sikatiloista ainakin vuoteen 2012 jatkaa noin 80 %. Varmimmin tuotantoa jatkavat muuta kotieläintuotantoa kuin nautakarjataloutta harjoittavat sekä Jämsän ja Joutsan seutukunnissa sijaitsevat tilat (Heikkilä 2005). Taulukossa 2 on esitetty muiden kuin nautatilojen määrä yhtenä lukuna, koska maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) tilastoihin sisältyy yksilötason tilatietoja (vain yksi saman päätuotantosuunnan tila kunnassa), jotka ovat luottamuksellisia. Lemmikkieläinten määrä on suhteessa kunnan asukaslukuun (Länsi-Suomen lääninhallitus 2007). Karjatilojen määrän väheneminen on vähentänyt eläinlääkäreiden tekemiä päivystysaikaisia sairasmatkoja ja aikaa vievää ajamista tilalta toiselle. Samaan aikaan pieneläinkäyntien määrä päivystyksessä on lisääntynyt. Kunnaneläinlääkäreiden työn luonne on muutenkin muuttunut ennaltaehkäisevän terveydenhuollon suuntaan, mikä sekin näkyy vähentyneinä sairasmatkoina. Jatkossa tuotantoeläinten terveydenhoitotyö työllistää kunnaneläinlääkäreitä entistä enemmän, sillä valtakunnallisten terveydenhoito-ohjelmien mukaiset hoitotyöt sisältyvät uuteen eläinlääkintähuoltolakiin. 16

19 4. Eläinlääkäripäivystyksen nykytila Keski-Suomessa 4.1 Nykyiset päivystyspiirit ja niiden toimivuus Keski-Suomessa toimii tällä hetkellä neljä kokonaan maakunnan alueelle sijoittuvaa ja kaksi maakunnan rajat ylittävää päivystysaluetta (Kuva 3). Eläinlääkäreiden päivystystiheys vaihtelee tällä hetkellä Saarijärven piirin joka toisesta joka neljänteen vuoroon (Jyväskylän, läntinen ja pohjoinen). Jyväskylän päivystyspiirin pieneläinpäivystyksestä vastaavat tällä hetkellä yksityiset eläinlääkärit, suureläinpäivystyksestä kunnaneläinlääkärit (Liite 3). 1. Jyväskylän päivystyspiiri (Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunnan pohjoisosa, Konnevesi, Laukaa, Multia, Uurainen ja Äänekoski; 2/8): Vuodesta 2004 alkaen alueella on toteutettu eriytettyä päivystystä, eli päivystysvuorot on jaettu Kinnula Pihtipudas 5. Pohjoinen piiri 1 el Kyyjärvi Kivijärvi Viitasaari Kannonkoski Karstula 4. Saarijärven piiri 1 el Pylkönmäki Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Keuruu Multia Petäjävesi Uurainen 2. Läntinen piiri 1 el Jämsänkoski 1. Jyväskylän piiri 2 el Jyväskylän mlk Muurame Jyväskylä Laukaa Toivakka Hankasalmi Jämsä Korpilahti Luhanka Leivonmäki 3. Kaakkoinen piiri 1 el Joutsa + Kangasniemi Kuhmoinen 6. Kuhmoisten piiri 1 el +Asikkala ja Padasjoki Kuva 3. Eläinlääkäreiden päivystyspiirit Keski-Suomessa vuonna (Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus) 17

20 kahdelle yhtä aikaa päivystävälle eläinlääkärille, joista toinen palvelee lemmikki- ja toinen hyötyeläinten omistajia. Kuntien kesken ei ole tehty kirjallista päivystyssopimusta, vaan työnjako on perustunut yhteisesti sovittuun käytäntöön, jossa työn- ja kustannustenjaon perusteena on sopimuksen tekovaiheessa ollut lähinnä hyötyeläinten määrä. Hyötyeläinten määrän vähentyessä ja lemmikkieläinten työllistäessä entistä enemmän ei kustannustenjakotapaa pidetä oikeudenmukaisena. Pieneläinpäivystyksen kustannukset jaetaan asukasluvun mukaan, mutta hallinnollisesta vastuusta ei ole vielä sovittu kuntien kesken. Asukasluvun suhteessa jaettaessa kolme neljästä pieneläinpäivystysvuorosta jakautuu Jyväskylän kaupungille ja Palokan terveydenhuollon kuntayhtymälle ja yksi neljästä Äänekosken, Hankasalmen ja Laukaan kesken. Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto järjesti Jyväskylän ja lähialueen pieneläinpäivystystä koskevan neuvottelun tammikuussa Tässä yhteydessä läsnäolijat kannattivat Jyväskylän tekemää ehdotusta, jonka mukaan pieneläinpäivystys annetaan tarjouskilpailun perusteella yksityisklinikoiden hoidettavaksi niin, että järjestelyn kustannusvaikutus on kunnille hyväksyttävissä. Pieneläinpäivystysvuorojen resurssipulaa onkin jo kesällä 2007 ratkaistu päivystysvuorojen ostopalvelun avulla. Ostopalvelumallin toteutusta on aloitettu Jyväskylän kaupungin ympäristöosaston ja hankintatoimen yhteistyönä. Hankintakilpailun järjestäminen on kuitenkin osoittautunut ennalta arvioitua hankalammaksi ja toteutunee vasta loka-marraskuussa Lopullinen toteutuminen riippuu yksityissektorin halukkuudesta osallistua päivystyksiin sekä järjestelyn hinnasta. Jyväskylän kaupunki valmistelee myös vaihtoehtoista ratkaisua resurssipulan hoitamiseksi virkajärjestelyjen avulla. Päivystyspiirin ongelmana on ollut resurssipula, jonka seurauksena päivystysrinkiin kuuluvien eläinlääkäreiden työsidonnaisuus on muodostunut kohtuuttomaksi. Resurssipulaan ovat osaltaan johtaneet päivystysalueen kunnista vähentyneet eläinlääkärinvirat ja se, että syksyllä 2006 päivystysringistä jäi pois kahta pieneläinpäivystysvuoroa tehnyt yksityinen eläinlääkäri. Keväällä 2007 alueen kunnaneläinlääkäreillä oli normaalin työviikon lisäksi tehtävänään päivystysvuoro keskimäärin joka kolmas vuorokausi, poikkeustilanteissa jopa tiheämmin. Alueen eläinlääkärit ovat antaneet tilanteesta kaksi kirjallista kannanottoa työnantajakunnilleen ja -kuntayhtymilleen ( ja ). Suureläinpäivystyksen resurssipulaa helpottaisi Laukaan kunnan pitkään täyttämättä olleen toisen eläinlääkärin viran täyttäminen; kunnan talousarvioon on toukokuun lopussa hyväksytty lisättäväksi virkajärjestelystä aiheutuvat lisämäärärahat. Perusteluna olivat kunnaneläinlääkärin viran sijaisuusjärjestelyjä koskevat ongelmat. Laukaan olisi mahdollista tarjota lisäresurssia Jyvässeudun päivystyspiirille, jos se saisi viran täytettyä: kahdesta hakukierroksesta huolimatta virkaan ei kuitenkaan ole saatu päteviä hakijoita. Laukaan osuutena on järjestää yksi neljästä suureläinpäivystysvuorosta ja osallistua lemmikkieläinten päivystysvuoroista asukasluvun suhteessa jaettaviin kustannuksiin. (http://www.laukaa.fi) 2. Läntinen päivystyspiiri (Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Muurame ja Petäjävesi; 1/4): Jämsän kaupungineläinlääkäri on jäänyt eläkkeelle kesäkuun 2007 alussa ja virka on laitettu hakuun, mutta päteviä hakijoita virkaan ei ole saatu. Virkaa hoitaa oman työnsä ohella Kuhmoisten kunnaneläinlääkäri. Hän päivystää Kuhmoisten piirissä joka kolmas viikonloppu ja Jämsän piirissä joka neljäs viikonloppu. 3. Kaakkoinen päivystyspiiri (Joutsa, Jyväskylän maalaiskunnan eteläosa, Leivonmäki, Luhanka ja Toivakka sekä Kangasniemi/Etelä-Savo; 1/3): Päivystyspiiri ulottuu Etelä-Savon puolelle; Kangasniemi olisi maantieteellisesti ja toiminnallisesti hyvä pitää edelleen yhteistyössä Keski-Suomen kuntien kanssa osana uutta itäistä päivystyspiiriä. 18

Eläinlääkintähuoltopalveluiden nykytila

Eläinlääkintähuoltopalveluiden nykytila NYKYTILAN KUVAUS Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, sekä Keski-Suomen Ely-keskus -alatyöryhmä Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuoltopalveluiden

Lisätiedot

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5 Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5 Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ja Kuopion

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies Kuntien EHO suunnitelmat Ensimmäiset tehty 2011 loppuun mennessä Kunnissa lautakunnan hyväksymä AVI:t ovat arvioineet suunnitelmat

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Tämän sopimuksen osapuolina ovat Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat.

Tämän sopimuksen osapuolina ovat Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat. SOPIMUS MIKKELIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUISTA (LUONNOS 11.11.2016) Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen eläinlääkintähuollon, ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Silja Mäkelä 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnat. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta KRISTIINANKAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto / 2009 1 Sisältö Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu.

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Mikkelin seudun ympäristölautakunta 28.9.2016 Liite 1 83 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.9.2016 Taltionumero 3982 Diaarinumero 3728/3/15 1 (8) Asia Valittaja Yhteistoiminta-alueella järjestettävää

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ( vuonna 2013 FSTKY)/ Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila, Ypäjä, Somero

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ( vuonna 2013 FSTKY)/ Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila, Ypäjä, Somero Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointilomake 1 (1) LIITE 2 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANON ARVIOINTILOMAKE Täyttöohje: Kunta täyttää kohdat "". Tarvittaessa vastausta voi tarkentaa tai täydentää

Lisätiedot

HE 304/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolain. annetun lain ja kansanterveyslain väliaikaisesta

HE 304/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolain. annetun lain ja kansanterveyslain väliaikaisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS )

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS ) KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS 080808) SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA 27.6.2013 TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Nimi Jyväskylän kaupunginhallitus 2. Vastaaja

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN

YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 1 28.11.2016 YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 1 SOPIMUKSEN SOPIJAOSAPUOLET JA TARKOITUS Tämän sopimuksen sopijaosapuolia ovat Asikkalan,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

HE 198/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

HE 198/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Perusturvalautakunta 27.10.2010 liite nro 2 Kaupunginhallitus 27.9.2010 liite nro 2 (1/14) Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Mikko Lintu ensihoidon vastuulääkäri, sisätautilääkäri, päivystyslääketieteen

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 7.10.2016 Ilkka Luoma Tj, sote-muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUS Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus Sote Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöterveydenhuolto 13.10.2016 Maakunnallinen näkökulma 1 Lyhyt

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Läntinen perusturvapiiri. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Läntinen perusturvapiiri. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Läntinen perusturvapiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Läntisen perusturvapiirin perusturvalautakunnassa / 201, Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali-

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen luominen sosiaali- ja terveydenhuoltoon puitelain edellyttämällä tavalla

Yhteistoiminta-alueen luominen sosiaali- ja terveydenhuoltoon puitelain edellyttämällä tavalla Yhteistoiminta-alueen luominen sosiaali- ja terveydenhuoltoon puitelain edellyttämällä tavalla SOSTERV 19.5.2011 22 Eduskunnalle annettiin 26.11.2010 hallituksen esitys laeiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 188/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot