Ympäristöterveydenhuolto. Palveluverkko / eläinlääkäriasemat

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöterveydenhuolto. Palveluverkko / eläinlääkäriasemat"

Leena Mikkonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ympäristöterveydenhuolto Palveluverkko / eläinlääkäriasemat

2 Taustaa Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kuntaa järjestämään alueellaan peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärinavun. Peruseläinlääkäripalvelut on järjestettävä virka-aikana muille kuin hyötyeläimille silloin, jos palvelua ei ole muuten saatavilla. Kiireellinen eläinlääkärinapu on kuitenkin järjestettävä kaikille eläimille kaikkina vuorokaudenaikoina. Lohjan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue kattaa Lohjan ja Karkkilan kaupunkien sekä Vihdin ja Siuntion kuntien alueet. Eläinlääkintähuolto järjestetään tällä alueella kunnallisesti eläinlääkintähuoltolain mukaisesti. Käytössä on neljä eläinlääkärinvastaanottoa, joissa kussakin työskentelee yksi eläinlääkäri. Toimipisteet sijaitsevat Vihdissä, Karkkilassa, Pusulassa ja Lohjan asemalla. Alueella on kuitenkin yksityisiä palveluntarjoajia lemmikkieläimille, erityisesti Lohjan ja Vihdin alueella. Tämän vuoksi eläinlääkintähuoltolain mukaisesti lemmikkieläinten peruseläinlääkäripalveluita ei olisi välttämätöntä tarjota kunnallisesti ainakaan Lohjan keskustan ja Vihdin alueella.

3 Eläinlääkärin toimipiste Tuotantoeläintila

4 Vastaanottokohtaiset vuosikustannukset Lohja Vihti Karkkila Pusula Vuokrakulut Siivouskulut Laitekulut (2013) Muut kulut Yhteensä Kussakin toimipisteessä työskentelee 1 eläinlääkäri

5 Mahdollisen keskittämisen vaikutuksia: Vastaanottojen keskittäminen vaikuttaisi todennäköisesti pienentävästi siivouskustannuksiin. Keskittämisen myötä tilavuokrien voisi olettaa pienenevän jossakin määrin. Samoin laitevuokrakulut pienenisivät, koska laitteita ei olisi välttämätöntä vuokrata jokaiselle eläinlääkärille erikseen, vaan laitteita voitaisiin käyttää yhteisesti. Mikään nykyisistä vastaanottotiloista ei kuitenkaan sovellu sellaisenaan neljän eläinlääkärin eikä edes kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotoksi. Vastaanottojen keskittäminen vaatisi siis vähintään tilojen remontoinnin, jonka kustannuksia on mahdotonta arvioida etukäteen. Koska yhteisvastaanottoa varten tarvittaisiin melko suuret tilat, lienee realistista olettaa, että vuokrakuluja voitaisiin keskittämällä vähentää enintään puolet nykyisistä kuluista. Samoin siivouskulujen voitaisiin olettaa puolittuvan. Tällöin säästöjä voitaisiin saavuttaa noin euroa vuodessa.

6 Mahdollisen keskittämisen vaikutuksia: Keskitettyyn vastaanottoon liittyvänä uhkana nähdään eläinlääkäreiden puolelta potilasmäärien vähentyminen, jos vastaanotolle joutuu matkustamaan pidemmän matkan aiempaan nähden. Potilasmäärien vähentyminen näkyy suoraan eläinlääkäreiden tuloissa, jolloin voi olla hankalaa saada henkilökuntaa pysymään töissä. Toisaalta yhteisvastaanotolta potilasmatkat hyötyeläintiloille pitenisivät, koska yhteisvastaanotolta on johonkin suuntaan aina pidempi matka nykyisten vastaanottojen sijainteihin nähden. Potilasmatkoissa hinnoittelu perustuu suurimmalta osin matkan pituuteen. Pitkällä matkalla asiakas joutuu siis maksamaan suuremmat kulut eläinlääkärin käynnistä. Hyötyeläinkäyntejä on vuonna 2013 ollut n. 500 kpl, joista n. 100 kpl päivystysaikana. Monilla sellaisilla alueilla, joilla potilasmatkat muodostuvat hyvin pitkiksi, kunta subventoi matkan pituudesta johtuvaa suurta käyntimaksua. Vastaanottojen keskittäminen loisi yhteistoiminta-alueelle paineita subventioiden käyttöönottamiselle. Yleensä subventio kattaa 25 km ylittävän osuuden käyntimaksusta ja kilometrikorvauksesta. Jos siis matka potilaskäynnille on 50 km, hinta muodostuu näin: käyntimaksu 49,90 ja matkakorvaukset 46, yht. 95,90 + ALV 24% = 118,92. Jos matka olisi 25 km, hinta olisi käyntimaksu 38,57 ja matkakorvaus 23, yht 61,57 + ALV 24% = 76,35. Jos kunta subventoi 25 km ylittävän osuuden, kunnalle jää maksettavaksi noiden loppusummien erotus eli 42,57. Tämä siis virka-aikana, päivystysaikana käyntimaksuun tulee 50% tai 100% korotus riippuen vuorokaudenajasta, jolloin myös subvention osuus kasvaa. Jos keskimääräinen subventio olisi 30 euroa ja kaikkia potilasmatkoja subventoitaisiin, subventiomaksuja kertyisi vuoden aikana yhteensä n euroa. Tällöin kokonaissäästö yhteisvastanotosta olisikin enää euroa.

7 Johtopäätöksiä Mahdollisessa eläinlääkärivastaanottojen keskittämisessä on erityisen tärkeää huomioida yhteisvastaanoton sijainti, koska huonolla sijoituksella kunnan paineet subventioiden käyttöönotosta kasvavat, jolloin suuri osa saavutettavista säästöistä palaa subventiomaksuihin. Selvittämisen arvoinen vaihtoehto voisi olla kaksi yhteisvastaanottoa eri puolille toiminta-aluetta, jolloin potilasmatkojen pituudet voitaisiin saada pysymään kohtuullisina ja subventiomaksuilta vältyttäisiin. Kahden vastaanoton ylläpitokustannukset eivät luultavimmin olisi aivan yhtä suuret kuin neljällä vastaanotolla, toisaalta säästöt eivät olisi ehkä yhtä suuret kuin yhdellä yhteisvastaanotolla. Selvitystä tarkennetaan kevään 2015 aikana valtuuston talousarvioseminaariin mennessä.

Samankaltaiset tiedostot

Ympäristöterveydenhuolto. Palveluverkko / eläinlääkäriasemat

Ympäristöterveydenhuolto. Palveluverkko / eläinlääkäriasemat Ympäristöterveydenhuolto Palveluverkko / eläinlääkäriasemat Taustaa Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kuntaa järjestämään alueellaan peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärinavun. Peruseläinlääkäripalvelut