SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015"

Transkriptio

1 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto

2 Prof. Ismo Virtanen,

3 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten solujen ja niille ominaisen soluväliaineen kokonaisuus, joka erottuu ulkonäöltään, rakenteeltaan ja toiminnaltaan muista vastaavista klokonaisuuksista

4 Elin - määritelmä organ (e) (r) ihmisen tai muun eliön kehon rakenteellinen ja toiminnalinen osakokonaisuus esim. munuainen, haima, mahalaukku

5 Kudostyypit Kudosten histogeneettinen luokittelu epiteeli sidekudos lihaskudos hermokudos

6 Alkiolehtialkuperä endodermi mesodermi ektodermi 1. blastula 2. gastrula

7 Endodermi

8 Mesodermi

9 Ektodermi

10 "It is not birth, marriage, or death, but gastrulation, which is truly the most important time in your life. Lewis Wolpert (1986)

11 Entodermi hengitysteiden ja ruuansulatuskanavan epiteeli ja niihin liittyvät rauhaset, maksa ja haima Mesodermi luusto lihaksisto virtsatiet sukupuolielimet veri ja verenkiertoelimet luuydin Ektodermi iho keskushermosto silmän verkkokalvo

12 Kehitysbiologia (developmental biology) solukasvu ja -jakautuminen solujen erilaistuminen morfogeneesi

13

14 Epigenetics Sanoista epigenesis ja genetics (C. H. Waddington 1942) solujen erilaistuminen sikiökehityksen aikana Q: Miten yhdestä totipotentista solusta voi muodostua useita erilaisia solutyyppejä, joissa kaikissa on sama genomi? A: Kysymys on geenien säätelystä l. epigeneettisistä muutoksista ja vaikutuksista

15 Epigenetic landscape

16 Epigenetics is...the study of the mechanisms of temporal and spatial control of gene activity during the development of complex organisms. Robin Holliday

17 Morfogeneesin molekyylit Morfogeenit säätelevät solujen positiota ja ryhmittymistä vaikuttavat reseptorien kautta vaikutus riippuu konsentraatiosta esim TGFbeta, Hedgehog, Sonic Hedgehog, Wingless, EGF, FGF

18 Morfogeneesin molekyylit Transkriptiotekijät säätelevät geenien luentaa Homeobox-geenit sisältävät homeodomain-jakson, joka tunnistaa tietyn DNA-sekvenssin master genes ; säätelevät morfogeneesin kannalta tärkeiden transkriptiotekijöiden ilmentymistä Adheesiomolekyylit ilmentyminen vaihtelee ja ohjaa solujen kulkeutumista määräpaikkoihinsa

19 Homeo box-geenit Ohjaavat ruumiin segmenttien erilaistumista

20 Mesenkyymi ja parenkyymi Mesenkyymi elimen sidekudoksinen osa soluväliaine verisuonet hermot Parenkyymi spesifit business osat esim. maksan hepatosyytit ja sappitiet

21

22 Elimen parenkyymi- ja mesenkyymiosat

23 Epiteelikudos vapailla pinnoilla, ihossa ja limakalvoissa Toiminnalliset tyypit peittoepiteeli imeytymisepiteeli aistinepiteeli rauhasepiteeli

24 Epiteelikudos Histologinen luokittelu yhdenkertainen levyepiteeli keuhkorakkulat, verisuonten endoteeli yhdenkertainen kuutioepiteeli rauhasputkien seinämät munuaistiehyet yhdenkertainen lieriöepiteeli ruuansulatuskanava välimuotoinen epiteeli virtsarakko kerrostunut epiteeli voi olla levy-, kuutio- tai lieriöepteeliä iho, ruuansulatus, äänihuulet, emätin

25 Epiteelikudos Erityispiirteitä kypsyminen basaalisesta kerroksesta kerrostuneessa epiteelissä tyvikalvo mikrovillukset, värekarvat solujen väliset liitokset desmosomit tiiviit liitokset rauhasepiteeli avorauhanen, eritys pintaan umpirauhanen, eritys verenkiertoon

26 kerrostunut levyepiteeli kerrostunut kuutioepiteeli kerrostunut lieriöepiteeli

27

28

29

30

31 Epiteelisolujen väliset liitokset

32 Rauhasepiteeli sylkirauhanen hiilihydraatit ja proteiini haima proteiinit lisämunuaiset ja talirauhaset lipidit maitorauhaset proteiinit, lipidit ja hiilihydraatit

33 Rauhasepiteeli Eritteen mukaan Mukoosi rauhanen runsaasti hiilihydraatteja (lima) Seröösi rauhanen runsaasti vettä ja proteiineja Seromukoosi rauhanen sekä hiilihydraatteja että proteiineja

34 Tukikudos Side-, rasva-, luu- ja rustokudoksen piirteitä poikkeavat toisistaan väliaineeltaan retikuliinisäikeet kollageenisäikeet elastiset säikeet

35 Tukikudos Sidekudos löyhä sidekudos perustyyppi uusiutuu nopeasti vettä ja glykoproteiineja fibroblastit, makrofagit, syöttösolut tiivis sidekudos jänteet, fasciat

36 Tukikudos Rustokudos joustava ja kestävä nivelpinnat, selkärangan nikamien välilevyt, henkitorvi perusaine kondroitiinisulfaatti ja kondrosyytit

37 Tukikudos Luukudos muodostuu suoraan sidekudoksesta tai rustokudoksen kautta epifyysi- eli kasvulevyt luukalvo, tiivisluu, hohkaluu, ydinontelo kuivapainosta n. 75% kalsiumpitoista hydroksiapatiittia osteoblastit ja osteosyytit elimistön kalsium- ja fosfaattivarasto monet hormonit säätelevät luuston koostumusta kasvuhormoni, sukupuolihormonit, parathormoni

38

39

40

41

42

43

44

45 Hermokudos Hermosolut l. neuronit Hermoston tukisolut l. gliasolut Hermosolut erilaistuneet sähköisen viestin välittämiseen Sähköinen viesti, aktiopotentiaali, synapsin kautta kohde-elimeen

46 Hermokudos Aivojen valkea aine syvemmällä aivoissa, suurin osa runsaasti myeliinitupellisia hermosyitä Aivojen harmaa aine kuorikerros hermosolun soomaosat (tumat) keskushermoston ulkopuolella vain hermosolmukkeissa (gangliot)

47

48

49

50 Kudostyyppien uusiutuminen epiteelisolut kauttaaltaan uusiutuvia kantasolujen kautta sidekudoksen useimmat solutyypit pystyvät uusiutumaan rustokudos uusiutuu huonosti luurankolihas uusiutuu hyvin satelliittikantasolujen kautta sileälihas uusiutumiskykyistä sydänlihas uusiutuu huonosti hermokudos uusiutuu huonosti

51

52

53 Kantasolut Kantasolut ovat monisoluisten eliöiden sellaisia soluja, joilla on kyky lähes rajattomaan uusiutumiseen erilaistumatta (jakautumalla) ja jotka voivat erilaistua moniksi eri solutyypeiksi (> 250)

54 Elimistön eri solutyyppien muodostuminen

55 AIKUISEN ELIMISTÖN SOLUTYYPIT NIIDEN JAKAUTUMISKYVYN PERUSTEELLA Erilaistuneet solut, jotka eivät enää jakaudu/uusiudu - sydänlihassolut, hermosolut Lepotilassa olevat solut - jakautuvat esim. kudosvaurion seurauksena - ihon fibroblastit, sileälihassolut, endoteelisolut ja monet epiteelisolut (maksa, haima, rinta, jne) Kantasolut

56 Kantasolujen ominaisuuksia Nimi Totipotentti (Täyskykyinen) Pluripotentti (Monikykyinen) Multipotentti (Monikykyinen) Progenitori (Kommittoitunut) Määritelmä Kykenee muodostamaan koko yksilön Kykenee muodostamaan kaikkia kudoksia, rajaton uusiutumiskyky Voi tuottaa useita solutyyppejä ja uusiutua yksilön eliniän ajan Voi tuottaa rajallisen määrän solutyyppejä, rajallinen uusiutum.kyky Esimerkki Blastomeeri Embryonaalinen kantasolu Hemangioblasti Hermokantasolu

57

58

59 KANTASOLUTYYPIT EMBRYONAALISET l. ALKIOKANTASOLUT - hedelmöittynyt munasolu - rakkula-alkion solut - totipotentteja, pluripotentteja AIKUISEN KUDOKSEN l. SOMAATTISET KANTASOLUT - aikuisen kudoksissa - multipotentteja, pluripotentteja (NAPAVEREN KANTASOLUT)

60 EMBRYONAALISET KANTASOLUT Peräisin rakkula-alkion (blastokysta) sisäsoluisista (ICM = inner cell mass) Voidaan ylläpitää solulinjoina (ES-solut) - ensimmäinen ihmisen ES-solulinja perustettu 1998 Pluripotentteja - voivat erilaistua eri alkiolehtien solutyypeiksi (ekto-, endo-, mesodermi) Mahdollisia solukorvaushoidon välineitä - regeneratiivinen lääketiede - kudoskorjaukset Käyttöön liittyy eettisiä ongelmia

61 Alkion kehittyminen rakkula-alkio - blastokysta

62 ES-solulinjan perustaminen (hiiri)

63

64 AIKUISKUDOKSEN (SOMAATTISET) KANTASOLUT Erilaistumattomia soluja, jotka jakautumalla ja erilaistumalla voivat korvata solukon/kudoksen kuolevat ja vaurioituneet solut Kommittoituja (multipotentti) tai progenitorisoluja (multipotentti) Voidaan eristää kudoksista Käyttöön ei liity eettisiä ongelmia

65 Specialized stem cells maintain skin

66 SOMAATTISET KANTASOLUT (ADULT STEM CELLS) Multipotentteja Voivat erilaistua esim. elimen eri solutyypeiksi -> elimen regeneraatio

67 SOMAATTISET KANTASOLUT Muuntautumiskyky (plastisuus) - kyky muodostaa eri tyyppisiä soluja jopa yli alkiolehtien (transdifferentaatio plasticity)

68 ERI TYYPPISIÄ SOMAATTISIA KANTASOLUJA Rasvakudoksen kantasolut (adipose-derived stem cells; ASCS) - voidaan eristää esim. rasvaimumateriaalista - voivat erilaistua luiksi, rustoksi, rasvaksi ja?? (ja hermoiksi) Mesenkymaaliset kantasolut (Mesenchymal stemm cells; MSCI) - luuydinperäisiä - samanlaisia kuin ASCS Rintarauhasen kantasolut - aktivoituvat puberteetissä ja raskauden aikana

69 Mesenkymaaliset kantasolut voivat tuottaa useita erilaistuneita solutyyppejä

70 ERI TYYPPISIÄ SOMAATTISIA Hermokantasolut KANTASOLUJA - lateraaliventrikkelin tuntumassa, gyrus dentatuksessa ja hippokampuksessa - ominaisuudet vielä epäselvät - voivat transdifferentoitua jopa immunosysteemin soluiksi Hematopoieettiset kantasolut - tuottavat veren eri solutyypit

71 Luuytimen mesenkymaaliset kantasolut tuottavat useita eri solutyyppejä Luuytimen hematopoieettiset kantasolut tuottavat veren eri solutyypit

72

73

74 SOMAATTISET KANTASOLUT Jakautuminen ja erilaistuminen - symmetrinen jakautuminen johtaa kahden kantasolutyyppisen tytärsolun syntyyn -> ylläpito - epäsymmetrinen jakautuminen johtaa yhden kantasolun ja yhden progenitorisolun syntyyn -> erilaistuminen

75

76 Niche (tasku) säätelee kantasolun jakautumista

77 KANTASOLUJEN ERILAISTUMISEN SÄÄTELY Mikä säätelee kantasolujen valtavaa erilaistumispotentiaalia? Geneettinen valmius suuntautua vaihtoehtoisille kasvuurille Ympäristöstä tulevat kasvu- ja erilaistumissignaalit Todennäköisesti kantasolut ovat heterogeeninen joukko, josta ympäristösignaalit valikoivat erilaistumaan lähtevän solukon (vrt. plastisuus)

78 KANTASOLUJEN TUNNISTAMINEN JA ERISTÄMINEN Pintamarkkereiden avulla Tutkimalla niiden erilaistumista Leimaamalla solut ja seuraamalla niiden kulkeutumista eri elimiin ja kudoksiin koe-eläimissä Tutkimalla eristettyjen solujen erilaistumista in vitro Lääkeaineresistenssi (multidrug resistance; MDR) - Pintakalvon pumppausmekanismit (ATPbinding cassette family of proteins) estävät monien lääkeaineiden ja orgaanisten molekyylien kertymisen somaattisiin kantasoluihin

79

80

81 SOMAATTISET KANTASOLUT Jakautumisen ja erilaistumisen säätelymekanismit - Bmi-1 - transkription estäjä - säätelee jakautumista - esim. hermokantasoluissa - Notch - säätelee erilaistumista - esim. hematopoieettiset, hermoston ja rintarauhasen kantasolut - Sonic hedgehog ja Wnt

82 Induced pluripotent stem cells (ipsc) Pluripotentteja soluja, jotka on tuotettu erilaistuneista somaattisista soluista siirtämällä niihin geenejä, joilla tiedetään olevan tärkeä merkitys Stemness -ominaisuuden ylläpidossa. Oct-3/4, SOX2, c-myc, and Klf4.

83

84 KANTASOLUT uusi näkökulma perusbiologiaan, sairauksien syntyyn ja hoitoon

85 Nobel prize 2012

86

87

88

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala) Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Kehomme koostuu miljardeista soluista, jotka

Kehomme koostuu miljardeista soluista, jotka Immunologia Jussi Liippo ja Olli Lassila Kantasolujen geneettisen ohjelman ja erilaistumisympäristön selvittäminen on lääketieteellisen tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua. Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista

Lisätiedot

Karvatupen kantasolut ja niiden toiminta

Karvatupen kantasolut ja niiden toiminta Karvatupen kantasolut ja niiden toiminta Jan Mattila 2007 Tiina Pessa-Morikawa eläinlääketieteellinen anatomia, PELL Tiivistelmä Viime vuosikymmenen aikana käsitys ihon epiteelin kantasolujen alkuperästä

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

I.Thesleff: Hampaan kehitys ja sen säätely

I.Thesleff: Hampaan kehitys ja sen säätely Irma Thesleff Hampaan kehitys ja sen säätely Hampaan kehitys Hammasjuoste (dental lamina) Rieger in syndrooma ( PITX 2 +/- ) Pitx2 Pitx2 plakodi 1 Hiiren sikiöstä eristetty hampaan aihe Kudosten erottaminen

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

IHMISEN ALKION JA UUDELLEEN OHJELMOITUJEN KANTASOLULINJOJEN SYDÄNERILAISTUMISEN VERTALU

IHMISEN ALKION JA UUDELLEEN OHJELMOITUJEN KANTASOLULINJOJEN SYDÄNERILAISTUMISEN VERTALU IHMISEN ALKION JA UUDELLEEN OHJELMOITUJEN KANTASOLULINJOJEN SYDÄNERILAISTUMISEN VERTALU Maria af Hällström Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Laboratorioalan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat 1 lv LUKUJÄRJESTYS 2017-2018 - Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat Ryhmäopetusten ryhmäjako ilmoitetaan viikolla 32 Opetusajat: aamupäivän luennot alkavat vartin yli, iltapäivällä tasatunnein

Lisätiedot

Kehitysbiologia ja histologia

Kehitysbiologia ja histologia Kehitysbiologia ja histologia Opettajat: Harjoitustyöt: Verkossa Luennot: Esa Hohtola kehitysbiologia: 5 4 h http://cc.oulu.fi/~ehohtola salasana: kbkbkb Harjoitukset: histologia: 6 4 h Yliopisto-opettaja

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa

Lisätiedot

C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016

C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016 C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016 1.7.2016 Huom! Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op (juha.tuukkanen@oulu.fi) Luennot Ryhmäopetus

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Sari Cederlöf. Kantasolujen tutkimus ja käyttömahdollisuudet terapeuttisssa hoidoissa

Sari Cederlöf. Kantasolujen tutkimus ja käyttömahdollisuudet terapeuttisssa hoidoissa Sari Cederlöf Kantasolujen tutkimus ja käyttömahdollisuudet terapeuttisssa hoidoissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 6.6.2012 Tiivistelmä

Lisätiedot

C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia.

C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia. C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia. 25.6.2015 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op Luennot Ryhmäopetus (H=Histologia, M=Makroanatomia)

Lisätiedot

ABSOLUE. Lancôme Absolue Precious Cells. Saatavilla viikolla 39/2009. Suosituskuluttajahinnat:

ABSOLUE. Lancôme Absolue Precious Cells. Saatavilla viikolla 39/2009. Suosituskuluttajahinnat: ABSOLUE PRECIOUS CELLS MERKITTÄVÄ LÄPIMURTO KANTASOLUTUTKIMUKSESSA TUTKIMUKSIN TODISTETTU: 6 PÄIVÄSSÄ IHO SAA TAKAISIN NUOREN IHON KALTAISEN EPIDERMIKSEN*. * IN VITRO -TESTIT IKÄÄNTYNEEN IHON KEINOIHOMALLILLA

Lisätiedot

Maidon proteiinifraktioiden vaikutus. ihmisen luuydinperäisten mesenkymaalisten kantasolujen. kuntoon ja luusoluerilaistumiseen

Maidon proteiinifraktioiden vaikutus. ihmisen luuydinperäisten mesenkymaalisten kantasolujen. kuntoon ja luusoluerilaistumiseen Maidon proteiinifraktioiden vaikutus ihmisen luuydinperäisten mesenkymaalisten kantasolujen kuntoon ja luusoluerilaistumiseen Elisa Lehtilahti Pro Gradu Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä

Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006 Sisältöä Luu kudoksena rakenne, solut, muut rakenneosat luun kehitys toimintaa Luuntiheys määrittely, merkitys osteoporoosi D-vitamiini

Lisätiedot

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen

Lisätiedot

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014 Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu.

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu. SPR Veripalvelu Soluterapian haasteet Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys 1 1 11 1 Joka vuosi SPR Veripalvelu: 270.000 verenluovutusta 70-90 välitettyä kantasolusiirrettä

Lisätiedot

Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon

Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon Sandra Harjuhaahto 750376A LuK-seminaari ja tutkielma Biologia Oulun Yliopisto 20.5.2016 Avainsanat: alkionkehitys,

Lisätiedot

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

577 SOLUT JA KUDOKSET

577 SOLUT JA KUDOKSET 577 F SOLUT JA KUDOKSET 578 F1 Solujen erilaistuminen aikuisessa Lipponen, Joonas & Sassi, Antti Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 8.9.2009

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN

HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN Opinnäytetyö (AMK) Bio-ja elintarviketekniikka Laboratoriotekniikka 2014 Natalia Habilainen-Kirillov HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN Pharmatest Services Oy OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

Mesenkymaalisten kantasolujen induktio luuta muodostaviksi osteoblasteiksi biomateriaalilla

Mesenkymaalisten kantasolujen induktio luuta muodostaviksi osteoblasteiksi biomateriaalilla Mesenkymaalisten kantasolujen induktio luuta muodostaviksi osteoblasteiksi biomateriaalilla Pro Gradu tutkielma Lääketieteellisen teknologian instituutti Tampereen yliopisto Katriina Joensuu Lokakuu 2006

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. 3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial

Lisätiedot

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia 1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI Samat vinkit hyödyttävät kaikkia kognitiivisia strategioita, joilla toisen kielen oppija operoi. Avainsanat Opetusjakson alussa opettaja jakaa oppilaille ko. jaksossa

Lisätiedot

Vaste Vaste tarkoittaa seurausta kohdesolun toiminnassa induktiivisen signaalin saavuttua. Solun jakautuminen,

Vaste Vaste tarkoittaa seurausta kohdesolun toiminnassa induktiivisen signaalin saavuttua. Solun jakautuminen, 713 Vaste Vaste tarkoittaa seurausta kohdesolun toiminnassa induktiivisen signaalin saavuttua. Solun jakautuminen, erilaistuminen, liikkuminen, apoptoosi, toisen induktiosignaalin eritys, muutos metaboliassa

Lisätiedot

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2013 Kaisaleena Karttunen HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

WWW.LOREALPARIS.com LEHDISTÖTIEDOTE L ORÉAL PARIS. THE Skin Rebirth Issue

WWW.LOREALPARIS.com LEHDISTÖTIEDOTE L ORÉAL PARIS. THE Skin Rebirth Issue WWW.LOREALPARIS.com LEHDISTÖTIEDOTE L ORÉAL PARIS THE Skin Rebirth Issue Naiset hankkivat nykyään lapsia entistä vanhempina, joten heistä ei enää tule isoäitejä 50-vuotiaina. 50VUODEN IKÄ ON KUIN UUSI

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vaikutus toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta

Rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vaikutus toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta Rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vaikutus toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta Pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Toukokuu

Lisätiedot

Viime vuosisadan alkupuolella arveltiin, että

Viime vuosisadan alkupuolella arveltiin, että Elin- ja kudossiirrot Kimmo Porkka ovat tulossa kliinisen käyttöön. Jo nyt hematopoieettisten kantasolujen siirto on monien veritautien käypää hoitoa. Jopa 80 % potilaista paranee näiden siirtojen avulla

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA IHMISALKION KANTASOLUJEN TUTKIMUSTA KOSKEVA RAPORTTI* TIIVISTELMÄ

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA IHMISALKION KANTASOLUJEN TUTKIMUSTA KOSKEVA RAPORTTI* TIIVISTELMÄ EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3.4.2003 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA IHMISALKION KANTASOLUJEN TUTKIMUSTA KOSKEVA RAPORTTI* TIIVISTELMÄ * ASIAKIRJAN SEK(2003) 441 TIIVISTELMÄN EPÄVIRALLINEN

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Eeva Kotti. Ihmisen rasvakudoksesta eristettyjen kantasolujen erilaistumiskyvyn vertailu luusolujen suuntaan

Eeva Kotti. Ihmisen rasvakudoksesta eristettyjen kantasolujen erilaistumiskyvyn vertailu luusolujen suuntaan Eeva Kotti Ihmisen rasvakudoksesta eristettyjen kantasolujen erilaistumiskyvyn vertailu luusolujen suuntaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Labratorioanalyytikkko Laboratorioalan koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

SARVEISKALVON EPITEELISOLUISSA

SARVEISKALVON EPITEELISOLUISSA EFFLUX-GEENIEN ILMENTYMINEN hips-soluista ERILAISTETUISSA SARVEISKALVON EPITEELISOLUISSA Mia Haukipää Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö BioMediTech/Silmäryhmä Elokuu

Lisätiedot

Endosomi. Fagosytoosi

Endosomi. Fagosytoosi 135 Fagosytoosi Fagosytoosi on sekin endosytoosia. Siinä soluu otettavat aineet ovat kiinteitä kappaleita. Alemmilla eliöillä fagosytoosi toimii ravinnonotto menetelmänä, mutta kehittyneemmillä eliöillä

Lisätiedot

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Luennon aiheet Neuronin perusrakenne Hermoston solut ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

Solusiirrot sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Solusiirrot sydämen vajaatoiminnan hoidossa Katsaus Johan Back, Esko Kankuri, Tuija Ikonen, Tommi Pätilä, Juha Sinisalo, Mika Laine, Heikki Vapaatalo, Jonna Koponen, Mika Hukkanen, Seppo Ylä-Herttuala, Riitta Alitalo, Markku Kupari ja Ari Harjula

Lisätiedot

LIPIDIT. Lipidien luokittelu. Rasvahapot Glyserolipidit Sfingolipidit Sterolit Vahat ja vahaesterit. Rasvahapot

LIPIDIT. Lipidien luokittelu. Rasvahapot Glyserolipidit Sfingolipidit Sterolit Vahat ja vahaesterit. Rasvahapot LIIDIT lipos (kreik.) = rasva Lipid = an oily organic compound insoluble in water but soluble in organic solvents Kaikkia orgaanisiin liuottimiin liukenevat biologiset yhdisteet eivät ole lipidejä (esim.

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen

VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen Solja Eurola VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 22.9.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Rustovamman kirurginen korjaaminen solusiirteiden ja biomateriaalien avulla

Rustovamman kirurginen korjaaminen solusiirteiden ja biomateriaalien avulla NIVELRIKKO Anna-Marja Säämänen, Anna Vasara, Mikko J. Lammi ja Ilkka Kiviranta Rustovamman kirurginen korjaaminen solusiirteiden ja biomateriaalien avulla 1910 Erilaisten kudos- ja solusiirteisiin perustuvien

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot