Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012
|
|
- Pauli Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solujen liikkumisesta yleensä Useimmat solut kykenevät tai ovat ainakin joskus kyenneet liikkumaan. Joidenkin solujen toiminnan ehtona on liikkumiskyky. Esimerkkejä solujen liikkumisesta: - Sikiökehityksen aikana esim. itusolut, veren kantasolut, hermosolut vaeltavat paikasta toiseen. - Vapaat solut, kuten veren valkosolut, liikkuvat verisuonten ulkopuolella kudoksissa. - Uusiutuvien kudosten solujen liikkeet: esim. suolen epiteelin kantasoluista syntyvät solut liukuvat pitkin tyvikalvoa. - Solut liikkuvat kudosvaurion paranemisessa haavan/vaurion reunalta keskelle päin paikkaamaan kudospuutosta. Alkio tunkeutuu kohdun limakalvoon Implantaatio ja gastrulaatio Solujen liikkuminen on alkion ja sikiön kehityksen aikana yleinen ilmiö. Alkiokerrosten synty gastrulaatiossa Larsen: Human Embryology Churchill Livingstone - Jos kasvainsolut irtoavat normaaleista solukontakteista pystyvät ne liikkumaan ja tunkeutumaan muualle elimistöön (invaasio ja etäpesäkkeet). Normaalisti tällainen solukontaktin menetys johtaa apoptoosiin, mutta pahanlaatuisuuden yksi tunnusmerkki on, että solu pystyy välttämään apoptoosin tavalla tai toisella. Solujen osien liikkumisesta selkeitä esimerkkejä ovat: - Värekarvojen ja siimojen liike (mikrotubulukset) - Kromosomien erkaneminen mitoosissa (mikrotubulukset) - Aktiini-myosiinijärjestelmään perustuva supistumisliike, joka puhtaimmillaan tavataan lihaskudoksessa. Monet muutkin solut pystyvät supistumaan tällä aktiini-myosiinivuorovaikutuksella. Arven kutistuminen johtuu myofibroblastien ulokkeiden supistumisesta, siittiöiden irtoaminen kivestiehyeiden pinnasta johtuu tiehyen seinämän myoidisolukerroksen supistelemisesta. Myoepiteliaalisolujen supistuminen rauhasepiteeleissä taas avittaa eritteen kulkeutumista rauhasputkeen ja siitä edelleen. Vielä erikseen voidaan puhua solujen sisäisestä liikenteestä, jossa rakkulaa, jyvästä tai organellia liikutetaan paikasta toiseen solun sisällä (mikrotubulukset ja mikrofilamentit). Esimerkkinä aksonikuljetus, jossa hermovälittäjäaine-rakkuloita kuljetetaan aksonia pitkin hermopäätteeseen (mikrotubuluksia pitkin). Solun tukiranka ja solun muodon ylläpito eli miten solu, tuo inha limapallero ylipäätään pysyy kasassa? Solun tukirankasäikeet (cytoskeleton) ovat yleensä yhdestä tai kahdesta yksikköproteiinista (subunit) polymerisoitumalla syntyviä sytoplasman rakenteita. Hajoaminen perustuu vastaavasti depolymerisaatioon. Solussa on kolme eri säiekomponentista koostuvaa verkostoa, jotka yhdessä muodostavat solun tukirankasäie-kompleksin. Tämä näyttelee keskeistä osaa solujen muodon ylläpidossa ja sen muutoksissa, solujen ja solukkojen liikkeissä ja solujen sisäisissä sytoplasmisissa liiketapahtumissa. Tukirankasäikeillä on sekä rakennetta ylläpitävä että dynaaminen rooli solun toiminnoissa.
2 Välikokoiset säikeet muodostavat solun tukirangan luonteeltaan stabiileimman osan. Mikrofilamentit muodostavat nopeasti uusiutuvan ja muovautuvan mikrofilamenttiverkoston, joka yhdessä myosiinin kanssa osallistuu myös liiketapahtumiin. Mikrotubulukset kasvavat sentriolista periferiaan, organisoivat soluorganelleja ja polarisaatiota sekä muodostavat rautatieverkoston solun sisäisiin kuljetuksiin. Solukuorikon proteiineilla on oleellinen merkitys solun muodon ylläpidossa: esimerkkinä punasolujen kaksoiskovera muoto. 2 Mikrofilamentit, mikrotubulukset ja välikoiset säikeet solussa mikrovillus terminal web vyöliitos desmosomi mikrotubulukset välikokoiset säikeet hemidesmosomi tyvikalvo Epiteelisolujen polaarinen järjestäytyminen (apikaalinen vapaa pinta ja tyvikalvoon liittyvä basolateraalinen pinta) on osin solukuorikon spektriinin kaltaisten molekyylien ylläpitämää (mikrotubulusten ja soluliitosten lisäksi). Vaikeissa lihasdystrofioissa spektriinin kaltainen, aktiinia sitova proteiini, dystrofiini, on mutatoitunut, joka johtaa solupinnan vaurioitumiseen ja vähittäiseen luurankolihassolujen kuolemaan. Yksittäisen solun rakenteen lisäksi tukirankasäikeet tukevat myös laajemmin kudoksen rakennetta. Tämä välittyy soluväli- ja solu-soluväliaine-liitosten kautta. Mikrofilamentit ja välikokoiset säikeet liittyvät kukin omanlaiseensa soluväliliitokseen. Välikokoiset säikeet kiinnittyvät desmosomin ja hemidesmosomin rakentesiin. Aktiinifilamentit kiinnittyvät adherens-liitoksiin (vyöliitokset) ja tiiviisiin liitoksiin sekä tarttumispisteisiin. Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell Garland Science Mikrofilamentit Aktiinifilamentit (filamentti = rihma, vaikka säikeistä yleensä puhutaan) ovat haarautumattomia, ohuimpia sytoplasman säikeitä, jotka monien liitosproteiinien ansiosta voivat muodostaa säiekimppuja ja verkostoja. Aktiini esiintyy sekä liukoisessa, globulaarisessa (monomeerinen G-aktiini) muodossa että näistä perusyksiköistä polymerisoituneina filamentteina (F-aktiini). Polymerisaatiossa aktiinimonomeerit liittyvät kasvavan filamentin päihin. Toinen (+pää) kasvaa nopeammin ja toinen hitaammin (-pää). Purkautumisesta käytetään depolymerisaatio-nimitystä. Aktiinisäikeiden pituutta ja järjestäytymistä säädellään monilla aktiiniin sitoutuvilla proteiineilla (actin binding proteins). Gelsoliini ja kofiliini katkovat ja purkavat filamenttia, hattuproteiini (CP, capping) stabiloi filamentin pään, faskiini ja fimbriini liittävät säikeitä toisiinsa. Liitos/linkkiproteiinit, kuten spektriini, adduktiini, alfa-aktiniini, taas kytkevät ja liittävät aktiinifilamentteja muihin rakenteisiin. (Älä rupea näitä yksittäisiä nimiä opettelemaan periaate on kyllä tärkeä!) Myosiini I ja II ovat tärkeä aktiiniin sitoutuva proteiineja. Ne osallistuvat verkoston muodostaminen nukleaatio tymosiini 4 polymerisaation aloitus kimppuuntuminen profiliini liikkeeseen ja solun sisäiseen liikenteeseen nk. moottoriproteiineina. Aktiinin polymerisaatio ja aktiinia sitovat proteiinit aktiinifilamenttien syklissä. kalvoon kiinnittyminen moottoriproteiinit gelsoliini katkaisu ja päättäminen kofiliini tymosiini 4
3 3 Lihassolun supistuminen perustuu aktiini- ja myosiinifilamenttien liukumiseen toistensa suhteen energiaa vaativassa prosessissa. Samaan perustuu myös muiden kuin lihassolujen liikkuminen ja suuri osa solun sisäisestä liikenteestä. Aktiinisäikeet näkyvät erityisen hyvin soluviljelmien soluissa stressisäikeinä, mikrofilamenttikimppuina, jotka pitävät yllä solun muotoa ja kiinnittyvät kynsimäisiin tarttumispisteisiin (focal adhesion) solun alustaa vasten olevalla pinnalla. Mikrovillukset ja stereosiliat ovat epiteelisolujen ulokkeita, joiden tukirakenteena on tarkasti järjestyneet aktiinimikrofilamenttikimput. Mikrovillusten alle muodostuu mikrofilamenteista lisäksi nk. terminal web-punos, joka erottuu valomikroskopiassakin. Mikrofilamenttiverkko on erityisen runsas solukalvon alla, jossa se osallistuu kalvoproteiinien tukemiseen ja liikkeisiin. Mikrofilamenttiverkko kiinnittyy vyöliitoksiin ja tiiviisiin liitoksiin ja siten osallistuu koko solukon tukemiseen solusta toiseen. Aktiinisäikeet ja solu-solu- sekä solu-väliaineliitokset Aktiinisäikeet kiinnittyvät vyöliitokseen (zonula adherens), joka liittää solun naapurisoluun. Ne kiinnittyvät myös tarttumispisteisiin (focal adhesion), joiden avulla solu tarttuu soluväliaineeseen (katso myös solun liikkuminen alla). Vyöliitokset kuuluvat yhtenä osana epiteelisoluja toisiinsa kiinnittävään junktionaaliseen kompleksiin. Vyöliitos sijaitsee epiteelisoluissa välittömästi mekaanisesti heikon tiiviin liitoksen ala(basaali)puolella ja tarjoaaa sille riittävän mekaanisen tuen. Tämäkin liitos kiertää nimensä mukaisesti vyömäisesti solun kärjen ympäri. Soluvälitilassa vierekkäisten solujen solukalvon läpi ulottuvat E(epiteeli)- kadheriinit liittyvät naapurisolun vastaaviin molekyyleihin kalsium-ionin välityksellä. Solun puolella liitosproteiinit (kateniini, vinkuliini ja -aktiniini) rakentavat sillan Vyöliitoksen rakenne vierekkäisten solujen kalvot vinkuliini kateniini aktiinisäie Mikrovillus Tiivis liitos Vyöliitos Desmosomi Aukkoliitos Hemidesmosomi Tyvikalvo E-kadheriini -aktiniini apikaalinen pinta basolateraalinen pinta Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 5 p 2006 LWW kadheriinien ja (aktiini)mikrofilamenttien välille. Tarttumispisteet (focal adhesions) on parhaiten kuvattu kudosviljelyssä alustaansa tarttuneilla soluilla, mutta niiden vastineet esiintyvät luonnossakin esim. epiteelisolujen kiinnittyessä tyvikalvoon. Kierteiset F-aktiinisäikeet kiinnittyvät integriineihin mm. taliinin ja -aktiniinin välityksellä. Kynsimäisillä alueilla on monia liitosproteiineja, joiden suhteet toisiinsa tunnetaan vasta osittain. Tällä hetkellä näitä proteiineja tunnetaan jo yli 60. Kaavakuva proteiineista viljeltyjen solujen tarttumapisteissä (focal adhesion). Eräät virukset ovat oppineet käyttämään integriinejä hyväkseen tunkeutuessaan soluun.
4 4 Välikokoiset säikeet Välikokoiset säikeet ovat iso proteiiniperhe. Perheenjäsenten rakenteet muistuttavat rakenteeltaan toisiaan. Nimi johtuu läpimitasta, n. 10 nm, joka sijoittuu mikrofilamenttien (n. 5 nm) ja mikrotubulusten (n. 24 nm) väliiin. Välikokoisten säikeiden verkostot eivät ole samanlaisessa dynaamisessa kasvu- ja purkautumisprosessissa kuin mikrofilamentit ja mikrotubulukset (ks. alla). Niinpä välikokoisten säikeiden päätehtävänä on solujen rakenteiden ja muodon stabilisointi, vakauttaminen. Välikokoisen säikeen yksikköproteiini, monomeeri on sauvamainen. Kaksi monomeeria kietoutuu toistensa ympäri dimeeriksi. Kaksi tällaista kietoutuu toistensa ympäri tetrameeriksi ja nämä yksiköt asettuvat pitkittäissuuntaan säikeeksi. Kahdeksan tällaista säiettä asettuu vierekkäin ja punoutuu köydeksi (1 keksellä, 7 ympärillä). Vaikka monomeeri ja dimeeri ovat polaarisia, tetrameerissä dimeerit asettuvat vastakkaiseen suuntaan, joten tetrameeri ja sitä kautta koko välikokoinen säie ei ole polaarinen (vertaa mikrofilamentti ja mikrotubulus). Pääkudoksilla on kullakin oma välikokoisen säikeen tyyppinsä. Välikoisen säikeen tyypin perusteella patologi voi määritellä mistä kudoksesta esim. syöpäkasvain on alun perin lähtöisin. Epiteelissä ja epiteeliperäisisssä syövissä (karsinoomat) välikokoisena säikeenä ovat (syto)keratiinit. Mesenkymaalisissa soluissa, kuten fibroblastit ja muut tukikudossolut (samoin näistä lähtevissä syövissä, sarkoomissa) sekä veren soluissa ja myös verisuonten endoteelisoluissa (sic!), säikeenä on vimentiini. Desmiini on lihassolujen molekyyli, gliafilamenttiproteiini (GFAP) astrosyyttien ja neurofilamentit hermosolujen välikokoisia säikeitä. Välikokoisiin säieproteiineihin katsotaan kuuluviksi myös lamiinit (A-C), jotka ovat tuman kuorikkorakenteen säieproteiineja. Mutaatio esim. ihon epidermiksen solujen keratiineissa voi johtaa rakkulasairauteen. Rakkulasairaudessa epidermiksen pintakerros irtoaa alla olevista kerroksista sillä tasolla, jossa muuttunut keratiini ei enää pysty vastaamaan solujen ja kudoksen mekaanisesta kestävyydestä. Välikokoiset säikeet, solu-solu-liitokset ja solu-väliaineliitokset Välikokoiset säikeet kiinnittyvät solu-solu-liitoksista desmosomeihin ja solu-väliaineliitoksista hemidesmosomiin (tyvikalvoon kiinnittyminen). Desmosomit ovat yksittäisiä läiskämäisiä soluliitoksia. Ne tarjoavat erityisen vahvaa mekaanista kestävyyttä. Desmosomeja onkin paljon kudoksissa, joissa tätä tarvitaan, esim. ihon epidermiksessä. Soluvälitilassa kadheriinien sukuun kuuluvat molekyylit liittyvät toisiinsa. Nämä solukalvon läpäisevät desmokolliini ja desmogleiini liittyvät naapurisolun vastaaviin molekyyleihin kalsium ionin välityksellä. Desmosomin rakenteeseen kuuluu solukalvon sytoplasman puolella näkyvä paksunnos, liitoslevy/plakki (attachment plaque) koostuu sille tyypillisistä proteiineista, jotka liittävät kadheriinit välikokoisiin säikeisiin, epiteeleissä sytokeratiini-säikeisiin. Desmosomit epiteelisolujen välillä keratiinisäikeet solun sisäinen kiinnittymisplakki vierekkäisten solujen solukalvo desmokolliini ja desmogleiini Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 5 p 2006 LWW
5 Hemidesmosomi liittää epiteelisolu tyvikalvoon Solun välikokoiset säikeet kiinnittyvät hemidesmosomin solun puoleiseen levyyn liitosproteiinien avulla. Solukalvon läpäisevät ja solua väliaineeseen kiinnittävät protiinit ovat integriinit ja kollageeni tyyppi XVII. Heti solukalvon alla ovat laminiini 5:n muodostamat hennot ankkuririhmat (filamentit), jotka liittyvät toisella puolella tyvikalvoon. Samaa aluetta kutsutaan tyvikalvon lamina lucidaksi. Tyvikalvoa on liittämässä alla olevaan sidekudoksen fibrilliini- ja kollageeni tyyppi VII -säikeet (ankkurisäikeet, fibrils). 5 Hemidesmosomien rakenne ja koostumus plakki levy tyvikalvo hemidesmosomi tyyppi VII kollageeni ankkurisäikeet liittävät tyvikalvon alla olevaan sidekudokseen keratiinisäikeet (tonofilamentit) BP-antigeeni 2 (180 kd) = tyyppi XVII kollageeni keratiinisäikeet (tonofilamentit) tyvikalvo BP-antigeeni 1 (230 kd) levy plakki solukalvo ankkurifilamentit (laminiini-5) Mikrotubulukset Mikrotubulukset rakentuvat tubuliiniproteiineista ( - ja -monomeerit). Nämä muodostavat dimeerejä, jotka polymerisoituvat muodostamaan mikrotubuluksia. Kasvun lähtökohdaksi mikrotubulukset tarvitsevat -tubuliinirenkaan, joita esiintyy sentrosomeissa runsaasti. Niinpä mikrotubulukset, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kasvavat sentrosomista poispäin. Mikrotubulusten kasvu on dynaamisesti epästabiilia. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kasvaminen hidastuu, niin purkautuminen alkaa. Mikrotubulukset voivat liittyä toisiinsa, välikokoisiin säikeisiin, mikrofilamentteihin ja soluorganelleihin liitosproteiinien välityksellä. Mikrotubulusten toimintoja: Mikrotubulukset organisoivat soluorganellit oikeaan järjestykseen. Tämä näkyy erityisen selvästi polarisoiduissa soluissa, jossa solun toiminnalla on tietty suunta (esim. suolen epiteelisolu tai hermosolu). Sentriolia ja sen ympärillä olevaa aluetta kutsutaan sentrosomiksi tai MTOC-nimellä. Mikrotubulusten kasvu ja MTOC Tältä sytoplasman alueelta kasvaa MTOC -tubuliinirengas mikrotubuluksia joka suuntaan. Kasvun lähtökohtina ovat alueella sijaitsevat tubuliini renkaat. Kun mirotubulus kasvaessaan osuu organellin kalvossa sopivaan (reseptori)kohtaan se kiinnittyy siihen, saa hupun/lakin ja stabiloituu (ei enää purkaudu). Jos tubulus ei osu sopivaan kohtaan sen kasvu hidastuu ja tubulus alkaa Tuma Ross et Pawlina: purkautua ja purkautuu loppuun asti (vrt. Histology. A Text oppikirjan viite kameleontin ohilaukaukseen). Mikrotubulukset muodostavat mitoosisukkulan solun jakautumisessa. (ks. tuma-luento) Värekarvojen (cilia) ja siimojen (flagella) tukirangan muodostavat geometrisen tarkasti järjestäytyneet mikrotubulukset. (ks. tark. Epiteelit) Solun sisäinen kalvorakkuloiden kuljetus tapahtuu mikrotubuluksia pitkin. Tässä liitos/moottoriproteiininä ovat kinesiini ja dyneiini (muistisääntö eräältä opiskelijalta: k=kauas; d=down town). Kierszenbaum: Histology and Cell Biology. Mosby and Atlas. 5 p 2006 LWW
6 6 Solukalvon tukiranka (kuorikko) Solukalvoa tukee sisäpuolella kalvon oma tukirankaverkosto. Se on kuvattu ensimmäiseksi ja parhaiten punasoluissa, mutta näyttää esiintyvän kaikissa soluissa. Punasoluissa verkostoa on muodostamassa spektriinit (, ). Ne kiinnittyvät solukalvon integraalisiin ja periferisiin proteiineihin ja toisaalta solukalvon alaiseen aktiini verkostoon lukuisten liitosproteiinien kautta. Spektriiniä vastaavana molekyylinä lihassoluissa on dystrofiini. Muistakin soluista on löydetty vastaavat molekyylit. Kalvotukiranka nisäkkään punasolulla adduktiini aktiini spektriinidimeeri proteiini 4.1 aktiini ankyriini proteiini 3 liitoskompleksi proteiini 4.1 glykoforiini Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell Garland Science Solunsisäisen kuljetuksen mekanismeja Solunsisäisistä kuljetuksesta paljon tutkittu malliesimerkki on hermosolujen aksonin sisällä tapahtuva solurakenteiden kuljetus. Aksonissa nk. nopea aksonikuljetus perustuu mikrotubuluksiin ja niihin liittyviin moottoriproteiineihen (kinesiini ja dyneiini). Samanlainen mekanismi toimii kalvoliikenteessä myös hermosolun soluruumiissa (sooma, perikaryon) ja laajemmin kaikissa muissakin soluissa. - Mikrotubuluksia pitkin tapahtuvaa rautatie kuljetusta täydentää mikrofilamentteja pitkin tapahtuva siirto- ja liittymäkuljetus, missä moottoriproteiinina on myosiini. Kuva esittää mikrotubulusten organisoitumista fibroblastissa ja hermosolussa. Mikrotubulusten alku (-pää) on sentrosomin alueella ja kasvavat päät (+päät) solut periferiassa. Aktiinisäikeet ovat vuorovaikutuksessa mikrotubulusten kanssa. "Moottoreina" mikrotubuluksilla toimivat kinesiini, dyneiini. Myosiini-1 on aktiinisäikeiden "moottori". Solujen liikkuminen soluviljelyolosuhteissa Solujen liikkumisen tutkiminen kudoksissa on äärimmäisen hankalaa. Sen sijaan soluviljelyolosuhteissa elävien solujen tarkkailu käy päinsä kätevästi. Liikkumisen mekanismeista saatu tieto onkin peräisin viljelmistä. Vaikka solu näyttäisi jököttävän liikkumatta paikallaan viljelmässä, se reunat kuitenkin tunnustelevat jatkuvasti välitöntä ympäristöään työntämällä pieniä piikkimäisiä ulokkeita (filopodia) ja vetämällä niitä takaisin. Jos solu saa yllykkeen liikkumiseen (kemotaktinen aine tms.) se työntää rintaman pikku-ulokkeita liikesuuntaan ja niiden perässä leviää osa solulimasta ohueksi levyjalaksi, lamellipodium.
7 7 Liiketapahtumissa toimivat aktiinimikrofilamentit. Filamentit polymerisoituvat filopodioissa työntäen solukalvoa piikiksi polymerisaation suuntaan. Levyjalan puolella liike perustuu aktiiniverkoston kasvamiseen. Levyjalka ja verkosto seuraa filopodioiden perässä. Samalla kun filamentit ja verkosto kasvavat etenemissuuntaan ne purkautuvat miinuspäästä; G-aktiinia kierrätetään (= tredmilling). Solun yksi reuna siis etenee ensin ulokkeina, sitten levynä. Kuva Albertsista Ei solu tällä vielä kykene liikkumaan - se tarvitsee otteen alustasta (muuten se on like a penguin's butt on slick ice ). Solu tarttuu filopodioiden kohdalla alustaansa (kudoksessa soluväliaineeseen) tarttumispisteillä (focal adhesion). Niissä solukalvon integriinit tunnistavat spesifiset soluväliainerakenteet ja kiinnittyvät niihin. Sytoplasman puolelta näihin integriineihin kiinnittyy mikrofilamenttiverkosto, joka jatkuu nk. stressisäikeinä muualle soluruumiiseen. Nämä säikeet käyttävät myosiinia mootorinaan ja pystyvät vetämään soluruumista etenevän levyjalan perässä. Kun solu etenee ja muodostaa uusia rakenteita etenemissunnassa, samanaikaisesti solun peräpäässä vanhat kiinnittymispisteet irtautuvat ja soluruumista vedetään etenemissuuntaan. Monesti kiinnittymiskohta on niin vahvasti kiinni soluväliaineessa, että solukalvon ympäröimä pala solua kuroutuu irti ja jää jälkeen. Eteneminen perustuu siis pääosin mikrofilamenttien toimintaan. Etenemistapahtuma myös elimistössä in vivo on todennäköisesti hyvin samankaltainen. Haavan paranemisprosessissa haavaan reunan toisiinsa kiinnittyneet epiteelisolut liikkuvat hyvin samankaltaisella mekanismilla. Epiteelisolujen liikkuessa etenevien solujen takana olevat solut stabiloivat vähitellen paikallaan oloaan muodostamalla hemidesmosomeja, jos tyvikalvo on säilynyt eheänä.
Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Kuvassa punaiset ovat aktiinisäikeitä LT Minna Takkusen väitöskirjan kansikuva. Luku 1 SOLUN TUKIRANKA
LisätiedotSOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN
Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x
LisätiedotSolun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.
Solun tukiranka Chapter 16 Mikrotubulukset vihreällä Aktiinifilamentteja punaisella Tuman DNA sinisellä Figure 16-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen
LisätiedotAktiini. Solun tukiranka. Tukiranka 1. Tukiranka 2
Aktiini Solun tukiranka runsaasti solun sisällä 1-5 % kaikista proteiineista Ihmisellä 6 aktiinigeeniä Geenien tuotteet: -4 α-aktiinia - β- ja γ-aktiini poikkeavat vain muutaman aminohapon verran Tukiranka
LisätiedotEPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN
Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön
LisätiedotThe Plant Cell / Sytoskeleton
The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotEpiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e.
Epiteeli ja iho erottaa, estää ja torjuu - erittää, aistii ja uusiutuu. / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä Epiteelikudokset kuuluvat side-,
LisätiedotItseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen
1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat
LisätiedotPOLTTOPISTE- TEHTÄVÄT
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin
LisätiedotSOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT
71 B SOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT 72 B1 Tuma miten aitotumallinen säilyttää ja käsittelee informaatiota Stenius, Hannele & Valli, Noora Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;
SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotSBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys
SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Luku 1 IHO Ross ja Romrell: Histology-kirja käyttää ihosta hämäävästi nimitystä integumentary system eikä skin plus appendices.
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotLIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LIHASKUDOS HEIKKI HERVONEN Luurankolihasta. University of Kansas Medical center -verkkosivuilta imuroitu kuva Luku 1 LIHASKUDOS Monet
LisätiedotTuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso
Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä: Tuman kuvasi ensimmäisenä Franz Bauer v. 1804 ja myöhemmin Robert Brown 1831.
LisätiedotSolukalvon erilaistumat. Solukalvon erilaistumat ja solujen kiinnittyminen toisiinsa (Chapter 19 Alberts et al.) Ohutsuoli. Ohutsuolen mikrovillukset
Solukalvon erilaistumat Solukalvon erilaistumat ja solujen kiinnittyminen toisiinsa (Chapter 19 Alberts et al.) Mikrovillukset sormimaisia solumembraanin pullistumia nukkalisäkkeen (villus) pinnalla 600-800
LisätiedotJonne Seppälä. Lectio praecursoria
Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus
LisätiedotMikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.
Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotSolutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012
Kirsi Sainio 2012 Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n. 3,5 miljardia vuotta sitten, kun solujen peruskomponentit
LisätiedotBiokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi
Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen
LisätiedotSolubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl
Solubiologia eläintiede Solun kemia I - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl - Atomien väliset vahvat kemialliset sidokset syntyvät, kun atomit luovuttavat, ottavat tai jakavat keskenään
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotGFP-vinkuliinin funktio epiteelisoluissa
Pro gradu tutkielma GFP-vinkuliinin funktio epiteelisoluissa Kirsi-Maria Hollanti Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos 2008 Alkusanat Tämän työn kokeellinen osuus tehtiin Oulun yliopiston
LisätiedotSOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI
SOLUN JAKAUTUMINEN, SOLUSYKLI JA APOPTOOSI Veli-Pekka Lehto Patologian osasto/haartmaninstituutti/hy 24.01.2013 Omnis cellula e cellula (every cell from a cell) Remak-Virchow law R. Remak, 1852 R. Virchow,
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
LisätiedotLihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso
Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiinimyosiini-mikrofilamentteja.
LisätiedotRuora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013
1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotSolutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät
Kirsi Sainio 2013 Solutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n.
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotSIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotHenkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotPoikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3
Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotLaskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi
Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell
LisätiedotPro Gradu -tutkielma. Integriini β3:n liitetyn vihreää fluoresoivan proteiinin vaikutus solujen tarttumiseen. Henna Puromäki
Pro Gradu -tutkielma Integriini β3:n liitetyn vihreää fluoresoivan proteiinin vaikutus solujen tarttumiseen Henna Puromäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteen laitos Solubiologia 2.7.2009 Alkusanat
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotFilamiini A:n ja taliinin sitoutuminen β7- ja β1aintegriinien
Filamiini A:n ja taliinin sitoutuminen β7- ja β1aintegriinien sytoplasmisiin domeeneihin Pro gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Molekyylibiologia 29.8.2006 Kimmo Isoniemi
LisätiedotHistokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,
LisätiedotGametogeneesi eli sukusolujen syntyminen
eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus
LisätiedotII. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko
1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään
LisätiedotNaisen genitaalien histologiaa
Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu
Lisätiedotlisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon
Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:
LisätiedotHistologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia
Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed,
LisätiedotBlastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)
Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala
LisätiedotENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)
ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN PERUSTEET
Susanna Korhonen & Tiina Matero SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET Verkko-opiskelumateriaali Moodleen bioanalytiikan opiskelijoille SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET Verkko-opiskelumateriaali Moodleen bioanalytiikan opiskelijoille
LisätiedotSOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015
SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten
LisätiedotLataa Elävä solu - Pentti Tapana. Lataa
Lataa Elävä solu - Pentti Tapana Lataa Kirjailija: Pentti Tapana ISBN: 9789524951548 Sivumäärä: 318 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.74 Mb Elävä solu vie lukijansa solun mikroskooppiseen maailmaan ja
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotEndosomi. Fagosytoosi
135 Fagosytoosi Fagosytoosi on sekin endosytoosia. Siinä soluu otettavat aineet ovat kiinteitä kappaleita. Alemmilla eliöillä fagosytoosi toimii ravinnonotto menetelmänä, mutta kehittyneemmillä eliöillä
LisätiedotBioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto BioMediTech Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe 30.5.2016 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 30 1. a) Alla oleva DNA-jakso on proteiinin N-terminaalista päätä
Lisätiedotepiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:
-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY
Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen
LisätiedotSytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotBiopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.
Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotSolujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014
Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
LisätiedotHermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén
Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotGenomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA
Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen
LisätiedotBiotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017
Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017 Maarit Kortesoja Farmaseuttisten biotieteiden osasto 23.8.2017 1 Opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija Osaa kuvata entsyymien rakenteen
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotBIOLOGIAN KYSYMYKSET
BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p
LisätiedotSuun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies
Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Tuula Salo Suupatologian professori Oulun yliopisto Mikroskooppinen diagnostiikka Valomikroskooppi: virtuaalinen
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotSolun rakenne, jatkoa
Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174 Solun rakenne, jatkoa Campbell & Reed: Biology, 8th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
Lisätiedot