Naisen genitaalien histologiaa
|
|
- Aino Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu Naisen sukuelinten kehitystä Paramesonefros = Müllerin tiehyt kehittyy (->munatorvi, kohtu, vaginan takaosa) primaarijuosteet surkastuvat Mies Wolffin tiehyt kehittyy Müllerin tiehyt surkastuu Sukurauhasharjanteen mesoteelista kasvavat sekundaarijuosteet ympäröivät oogonioita Tunica albuginea Leydigin solut (testosteroni) Primaarijuosteista kehittyvät siittiötiehyeet, jossa Sertolin solut ja siittiöiden alkukantasolut (-> follikkelisolut) Biology,Mosby/Elsevier
2 Munasarjan rakenne Patologia 2012 Duodecim Munasarjan rakenteita 4. Keltarauhanen (corpus luteum) 3. Kypsä (Graafin) follikkeli 1. Primordiaalifollikkelit Hilus 2. Primaarifollikkeli Mesoteeli Ydin (medulla) Kuorikerros (cortex) Valkokalvo (tunica albuginea) Biology, Mosby/Elsevier
3 Primordiaali- ja primaarifollikkeli Primordiaali follikkeli, munarakkulan esiaste Tyvikalvo Follikkeli- eli tuma granuloosasolut Primaari oosyytti Follikkelisolut ovat levymäiset HH Primaari follikkeli, munarakkulan (varhainen) alkuaste Tyvikalvo Follikkeli- eli granuloosasolut ovat kuutiomaisia tuma Primaari oosyytti Zona pellucida alkaa muodostua Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Primaari follikkeli, munarakkulan (myöhäinen) alkuaste Zona pellucida Tyvikalvo Follikkeli- eli granuloosasoluja on monta kerrosta Primaari oosyytti Strooman solut kerääntyvät follikkelin ympärille theca internaksi Sekundaari follikkeli, munarakkula Theca externa Theca interna Antrum Granuloosasolut Antrum Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas.LWW
4 Graafin follikkeli, kypsän vaiheen munarakkula Heikki Hervonen Antrum Theca interna Granuloosasolut Munasolu Cumulus oophorus Ovulaatio Verisuonia Zona pellucida Corona radiata Stigma Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Biology, Mosby/Elsevier 2007 Sekundaari oosyytti Tunica albuginea Pintaepiteeli Jos munarakkula ei kehity, se surkastuu Vain yksi, dominantti munarakkula kehittyy ovulaatioon asti. Missä vaiheessa hyvänsä. Atresia = umpeuma 4
5 Follikkelin hormonisynteesi 1 FSH 3 LH 1 Estradioli Androstendioni 2 Follikkelisolut Tyvikalvo Theca interna-solut Munasolu Follikkelisolut Theca interna-solut 2 LH Kolesteroli/LDL 1. FSH stimuloi follikkelisoluja, jotka tuottavat estradiolia (E). 2. LH stimuloi theca interna soluja, jotka erittävät androstendionia E:n synteesiin. Biology, Mosby/Elsevier LH-reseptori ilmaantuu myös follikkelisoluihin, mikä on luteinisaation edellytys. Follikkelisolujen ja munasolun vuorovaikutus Corona radiatan follikkelisolut liittyvät aukkoliitoksilla toisiinsa ja munasoluun Follikulaarisolun tuottama OMI-proteiini estää munasolun ennenaikaisen meioosin Etulohkon LH ryöpyn seurauksena munasolun MPF määrä lisääntyy ja meioosi-i etenee loppuun sekundaarinen oosyytti +polaarinen kappale Zona pellucida on munasolun tuottama Biology, Mosby/Elsevier
6 Hedelmöittyminen Solukalvot yhdistyvät -> Siittiön koko sisäosa munasolun sisään: DNA ja sentrioli säilyvät, häntäosa + mitokondriot hajotetaan. Akrosomireaktio Reseptori ZP3:lle Akrosomi Siittiö 2. Solukalvo ja ulompi akrosomikalvo yhtyvät, jolloin syntyy solun ulkopuolelle johtavia aukkoja. Akrosomin sisältö vapautuu solun ulkopuolelle. 1. Kalsiumionit vapautuvat sytosoliin Tuma 3. Akrosomin sopukan entsyymit vapautuvat vasta seuraavassa vaiheessa Distaalinen sentrioli Axonema Mitokondriot Biology, Mosby/Elsevier
7 Akrosomireaktio ja ZP:n läpäisy Akrosomireaktio Hyaluronidaasi vapautuu akrosomista ZP3:een sitoutuminen Hyaluronihappoa sisältävä soluväliaine Acrosiinin vapautuminen Solukalvot yhtyvät ZP Munasolu Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Kuorijyväsiä Munasolu Kuorijyvästen proteaasit muuttavat ZP-proteiinien rakennetta ZP läpäisemätön Siittiön sitoutuminen ZP:aan Hiilihydraattia tunnistava osa siittiön ZP3-reseptoria Siittiön pää Yksi monista ZP3:n hiilihydraattiosista ZP2-ZP3- kompleksi Zona pellucida Munasolu ZP1 Perivitelliinitila Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier
8 Siittiön sitoutuminen munasoluun Perivitelliinitila Telakoituminen CD9 Siittiön pää Integriini Fertilliini dimeeri Munasolu Solukalvojen yhdistyminen Siittiön pää Biology,Mosby/Elsevier 2007 Kalvojen fuusio Munasolu Polyspermian estyminen Siittiön ja munasolun kalvojen yhtymisen jälkeen: Munasolun solukalvo depolarisoituu (ad 1 min) Kuorijyväset eritetään, niiden sisältämät entsyymit hajottavat ZP rakennetta muut siittiöt eivät pääse kiinnittymään ja zona muuttu läpäisemättömäksi Myös munasolun pinnan reseptorit pilkotaan. Biology, Mosby/Elsevier
9 The Birth of Venus by William-Adolphe Bouguereau (1879) Keltarauhasen kehitys ja toiminta (1) Ovulaation jälkeen rakkula painuu kasaan ja granuloosasolukko (=follikkelin luteiinisolut) käpristyy poimuille. Poimujen väleihin jää theca luteiinisoluja. Tyvikalvo (3) hajoaa ja keskelle työntyy sidekudosta ja verisuonia (2). Hyytymä (2) Follikulaariset luteiinisolut tuottavat FSH:n stimuloimana progesteronia (P) ja P 2 estradiolia (E, androsendionista). E 3. Prolaktiini (kohdusta) Biology, Mosby/Elsevier kolesteroli (1) LH:n stimuloimana theca-luteiinisolut tuottavat adrostendionia (kuten ennenkin) ja lisäksi progesteronia 9
10 Keltarauhasen luteiinisolu Rasvapisaroita ser Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Keltarauhasen solujen vuorovaikutus ja yhteistyö hormonierityksessä 3 1 2b FSH 2a 3 Progesteroni Progesteroni Estradioli Androstendioni 3 LH Follikulaarinen luteiinisolu 1 LH Theca luteiinisolu Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Kolesteroli/LDL 10
11 Hormoni- ja kuukautiskierto LH Aivolisäkkeen hormonieritys Follikulaarinen vaihe FSH Ovulaatio Luteaalivaihe Estrogeenisynteesivaihe Progesteroni ja estrogeeni synteesi Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Progesteroni Luteolyysi tapahtuu ~7 vrk ovulaation jälkeen jollei alkio kiinnity O 2 Corpus albicans Jos raskaus ei käynnisty, keltarauhanen surkastuu, syntyy arpi, corpus albicans. 1. Verenkierto alenee, hapensaanti heikkenee. 3. Makrofagit tuottavat tuumorinekroositekijää (TNF ), joka käynnistää apoptoosin 2. T-lymfosyytit kertyvät paikalle ja tuottavat gammainterferonia, mikä houkuttaa makrofagit paikalle Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier
12 Munanjohdin, tuba uterina Istmus ampulla Värekarvasolut kuljettavat kohtuun päin infundibulum Fimbriat Munatorven limakalvo on voimakkaasti poimuuntunut. Toiset solut erittävät ravitsevaa nestettä. Biology, Mosby/Elsevier 2007 mm. siittiön kapasitaatio Endometriumin normaali rakenne ja kuukautiskierto Patologia 2012 Duodecim 12
13 Lamina propria tiivis Endometriumin vaihtelu kierron aikana Suoria rauhasia Lamina propriassa turvotusta Rauhaset kiemuraisia HH/MA Biology,Mosby/Elsevier 2007 Proliferaatiovaihe Endometriumin Mitooseja rauhanen Lamina propria Spiraalivaltimot Sekretorinen vaihe Glykogeenia Iskemia Endometriumin rakenne ovulaation jälkeen Decidua=endometrium raskauden aikana Toiminnallinen kerros Riippuu estrogeeni- ja progesteroni-tasoista sekä spiraalivaltimon verenkierrosta. Kerros häviää kuukautisvuodon mukana Erittävä rauhasputki Spiraalivaltimo Tyvikerros Ei tarvitse E:a tai P:a. Suora valtimo ravitsee. Myometrium Tyvikerroksen suora valtimo Biology, Mosby/Elsevier
14 Juuri ennen kuukautisia 1. Progesteronin puute: spiraalivaltimot supistelevat iskemia. 2. Spiraalivaltimo rikkoutuu verta lamina propriaan Toiminnallinen osa menetetään 3. Toiminnallinen kerros irtoaa kohdun onteloon 4. Tyvikerros jää jäljelle, koska sillä on erillinen verenkierto suorista valtimoista Tyvikerros säilyy Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier
15 Rauhasrakenne Kohdunkaula Kohdun kaulakanava (endocervix): limaa erittävä lieriöepiteeli Portio [vaginalis cervix uteri] (ectocervix): kerrostunut levyepiteeli HH/MA Kaulakanavan limaa erittävää lieriöepiteeliä Portion (ectocervix) kerrostunutta levyepiteeliä Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Kohdunkaulan muuntumisalue Lieriö- ja levyepiteelin raja, junktio Kohdun kaulakanava, endocervix: lieriöepiteeli Muuntumisalue: metaplastinen levyepiteeli Portio, ectocervix: kerrostunut levyepiteeli Muuntumisalueen metaplasia on normaalia (vaihtelee mm. iän mukana) mutta alue on altis dysplasialle Patologia 2012 Duodecim 15
16 Papilloomavirus ja kohdunkaulan limakalvon metaplasia MA2012 Junktio: kohdunkaulan/suun kohta, jossa metaplastinen levyepiteeli lieriöepiteeli vaihtuu kerrostuneeksi levyepiteeliksi transformatiovyöhyke, jossa metaplasia on fysiologista (Kuva) HPV infektio altistaa kohdunkaulan syövälle erityisesti tällä vyöhykkeellä Kohdunkaulan/-suun irtosolunäyte HH/MA Rintarauhasen kehitystä Epiteeli erittää lisäkilpirauhashormonin kaltaista proteiinia, jolle on reseptori mesenkyymisoluissa Rasvasolut indusoivat tiehyiden haarautumista Kierszenbaum: Histology and Cell Biology,Mosby/Elsevier 2007 Areola-alue Silmu Epiteelisilmu kasvaa mesenkyymiin PTH-RP Estrogeenit stimuloivat tiehyiden kehitystä Puberteetissa Progesteroni stimuloi rauhassilmujen kehitystä Estrogeenireseptori Osa epiteelisoluista muuttuu myoepiteelisoluiksi Estrogeenireseptori Raskauden lopulla Tiehyt Lohkon alveolaarikudos Luumen kehittyy Rauhasen lohkojen alveolikudos kehittyy prolaktiinin ja progesteronin sekä istukan laktogeenin ja estrogeenin vaikutuksesta 16
17 Maito/rintarauhanen Strooma koostuu side- ja rasva-kudoksesta Raskauden ja imetyksen jälkeen rauhaskudos korvautuu rasvakudoksella, mutta tiehytjärjestelmä säilyy Maitorauhanen koostuu lohkosta Sinus Maitorauhastiehyt Tubuloalveolaarinen rauhasyksikkö Erittävä lobulus, jossa haarautunut tiehyt ja useita tubuloalveolaarisia rauhasyksikköjä (=asinuksia) Biology, Mosby/Elsevier 2007 Maitorauhaskudos Lepäävä maitorauhanen Erittävä maitorauhanen Strooma Rauhastiehyissä on kuutio- tai lieriöepiteeli, ympärillä myoepiteelisoluja Rauhaskudos lisääntynyt, eritettä lumenissa 17
18 Maitorauhanen Plasmasolu Biology,Mosby/Elsevier 2007 Myoepiteelisolu Triglyseridit ja kolesteroli vapautuvat maitoon solukalvon ympärillä (apokriininen eritys) Plasmasolujen tuottama IgA kuljetetaan transsytoosilla Maitorauhassolu Proteiinit ja laktoosi eritetän merokriinisesti (eksosytoosi) Reseptori Eritysosa IgA-dimeeri Tyvikalvo Prolaktiini stimuloi maidon tuottoa Myoepiteliaalisolu Kierszenbaum: Histology and Cell Biology,Mosby/Elsevier
19 MA2012 Key concepts Development of ovary and female genital ducts Three phases of ovarian cycle (follicular, ovulatory, luteal) Changes in endometrium during the menstrual cycle How the spermatozoon maturates and penetrates into the oocyte Cervix uteri, transformation zone /junction Milk production 19
20 20
21 21
Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014
Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014 ruotsinnokset Henri Puttonen Naisen sukuelimet Naisen sukurauhanen on munasarja, ovario (äggstock). Se tuottaa (oogenesis) naispuolisia sukusoluja
LisätiedotNaishormonit, Kuukautiskierron säätely
Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden
LisätiedotGametogeneesi eli sukusolujen syntyminen
eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus
LisätiedotRaskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset
12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,
Lisätiedot2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.
2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit
LisätiedotAdrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.
Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla
LisätiedotSteroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa
Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotYksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään
Yksilönkehitys Hedelmöityksestä syntymään Tunnin sisältö Yksilönkehityksen vaiheet: hedelmöitys, solunjakautuminen, alkiovaihe, sikiövaihe Yksilönkehityksen säätely Sikiön ravinnonsaanti Monisikiöraskaus
LisätiedotMunasarja alati muuttuva elin
Kuvat kertovat Eeva-Marja Rutanen Munasarjojen tehtävänä on tuottaa hedelmöityskelpoisia munasoluja ja steroidihormoneja, jotka valmistavat kohdun limakalvon hedelmöittyneen munasolun vastaanottoon. Ellei
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotGlykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä
Katsaus Markku Seppälä, Hannu Koistinen, Riitta Koistinen, Philip CN Chiu ja William S Yeung Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Useissa eläinkokeissa on todettu hiilihydraattien osallistuvan
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
Lisätiedotlisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon
Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotKirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.
Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta
LisätiedotSBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys
SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää
LisätiedotKiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007
Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto
LisätiedotVAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU
VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji
LisätiedotHormonit. Elina Itkonen
Hormonit Elina Itkonen Yleistä hormoneista Hormoni = kemiallinen viesti- eli signaaliaine Leviää verenkierron mukana koko elimistöön, mutta vaikuttaa vain soluihin, joissa on sen reseptori Reseptorien
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
LisätiedotHedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa?
Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa? Aila Tiitinen Prof, linjajohtaja HY ja HYKS Naistenklinikka 9.3.2018 1 Hedelmällisyys Suomessa 9.3.2018 2 Suomalaiset perheet 9.3.2018
LisätiedotNuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751
Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.
LisätiedotYLEINEN KEHITYSBIOLOGIA
649 G YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 650 G1 Meioosi vähemmän on enemmän Koistinen, Netta & Jääskeläinen, Jenny Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 4.9.2009
LisätiedotOsu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta
Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Kiimantarkkailurutiinien pohjaksi tarvitaan Säännölliset tiineystarkastukset (6 vkoa, viim.2
LisätiedotPCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö
PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen
LisätiedotPLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi injektiopullo kylmäkuivattua valmistetta sisältää: Vaikuttavat
LisätiedotOngelmatamman tiineyttäminen
Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys
LisätiedotAvuksi ehkäisyn valintaan
Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen
LisätiedotSolun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens
Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens LISÄÄNTYMINEN JA YKSILÖNKEHITYS (kpl 2-3) TYTÖSTÄ NAISEKSI - POJASTA MIEHEKSI sukupuoli (xx/xy) määräytyy hedelmöityksessä sukupuolirauhaset - kehittyvät 6 vko:lla
LisätiedotTietoa murrosiästä ja muuta mukavaa
Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein
LisätiedotVoiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7
HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut
LisätiedotHormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009
Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa
LisätiedotESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas
ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas TIIVISTELMÄ Esmya -hoidon kesto on rajoitettu kolmeen kuukauteen. Varmistakaa ennen Esmya -hoidon määräämistä, ettei potilas ole raskaana eikä imetä.
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotLAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ
LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotPaula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ
Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Ylempi AMK 2011 Alkusanat Tämä opinnäytetyö on tehty Turun yliopistolla Biolääketieteen
Lisätiedotumpieritysjärjestelmä
umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen
LisätiedotII. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko
1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään
LisätiedotRECEPTAL vet 4 mikrog/ml
VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti
LisätiedotAnimal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2
Eläinten elämänkierto Gametogenesis Pätee useimmille eläimille Gameetit: siittiö (spermatozoa), munasolu (ovum) Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen 1/2 Lisääntymissyklit Usein vuodenaikoihin sidottu:
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta
PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita
LisätiedotMikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.
Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa
LisätiedotIhmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon
Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Kirsi Sainio Perimä ja kehitys 2017-2018 } Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. -2. } Sariola ym. Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, kappaleet
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotVAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA
VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA Terhi Reiskanen Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan
LisätiedotProstaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011
Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Kloprostenolin vaikutus tamman follikkelin kehitykseen, ovulaatioon ja tiinehtymiseen Juan Cuervo-Arango
LisätiedotHedelmöityksen ihme. uvat tai piirrokset h-hetkestä, hedelmöittymistapahtumasta,
Juha Kere KATSAUS Hedelmöityksen ihme Joulun ihme, Jeesuksen syntymä Pyhästä Hengestä sikiämisen jälkeen, on tapahtumana ainutkertainen, ja sitä on hyvin vaikea lähestyä biolääketieteen keinoin. Paljon
LisätiedotBlastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)
Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala
LisätiedotKiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä
Kuvat kertovat Jorma Toppari ja Ilpo Huhtaniemi Kiveksen tehtävänä on tuottaa siittiöitä ja miessukupuolihormonia eli testosteronia. iittiöitten tuotanto eli spermatogeneesi tapahtuu siementiehyissä. e
LisätiedotEPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN
Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön
LisätiedotProgesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla
Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka Taustaa Maitotilojen
LisätiedotEhkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /
Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan
LisätiedotKOSKETTAVA LAPSETTOMUUS
Marjo Tuulikki Sivonen KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Kirjallisuuskatsaus lapsettomuudesta ja sen hoidosta Sosiaali- ja terveysala 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön
LisätiedotKoiran lisääntyminen ja sen ongelmat. Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto
Koiran lisääntyminen ja sen ongelmat Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto Kiimakontrollista Ensikertalaiset, astuminen ei onnistu Iäkäs uros, uroksen saatavuus Astutusten määrä Keinosiemennys Tyhjäksi
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotOPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN
Korhonen Veera Minkkinen Reeta OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Opinnäytetyö Hoitotyö Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Veera Korhonen
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotImmunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto
Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen
LisätiedotAsiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni)
Asiaa ehkäisystä Gynekologian alueellinen koulutuspäivä 27.10.2017 Sonja Eronen Hormonaalinen ehkäisy Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Pilleri, laastari ja rengas Progestiiniehkäisy Pilleri,
LisätiedotMiten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013
Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa
LisätiedotVoiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7
HEDELMÄLLISYYS SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotVerenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus
Verenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus Jenni Marttila Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kotieläinten lisääntymistiede Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen
LisätiedotAnti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena
Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku
LisätiedotIhmisen biologian selkokielisanasto
Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.
LisätiedotKLIINISEN SYTOLOGIAN OPPIMATERIAALI BIOANALYYTIKKO- OPISKELIJOILLE
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Kliininen patologia 2018 Veera Humalajärvi KLIINISEN SYTOLOGIAN OPPIMATERIAALI BIOANALYYTIKKO- OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu
LisätiedotMinttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus
Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 1 Fysiologiaa Fysiologiaa Proliferaatiovaiheessa endometrium paksuuntuu Sekreetiovaiheessa progesteroni saa endometriumin
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotAbdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el
Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma
LisätiedotIhmisen kaksikerroksinen alkiolevy
Trofoblastien muodostamaa kerrosta kutsutaan myös trofektodermiksi Trofoblastit erilaistuvat sytotrofoblasteiksi ja synsytiotrofoblasteiksi Synsytiotrofoblastit muodostavat synsytiumin Synsytium koostuu
LisätiedotRUUANSULATUS. Enni Kaltiainen
RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg
LisätiedotFREEMARTIN SUKUPUOLEN KEHITTYMISEN TUTKIMUSMALLINA
Eläinlääketieteen lisensiaattitutkielma Anne Koponen FREEMARTIN SUKUPUOLEN KEHITTYMISEN TUTKIMUSMALLINA Anti-Müllerin hormonin ja testosteronin erityksen tutkiminen immunohistokemiallisin menetelmin ELK
LisätiedotIhmisen endokriiniset rauhaset
Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotMURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU
VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Marika Anni Maarit Hassinen, Sari Annika Kauppinen MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU Sosiaali- ja terveysala 2009 1 ALKUSANAT Toteutimme tämän opinnäytetyön Vaasan
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Nauta (hieho, lehmä), hevonen (tamma), sika (ensikko) ja kani (naaras).
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Receptal vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti
LisätiedotEmättimen kautta tehtävä kaikututkimus on
Lapsettomuus Kaikututkimus lapsettomuuden diagnostiikassa Helena Tinkanen Emättimen kautta tehtävä kaikututkimus on välttämätön lapsettomuuspotilaan tutkimuksessa ja hoidon seurannassa. Sen avulla voidaan
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotGonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat
43. Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat Ihmisen lisääntymistoimintojen endokrinologinen säätely tapahtuu kolmella
LisätiedotEmojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy
Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto
LisätiedotKäyttäjän opas 1 mirena_kayttajanopas_fin_2018.indd 1 25/09/
Käyttäjän opas 1 SISÄLTÖ Onneksi olkoon! Olet yhdessä lääkärisi tai hoitajasi kanssa valinnut sinulle Mirena-kierukan raskauden ehkäisyyn. Toivotamme sinulle onnellista ja tyydyttävää seksielämää ilman
LisätiedotKoulutusohjelman yhteenveto
SUOMEN KOLPOSKOPIAYHDISTYKSEN (SKY) MYÖNTÄMÄ KOLPOSKOPIASERTIFIKAATTI (SKYKS) Koulutusohjelman yhteenveto Miksi tarvitaan kolposkopian koulutusohjelmaa ja sertifikaattia? Koulutusohjelma on tehty varmistamaan
LisätiedotRR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA
Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.
LisätiedotNaispotilaan androgeenimääritykset kliinikon kannalta
Naispotilaan androgeenimääritykset kliinikon kannalta L Morin-Papunen Synnytys- ja naistentautien klinikka, OYS Labquality-päivät Helsinki 4.- 6.2.2009 Androgeenien eritys ja säätely naisella Androgeenituotanto
LisätiedotKOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS
KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS SIDONNAISUUDET GKS hallituksen jäsen Luentopalkkio/Terveystalo ESITYKSEN SISÄLTÖ Polyypit Merkitys fertiliteetin
LisätiedotKOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEN SEKSUAALISUUTEEN
KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Ada Anttonen Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja
ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja
LisätiedotLIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ
Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT
Lisätiedot