Fysiologia Syksy 2015

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fysiologia Syksy 2015"

Transkriptio

1 Fysiologia Syksy 2015

2 Anatomia - oppi elimistön rakenteesta Fysiologia - oppi elimistön toiminnasta

3 Käsitteet ja ajattelutapa Mieti miten voit (mahdollisesti) hyödyntää oppimaasi

4 Fysiologian lähitieteet Anatomia Fysiikka Kemia Matematiikka Biologiassa evoluutioteoria

5 Fysiologian ymmärryksen rakentuminen Toiminnan ja rakenteen organisaatiotasot ja vuorovaikutukset Toiminnan ja rakenteen yhteys Miten, millä mekanismilla? Mikä rakenne selittää toiminnan? Mitä toimintoja rakenne voi synnyttää? Käsitteellinen tutkimus, kokeellinen tutkimus

6 Keskeiset käsitteet Rakenne-toiminta vuorovaikutukset Homeostaasi - sisäisen ympäristö, ulkoinen ympäristö - sisäisen ympäristön dynaamista vakioisuutta tai tasapainoa säädetään

7

8

9 Fysiologiset prosessit Metabolia Reagointi, (solu: ärtyvyys) Liikkuminen Kasvu Erilaistuminen Lisääntyminen

10 Fysiologiset järjestelmät Iho ja ihoon liittyvät rakenteet Lihaksisto Endokriininen järjestelmä Lymfaattinen ja immuunijärjestelmä Luusto Hermosto

11 Sydän- ja verenkierto Hengitys Ruuansulatus Virtsaneritys Lisääntyminen

12 Anatomia mikroskoopinen, makroskooppinen Anatomimen termistö kraniaalinen kaudaalinen superiorinen inferiorinen anteriorinen posteriorinen ventraalinen

13 dorsaalinen mediaalinen lateraalinen Raajat proksimaalinen, sentraalinen distaalinen, perifeerinen palmaarinen, dorsaalinen plantaarinen, dorsaalinen

14 Liikkeet adduktio abduktio fleksio ekstensio rotaatio sirkumduktio

15 - kudos muodostuu, kun rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisia soluja on rinnakkain / päällekkäin - solujen lisäksi kudoksessa on myös soluväliainetta - histologia = kudosoppi KUDOKSET - päätyypit: * epiteelikudos ( =pintakudos) * tukikudos: side-, rusto-, luu- ja rasvakudos * lihaskudos * hermokudos * veri (soluväliaine nestemäistä) * imuneste (soluväliaine nestemäistä)

16 EPITEELIKUDOS vapailla pinnoilla (iho, limakalvot), rauhasissa, aistinepiteelinä epiteeli kiinnittyy alla olevaan kudokseen aina tyvikalvon (basal lamina = basement membrane) avulla epiteelit luokitellaan toimintansa perusteella: * peittoepiteeli (esim. iho - suoja) * imeytymisepiteeli (suolen sisäseinämä ravintoaineiden imeytys) * rauhasepiteeli (esim. hikirauhanen - hien eritys) * aistinepiteeli (silmän verkkokalvon solut - reagoivat valoon)

17 EPITEELIT: SUOMI/ENGLANTI yhdenkertainen levyepiteeli yhdenkertainen kuutioepit. yhdenkertainen lieriöepit. monirivinen epit. kerrostunut levyepit. kerrostunut kuutiepit. kerrostunut lieriöepit. välimuottoinen epit. simple squamosus epithelium simple cuboidal e. simple columnar e. pseudostratified columnar e. stratified squamosus e. stratified cuboidal e. stratified columnar e. transitional e.

18

19 epiteelit luokitellaan rakenteensa perusteella: * yhdenkertaiset (vain yksi solukerros) - levyepiteeli (esim. hiussuonen seinämä - aineiden diffuusiomatka lyhyt) - kuutioepiteeli (esim. rauhasissa ja niiden tiehyissä - eritys) - lieriöepiteeli (esim. ohutsuolen limakalvolla mikrovilluspeitteisenä - ravintoaineiden imeytyminen) - monirivinen värekarvaepiteeli (esim. hengitystiet - puhdistus)

20 * kerrostuneet (monta solukerrosta) - kun tarvitaan suurta kulutuskestävyyttä - esim. ihon orvaskesi on kerrostunutta levyepiteeliä * välimuotoinen epiteeli - virtsateissä ja virtsarakossa - sekä yhdenkertaisen että kerrostuneen epiteelin ominaisuuksia

21 YHDENKERTAINEN LEVYEPITEELI - veri- ja lymfasuonten sisäpinta (endoteeli), pienet tiehyet, alveolit, munuaistiehyen Henlen linko, kehononteloiden sisäpinta (mesoteeli), tärykalvon sisäpinta - yhdessä kerroksessa usein kahdeksankulmaisia soluja, tumat kohoumina keskellä - diffuusio, filtraatio, niukka suoja hankausta vastaan, sekretaatio (eritys), absorptio (imeytys)

22 YHDENKERTAINEN KUUTIOEPITEELI - rauhasissa ja niiden tiehyissä, pienimmissä keuhkoputkien haaroissa, munuaistiehyissä, aivojen suonipunoksissa, munasarjojen pinnalla - yksi kerros kuutiomaisia soluja; joissakin on värekarvoja (keuhkoputkissa) tai mikrovilluksia (munuaistiehyissä) - värekarvalliset solut kuljettavat limaa ja siihen tarttuneita partikkeleja keuhkoputkissa - imeytyminen ja eritys munuaistiehyissä - eritys rauhasissa Munuaistiehyt

23 YHDENKERTAINEN LIERIÖEPITEELI - rauhaset ja tietyt tiehyet, bronkiolit, korvatorvi, kohtu, munatorvet, mahalaukku, suolet, sappirakko, sappitiehyt, aivokammiot - korkeita kapeita soluja; joissakin värekarvoja (bronkiolit, korvatorvet, munatorvet, kohtu), joissakin mikrovilluksia (ohutsuoli) - hiukkasten ja liman kuljetus keuhkoputkissa, munasolun kuljetus munatorvessa - eritys rauhasissa, mahassa ja suolessa - imeytyminen suolessa Ohutsuolen mikrovilluspeitteinen lieriöepiteeli

24 MONIRIVINEN LIERIÖEPITEELI - kurkunpää, nenäontelo, nenäontelon sivuontelot, nielu, korvatorvi, henkitorvi, pääkeuhkoputket - yksi solukerros, osa soluista ulottuu vapaalle pinnalle, osa ei --> tumat näissä soluissa ovat eri korkeudella --> kerrostuneisuus - solut useimmiten värekarvallisia paitsi limaa tuottavat Gobletin solut - liman ja limaan tarttuneiden partikkelien kuljetus Henkitorven epiteeliä, G = Gobletin solu

25 VÄLIMUOTOINEN EPITEELI - virtsarakko, virtsanjohtimet, virtsaputken yläosa - kerrostuneet solut ovat venymättöminä kuutiomaisia, venytyksessä levymäisiä - muodostaa läpäisyesteen ja estävät virtsan syövyttävän vaikutuksen - sopeutuu nestetilavuuden muutoksiin rakossa ja virtsateissä

26 KERROSTUNUT LEVYEPITEELI - kostea: suu, nielu, kurkunpää,ruokatorvi, peräaukko, emätin virtsaputken alaosa, silmän linssi; keratinisoitunut: iho - useita kerroksia soluja, jotka syvällä kuutiomaisia kohti pintaa tultaessa levymäisiä - keratinisoituneet solut ovat kuolleita ja soluliman paikalla on keratiinia - suoja kulutusta ja infektioita vastaan Ihon keratinisoitunut epiteeli Kohdunkaulan kostea epiteeli

27

28 KERROSTUNUT KUUTIOEPITEELI - hikirauhasten tiehyet, munarakkulan solut - monessa kerroksessa kuutiomaisia epiteelisoluja - eritys, imeytyminen, suoja infektioita vastaan Munasolu munarakkulassa

29 KERROSTUNUT LIERIÖEPITEELI - maitorauhasen tiehyet, kurkunpää, osa miehen virtsaputkesta - monessa kerroksessa lieriömäisiä soluja; kurkunpäässä värekarvallisia - suoja ja eritys

30 TUKIKUDOS - tukirakenteita elimille - side-, rusto-, luu- ja rasvakudos - solut tuottavat soluväliaineeseen eri määriä valkuaisainesäikeitä: kollageeni- eli liimasäikeitä, elastisia kimmosäikeitä sekä verkkosäikeitä - kollageenisäikeet antavat vetolujuutta, ovat taipuisia, mutta eivät veny kuminauhamaisesti (esim. jänteet, nivelsiteet) - elastiset säikeet antavat kuminauhamaisen venymisensä ansiosta joustavuutta (esim. verisuonten seinämät) - iän myötä elastisten säikeiden määrä vähenee, kollageenisäikeet jäykistyvät --> kudosten kimmoisuus vähenee

31 SIDEKUDOS - fibroblasti = epäkypsä sidekudossolu, fibrosyytti = kypsä sidekudossolu - paranee yleensä hyvin 1) Löyhä sidekudos - tilkitsee elinten välejä - muodostaa arpikudoksen - ihonalaiskudoksessa

32 2) Tiivis sidekudos - soluväliaineessa runsaasti kestäviä ja vetolujia kollageenisäikeitä a) tiivis säännöllinen sidekudos muodostaa nivelsiteet ja jänteet, joissa kollageenisäikeet ovat samansuuntaisesti aiheuttaen erinomaisen vetolujuuden säikeiden kulkusuuntaan b) tiivis epäsäännöllinen sidekudos muodostaa kalvot (faskiat) elinten ympärille ja ihon verinahan (kollageenisäikeet risteilevät, jolloin kalvon vetolujuus hyvä eri suuntiin)

33 Löyhä sidekudos SIDEKUDOSTYYPIT Löyhä sidekudos fibrosyytti kimmosäie kollageenisäie plasmasolu Tiivis säännöllinen sidekudos Tiivis epäsäännöllinen sidekudos kollageenisäikeitä fibrosyytti

34 LUUKUDOS - sikiökaudella syntyy luurangon esiaste hyaliinirustosta (suurin osa luista) tai sidekudoksesta (osa kallon luista), joka kehityksen ja kasvun edetessä korvautuu luulla - myös pituuskasvu tapahtuu rustoisista kasvulevyistä, joiden luutuessa hormonaalisista syistä kasvu loppuu - vaikka luiden kasvu loppuu, niiden aineenvaihdunta jatkuu vilkkaana: luun muodostuminen ja hajoaminen jatkuvat normaalisti tasapainoisesti koko elämän ajan, koska osteoblastit (uudet luusolut) ja osteosyytit (kypsät luu-solut) tuottavat uutta luuta samaan tahtiin kuin osteoklastit hajottavat vanhaa luuta pois

35

36

37 - n. 70% luukudoksen kuivapainosta on epäorgaanisia suoloja, pääasiassa kalsiumfosfaattia --> luun puristuslujuus - orgaanisesta osasta suurin osa muodostuu soluväliaineen kalsiumfosfaatissa risteilevistä kollageenisäikeistä --> luun vetolujuus - luiden pintakerros on tiivistä luuta, jossa luusolut asettuvat samankeskisiksi kehiksi verisuonikanavan (Haversin kanavan) ympärille --> näin syntynyt luusolulieriö = osteoni - luiden sisäosa on hohkaluuta (luuhohkaa),joka muodostuu luupalkeista (trabecula) ja niiden välisistä onteloista

38 - hohkaluun ansiosta luut pysyvät kohtuullisen keveinä, mutta siitä huolimatta lujina (koska luupalkit suuntautuvat niihin kohdistuvan kuormituksen mukaisesti) - hohkaluu ympäröi luuydinonteloa, jossa sijaitsee verisoluja tuottava luuydin - luuta peittää sidekudoksinen kalvo (periosteum), jossa on verisuonia ja hermoja ja josta luunmurtumien paraneminen alkaa TIIVIIN LUUN OSTEONI: luumatrix osteosyytti haarakkeineen Haversin kanava

39 - luukudoksen tehtävät: * tukiranka * suoja * vipuvarsijärjestelmä * kivennäisainevarasto - luukudoksen kovuutta ylläpitävät: * riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin määrä ravinnossa * liikunta (lisää luuston verenkiertoa, jolloin kudoksen ravinnon ja täten myös kalsiumin saanti tehostuu)

40 RUSTOKUDOS - kovempaa kuin sidekudos, pehmeämpää ja joustavampaa kuin luu - rustokudoksessa ei ole verisuonitusta, vaan se saa ravintonsa ympäröivistä kudoksista --> ruston paranemiskyky on alhainen - lasi- eli hyaliinirusto muodostaa liukkaat ja kitkattomat nivelpinnat luiden päihin

41 - runsaasti kollageenisäikeita sisältävä syy- eli säierusto muodostaa kestävät ja joustavat selkärangan välilevyt ja muiden nivelten nivellevyt (esim. polven nivelkierukat)

42 - runsaasti elastisia säikeitä sisältävä kimmorusto muodostaa nenän ja korvalehden kimmoisan osan

43 RASVAKUDOS - 85 % rasvaa, loput vettä ja proteiineja - toisin kuin muissa tukikudoksissa, rasvakudoksessa on niukasti soluväliainetta: rasva varastoituu siis solujen sisään, ei soluväliaineeseen - pallomaisille rasvasoluille antavat tukea ohuet verkkosäikeet - energiavarasto --> vararavinto - ihonalainen rasvakerros toimii lämpöeristeenä - ympäröi herkkiä sisäelimiä suojaten niitä töytäisyiltä (esim. munuaiset)

44 - valkea rasvakudos = tavallinen rasva, ruskeaa rasvakudosta on imeväisikäisillä ja myös kylmäaltistetuilla aikuisilla etenkin lapaluiden seudulla ja kaulan suurten verisuonten ympärillä (--> tuottaa tehokkaasti lämpöä) VALKEA RASVA: rasvasolu eli veri- rasvaadiposyytti suonia pisara ja sen tuma rasvasolu eli veri- rasvaadiposyytti suonia pisara ja sen tuma = C = N

45 LIHASKUDOS - erityisominaisuutena solujen sisällä oleviin valkuaisainesäikeisiin perustuva supistumiskyky a) Poikkijuovainen lihaskudos - muodostaa luustolihakset - tahdonalaista b) Sileä lihaskudos - muodostaa sisäelinten lihasseinämät (esim. suolet, valtimot, kohtu) - ei tahdonalaista c) Sydänlihaskudos - vain sydämessä - mahdollistaa supistuksen leviämisen lihassolusta toiseen ilman, että solujen väliset rajat estäisivät - ei tahdonalaista

46 POIKKIJUOVAINEN LIHASKUDOS histologiaa supistusmekanismi lihasvoima

47 Poikkijuovaisen lihaksen rakenne lihaksissa on lihassoluja, sidekudosta, verisuonia ja hermoja lihasolut eli lihassyyt ovat monitumaisia ohuen sidekudoskalvon, endomysiumin, ympäröimiä jättisoluja lihassyiden uusiutuminen syntymän jälkeen rajallista lihaksen kasvu hypertrofista; solut kasvavat kokoa, mutta niiden lukumäärä pysyy samana

48 lihassyyt muodostavat sidekudoskalvon, perimysiumin, ympäröimiä lihassyykimppuja lihassyykimput muodostavat lihaksen, jota verhoaa paksu tiivistä sidekudosta oleva peitinkalvo, epimysium eli fascia kaikista lihaksen sidekudosrakenteista porautuu kollageenisäikeitä vahvana kimppuna luuhun; näin muodostuu lihaksen luuhun kiinnittävä jänne, tendo lihaksen verisuonet ja hermot kulkevat lihaksen sisäisissä sidekudosrakenteissa

49 endomysium perimysium epimysium = fascia tendo, jonka kollageenisäigeet porautuvat luuhun

50 - osa lihassolua, jossa poikkijuovat saatu värjäyksellä näkyviin - poikkijuovat johtuvat säännöllisesti vuorottelevista aktiini- ja myosiinifilamenteista, jotka solun supistuessa liukuvat toistensa lomiin - aktiini- ja myosiinifilamentit ovat proteiineja, jotka muodostavat pitkät, lihassolun päästä päähän ulottuvat myofibrillit - myofibrillejä ympäröi solun sisällä sarkoplasmakalvosto, joka on rakenteeltaan samanlainen kuin solua verhoava solukalvo, sarkolemma - sarkolemmasta lähtee solun sisään putkimaisia painumia, T-putkia, jotka jatkuvat sarkoplasmakalvostoa pitkin tietyille kohdille myofibrillien pinnoille - T-putkien kautta sarkolemman depolarisaatio leviää lihassolun sisään, mikä on edellytys myofibrillien supistukselle - fibrillien väleissä on runsaasti energian tuottoon tarvittavia mitokondrioita

51 -Sarkomeeri = kahden Z-levyn välinen alue, joka on lihassolun supistuva yksikkö Aktiini- ja myosiinifilamentit ovat proteiineja, jotka muodostavat pitkät, lihassolun päästä päähän ulottuvat myofibrillit - myofibrillejä ympäröi solun sisällä sarkoplasmakalvosto, joka on rakenteeltaan samanlainen sarkomeeri kuin solua verhoava solukalvo, sarkolemma - sarkolemmasta lähtee solun sisään putkimaisia painumia, T- putkia, jotka jatkuvat sarkoplasmakalvostoa pitkin tietyille kohdille myofibrillien pinnoille - T-putkien kautta sarkolemman depolarisaatio leviää lihassolun sisään, mikä on edellytys myofibrillien supistukselle H-vyöhyke M-levy

52 - fibrillien väleissä on runsaasti energian tuottoon tarvittavia mitokondrioita ja tumat ovat sarkolemman alla

53 - G = glykogeenijyväsiä - Mi = mitokondrio - S = sarkoplasmakalvostoa

54 - lihassupistuksessa aktiini- ja myosiinifilamentit eivät lyhene, vaan liukuvat toistensa lomiin siten, että sarkomeerit lyhenevät

55 - ohuet aktiinifilamentit rakentuvat pääasiassa pyöreiden aktiinimolekyylien muodostamasta kaksoisketjusta - myosiinifilamentit koostuvat golfmailan muotoisesta molekyylistä: varresta ja nupista (väkäsestä) - myosiiniväkäset kiinnittyvät aktiinimolekyyleihin ja taipuvat, jolloin aktiinifilamentit liukuvat vastakkaisista suunnista toisiaan kohti myosiinifilamentit liukuvat syvemmälle aktiinifilamenttien väleihin

56 - toistuva poikkisiltojen muodostuminen myosiini- ja aktiinifilamenttien välille johtaa lihaksen supistumiseen - kun ATP-molekyyli sitoutuu myosiiniväkäseen, poikkisillan sidos aukeaa (1) - ATP:n pilkkoutuminen suoristaa myosiiniväkäsen (2) - suoristunut väkänen kiinnittyy aktiiniin (3) - väkänen taipuu, aktiini liukuu ja ADP ja fosfaatti irtoavat myosiiniväkäsestä

57 - hermoimpulssin saapuminen lihassolun solukalvolle käynnistää depolarisaation, mikä aloittaa poikkisiltojen muodostuksen filamenttien välille - toistuva poikkisiltojen muodostuminen myosiini- ja aktiinifilamenttien välille johtaa lihaksen supistumiseen - kun ATP-molekyyli sitoutuu myosiiniväkäseen, poikkisillan sidos aukeaa (1) - ATP:n pilkkoutuminen suoristaa myosiiniväkäsen (2) - suoristunut väkänen kiinnittyy aktiiniin (3) - väkänen taipuu, aktiini liukuu ja ADP ja fosfaatti irtoavat myosiiniväkäsestä - poikkisiltojen muodostumiseen tarvitaan ATP:n lisäksi myös kalsiumioneja

58 KALSIUMIONIEN MERKITYS SARKOMEERIN LYHENEMISESSÄ - aktiopotentiaalin (depolarisaation) leviäminen sarkolemmasta T-putkien kautta sarkoplasmakalvostoon aiheuttaa kalvostossa kiinni olevien Ca 2+ -ionien vapautumisen sarkoplasmaan - kalsiumionit sitoutuvat aktiinifilamentteihin siten, että myosiinin kiinnittyminen aktiiniin tulee mahdolliseksi

59

60

61 SUPISTUSVOIMA JA LIHASSYYN PITUUS - lihasyyn supistusvoima on suurin ns. lepopituudessa, jolloin aktiini- ja myosiinifilamenttien keskinäisten poikkisiltojen määrä on maksimissaan - jos lihassyy on venynyt, vain osa myosiiniväkäsistä pääsee tarttumaan aktiiniin - jos lihassyy on lepopituuttaan lyhyempi, aktiinifilamenttien päät ovat osittain limittäin, mikä estää keskimmäisten myosiiniväkästen tarttumisen aktiiniin

62 TETANINEN LIHASSUPISTUS - tiheästi toisiaan seuraavat aktiopotentiaalit johtavat lihassolun yhtäjaksoiseen supistumiseen = tetanisaatio - tämä on mahdollista, koska aktiopotentiaali kestää vain 1-2 ms ja sitä seuraava supistus kymmeniä millisekunteja - näin edellinen supistus ei ole vielä loppunut, kun seuraava alkaa - tetanisaatio on epätäydellinen, jos impulssitiheys on pieni ja täydellinen, jos impulssitiheys on niin suuri, että solut supistuvat tasaisella voimalla

63 MOTORINEN YKSIKKÖ - yksi liikehermosolu hermottaa useita lihassyitä - pienessä motorisessa yksikössä on vain muutamia lihassyitä ja ne mahdollistavat tarkat, täsmälliset liikkeet - isoissa motorisissa yksiköissä saattaa olla yli tuhat lihassyytä - lihaksen supistusasteen määrää se, kuinka monta motorista yksikköä on toiminnassa - maksimaalinen supistus saadaan aikaan, kun kaikki motoriset yksiköt toimivat samanaikaisesti

64 Aksoni

65 HERMO-LIHASLIITOKSEN TOIMINTA

66 LIHASSOLUN ENERGIATALOUDESTA - lihassolu saa verenkierrosta energian lähteeksi glukoosia ja rasvahappoja - lihassolulla on myös oma pieni glykogeenivarastonsa - lihaksen väsyminen lyhytaikaisessa voimakkaassa lihastyössä johtuu lähinnä siitä, että ATP-tuotanto perustuu tällöin suurimmaksi osaksi hapen puutteen takia glykolyysiin, jossa syntyy sarkoplasman ph:ta alentavaa maitohappoa - pitkäaikaisemmassa keskiraskaassa lihastyössä väsymyksen taustalla saattaa olla kalsiumin vähäisempi irtoaminen sarkoplasmakalvostosta; tällöin maitohapon muodostuminen ei ole ongelmana, koska happi riittää glukoosin polttoon oksidatiivisella fosforylaatiolla, josta loputuotteena syntyy vettä ja hiilidioksidia - myös psyykkisillä tekijöillä (motivaatio) on merkitystä lihasväsymyksessä

67 LIHASTYÖTAVAT VASTUKSEN ELI KUORMAN SUHTEEN 1. DYNAAMINEN ELI ISOTONINEN LIHASTYÖ Konsentrinen: Lihas jännittyy, voittaa vastuksen, pystyy liikuttamaan kyseessä olevaa vartalon/raajan osaa, lihas lyhenee. Eksentrinen: Vastus ylittää lihaksen voiman, lihas venyy ja jännittyy samanaikaisesti. 2. STAATTINEN ELI ISOMETRINEN LIHASTYÖ Lihas ei pysty liikuttamaan kyseessä olevaa vartalon/raajan osaa siihen kohdistuvaa vastusta vastaan. Lihaksen pituus ei silminnähtävästi muutu.

68 LIHASTOIMINTAROOLIT SUORITTAJA ELI AGONISTI Vastaa pääasiassa suoritettavasta liikkeestä ja sijaitsee liikkeen puolella. VASTASUORITTAJA ELI ANTAGONISTI Sijaitsee agonistin vastakkaisella puolella suhteessa niveleen. Kun agonisti supistuu, antagonisti venyy. Tämä ei tarkoita, että antagonisti olisi aina rentona, vaan se tekee usein eksentristä lihastyötä säädellen agonistin konsentrista työtä (tarpeen esim. ligamenttivammojen ehkäisemiseksi nopeissa liikkeissä.) AVUSTAJA ELI SYNERGISTI Avustaa agonistin toimintaa ja sijaitsee liikkeen puolella TASAAJA ELI NEUTRALISOIJA Eliminoi toiminnan, joka ei ole tarkoituksenmukainen lihasten yhteistoiminnan kannalta. PAIKALLAANPITÄJÄ ELI FIKSAATTORI Tukee vartalon/raajan osan paikoilleen, jotta toiset lihakset saavat tukevan vetopohjan.

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN

LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa lihaksen toimintaan monella eri tasolla. Se lisää lihaksen kestävyyttä, tehoa, voimaa yhtä hyvin kuin äärirasituksen sietokykyäkin. Se vaikuttaa sekä lihaksen

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI Samat vinkit hyödyttävät kaikkia kognitiivisia strategioita, joilla toisen kielen oppija operoi. Avainsanat Opetusjakson alussa opettaja jakaa oppilaille ko. jaksossa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

Kappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web)

Kappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web) Kappale 3 Lihaksisto (The Neuromyofascial Web) YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 1 Lihaksisto kostuu 3 eri lihaskudoksesta Lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin: luustolihas - (yhdistää luita) sydänlihas

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

LIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

LIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LIHASKUDOS HEIKKI HERVONEN Luurankolihasta. University of Kansas Medical center -verkkosivuilta imuroitu kuva Luku 1 LIHASKUDOS Monet

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3 Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso

Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiinimyosiini-mikrofilamentteja.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016 BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016 Energiaa ja raaka-aineita saadaan ruuansulatuksen avulla 8 Avainsanat glukagoni glukoosi glykogeeni imeytyminen insuliini pilkkoutuminen ruuansulatuselimistö

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Lihaksen Fysiologia. Luurankolihas

Lihaksen Fysiologia. Luurankolihas Lihaksen Fysiologia Luurankolihas Rakenteelliset erikoisuudet Jättimäiset raidalliset solut Raidallisuus johtuu - myofibrilleistä jotka ovat muodostuneet myofilamenteistä Rakenteelliset erikoisuudet Z-viiva

Lisätiedot

Kuva: istockphoto. Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina.

Kuva: istockphoto. Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina. Kuva: istockphoto Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina. 1 2 Ihmisen tukirangan muodostavat luut, nivelet ja rustot. Luiden liitoskohdassa

Lisätiedot

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat 1 lv LUKUJÄRJESTYS 2017-2018 - Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat Ryhmäopetusten ryhmäjako ilmoitetaan viikolla 32 Opetusajat: aamupäivän luennot alkavat vartin yli, iltapäivällä tasatunnein

Lisätiedot

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2013 Kaisaleena Karttunen HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Seepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä

Seepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä Elävien lihasten elämä on jatkuvaa jäykistymistä ja rentoutumista. Kuoleman tultua lihaksistossa koittaa viimeinen ponnistus, kun jäykkyys valtaa koko kehon asteittain. Ilmiö tunnetaan nimellä rigor mortis,

Lisätiedot

KORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU

KORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU KORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU Anna-Elisa Nieminen Johanna Rajala Opinnäytetyö Elokuu 2010 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Tampereen

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Tässä tarkastelen liikunnan vaikutusta lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen sekä sitä miten lihas palautuu rasituksesta.

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Ihmisen elämänkaari. Syntymä Ihmisen elämänkaari Jokainen meistä on saanut alkunsa, kun miehen siittiö on hedelmöittänyt naisen munasolun. Siitä on saanut alkunsa uusi elämä, uusi elämän tarina. Vaikka jokaisella on oma tarinansa,

Lisätiedot

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke porotietokansio teurastus Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Stressi... 2 3 Teurastusprosessi... 3 4 Teurastuksen

Lisätiedot

Aksoneja. Aksoneja. Ranvierin kurouma. Motorinen päätelevy. Motorisen yksikön tyyppi S FR FF. Myosiinin ATPaasi-aktiivisuus matala korkea korkea

Aksoneja. Aksoneja. Ranvierin kurouma. Motorinen päätelevy. Motorisen yksikön tyyppi S FR FF. Myosiinin ATPaasi-aktiivisuus matala korkea korkea Motoriset yksiköt ja niiden ominaisuudet 107 Liikehermosolu Dendiittejä Hermo Aksoneja Aksoneja Ranvierin kurouma Motorinen yksikkö Aktiopotentiaalin kulkusuunta Aksonikeila Aksoonihaaroja Motorinen päätelevy

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

PORONLIHAN LAJITELMAT PE - P5

PORONLIHAN LAJITELMAT PE - P5 PORONLIHAN LAJITELMAT PE - P5 E P Rasvapitoisuus alle 4 % Lajitelmamääritelmä Täysin puhdas punaisen lihan lajitelma, josta on poistettu jänteet, kalvot, näkyvä rasva, vertymät ja leimat. 0 Rasvapitoisuus

Lisätiedot

URHEILIJAN YKSILÖLLINEN VOIMANTUOTTO

URHEILIJAN YKSILÖLLINEN VOIMANTUOTTO URHEILIJAN YKSILÖLLINEN VOIMANTUOTTO Ari Moilanen AmVT 2002 Eri urheilijat tuottavat erilaisia maksimaalisia voimia samanlaisissa liikkeissä. Nämä variaatiot johtuvat pääasiassa kahdesta tekijästä: yksilön

Lisätiedot

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Pasi Lind Suomen Judoliitto Terve urheilijakouluttaja Suomen Kansallis Ooppera Viikarit Vauhdissakirjan kirjoittaja www.terveurheilija.fi Monipuolinen

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

I. Mitä (eläin)fysiologia on?

I. Mitä (eläin)fysiologia on? I. Mitä (eläin)fysiologia on? Luento IV Tutkii eläinten ja niiden osien toimintoja. Tutkii elintoimintojen merkitystä sopeutumisessa ympäristöön. Tutkii toimintamekanismeja ja selittää toimintoja mekanismeista

Lisätiedot

C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016

C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016 C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016 1.7.2016 Huom! Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op (juha.tuukkanen@oulu.fi) Luennot Ryhmäopetus

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä. Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu

Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä. Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö n Luukudos ja luun elinkaari n Osteoporoosin

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä

Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006 Sisältöä Luu kudoksena rakenne, solut, muut rakenneosat luun kehitys toimintaa Luuntiheys määrittely, merkitys osteoporoosi D-vitamiini

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

EPIONEN Biologia 2015

EPIONEN Biologia 2015 EPIONEN Biologia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos. Tämän teoksen kopioiminen ilman lupaa on tekijänoikeuslain euslain mukaan kielletty. www.epione.fi ISBN 978-952-5723-38-0 Painopaikka:

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana Topi Turunen Iho Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana 1) Ihon tehtävät 1) suoja fysikaalinen kemiallinen biologinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen

Lisätiedot

Sisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa

Sisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

TAAJUUSVASTEMENETELMÄ EKSENTRISELLÄ VÄSYTYKSELLÄ AIHEUTETTUJEN LIHASVAURIOIDEN MITTARINA

TAAJUUSVASTEMENETELMÄ EKSENTRISELLÄ VÄSYTYKSELLÄ AIHEUTETTUJEN LIHASVAURIOIDEN MITTARINA TAAJUUSVASTEMENETELMÄ EKSENTRISELLÄ VÄSYTYKSELLÄ AIHEUTETTUJEN LIHASVAURIOIDEN MITTARINA Kari Miettunen Pro Gradu tutkielma Kevät 2004 Hyvinvointiteknologia Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

Riina Riikonen Anna Siika-aho Muodostelmaluistelijan palauttava harjoitusohjelma hengityksen näkökulmasta

Riina Riikonen Anna Siika-aho Muodostelmaluistelijan palauttava harjoitusohjelma hengityksen näkökulmasta Riina Riikonen 1200460 Anna Siika-aho 1204263 Muodostelmaluistelijan palauttava harjoitusohjelma hengityksen näkökulmasta Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti SF12S1 30.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t)

Lisätiedot

Naisen genitaalien histologiaa

Naisen genitaalien histologiaa Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu

Lisätiedot

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. 3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen)

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen) 2. Luu Jäykin sidekudostyyppi väliaineen ansiosta Väliaine 1. Orgaaninen komponentti 35 % väliaineen massasta osteokollageenisäikeet (tyypin I kollageenia eniten), verkostona sementtiaine: mukopolysakkarideja,

Lisätiedot

C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia.

C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia. C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia. 25.6.2015 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op Luennot Ryhmäopetus (H=Histologia, M=Makroanatomia)

Lisätiedot

Biomekaniikka I Tenttitärpit Panu Moilanen 2008

Biomekaniikka I Tenttitärpit Panu Moilanen 2008 1 Lihaskudos ja lihaksen supistuminen Ihmisen kehossa on kolmenlaista lihaskudosta: sydänlihaskudosta sekä sileää ja poikkijuovaista lihaskudosta. Poikkijuovainen lihaskudos muodostuu 5-50 mm pitkistä

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

Biomekaniikka I. Luennot

Biomekaniikka I. Luennot Luennot Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto - 2005-2008 1 Luentorunko 1. Hermolihasjärjestelmän yleinen rakenne 2. Luurankolihaksen perusrakenne ja toiminta 3. Lihasmekaniikka 4. Lihastyön kontrolli 5.

Lisätiedot