LIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN"

Transkriptio

1 Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LIHASKUDOS HEIKKI HERVONEN Luurankolihasta. University of Kansas Medical center -verkkosivuilta imuroitu kuva

2 Luku 1 LIHASKUDOS Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiini-myosiinimikrofilamentteja. Nämä rihmat pystyvät liukumaan toistensa lomitse energiaa vaativassa prosessissa. Lihassolut ovat erilaistuneet tuottamaan lähes pelkästään soluliikettä, jossa koko solu supistuu pituussuunnassa. Koko kudoksen lihassolukon supistumisesta seuraa lihaksen lyheneminen tai jos on kyse esim. suolen seinämän sileästä lihaksesta, paineen nousu suolen ontelossa. Muita supistumiseen erilaistuneita soluja ovat mm. side- ja granulaatiokudoksen myofibroblastit sekä rauhasakinuksia ympäröivät myoepiteliaaliset solut. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Sen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja muulla tavalla jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. Sydänlihasta. RP: Histology

3 OSIO 1 Lihaskudos Sileää lihasta. Kerr: Atlas of Functional Histology LIHASKUDOS Poikkijuovainen lihas eli luurankolihas Sydänlihas Sileälihas Lihassolutyypit Poikkijuovaiset lihassolut: Luurankolihassolut ovat jättiläismäisiä rakenteita joissa on samassa solussa runsaasti tumia. Pääosa solusta on supistuvaa elementtiä, niinkuin kaikissa muissakin lihassoluissa. Luurankolihaksessa on lihassolujen lisäksi satelliittisoluja, jotka toimivat kantasoluina. Lihasvauriossa niistä voi suotuisissa olosuhteissa kehittyä uusia poikkijuovaisen lihaksen osia. Viskeraalinen poikkijuovainen lihas muodostaa oman erityislatunsa. Tätä kudosta löytyy esim. kielestä, nielusta ja ruokatorven alusta. Sydänlihassolut ovat yksittäisiä pieniä soluja verrattuna luurankolihassoluhin. Sydänlihaksessa ei ole uudistumiskykyisiä satelliittisoluja. Näiden poikkijuovaisten solujen rakenteessa supistuvat elementit ovat järjestyneet äärimmäisen säännöllisesti sarkomeerirakenteisiin. Supistumiseen tarvittavat Ca2+-ionit ovat peräisin tehtäväänsä erilaistuneesta sileästä endoplasmakalvoston sisternoista. 2

4 Sileälihassolut: Sileälihassoluja/kudosta on esim. verisuonen seinämissä, suolessa, värikalvossa, virtsateissä ja kohdussa. Sileälihakselle on ominaista poikkijuovaista hitaampi ja pitkäaikaisempi supistuminen. Supistumisen säätely on myös vastaavasti eri tavalla järjestetty. Lihasolujen ollessa kyseessä käytetään solun osista omaa terminologiaa: solukalvo = sarkolemma; sytoplasma = sarkoplasma; sileä endoplasmakalvosto = sarkoplasmakalvosto. Aktiini ja myosiinifilamentteja kutsutaan myofilamenteiksi, rihmoiksi. Nämä muodostavat poikkijuovaisessa lihaksessa täsmällisesti järjestäytyneitä yksikköjä, sarkomeerejä. Peräkkäin asettuneet sarkomeerit muodostavat säikeitä, myofibrillejä, joita yhdessä lihassolussa voi olla rinnakkain kymmeniä. Luurankolihaksen yhtä lihassolua kutsutaan myös lihassyyksi, myofiber. Nämä Lihas, lihassyykimppu ja lihassolu Endomysium kun solut on tuhottu Lihassyy = lihassolu Endomysium Lihassyykimppu Perimysium Epimysium Lihassäie, myofibrilli Lihas lihassyyt muodostavat lihassyykimppuja ja kimput sitten lihaksen. Lihasta peittämässä on sidekudoksinen (tiivis) lihaskalvo, epimysium. Tästä erkanee lihassyykimppujen väleihin sidekudosväliseiniä perimysium. Kimppujen sisään lihassolujen väleihin ulottuu myös niukka sidekudos, endomysium. Verisuonet ja hermot tavoittavat lihassolut näiden sidekudosrakenteiden kautta. Poikkijuovainen lihas eli luurankolihas Syntyy kun yksittäiset esisolut, myoblastit liittyvät toisiinsa, jolloin syntyy monitumaisia, sylinterimäisiä jättisoluja. Nämä kiinnittyvät päistään tiiviiseen sidekudokseen, jänteeseen tai jännekalvoon puolittaista vyöliitosta muistuttavan liitoksen (adherens junction) avulla. Luurankolihaksen tuorepreparaatin punainen väri johtuu myoglobiinista, lihassolun puneisesta happea sitovasta molekyylistä (hemoglobiinin lähisukulainen). Luurankolihassoluissa erotetaan kolmea eri perustyyppiä. Tyyppi I lihassyyt ovat pieniä, hitaita ja oksidatiivisia eli käyttävät aerobista energian tuottamisprosessia. Siksi niissä on paljon myoglobiinia varmistamaan hapen riittävän saannin ja paljon mitokondrioita energiaa tuottamaan. Kun on paljon mitokondrioita, niin on paljon mitokondriaalisia entsyymejä - siitä siis tyypillinen entsyymihistokemiallinen värjäytyminen. Tyyppilihaksia ovat vartalon asentolihakset. Tyyppi IIb lihassolut taas ovat isoja, nopeita glykolyyttisiä lihasyitä eli käyttävät anaerobista energiantuottamista. Niillä ei ole tarvetta suureen myoglobiinimäärään, eikä niissä ole mitokondrioitakaan niin paljon kuin ykköstyypin lihassyissä. 3

5 Anaerobisen glykolyysin entsyymiaktiviteetti on suuri ja glykogeenia solut varastoivat runsaasti. Typpilihaksia ovat silmälihakset ja sormien lihakset. Kolmas, tyyppi IIa on ominaisuuksiltaan näiden kahden väliltä. Lihasyy (fiber) Lihassyyt ovat m paksuja ja muutamasta millimetristä jopa yli 30 cm pitkiä monitumaisia jättisoluja. Fyysinen harjoitus aiheuttaa niissä koon kasvua, hypertrofiaa. Jos hermotus vaurioituu tai käyttö estyy esim. immobilissatio murtumissa lihas näivettyy, atrofioituu. Soluissa tumat (jopa yli 100/solu) ovat pitkulaisia ja sijaitsevat solun laidoilla. Solun keskiosassa ovat supistuvat elementit, myofibrillit ja niiden joukossa mitokondriot ja niukka sarrkoplasma sekä sarkoplasmakalvosto ja T-putket. T-putket ja sileän Luurankolihassolu Sarkolemma Myofibrilli T-putki SARKOMEERI Zß à Z Triadi Z Z Tuma Sarkoplasmakalvosto Mitokondrioita T-putken aukkoja endoplasmakalvoston cisternat muodostavat kolmikkoja (triadi) säännöllisin välein sarkomeerien A-I vyöhykerajalle. T-putket ovat solun sisäosiin tunkeutuvia sarkolemman painumia, tuppeutumia. Niiden tehtävänä on johtaa aktiopotentiaali myös solun sisäosien sarkomeerien lähelle. Lihassolun supistuvat rihmat, myofibrillit Myofibrillit ovat 1-2 m läpimittaisia rihmojaa. Elektronimikroskoopilla niissä erottuu selkeät jaksottaisuudet, poikkijuovat. Ne ovat samat mitkä erottuvat jo valomikroskoopissa koko solun tasolla rihmat ovat siis täsmälleen samassa tahdissa jaksottaisia. Perusjaksoksi ja supistumisyksiköksi erottuu yksi sarkomeeri. Nämä ovat asettuneet peräkkäin rihmaksi niin, että ne kiinnittyvät toisiinsa Z-linjojen kohdalla. Sarkomerissä erottuu Z-linjan vieressä I-juova, jossa on vain aktiinifilamentteja. A-juovassa on myosiinifilamentteja siten, että sen keskiosan H-juovassa on pelkästään myosiinifilamentteja kun A-juovan tummemmissa laitaosissa on kumpiakin. H-juovan keskellä on vielä keskilinja (M-linja), jossa myosiinifilamentit kiinnittyvät toisiinsa. Sarkomeerin tarkempi rakenne - Titiini on vieterimäinen ja ankkuroi mysiinin Z-levyyn - Nebuliini määrää aktiinifilamentin pituuden - Tropomyosiini säätelee supistusta Z M A H I Toiminnallisesti keskeinen kohta on A-juovan laidat, joissa aktiini- ja myosiinifilamentit ovat kontaktissa ja vuorovaikutuksessa keskenään. Tälle 4

6 kohdalle asettuvat myös supistumisen kannalta tärkeät T-putken ja sarkoplasmakalvoston pääte(terminaali)sisternan muodostamat triadit. Myosiini II molekyyli koostuu kahdesta raskasketjusta, joilla on pitkä häntä ja toisessa päässä paksuntuma, joka on taipunut mutkalle. Paksuuntumaan liittyvät kaksi kevytketjua ja niissä on lisäksi ATP:tä sitova ja aktiiniin kiinnittyvä kohta. Aktiinissa tropomyosiini-molekyylit peittävät aktiinin aktiivisen kohdan, jos kalsium-ioneja ei ole läsnä (lihas on rento). Jos niitä on paikalla, ne sitoutuvat tropomyosiinin troponiinkompleksiin ja aktiivinen kohta paljastuu, jolloin myosiinin on mahdollista kiinnittyä siihen ja supistumissykli voi lähteä käyntiin. Lihaksen motorinen hermotus ja lihassupistuksen alkaminen: Luurankolihas saa supistumiseen johtavan hermoimpulssin keskushermostosta tulevalta motoriselta Schwannin solu Hermopääte Synapsirako Liitospoimut Ach-resptorit Hermo - lihasliitos 1 4 Aktiopotentiaali saapuu 2 Synapsirakkuloita Kalsiumkanavat aukeavat 3 Eksosytoosi hermolta. Yksi motorinen hermo muodostaa hermolihas-liitoksen useiden lihasyiden kanssa (=motorinen yksikkö). Hermolihasliitoksessa on hermopääte, joka on lihassolun pinnan painaumassa läheisessä kontaktissa lihassolun sarkolemman kanssa. Tällä kohdalla sarkolemma on voimakkaasti poimuttunut. Aktiopotentiaalin tullessa hermopäätteeseen, sen pienistä välittäjäainerakkuloista vapautuu asetyylikoliinia synapsirakoon. asetyylikoliini sitoutuu sarkolemman reseptoreihin, joiden kautta sarkolemman jännite muuttuu. Jos se muuttuu riittävästi, syntyy aktiopotentiaali, joka leviää saman tien sarkolemmaa pitkin koko lihassoluun siis myös T-putkiin. T-putkissa on jänniteherkkiä sensoriproteiineja T-putki vie aktiopotentiaalin solun sisään T-putkessa aktiopotentiaali muuttaa jänniteherkän sensoriproteiinin muotoa niin että se avaa sarkoplasmakalvoston kalsium-kanavan ja kalsium-ioneja virtaa sarkoplasmaan Kun kalsiumioni sitoutuu troponiinikompleksiin tropomyosiini väistyy ja aktiinin aktiivinen kohta paljastuu. tropomyosiini troponiinikompleksi Aktiini Myosiini (kalsium-kanavia, mutta eivät kerkiä aueta luurankolihassolussa), jotka muuttavat konformaatiotaan ja aiheuttavat kalsiumkavavien aukeamisen aivan vieressä olevassa sarkoplasmakalvostossa. Kalsium-ioneja virtaa sarkoplasmaan juuri sarkomeerin A-I-välin tienoolle, missä se aiheuttaa tropomyosiinin väistymisen, aktiinin aktiivisen paikan paljastumiseen ja kun paikalla on myös ATP:a supistumissyklin alkamisen. 5

7 Sykli jatkuu niin kauan kun kalsium ioneja on paikalla. Sarkoplasman kalsiumpumppu tekee parhaansa sen poistamiseksi mahdollisimman nopeasti. Myofilamenttien supistumissykli on oppikirjassa (Ross ja Pawlina) kuvattu 5 vaiheisena tapahtumasarjana, jossa vaihe 1 ja 5 ovat samat. Kirja käyttää termejä bend ja straighten minun järkeni mukaan ristiriitaisesti (tässä ovat aiemmatkin opiskelija- sukupolvet vaipuneet epätoivoon) Lähtökohtana on, että myosiinin palleropää on taipunut mutkalle Kiinnittyminen Voiman tuotto, paluu koukkuasentoon Irtoaminen Bending = taipuminen suoremmaksi lepoasennossa. Sitten kun se on tarttunut aktiiniin, ATP on sitoutunut siihen ja fosori irtoaa niin molekyyli taipuu (bend) suoremmaksi (oikeasti suoristuu, kuva 3). Suoristunut myosiininpää sitoutuu uuteen paikkaan aktiinia ja fosforin irrottua palaa voimalla takaisin perus-koukku- asentoonsa (kirja sanoo straightens, stage 4). Luurankolihasten uusiutuminen Valomikroskooppitarkastelussa luurankolihassyyn pinnalla/vierellä näkyy harvoja hieman lihassolun tumaa litteämpiä ja tummempia tumia. Nämä ovat satelliittisolujen tumia. Elektronimikroskooppivalmisteessa ne voidaan varmuudella tunnistaa, kun ne sijaitsevat saman tyvikalvon (external lamina) sisällä. Pienten vammojen jälkeen, jos tyvikalvo on säilynyt ehjänä, satelliittisolut muuttuvat myoblasteiksi, lisääntyvät ja fuusioituvat kuten kehityksen aikanakin muodostamaan uuden lihasyyn. Jos vamma tuhoaa tyvikalvon, ei satelliittisoluilla ole valmista mallia, eikä korjaantuminen onnistu. Sydänlihas Sydänlihaksen histologisassa rakenteessa sydänlihassolut muodostavat haarautuvan kolmiulotteisen verkoston. Lihassolujen väleissä on niukasti löyhää sidekudosta ja verisuonia. Hiusssuonien määrä on huomattavan suuri. Sydänlihassolut ovat järjestäytyneet lihassyykimpuiksi siten, että ne muodostavat kierteiset lihassyykimput sydämen kummankin kammion seinämään ja septumiin. Lihaksiston supistuessa sydän ei pelkästään painu kasaan vaan kiertyy osin rullalle. Sydänlihassolukko johtaa hyvin supistumisimpulssia solusta toiseen. Lisäksi sydänlihassoluilla on spontaani supistumiskyky ilman hermotusta, johtoradasta tulevaa impulssia tai muuta stimulusta. 6

8 Sydänlihas on luurankolihaksen tapaan poikkijuovaista lihasta, sen supistuvista elementeistä siis löytyy sama sarkomeerirakenne. Sydänlihassolut ovat luurankolihassoluja huomattavasti pienempiä. Niissä on yksi tuma keskellä solua. Solut ovat sylinterimäisiä tai kahtia haarautuvia. Kukin sydänlihassolu liittyy pääty päätyä vasten ainakin kahteen toiseen sydänlihas- Paljon hiussuonia Sydänlihas Tumat solun keskellä (ei ainakaan ihan laidalla) Kytkylevyt Poikkijuovat Paljon hiussuonia soluun. Myofibrillit eivät ole aivan yhtä tarkassa järjestyksessä kuin luurankolihaksessa, valomikroskoopissa poikkijuovaisuus ei siksi erotu aivan yhtä helposti. Sydänlihassoluissa on runsaasti mitokondrioita, n. ¼ solun tilavuudesta. Ne voivat varastoida suuria määriä kalsiumia. Sydänlihassolut taas varastoivat runsaasti glykogeenia. Peräkkäiset solut kiinnittyvät toisiinsa pääty päätyä vasten liitoksella, jota kutsutaan kytkylevyksi (intercalated disc). Kytkylevy antavat soluväliliitokselle suuren mekaanisen kestävyyden lisäksi sähköisen koordinaation, joten koko lihassolukko käyttäytyy yhtenäisesti. Desmosomi Kytkylevyn rakenne Pitkittäispinta ja aukkoliitos Fascia adherens Aukkoliitos Desmosomi Poikkipinta Fascia adherens Kytkylevyssä kummankin solun sarkomeerin Z-linja liittyy solukalvojen välillä olevaan rakenteeltaan vyöliitosta muistuttavaan fascia adherens-liitokseen. Tämä liitos ei ole aivan suora linja vaan siinä on yhden sarkomeeri mittaisia porrastuksia, joten kytkylevyssä havaitaan poikkipintoja ja pitkittäispintoja. Poikkipintoihin kohdistuu mekaaninen rasitus, joten fascia adherens valloittaa pääosin nämä pinnat. Fascia adherensissa siis viereisten solujen sarkomeerien aktiinifilamentit liittyvät solukalvojen yli toisiinsa. Desmosomeja on sekä poikki- että pitkittäispinnoilla. Niissä naapurusten välikokoisten säikeiden verkostot liittyvät toisiinsa. Aukkoliitokset ovat kytkylevyn kolmas keskeinen elementti. Ne toimivat sähköisinä synapseina, kytkoksinä, joiden kautta aktiopotentiaali pääsee leviämään solusta toiseen ilman viivettä. 7

9 Sydänlihaksessa T-putket ovat asettuvat Z-linjan kohdalle, toisin kuin luurankolihaksessa, jossa T-putket ovat A-I-liitoksen kohdalla. Endoplasmakalvoston päätecisternat Sydänlihassolu Tuma T-putki Mitokondrion Sarkoplasmakalvosto Sarkomeeri Aktiopotientiaalin tultua sydänlihassolun T-putkeen se aiheuttaa T-putken kalsiumkanavien avautumisen ja Ca 2+ virtauksen solun sisään. Tämä Ca 2+ lisä aiheuttaa kalsiumin vapautumisen myös ser:sta à supistuminen Z Z T-putkien aukkoja ovat suhteellisen vaatimattomat ja verkkomaiset. Sydänlihassolussa T-putken solukalvon depolarisaatio johtaa T-putken jänniteherkkien kalsium-kanavien avautumisen. Tästä seuraa Ca2+ sisäänvirtaus soluun. Tämä solun ulkopuolelta tullut Ca2+ -lisä aukaisee sarkoplasmakalvoston kalsiumkanavat ja supistumiseen riittävä ionimäärä saadaan sarkomeereihin. (Tämä sujuu siis eri tavalla kuin luurankolihaksessa, jossa solun ulkoista kalsiumia ei tarvita.) Sydänlihasvauriossa sarkomeerin troponiinia joutuu rikkoutuneista soluista verenkiertoon: diagnostiikassa mittari sydänlihasvauriolle esim. sydäninfarktissa. Hypertrofia: kuormituksen lisääntyessä l. solut suurenevat. Sydänlihaksen hypertrofia on seurauksena mm. pitkään hoitamattomana olleesta verenpainetaudista. Hypertrofian ongelmana on se, että lihasmassan suurentuessa kudos vie tilaa (iskuvolyymi laskee) ja kudos myös jäykistyy, jolloin pumppausteho vähenee. Lisäksi hypertrofiassa myös sidekudoksen määrä lisääntyy, joka edelleen vähentää pumppaustehoa. Sileä lihas Sileää lihasta on runsaasti tärkeissä sisäelimissä, mm. suolistossa, verisuonissa, keuhkoputkissa, virtsateissä ja sukuelimissä. Sileälihassolut ovat sukkulamaisia, niissä on yksi tuma keskellä solua ja ne muodostavat yhtenäisiä solukkolevyjä, jossa solut usein ovat yhdensuuntaisesti järjestyneet kuten esim. suoliston seinämän sileä lihaksisto. Solujen supistuvista elementeistä puuttuu sarkomeerirakenne, joten poikkijuovaisuutta ei esiinny. Sileälihassolun hienorakenne C=caveolit PV=caveolit BL=tyvikalvo, lamina externa GJ=Aukkoliitokset Sileälihassoluja ympäröi tyvikalvo, external lamina, paitsi niissä kohdissa, joissa solujen välillä on aukkoliitos. Kukin solu siis kiinnittyy tyvikalvoon ja naapurisolujen tyvikalvot liittyvät toisiinsa, joten kunkin 8

10 solun supistuminen välittyy koko kudoksen supistumiseksi. Supistuvana elementtinä ovat aktiini ja myosiini mikrofilamentit. Aktiinifilamentit muodostavat solun sisään järjestäytymättömän verkoston, joka liittyy paikka paikoin solukalvoon ja sytoplasman välikokoisiin säikeisiin (desmiini, vimentiini). Näissä kohdissa nähdään elektronimikroskoopilla tiiviimpiä rakenteita (dense bodies). Myosiinifilamentit ovat toisenlaisia kuin sydän- ja luurankolihaksissa. Sileälihaksen myosiinifilamentti pystyy kuljettamaan viereisiään aktiinifilamentteja eri suuntiin supistaen aktiiniverkostoa. Sileälihassolu voi supistua ilman ulkoista stimulusta. Se reagoi supistumalla myös esim. mekaaniseen venytykseen ja joidenkin hormonien vaikutukseen. Sileä lihas saa yleensä autonomisen hermotuksen. Hermopäätteet eivät ole aivan solun vieressä, ei siis synny synaptista yhteyttä, vaan hermovälittäjäaine leviää solujen pinnalle kauempana sijaitsevista hermopäätteistä (boutons en passage). Sileälihassolujen pinnalla on paljon (ikään kuin kuroutumassa olevia endosytoosirakkuloita) "pullomaisia" kaveoleja. Niiden alla sytoplasmassa on sileää endoplasmakalvostoa (kalsiumvarasto). Kun aktiopoteintiaali saavuttaa caveolit niiden jänniteherkät kalsiumkanavat aukeavat ja Ca2+ virtaa solun sisään. Tämä ei riitä vaan samalla aukeavat vieressä olevan cisternan kalsiumkanavat ja saadaan riittävät kalsiumtasot supistumiseen. Hormonien vaikutus kohdistuu solukalvoreseptorin välityksellä toisiolähetin muodostumiseen, mikä taas vaikuttaa kalsiumin vapautumiseen endoplasmakalvostosta. Kalsium sitoutuu kalmoduliini-molekyyliin, joka puolestaan aktivoi myosiini-kevytketju-kinaasin. Tämä puolestaan fosforyloi säätely-kevytketjun, jolloin myosiinin aktiivinen kohta paljastuu ja se voi kiinnittyä aktiiniin ja ryhtyä samanlaiseen nykivään toimintaan mikä nähtiin luurankolihaksen yhteydessä. Sileälihasupistus ja Ca 2+ alkuperä Jänniteriippuvainen kalsiumkanava Hormoni Reseptori Toisiolähetti Solun ulkoinen kalsium Myosiinin kevytketjun kinaasi Aktiopotentiaali kalmoduliini 9

Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso

Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiinimyosiini-mikrofilamentteja.

Lisätiedot

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3 Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

Lihaksen Fysiologia. Luurankolihas

Lihaksen Fysiologia. Luurankolihas Lihaksen Fysiologia Luurankolihas Rakenteelliset erikoisuudet Jättimäiset raidalliset solut Raidallisuus johtuu - myofibrilleistä jotka ovat muodostuneet myofilamenteistä Rakenteelliset erikoisuudet Z-viiva

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen

Lisätiedot

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Seepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä

Seepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä Elävien lihasten elämä on jatkuvaa jäykistymistä ja rentoutumista. Kuoleman tultua lihaksistossa koittaa viimeinen ponnistus, kun jäykkyys valtaa koko kehon asteittain. Ilmiö tunnetaan nimellä rigor mortis,

Lisätiedot

Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso

Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso Yleistä verenkiertoelimistöstä Sydämen ja verenkiertoelimistön

Lisätiedot

LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN

LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa lihaksen toimintaan monella eri tasolla. Se lisää lihaksen kestävyyttä, tehoa, voimaa yhtä hyvin kuin äärirasituksen sietokykyäkin. Se vaikuttaa sekä lihaksen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

Fysiologia Syksy 2015

Fysiologia Syksy 2015 Fysiologia Syksy 2015 Anatomia - oppi elimistön rakenteesta Fysiologia - oppi elimistön toiminnasta Käsitteet ja ajattelutapa Mieti miten voit (mahdollisesti) hyödyntää oppimaasi Fysiologian lähitieteet

Lisätiedot

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x

Lisätiedot

Lihassolu. Erilaistuneita soluja. Poikkijuovainen lihas. Lihaskudokset. poikkijuovainen lihas BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2013

Lihassolu. Erilaistuneita soluja. Poikkijuovainen lihas. Lihaskudokset. poikkijuovainen lihas BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2013 Lihassolu Erilaistuneita soluja poikkijuovainen lihas sileälihas sydänlihas fiber = solu, fibril = säie myofibrilli (kreikk. myos = lihas, latinaksi fibrilla = pieni säie) Lihaskudokset Poikkijuovainen

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 L Peltonen 1 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

Kappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web)

Kappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web) Kappale 3 Lihaksisto (The Neuromyofascial Web) YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 1 Lihaksisto kostuu 3 eri lihaskudoksesta Lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin: luustolihas - (yhdistää luita) sydänlihas

Lisätiedot

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:

Lisätiedot

VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen

VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen Nonuniform Response of Skeletal Muscle to Heavy Resistance Training: Can Bodybuilders Induce Regional Muscle Hypertrophy

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the

Lisätiedot

Aktiini-myosiini-kompleksi. Sähköinen dipoliteoria ja aktomyosiinin molekyylimoottori lihassupistuksessa

Aktiini-myosiini-kompleksi. Sähköinen dipoliteoria ja aktomyosiinin molekyylimoottori lihassupistuksessa Sähköinen dipoliteoria ja aktomyosiinin molekyylimoottori lihassupistuksessa Markku Lampinen & Tuula Noponen TKK, soveltavan termodynamiikan laboratorio J Theor Biol 2005, 236:397-421 Myomesin Nebulin

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Kuvassa punaiset ovat aktiinisäikeitä LT Minna Takkusen väitöskirjan kansikuva. Luku 1 SOLUN TUKIRANKA

Lisätiedot

Pieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti. by Cursus Leinonen Cursus Kormi

Pieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti. by Cursus Leinonen Cursus Kormi Pieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti by Cursus Leinonen Cursus Kormi 2007 1 Sisällys Luurankolihaksen supistumismekanismi 4 Luurankolihaksen supistuksen säätely

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke porotietokansio teurastus Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Stressi... 2 3 Teurastusprosessi... 3 4 Teurastuksen

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön

Lisätiedot

Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012

Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solujen liikkumisesta yleensä Useimmat solut kykenevät tai ovat ainakin joskus kyenneet liikkumaan. Joidenkin solujen toiminnan ehtona on liikkumiskyky.

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

URHEILIJAN YKSILÖLLINEN VOIMANTUOTTO

URHEILIJAN YKSILÖLLINEN VOIMANTUOTTO URHEILIJAN YKSILÖLLINEN VOIMANTUOTTO Ari Moilanen AmVT 2002 Eri urheilijat tuottavat erilaisia maksimaalisia voimia samanlaisissa liikkeissä. Nämä variaatiot johtuvat pääasiassa kahdesta tekijästä: yksilön

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ; SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset

Lisätiedot

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Tässä tarkastelen liikunnan vaikutusta lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen sekä sitä miten lihas palautuu rasituksesta.

Lisätiedot

TAAJUUSVASTEMENETELMÄ EKSENTRISELLÄ VÄSYTYKSELLÄ AIHEUTETTUJEN LIHASVAURIOIDEN MITTARINA

TAAJUUSVASTEMENETELMÄ EKSENTRISELLÄ VÄSYTYKSELLÄ AIHEUTETTUJEN LIHASVAURIOIDEN MITTARINA TAAJUUSVASTEMENETELMÄ EKSENTRISELLÄ VÄSYTYKSELLÄ AIHEUTETTUJEN LIHASVAURIOIDEN MITTARINA Kari Miettunen Pro Gradu tutkielma Kevät 2004 Hyvinvointiteknologia Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN

ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN Pro gradu -tutkielma Kadetti Jaakko Niemi Kadettikurssi 92 Tiedustelu- ja liikuntalinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Biomekaniikka I Tenttitärpit Panu Moilanen 2008

Biomekaniikka I Tenttitärpit Panu Moilanen 2008 1 Lihaskudos ja lihaksen supistuminen Ihmisen kehossa on kolmenlaista lihaskudosta: sydänlihaskudosta sekä sileää ja poikkijuovaista lihaskudosta. Poikkijuovainen lihaskudos muodostuu 5-50 mm pitkistä

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet

SISÄLTÖ. Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet LUUSTO 2018 SISÄLTÖ Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet LUUSTON TEHTÄVÄT Tukiranka Hampaat (syöminen)

Lisätiedot

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

VUOROKAUDEN ERI AIKOINA SUORITETUN VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS HYPERTROFIAAN JA VOIMAAN

VUOROKAUDEN ERI AIKOINA SUORITETUN VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS HYPERTROFIAAN JA VOIMAAN VUOROKAUDEN ERI AIKOINA SUORITETUN VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS HYPERTROFIAAN JA VOIMAAN Markus Lind Pro gradu työ Syksy 2005 Jyväskylä Yliopisto Liikuntabiologian laitos Markus Lind Työn ohjaaja Avela J.

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Kumulatiivisen maksimivoimaharjoittelun vaikutus hermoston valmiuteen ja suorituskykyyn CheckMyLevelmenetelmätutkimus.

Kumulatiivisen maksimivoimaharjoittelun vaikutus hermoston valmiuteen ja suorituskykyyn CheckMyLevelmenetelmätutkimus. Kumulatiivisen maksimivoimaharjoittelun vaikutus hermoston valmiuteen ja suorituskykyyn CheckMyLevelmenetelmätutkimus Pekko Pirhonen Opinnäytetyö Liikunnan- ja vapaa-ajan koulutusohjelma 2015 Tiivistelmä

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

Biomekaniikka I. Luennot

Biomekaniikka I. Luennot Luennot Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto - 2005-2008 1 Luentorunko 1. Hermolihasjärjestelmän yleinen rakenne 2. Luurankolihaksen perusrakenne ja toiminta 3. Lihasmekaniikka 4. Lihastyön kontrolli 5.

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2017 18.9.2017 L Peltonen 1 Sisältö Sydämen tehtävä Sydänlihassolun sähköinen toiminta - aktiopotentiaali Sähköisen aktivaation muuttuminen mekaaniseksi työksi Johtoratajärjestelmän

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e.

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e. Epiteeli ja iho erottaa, estää ja torjuu - erittää, aistii ja uusiutuu. / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä Epiteelikudokset kuuluvat side-,

Lisätiedot

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

KORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU

KORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU KORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU Anna-Elisa Nieminen Johanna Rajala Opinnäytetyö Elokuu 2010 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Tampereen

Lisätiedot

porotietokansio Yleinen osa

porotietokansio Yleinen osa porotietokansio Yleinen osa 1. Poronlihan laatu ja tuotanto 2. Poronlihan ominaisuudet 3. Lihan kemiallinen koostumus 4. Lihan raakakypsyttäminen 5. Lihan vedensidonta 6. lihan väri Hannu Pekkala 2006

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg

Lisätiedot

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Aksoneja. Aksoneja. Ranvierin kurouma. Motorinen päätelevy. Motorisen yksikön tyyppi S FR FF. Myosiinin ATPaasi-aktiivisuus matala korkea korkea

Aksoneja. Aksoneja. Ranvierin kurouma. Motorinen päätelevy. Motorisen yksikön tyyppi S FR FF. Myosiinin ATPaasi-aktiivisuus matala korkea korkea Motoriset yksiköt ja niiden ominaisuudet 107 Liikehermosolu Dendiittejä Hermo Aksoneja Aksoneja Ranvierin kurouma Motorinen yksikkö Aktiopotentiaalin kulkusuunta Aksonikeila Aksoonihaaroja Motorinen päätelevy

Lisätiedot

Toni Joutjärvi. Biomekaniikan pro gradu -tutkielma 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaajat: Taija Juutinen Harri Piitulainen

Toni Joutjärvi. Biomekaniikan pro gradu -tutkielma 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaajat: Taija Juutinen Harri Piitulainen MONIKANAVAELEKTRODILLA MITATTU ALUEELLINEN LIHASAKTIIVISUUS ERI NIVELKULMILLA ISOMETRI- SESSÄ TAHDONALAISESSA JA SÄHKÖSTIMULAATIOLLA AIHEUTETUSSA LIHASTYÖSSÄ Toni Joutjärvi Biomekaniikan pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan

Lisätiedot

ALAMÄKIJUOKSUN VAIKUTUKSET JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN

ALAMÄKIJUOKSUN VAIKUTUKSET JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN ALAMÄKIJUOKSUN VAIKUTUKSET JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN Vesa Erojärvi Pro gradu -tutkielma Biomekaniikka Kevät 2007 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Teemu Pullinen 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. VITALIS HIERONTA BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. Johdanto Friktio eli hankaus on termi, jota käytetään sormenpäillä tehtävästä syväkudoshieronnasta. Friktio on täsmällisiä

Lisätiedot

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa

Lisätiedot