Anatomian kurssiopas, syksy 2019 Anatomia sekä lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia (A540141), 21 op

Transkriptio

1 Anatomian opintojakso on orientoitu vastaamaan lääkärin ja hammaslääkärin työn vaatimuksia. Opiskelijan tulee opintojakson jälkeen tuntea ihmiselimistön makroskooppinen ja histologinen rakenne, kehittyminen ja solujen ja kudosten toimintaperiaatteet niin, että hän pystyy omaksumaan muun prekliinisen ja kliinisen koulutuksen. Yleisvaatimuksena on kaikille lääkäreille välttämättömät perustiedot rakenteesta, diagnostiikan sekä hoidon, erityisesti ensiapuvalmiuden kannalta. Lisäksi edellytetään eräitä yleisiä anatomian tietoja lääketieteen teoreettisten perusteiden ja tieteellisen tiedon kriittisen arvioinnin ja tutkimuksen teon perusteiden ymmärtämiseksi, sekä uuden tiedon omaksumista varten. Solu- ja kehitysbiologian osuuden suoritettuaan opiskelija osaa selittää solutyyppien, erityisesti nisäkässolujen yleisrakenteen, soluelinten rakenteen ja toiminnan sekä solun kasvun, jakautumisen ja toiminnan säätelyn perusteet, geenien toiminnan ja säätelyn periaatteet sekä solubiologian keskeisimmät tutkimusmenetelmät. Hän osaa selittää myös sukusolujen kehityksen ja hedelmöityksen pääkohdat, alkio- ja sikiönkehityksen pääkohdat (0-40 vrk) sekä kehityksen säätelyn ja kehityshäiriöiden synnyn perusteet ja ihmisen kehityksen ja kasvun yleispiirteet. Näiden lisäksi opiskelija osaa selittää (ihmis)elimistön peruskudosten rakenteen ja toiminnan sekä osaa tunnistaa ja vertailla peruskudosten rakenteita valomikroskooppinäytteistä erityisesti elinten toiminnan ja patologian ja kliinisten seikkojen kannalta keskeisiä kohtia painottaen. Essee-kirjoituksen aikana perehdytään alkuperäisjulkaisujen etsimiseen, kriittiseen arviointiin ja tieteellisen tiedon käyttöön. Anatomian osuuden jälkeen opiskelija pystyy sanoin ja kaavapiirroksin selittämään elinten koon, normaalin ulkonäön, rakenteen, suhteet naapurielimiin, soveltuvin kohdin projektiot luustoon ja ruumiin pintaan nähden sekä elinten embryologisen kehityksen pääpiirteet erityisesti kehityshäiriöiden kannalta. Opiskelija pystyy osoittamaan rakenteet elävässä ihmisessä, preparoidussa vainajassa, elinmalleissa, röntgenkuvissa ja kaavapiirroksissa, hallitsee topografisen anatomian periaatteet ja elinten projisoitumisen periaatteen eri kuvantamistutkimuksissa (rtg, CT, magneettitutkimus, ultraääni). Opiskelija tunnistaa normaalianatomiaan kuuluvat rakenteet manuaalisessa tutkimuksessa sekä ymmärtää anatomisen variaation periaatteet. Lisäksi opiskelijalla tulee olla näkemys elinten ja rakenteiden toiminnasta terveessä elimistössä. Opiskelijan pystyy myös selittämään ja tunnistamaan valomikroskooppinäytteistä toiminnan ja patologian kannalta tärkeät mikroskooppisen ja hienorakenteen yksityiskohdat. Lisäksi opiskelija pystyy osoittamaan e.m. elimet osineen soveltuvin kohdin elävässä ihmisessä, preparoidussa vainajassa, elinmalleissa, röntgenkuvissa ja kaavapiirroksissa, sekä tunnistaa normaalianatomiaan kuuluvat rakenteet manuaalisessa tutkimuksessa. Henkilökunta Professorit Anatomian oppiainevastaava: professori Juha Tuukkanen, HLT, dos Solubiologian oppiainevastaava: professori Petri Lehenkari, LT, dos, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Harjoitustöiden vastuuopettajat Makroanatomia: Antti Koskela, LT, erikoistuva lääkäri (yleislääketiede) Histologia: Sanna Turunen, FT Elina Kylmäoja, FT...sekä innokas opiskelija-assareista koostuva porukka! Luennoitsijoina myös kliinikoita yliopistosairaalasta. Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi(at)oulu.fi 1/7

2 Sisältö Opintojakso koostuu taulukon 1 mukaisista osista. Vapaaehtoista luento-opetusta on 140 tuntia (luettelot 1 ja 2), ja ne ovat katsottavissa myös etänä osoitteessa Pakollista ryhmäopetusta on 75 tuntia. Ryhmäopetusten kesto on 2-4 tuntia/ryhmätyö, viikossa ryhmätöitä on 1-3. Itsenäistä opiskelua tulee 352 tuntia sisältäen solubiologian esseen. Lisäksi toisen lukuvuoden keväällä järjestetään valinnainen dissektiokurssi (2 op). Ryhmäjaon ja opetusten tarkan ajankohdan sekä niihin mahdollisesti tulevien muutosten suhteen suosittelemme seuraamaan lukujärjestystä, Optimaa sekä kurssien sähköpostilistoja. Opetustilat sijaitsevat lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksessa (kuva 1). Taulukko 1. A Anatomia sekä solu- ja kehitysbiologia -opintojakson jako. Kurssikoodi Kurssi Opintopisteet P Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 7 op P Tuki- ja liikuntaelimet 3 op P Elinanatomia 3 op P Neuroanatomia 3 op P Histologia harjoitustyöt 2 op P Makroskooppinen anatomia harjoitustyöt 3 op Luettelo 1. Luento-opetus lääketieteellisen solu- ja kehitysbiologian kurssilla. Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 1. Kurssin ja opiskelun esittely 2. Johdanto solubiologiaan 3. Solun evoluutio, solutyypit ja solujen tutkimusmenetelmät 4. Tuma, solusykli: mitoosi ja meioosi 5. Geenit 6. Geneettisen tiedon ilmentäminen 7. Ribosomit, proteiinisynteesi: proteiinien maturaatio ja proteosomit 8. Solukalvo, glykocalyx, aineiden kulku solukalvon läpi, ionikanavat 9. Solun tukiranka, solukalvon tukiranka, solujen migraatio 10. Endoplasmakalvosto, Golgin laite, lysosomijärjestelmä 11. Solujen välisen viestinnän perusteet 12. Solusignalointi solujen kasvun ja erilaistumisen säätely 13. Epiteelikudos 14. Epiteelikudoksen erikoisrakenteert 15. Mitokondrio, peroksisomit ja glyoksisomit 16. Sidekudostyypit, niiden solut ja soluväliaine 17. Rusto ja luukudos, jännekudos, kudosten liittyminen toisiinsa 18. Veri, luuydin ja plasma 19. Tukikudos: lihaskudos (luurankolihas, sydänlihas ja sileälihas) 20. Hermokudos 21. Kantasolut 22. Syöpäsolut 23. Syövän kudosbiologia: kudosten dysplasia ja solujen atypia 24. Sukusolut 25. Hedelmöitys 26. Ihmisyksilö kehitysviikolla 27. Istukka ym. 28. Ihmisen alkuperä 29. Sikiön kehityshäiriöt 30. Solu- ja kehitysbiologian kertaus 2/7

3 Luettelo 2. Luento-opetus anatomian kurssilla. Raajat ja selkä Yleinen elinanatomia Neuroanatomia 31. Johdanto makroanatomiaan 32. Kallo, pään ja kaulan lihakset 33. Kaulan topografia 34. Yläraajan luut ja lihakset 35. Yläraajan hermot ja verisuonet 36. Olkapään kliininen anatomia 37. Selkä 38. Lantio 39. Alaraaja Alaraaja Vatsaontelon seinämät 42. Suuontelo ja hampaiden kehitys 43. Leukanivel, purentalihakset, nielu ja nielemisen anatomia 44. Ruokatorvi ja mahalaukku 45. Sylkirauhaset, maksa, sappitiet ja haima 46. Suolisto, peritoneum ja vatsaontelon topografia 47. Sydän ja suuret verisuonirungot 48. Sydämen ja verenkiertoelimistön kehitys 49. Lymfaattinen järjestelmä 50. Ylemmät hengitystiet 51. Kurkunpää ja alemmat hengitystiet 52. Munuaiset ja virtsatiet 53. Naisen sukupuolielimet 54. Miehen sukupuolielimet 55. Sukupuolielinten ja virtsaelinten kehitys ja kehityshäiriöt 56. Iho ja rintarauhanen 57. Umpieritysrauhaset 58. Johdanto neuroanatomiaan 59. Hermoston kehitys ja kehityshäiriöt 60. Isoaivot 61. Aivojen verenkierto, aivokalvot ja aivoselkäydinneste 62. Selkäydin, ydinjatkos ja aivosilta 63. Keskiaivot, väliaivot ja pikkuaivot 64. Aivohermot 65. Ääreishermosto, selkäydinhermot ja autonominen hermosto 66. Keskushermoston johtoradat 67. Korva 68. Silmä Kuva 1. Anatomian opetustilat päärakennuksessa. Luennot anatomian luentosalissa 101A (Leena Palotie sali). Histologian harjoitustyöt toisessa kerroksessa salissa 286B, makroanatomian harjoitustyöt viikosta ja harjoitustöistä riippuen 2-5 tilassa (102A, 103A, 105A, 116B, 289B, 281B, 338B). 3/7

4 Histologian harjoitustyöt VINKKI: VALMISTAUTUMALLA HUOLELLA HARJOITUSTÖIHIN, SAAT PARHAAN HYÖDYN IRTI TARJOTUSTA OPETUKSESTA JA PIDÄT JATKUVAA OPPIMISRUTIINIA YLLÄ. Histologian harjoitustöissä opetellaan mikroskooppista anatomiaa (taulukko 2). Kuhunkin harjoitustyöhön kuuluu etukäteisperehtyminen, varsinainen työkerran opetus sekä työtentti, joka on työkerran alussa tai lopussa. Etukäteisperehtymisen avuksi jokaiseen harjoitustyöhön on Optimassa saatavilla harjoitustyömoniste, jonka asiat tulee opetella ennen työkertaa. Lisäksi jokaiseen harjoitustyöhön kuuluu verkkotehtäviä, joihin pääsy opastetaan histologian kurssin alkaessa. Harjoitustyöt ovat pakollista opetusta ja niiden uusimismahdollisuus tenttimällä järjestetään vain terveydenhuollon ammattihenkilön todentaman sairauden aiheuttamasta poissaolosta. Taulukko 2. Histologian harjoitustyöt ( histot ). Harjoitustyö Kesto (t) Blokki 1 H1 Johdanto histologiaan 2 H2 Epiteelit 2 H3 Sidekudos 3 H4 Lihaskudos 2 H5 Veri 3-4 H6 Hermokudos 3 Blokki 2 H7-8 ruuansulatuskanava ja -elimet 3 H9 verenkierto- ja lymfaattiset elimet 3 H10 hengityselimet 2 Blokki 3 H11-12 Virtsaelimet ja iho 3 H13-14 Umpieritysrauhaset ja sukupuolielimet 3 Opiskelijan tulee osallistua harjoitustyöhön oman ryhmänsä mukana, ja ryhmää voi vaihtaa vain toisen opiskelijan kanssa päittäin. Opiskelijat sopivat ryhmänvaihdosta keskenään, eikä siitä tarvitse ilmoittaa opettajalle etukäteen, mutta ryhmää vaihtanut opiskelija mainitsee vaihdosta opettajalle harjoitustyön alkaessa, ja merkitsee sekä omansa että vaihtoparin nimen tenttipaperiin. Ilman ryhmänvaihtomainintaa tenttiä ei arvostella väärän ryhmän mukana. Yksittäiset työtentit (yht. 14 kpl) arvioidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Opintojakson numeerinen arvosana asteikolla 1-5 määräytyy hyväksytysti suoritettujen tenttien lukumäärän perusteella. Vähintään puolet yksittäisistä tenteistä tulee olla hyväksytysti suoritettuna alimpaan arvosanaan 1. Kaikista töistä tulee olla suoritusmerkintä ennen anatomian lopputentin suorittamista ja jokaisesta blokista on saatava puolet läpi. Jokaisesta hyväksytysti suoritetusta harjoitustyöstä kertyy 0,857 pistettä anatomian kurssin loppupisteisiin (kurssin kokonaispistemäärä on 120 ja histologian ja makroanatomian harjoitustöistä voi saada yhteensä maksimissaan 30 pistettä). Histologian opetus tapahtuu päärakennuksessa histologian opetussalissa 286B. Opetus alkaa viisitoista yli tasan, ellei muuta ilmoiteta. VINKKI: YOUTUBE + SHOTGUN HISTOLOGY 4/7

5 Makroanatomian harjoitustyöt Makroanatomian harjoitustöissä (taulukko 3) opiskellaan ryhmittäin rastityyppisesti hyödyntäen anatomian kattavaa mallivarastoa, tutkimalla kurssikaveria ja mahdollisuuksien mukaan käyttämällä esimerkiksi ultraääntä topografian hahmottamiseen. Ennen harjoitustyötä on perehdyttävä harjoitustyömonisteeseen sekä kirjallisuuteen riittävän pohjatiedon saamiseksi. Harjoitustyön alussa tai lopussa järjestetään lyhyt kirjallinen työtentti, joka sisältää tunnistustehtäviä sekä esimerkiksi oikein/väärin-väittämiä. Yksittäiset tentit (yht. 21 kpl) arvioidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Opintojakson numeerinen arvosana asteikolla 1-5 määräytyy hyväksytysti suoritettujen tenttien lukumäärän perusteella. Vähintään puolet yksittäisistä tenteistä tulee olla hyväksytysti suoritettuna alimpaan arvosanaan 1. Poissaolo- ja ryhmänvaihtopolitiikka on sama kuin histoissa. VINKKI: OPETTELEMALLA RAKENTEET LATINAKSI OPIT SAMALLA KANSAINVÄLISEN ANATOMISEN TERMINOLOGIAN JA YHTEISEN KOMMUNIKAATIOVÄLINEEN MUIDEN LÄÄKÄREIDEN KANSSA. Taulukko 3. Makroanatomian harjoitustyöt ( makrot ). Harjoitustyö Kesto (t) Blokki 1 M1 Johdanto - M2 Pää 3 M3 Kaula 2 M4 Yläraaja I 4 M5 Yläraaja II 2 M6 Selkä 2 M7 Lantio 2 M8 Alaraaja I 4 M9 Alaraaja II 2 Blokki 2 M10 Verenkiertoelimistö 4 M11-13 Ruoansulatuskanava sekä 4 vatsa M14-15 Hengitystiet 3 M16-17 Virtsaelimet sekä 3 sukupuolielimet Blokki 3 M18 Keskushermosto 3 M19 Ääreishermosto 2 M20-21 Silmä ja korva 3 Makroanatomian harjoitustyöt on jaettu kolmeen blokkiin. Jokaisesta blokista on saatava hyväksytysti vähintään puolet läpi. Mikäli vaatimus ei täyty, minimimäärän harjoitustöitä voi saada hyväksytyksi laatimalla esseitä, joiden vaatimustaso pidetään sisällön, pituuden, lähteiden ja kieliasun suhteen tarkoituksellisen korkealla. Vastuuopettaja tarkistaa jokaisen blokin lopuksi suoritukset ja on tarvittaessa yhteydessä. Esseellä ei voi korvata poissaoloa. 5/7

6 Tentit ja arvosanan määräytyminen Tentti on oppimistilanne. Kurssikokonaisuus on jaettu osatentteihin taulukon 4 mukaisesti. Läpipääsyraja tenteissä on 1/3 pisteistä, mahdollisista esseistä ei saa tulla nollavastauksia. Saatu pistemäärä tulee osaksi loppuarvosanaa. Tenteistä järjestetään kaksi uusintaa, minkä jälkeen uusintaa on mahdollista yrittää vain tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Mikäli tentti ei kolmella yrityksellä mene läpi, tulee kurssi suorittaa uudestaan seuraavana vuonna. Myös hyväksyttyä tenttiä saa uusia kaksi kertaa, mutta sen mielekkyyttä kannattaa pohtia. Arvosanan määräytyminen on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Taulukko 4. Tenttijako alueineen. Harjoitustyöt Tentti Ajankohta Luennot Histot Makrot Solubiologia H1-6 - Tuki- ja liikuntaelinanatomia M1-9 Elinanatomia ,41-57 H1-14 M10-17 Neuroanatomia H6 M18-21 Taulukko 5. Maksimipisteet. Tentit/harjoitustyöt Maksimiraakapisteet Solu- ja kehitysbiologia 30 Tuki- ja liikuntaelimet 20 Elinanatomia 30 Neuroanatomia 10 Harjoitustyöt 30 Yhteensä 120 Taulukko 6. Opintokokonaisuuden lopullisen arvosanan määräytyminen. Raakapisteet Arvosana Kurssikirjallisuus Sobotta Anatomy Textbook: English Edition with Latin Nomenclature. Edited by Friedrich Paulsen, Tobias M. Böckers, Jens Waschke. Elsevier GmbH, Munich, Germany 1st edition, 2019 (ISBN ) A.L. Kierszenbaum: Histology and Cell Biology: an introduction to pathology. Mosby, St Louis (uusin painos). tai J.S. Lowe, P.G. Anderson, S.I. Anderson: Human Histology Elsevier, ISBN: Opiskelua tukevia kirjoja ovat edellisten vuosikurssien esseekokoelma, jota voi ladata netistä ( 6/7

7 Dissektiokurssi (2 op) Oppiaine järjestää valinnaisen tuki- ja liikuntaelimistön sekä pään alueen anatomiaan keskittyvän dissektiokurssin keväällä Kurssille valitaan neljäkymmentä opiskelijaa opintomenestyksen perusteella. Kurssista tiedotetaan lisää ajankohdan lähestyessä. Halukkuutta kurssille ei tarvitse erikseen ilmoittaa, mutta mahdollisen paikan varmistumisen jälkeen tulee vastuuopettajalle ilmoittaa, mikäli ei halua paikkaa ottaa vastaan. Tällöin paikka jaetaan seuraavana järjestyksessä olevalle. Opiskelijaa kohti kurssi kestää kolme päivää (ma-ke klo 14-20) ja se järjestetään noin kymmenelle opiskelijalle kerrallaan. 7/7