Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):"

Transkriptio

1 Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis mucosae (limakalvon lihaskerros) Tunica submucosa (limakalvon alapuolinen sidekudos, sis. rauhasia) Tunica muscularis (lihaskerros) Rengaslihas Vinottaislihas Pitkittäislihas Tunica adventitia / serosa (sidekudosta, mesoteeli) Ruokatorvea ja peräsuolta ympäröi adventitia (sidekudos). Vatsassa olevat elimet (maha, jejunum, j ileum, poikittainen paksusuoli) ovat kiinni suoliliepeessä ja niiden vatsan puoleista pintaa peittää serosa. Ruuansulatuskanava - Kieli T.mucosa (limakalvo) Kurkunkansi k Pinnalla kerrostunut Kielen tyvi levyepiteeli (yläpinnalla Nielurisat keratinisoitunut, alapinnalla Kielirisat keratinisoitumaton) Vallinystyt T. submucosa heikosti Rihmanystyt kehittynyt tai puuttuu. Kieli Kielessä on myös sylkirauhasia. Sieninystyt Kielen takaosassa on risoja (imukodosta). Kieli on (poikkileikkauksessa) keskeltä pääasiassa poikkijuovaista lihasta (T. muscularis). Kielen kärki Nykykäsityksen mukaan tämä ei pidä enää paikkaansa!! Karvas Hapan Suolainen Makea Umami Ruuansulatuskanava - Kieli Kerrostunutta levyepiteeliä Kielen pinnalla makunystyt (papillat): p Rihmanystyt Sieninystyt Lehtinystyt Vallinystyt Sieni-, lehti- ja vallinystyissä on makusilmuja. Kaikissa makusilmuissa on aistinsoluja kaikille 5 maulle!! Sidekudosta Tyvisolu Makuhermo Makuhuokonen Vallinysty Makusilmu Makukarva Kerrostunutta levyepiteeli Tukisolu Aistinsolu Sidekudosta

2 Ruuansulatuskanava - Hammas Ihmisellä 20 maitohammasta ja rautahammasta eli pysyvää hammasta. Osat: kruunu (näkyvä osa), kaula (ikenen alue) ja juuri (leukaluun sisällä). Hammaskiille: Pk Paksuus mm Elimistön kovinta ainetta 98% epäorgaanista kalsiumhydroksiapatiittia Orgaaninen osa ei sisällä kollageenia. Solut adamantoblasteja Kruunu Kaula Juuri Kiille Hammasluu Ien Hampaan Hampaan ydin Hammassementti Juurikanava Leukaluuta Kollageenisäikeet Juuren aukko Hermot Verisuonet

3 Ruuansulatuskanava - Hammas Karnivori (peto) Hammasluu: 70% kalsiumhydroksiapatiittia Orgaaninen osa kollageenia ja Kruunu glykosaminoglykaaneja Solut odontoblasteja Kaula Hammassementti: Luumaista kudosta Puolet epäorgaanista Juuri Solut sementosyyttejä Hampaan ydin: Sidekudosta, jossa ovat verisuonet ja hermot. Kiille Hammasluu Ien Hampaan Hampaan ydin Hammassementti Juurikanava Leukaluuta Kollageenisäikeet Juuren aukko Hermot Verisuonet Herbivori (kasvissyöjä) Omnivori (sekaravinnon syöjä) Ruuansulatuskanava - Maha Mahalaukku Pallea Mahan pohja eli fundus Ruokatorvi Ruuansulatuskanava - Maha Etuhampaat t Kulma- Ei Esiposki- Poskihampaat hampaat hampaat Mahalaukun Krypta l. kuopake Lieriöepiteeliä Lamina propria T.mucosa (limakalvo) Pars pylorica (mahan portti) Pohjukaissuoli (duodenum) T. mucosa T. submucosa T. muscularis Mahan poimut T. serosa Mahan runko eli corpus Imukudosta M. mucosae Imusuoni Laskimo Valtimo Vinottaislihaskerros Rengaslihaskerros Auerbachin punos (hermokudosta) Pitkittäislihaskerros Mahanesterauhanen T.submucosa T.muscularis T.serosa

4 Ruokatorvi Sulkijalihas Mahalaukku Ruuansulatus - mahalaukku 5 µm Mahalaukun sisäpintaa Mahanesterauhanen Limaa erittävä solu Pääsolu Pohjukaissuoli Sulkijalihas Lieriöepiteeli Pepsinogeeni 1 2 HCl H + Cl 3 Pepsiini Mahan poimut 1 2 Pepsinogeenin ja HCl:n eritys HCl muuttaa pepsinogeenin pepsiiniksi. 3 Pepsiini pilkkoo pepsinogeenistä lisää aktiivista pepsiiniä. Pääsolu (pepsiini + mahan lipaasi) Maha toimii ruokavarastona (2 L). Maha jatkaa suussa alkanutta ruuansulatusta erittämällä mahanestettä: HCl(katesolut) Hapan (ph <2) ruokasula Mahahaava (Helicobacter pylori) (lääketieteen Nobel Barry Marshallille ja J. Robin Warrenille 2005). Pepsiini (pääsolut) Lipaasi (pääsolut) Pyloruksen sulkijalihas säätelee ruokasulan siirtymistä ohutsuoleen (2-6 t). Katesolu Katesolu (HCl) Enteroendokriiniset solut (gastriini) Ruuansulatuskanava - Ohutsuoli Ruuansulatuskanava - Ohutsuoli Ihmisellä se on noin 5 m pitkä (vainajalla 8 m). Siinä on 3 osaa: duodenum (pohjukaissuoli), jejunum j (tyhjäsuoli), ileum (sykkyräsuoli). Tehtävinä ovat ravintoaineiden (1) pilkkominen i ja (2) absorptio. Pinta-alaa lisäävät (1) poimut (t. mucosa ja t.submucosa), (2) villukset ja (3) mikrovillukset. ill k Imukudosta Lieriöepiteeliä Lamina propria Lieberkühnin krypta Villus Kapillaari T. mucosa T. submucosa M. mucosae i T. muscularis Imusuoni Laskimo Valtimo Rengaslihaskerros Auerbachin punos Pitkittäislihaskerros T. serosa

5 Ruuansulatuskanava - Ohutsuoli Ruuansulatuskanava - Ohutsuoli T.Submucosa -Sidekudosta -Imusuonia -Verisuonia T.muscularis Kuopake eli krypta Villuksia T.mucosa T. submucosa: Sidekudosta Duodenumin limaa erittävät Brunnerin rauhaset ovat t. submucosassa. Hermostoa: Meissnerin punos Tmuscularis: T. Paksut sielälihaskerrokset Hermostoa: Auerbachin punos (rengas- ja pitkittäislihaksen välissä). T. serosa Ruuansulatuskanava - Ohutsuoli T.mucosa (limakalvo): Epiteeli ja lamina propria p muodostavat mm korkeita villuksia. Villusten väleihin (Lieberkühnin kryptat) aukeavat ohutsuolen rauhaset. limakalvo (t. mucosa) Limakalvon solut Laskimo, joka vie veren maksan porttilaskimoon Mikrovillukset (sukasauma) Mikrovillukset Absorboiva epiteelisolu Lihaskerrokset Rengaspoimut Villukset Epiteelisolut Suolen Hiussuonet Suolen epiteelisolu Kapillaari L. proporia p p T. mucosa Krypta (kuopake) m.mucosae Pikarisolu (lima) Enteroendokriininen solu (sekretiini, kolekystokiniini) k ki ii i) Suolen seinämä Villus T. submucosa Imusuoni Valtimo Laskimo Panethin solu (lysotsyymi)

6 Ruuansulatus - Ohutsuoli Maksa Sappirakko Sappi Suu, nielu, ruokatorvi Mahalaukku Hiilihydraattien hajotus Polysakkaridit Disakkaridit idit (tärkkelys, glykogeeni) (sakkaroosi, laktoosi) Syljen amylaasi pienemmät polysakkaridit, maltoosi (disakkaridi) Suolineste Pohjukaissuoli Hapan ruokasula Haimaneste Haima Mahalaukku Ruuansulatusnesteitä tulee maksasta (1. sappi), haimasta (2. haimaneste) ja suolen seinämästä (3. suolineste). Ne sisältävät entsyymejä, bikarbonaattia ( - HCO 3 ) ja sappisuoloja. epiteeli (sukasauma) Polysakkaridit Haiman amylaasit Maltoosi ja muut disakkaridit Disakkaridaasit Monosakkaridit Ruuansulatus - entsyymit Mahalaukku Proteiinit Pepsiini Proteiinien hajotus Pienet polypeptidit Polypeptidit (disakkaridit) Sakkaroosi Laktoosi Maltoosi (disakkaridaasi) sakkaraasi laktaasi maltaasi (sokerit) Fruktoosi + Glukoosi Glukoosi + Galaktoosi Glukoosi + Glukoosi Haiman trypsiini ja kymotrypsiini aminopeptidaasi karboksipeptidaasi Pienemmät polypeptidit H 2 N COOH proteiini Haiman karboksipeptidaasi pp Aminohapot Pienet peptidit Ohusuolen epiteeli (sukasauma) Dipeptidaasit, karboksipeptidaasi, ja aminopeptidaasi Monosakkaridit Aminohapot

7 Ruuansulatus - entsyymit Haiman entsyymit erittyvät inaktiivisessa muodossa proentsyymeinä: iä Enterokinaasi (enteropeptidaasi) aktivoi trypsinogeenin. Trypsiini aktivoi muut entsyymit (prokarboksipeptidaasin ja kymotrypsinogeenin). Haima epiteeli (sukasauma) Nukleiinihappojen ih hajotus DNA, RNA Haiman nukleaasit (A) Nukleotidit Nukleotidaasit (B) Nukleosidit Nukleosidaasit (C) B A Typpiemäkset, sokerit, fosfaatit C Nukleotidi tl Rasvojen hajottaminen ja imeytyminen Rasvojen hajotus Rasvapisarat Sappisuolat Rasvapalloset Haiman lipaasi Glyseroli, rasvahapot, monoglyseridit Sappisuolat Sappisuolojen verhoamia rasvapallosia rasvapisara A Sappisuolojen, rasvahappojen ja monoglyseridien, muodostamia misellejä. B 1 Sappisuolat muodostavat suurista rasvapallosista emulsion pohjukaissuolessa. 2 Haiman lipaasi pilkkoo rasvoja ja tuottaa vapaita rasvahappoja ja monoglyseridejä, jotka yhdessä muodostavat misellejä. 3 Rasvahapot ja monoglyseridit poistuvat miselleistä ja siirtyvät diffuusion avulla suolen epiteelisoluihin. A Ruuansulatus rasvat Rasvat (triglyseridit) idit) eivät liukene veteen. (1) Maksan tuottamat sappisuolat tekevät rasvoista emulsion: Sappisuolat ovat kolesterolin johdannaisia. Niissä on sekä vesi- että rasvaliukoinen osa. Vesiliukoinen lipaasi pääsee rasvaan kiinni. triglyseridi vesiliukoinen puoli sappisuola lipaasii lipaasi on vesiliukoinen Suolen epiteelisoluja C 4 Rasvayhdisteet kuljetetaan epiteelisoluista maitiaissuoneen kylomikroneina. Imusuoniston välityksellä rasvat pääsevät verenkiertoon. rasvaliukoinen puoli

8 Ruuansulatus rasvat A Haiman lipaasi pilkkoo rasvan: 2 vapaata rasvahappoa + 1 monoasyyliglyseroli B Ruuansulatus rasvat Pilkkoutumistuotteista muodostuu sappisuolojen kanssa misellejä (3-10 nm:n pallosia). Hajotustuotteet diffundoituvat epiteelisoluun. Miselli: sappisuolamolekyyliä, monoglyseridejä ja vapaita rasvahappoja Glyseroli Rasvahapot lipaasii epiteeliä triglyseridi monoasyyliglyseroli 2 vapaata rasvahappoa Epiteelisolun tuma C Ruuansulatus rasvat Epiteelisolun Kylomikroni endoplasmakalvostossa triglyseridi syntetisoidaan uudelleen. Triglyseridit menevät villuksen maitiaissuoneen kylomikroneissa (isoja lipoproteiinivaippaisia pallosia). Kylomikronit pääsevät imusuonten kautta verenkiertoon. Lipoproteiini Ohusuolen Rasvahapot Epiteelisolu Fosfolipidit, kolesteroli, ja proteiinit Kylomikroni i Triglyseridit Triglyseridit Monoglyseridit

9 Suu nielu, ruokatorvi Polysaccharides (starch, glycogen) Hiilihydraatit Salivary amylase Smaller polysaccharides, maltose Disaccharides (sucrose, lactose) Proteiinit Nukleiinihapot Rasvat maha Proteins Pepsin Small polypeptides Polysaccharides Polypeptides p DNA, RNA Pancreatic amylases Pancreatic trypsin and Pancreatic chymotrypsin (These proteases nucleases Maltose and other cleave bonds adjacent to certain disaccharides amino acids.) Smaller Nucleotides polypeptides Pancreatic carboxypeptidase Amino acids epiteeli Disaccharidases Monosaccharides Small peptides Dipeptidases, carboxypeptidase, and aminopeptidase (These proteases split off one amino acid at a time, working from opposite ends of a polypeptide.) Amino acids Nucleotidases Nucleosides Nucleosidases and phosphatases Nitrogenous bases, sugars, phosphates lipaasi lipaasi Fat globules (Insoluble in water, fats aggregate as globules.) Bile salts Fat droplets (A coating of bile salts prevents small droplets from coalescing into larger globules, l increasing i exposure to lipase.) Pancreatic lipase Glycerol, fatty acids, glycerides Ruuansulatus ravintoaineiden absorptio Passiivinen i diffuusio i Esim. fruktoosi Aineen pitoisuus on oltava suurempi epiteelin ulkopinnalla kuin epiteelisolun sisällä. Avustettu diffuusio Esim. glukoosi ja galaktoosi Kuljetus perustuu natriumionigradienttiin, joka Napumpun luoma. Kuljetus voi tapahtua myös glukoosin pitoisuusgradienttia vastaan. Suolen (lumen) Sokereiden kuljetinmolekyylit: fruktoosille GLUT5 ja glukoosille GLUT2. Mikä on porttilaskimo? Se on kahden kapillaarisuoniston välinen laskimoverisuoni. Ihmisen elimistössä on 2 porttilaskimojärjestelmää: (1) maksan porttilaskimo ja (2) aivolisäkkeen porttilaskimo. Aortta Maksan hiussuonet Maksalaskimo Alaonttolaskimo 2. hiussuonisto Maksa Maksavaltimo Ruoansulatuskanavan, haiman ja pernan hiussuonet Maksan porttilaskimo Ruoansulatuskanavan valtimo 1. hiussuonisto

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.

Lisätiedot

Ruuansulatus 29.09.2014. Kappale 24 Tortora 12ed

Ruuansulatus 29.09.2014. Kappale 24 Tortora 12ed Ruuansulatus 29.09.2014 Kappale 24 Tortora 12ed Yleiskatsaus Mekaaniset toiminnat Entsyymejä sisältävien ruuansulatusnesteiden eritys Ravintoaineiden entsymaattinen pilkkoutuminen Imeytyminen ruuansulatuskanavassa

Lisätiedot

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen Ruoansulatuskanava (matsmältningskanal)(rp6p. s569) Ruoansulatuskanavan perusrakenteeseen kuuluu

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2014 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

Kuinka entsyymit toimivat?

Kuinka entsyymit toimivat? Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit

Lisätiedot

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja Luento V IV Sisäisen ympäristön säätely Eläimet voivat fysiologisesti sopeutua (akklimoitua) muuttuneisiin olosuhteisiin: Ympäristöstressin sietokyky muuttuu, koska elintoiminnot muuttuvat olosuhteiden

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ydinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus

Ydinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus Ydinainestiedot Takaisin 30258 Ruoansulatus ja ravitsemus A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä

Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Jos halutaan tietää, miksi Renew Life on erityinen yhtiö, on tunnettava Renew Lifen vuonna 1997 perustaneen Brenda Watsonin tarina. Brenda kärsi huonosta terveydestä

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Tehtäviin 1, 2 ja 3c vastataan erilliselle optisesti tarkastettavalle vastauslomakkeelle.

Tehtäviin 1, 2 ja 3c vastataan erilliselle optisesti tarkastettavalle vastauslomakkeelle. LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN PÄÄSYKOE 2014 VASTAUSMONISTE Tehtäviin 1, 2 ja 3c vastataan erilliselle optisesti tarkastettavalle vastauslomakkeelle. Tehtävien 3a, 3b, 4-17 vastaukset kirjoitetaan tämän vastausmonisteen

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

577 SOLUT JA KUDOKSET

577 SOLUT JA KUDOKSET 577 F SOLUT JA KUDOKSET 578 F1 Solujen erilaistuminen aikuisessa Lipponen, Joonas & Sassi, Antti Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 8.9.2009

Lisätiedot

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1

Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1 Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu Solun kemia paino-% Vesi 75-90 proteiinit 10-20 Lipidit 2 Hiilihydraatit 1 RNA/DNA 0,7/0,4 Epäorg. 1,5 Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu Vesi 1 paino-%

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. hkl

ORGAANINEN KEMIA. hkl ORGAANINEN KEMIA Orgaaninen kemia tutkii hiiliyhdisteitä, joita on miljoonia perustuu hiilen kykyyn liittyä toisiin hiiliatomeihin ja muodostaa hiiliketjuja ja - renkaita hiilen lisäksi orgaaniset yhdisteet

Lisätiedot

13. Biomolekyylit. 1. Hiilihydraatit

13. Biomolekyylit. 1. Hiilihydraatit 13. Biomolekyylit. 1. iilihydraatit 13.1. iilihydraattien rakenne ja konfigiraatiot iilihydraateilla tarkoitetaan polyhydroksiketoneja ja aldehydejä, joita nimitetään yleisesti sokereiksi. iilihydraatit

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Opintojakso 5. Ruoansulatuselimet. Lue tämä ennen kuin aloitat

Opintojakso 5. Ruoansulatuselimet. Lue tämä ennen kuin aloitat Opintojakso 5 Ruoansulatuselimet Lue tämä ennen kuin aloitat 1. Tämän opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot ruoansulatuselinten rakenteesta ja toiminnasta. Se auttaa ymmärtämään ongelmia, joiden

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI Samat vinkit hyödyttävät kaikkia kognitiivisia strategioita, joilla toisen kielen oppija operoi. Avainsanat Opetusjakson alussa opettaja jakaa oppilaille ko. jaksossa

Lisätiedot

2b) Kuumassa jäähdyttäminen haihduttamalla: hikoilu ja läähätys

2b) Kuumassa jäähdyttäminen haihduttamalla: hikoilu ja läähätys Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento XI Lämmönsäätely - Säätelymekanismit 2) Fysiologinen lämmönsäätely 2a) Lämmön vaihtumista eläimen ja ympäristön välillä voidaan säädellä. Lämmön hukan minimointi:

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II

ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II copyright 2011 1 ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 2 - kurssilla jatketaan ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 1 kurssilla aloitettua tutustumista terveen/normaalin ihmiselimistön rakenteen (anatomia)

Lisätiedot

RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys

RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys RUORA 2014 Liisa Peltonen 3.3.2014 1 RS-KANAVAN TEHTÄVÄT 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄT Ravinnon muokkaaminen muotoon, jossa ihminen pystyy käyttämään sitä hyväkseen

Lisätiedot

Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia

Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia I Mikroskopiatöistä ja ennakkotehtävistä: Mikroskoopin käyttö, histologisen

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa

Lisätiedot

Ikääntyneen diabeetikon ravitsemus

Ikääntyneen diabeetikon ravitsemus Ikääntyneen diabeetikon ravitsemus Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Heli Pyrhönen ravitsemusterapeutti 21.3.2017 Hyvä ravitsemus on perusoikeus - Ruokailoa, toimintakykyä, turvaa,

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Myrkyllisen makea HFCS

Myrkyllisen makea HFCS Myrkyllisen makea HFCS HFC S High Fructose Corn Syrup, eli maissitai fruktoosisiirappi eli isoglukoosi eli glukoosi-fruktoosisiirappi: myrkyllisellä lapsella on monta nimeä! Halpa teollisesti tuotettu

Lisätiedot

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45 Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

VASTAUSANALYYSI. 30 p. 6 p. 5 p. 10 p. 6 p. 9 p. 6 p. 5 p. 3 p. 10 p. 6 p. 4 p. 5 p. 5 p Yhteensä 128 p LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 27.5.

VASTAUSANALYYSI. 30 p. 6 p. 5 p. 10 p. 6 p. 9 p. 6 p. 5 p. 3 p. 10 p. 6 p. 4 p. 5 p. 5 p Yhteensä 128 p LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 27.5. LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 27.5.2014 VASTAUSANALYYSI Vastausanalyysi julkaistaan välittömästi valintakokeen päätyttyä. Vastausanalyysin tavoitteena on antaa valintakokeeseen osallistuville yleisluonteinen

Lisätiedot

SIAN MAHAHAAVAUMA. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Tekijä: Mervi Melolinna. Valmistumisvuosi: 2009

SIAN MAHAHAAVAUMA. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Tekijä: Mervi Melolinna. Valmistumisvuosi: 2009 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Tekijä: Mervi Melolinna Valmistumisvuosi: 2009 Helsingin Yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos ja peruseläinlääketieteen

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA. 2013

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA. 2013 RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 1 ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOKEKAALINEN SFINKTERI liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄ ravinnon

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

HUNAJAPERUSTEISEN URHEILUJUOMAN SIEDETTÄVYYS, KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET JA FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET JUOKSU- JA POLKUPYÖRÄERGOMETRIKUORMITUKSISSA

HUNAJAPERUSTEISEN URHEILUJUOMAN SIEDETTÄVYYS, KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET JA FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET JUOKSU- JA POLKUPYÖRÄERGOMETRIKUORMITUKSISSA 0 HUNAJAPERUSTEISEN URHEILUJUOMAN SIEDETTÄVYYS, KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET JA FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET JUOKSU- JA POLKUPYÖRÄERGOMETRIKUORMITUKSISSA Pasi Ikonen Liikuntafysiologia Kandidaatintutkielma LFY.A005

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu kurssille KE1. KESTO: Työ kestää kokonaisuudessa n.1,5 h. MOTIVAATIO: Nautit

Lisätiedot

INSULIINISTA JUHA HULMI 2004

INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 1.1 Insuliinin eritys Insuliinia tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeiden keskiosien β-soluissa. Samojen saarekkeiden eri osissa eritetään myös glukagonia, somatostatiinia

Lisätiedot

Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi.

Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi. Orgaaninen kemia Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi. Nykyään orgaanisia yhdisteitä osataan valmistaa

Lisätiedot

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti KUVAT KERTOVAT Hannu Jalanko ja Krister Höckerstedt Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti monipuolisin elin. Maksan verenkierto on ainutlaatuinen, sillä veri tulee maksaan kahta tietä: maksavaltimo

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 20.5.2015 VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Vastausanalyysi julkaistaan välittömästi valintakokeen päätyttyä. Analyysin tavoitteena on antaa valintakokeeseen

Lisätiedot

Sokerit lääketieteessä

Sokerit lääketieteessä Sokerit lääketieteessä Risto Renkonen Haartman Instituutti, Helsingin yliopisto Syyskuu 2013 Johdanto GDP-mannose pathway GLUCOSE Golgi M1P M6P G6P Pentose phosphate pathway GDP-Man F6P GDP-Man Dol P-Man

Lisätiedot

Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen

Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen 30250 Biokemian ja farmakologian perusteet A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Ymmärtää

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Hämeenlinna, 9.2.2008 Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus 1 2/27/08 Huippulahjakkuus

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun

Lisätiedot

ANALYYTIT. 1. Kymotrypsiini (Chymotrypsin)

ANALYYTIT. 1. Kymotrypsiini (Chymotrypsin) MDD Terveyspalvelut Oy Postiosoite: Salomonkatu 17 B 4. krs PL 27, 00101 Helsinki 00100 Helsinki S-posti: info@mdd.fi Puh. (09) 622 4424 www.mdd.fi ANALYYTIT JA ANALYYSIN KUVAUS CDSA Tämä testi analysoi

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

Makeuttajakartta. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat 23.11.2006

Makeuttajakartta. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat. Hiilihydraattimakeuttajat 23.11.2006 Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys ry syyssymposium 23.11.2006 Makeaa elämää asiaa hiilihydraateista ja makeutusaineista Hiilihydraattimakeuttajat Kyllikki Kilpi, Suomen Sokeri Oy Tärkkelyssiirapit Muut

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

RUORAHISTO I: RAUHASET

RUORAHISTO I: RAUHASET Ruoansulatus ja ravitsemus jakso/ BLL/ anatomia RUORAHISTO I: RAUHASET HEIKKI HERVONEN Seka-asinuksia sylkirauhasessa. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology. Luku 1 RUOANSULATUS- RAUHASET Maksa on ruoansulatusrauhasista

Lisätiedot

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. 3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial

Lisätiedot

VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II

VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL/ anatomia VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II DOLOR SET AMET Kuva tietokannasta Thieme Teaching Assistant 2.0 Luku 1 VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II Tässä dissektiossa jatketaan

Lisätiedot

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat

Lisätiedot