I. Mitä (eläin)fysiologia on?
|
|
- Aki Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 I. Mitä (eläin)fysiologia on? Luento IV Tutkii eläinten ja niiden osien toimintoja. Tutkii elintoimintojen merkitystä sopeutumisessa ympäristöön. Tutkii toimintamekanismeja ja selittää toimintoja mekanismeista käsin. Miten? Integroiva tieteenala: Miten molekyylien, solujen, kudosten ja elinten yhteistoiminta ylläpitää elimistön i tasapainotilaa. til I. Mitä (eläin)fysiologia on? Genotyyppi Evoluutio Yhdistävät teemat : Aikuinen fenotyyppi Molekyylit 1) Fysiologiset i toiminnot i t noudattavat t kemian ja fysiikan lakeja. 2) Fysiologiset toiminnot ovat yleensä tarkasti säädeltyjä. 3) Fysiologinen fenotyyppi syntyy genotyypin ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. 4) Genotyyppi on evolutiivisten prosessien tulos. Yksilönkehitys Ympäristö Solut Kudokset Elimet Elimistöt Fysiologia ja Käyttäytyminen Lisääntyminen Sattuma Luonnonvalinta
2 I. Mitä (eläin)fysiologia on? Eläinten yhteinen ongelma: sopeutuminen ympäristöön 1. Evolutiivinen sopeutuminen (adaptaatio). Lajien sopeutuminen ympäristöön Luonnonvalinnan tuottamat erilaiset fysiologiset ratkaisut Muutokset geenifrekvensseissä Palautumaton (irreversiibeli) 2. Fysiologinen sopeutuminen (akklimaatio, fysiologinen joustavuus). Yksilön sopeutuminen ympäristöön Muutokset geenien ilmenemisessä (ekspressiossa) Palautuva (reversiibeli) Elimistön i mukautuvuus (fenotyyppinen plastisuus) Esim. vuodenaikaisiin muutoksiin. Konvergenttinen evoluutio: fysiikan lait sanelevat reunaehdot evolutiivisille ratkaisuilla I. Mitä (eläin)fysiologia on? I. Mitä (eläin)fysiologia on? Rk Rakenteen ja toiminnan i vastaavuus (histologia vs. fysiologia) Organisaatiotasot: i atomit, molekyylit, lk li soluelimet, solut, kudokset, elimet, elimistöt, eliöt, populaatiot. Kudokset: epiteelikudos, sidekudos, lihaskudos ja hermokudos Elimet Elimistöti
3 I. Mitä (eläin)fysiologia on? Elimistöt Elimet Päätehtävät Fysiologian jako: I. Mitä (eläin)fysiologia on? Yleinen fysiologia (eliöiden yhteiset piirteet) Ekofysiologia (fysiologian merkitys lajin levinneisyydessä ja runsaudessa) Evoluutiofysiologia (miten lajien fysiologiset piirteet ovat syntyneet) Vertaileva fysiologia (lajien väliset erot; sopeutumat ympäristöön) Kehitysfysiologia (fysiologiset muutokset yksilönkehityksen kuluessa) Solu- ja molekyylifysiologia jne. It Integratiivinen tiii fysiologia il i (eri organisaatiotasojen tit yhteistoiminta htiti it geeneistä koko organismiin) Hyönteis-, kala- ja nisäkäsfysiologia jne. Hermo-, aistin- ja lihasfysiologia jne. Mitä fysiologit tekevät? II. Bioenergetiikka Avoin järjestelmä ottaa ympäristöstä ainetta ja energiaa, joiden avulla se pysyy dynaamisessa tasapainotilassa il (steadystate). Fysiologia i tutkii tkiiaineiden id ja energian kulkua ja niiden muutoksia eläimissä. X A B Y Post-doc vaiheen työpaikoissa tehdään tutkimusta joko hiirillä (52%) tai soluviljelmillä (43%).
4 Eläimet ovat avoimia järjestelmiä: Ne ottavat ympäristöstä ainetta ja energiaa. Eläimet ovat heterotrofisia. Aineenvaihdunnan nopeus kertoo kuinka paljon eläin tarvitsee energiaa: 1) Pysyäkseen hengissä 2) Erilaisia toimintoja varten Mitataan epäsuorasti hapen kulutuksena tai suorasti lämmöntuottona. Yksikkönä 1 kcal = kj Perusaineenvaihdunnannope us (basal metabolic rate, BMR): Tätä termiä käytetään vain endotermisille ( tasalämpöisille ) eläimille! BMR mitataan: Paastonneelta eläimeltä Eläimen ollessa lepotilassa (liikkumatta) Termoneutraalilämpötilassa Miehet kcal/päivä; Naiset kcal/päivä
5 Vakioaineenvaihdunnannopeus (standard dmetabolic rate, SMR): Ektotermisten ( vaihtolämpöisten ) eläinten aineenvaihdunnan nopeudesta käytetään tätä termiä (Huom! perusaineenvaihdunnan nopeus mitataan termoneutraalilämpötilassa, jota ektotermisillä t illä eläimillä illä ei ole!). SMR mitataan: Paastonneelta eläimeltä Eläimen ollessa lepotilassa Tietyssä lämpötilassa Stressittömässä ympäristössä Aineenvaihdunnan nopeus riippuu: Iästä Sukupuolesta (Ruumiin ja ympäristön) lämpötilasta Ravinnon laadusta ja määrästä Aktiivisuustasosta Hapen saatavuudesta Vuorokaudenajasta Hormonitasapainosta Eläimen koosta Eläimen koko ja metabolia: Spesifinen metabolianopeus = aineenvaihdunnan nopeus (BMR/SMR) painoyksikköä kohden (esim. kcal/kg) Pienillä eläimillä spesifinen metabolianopeus on korkeampi k kuin suurilla eläimillä. illä Heijastuu suurena hapen tarpeena: Korkea hengitystaajuus Korkea sydämen lyöntitaajuus Suuri veritilavuus jne. Isommalla eläimellä kokonaisenergiankulutus on suurempi kuin pienillä. Lämmönsäätelyn osuus energiankulutuksesta on suuri pienikokoisilla. Ektotermiset eläimet kuluttavat vähemmän energiaa kuin endotermiset eläimet.
6 Logaritminen asteikko Huom! Sama koko (massa). Energiankulutus maksimirasituksessa: ektoterminen vs. endoterminen eläin Massaspesifinen energiankulutus (kulutus painoyksikköä kohden) on suurempi pienillä kuin suurilla eläimillä. SMR Rasituksen keston pidetessä, suoritustaso putoaa enemmän ektotermisellä eläimellä. Aerobinen energiantuotanto heikompi ektotermisellä eläimellä Glykolyysin merkitys suurempi ektotermisellä eläimellä. BMR III Ruumiin rakenne ja ympäristö 1. Eläimen koko: Massaspesifinen aineenvaihdunnan nopeus on kääntäen verrannollinen kokoon. Mitä pienempi eläin sitä korkeampi aineenvaihdunnan nopeus. Sli Selitys: Suuri pintaala/tilavuussuhde, jolloin lämpö haihtuu ruumiista ja eläin tarvitsee paljon metabolista lämmöntuottoa pysyäkseen tasalämpöisenä? Mutta sama pätee myös vaihtolämpöisiin! III Ruumiin rakenne ja ympäristö 2. Eläimen muoto: Riittävä pinta-ala aineiden vaihtoon. Pinta-ala/tilavuus määrää yksisoluisten koon. Kaksikerroksinen säkki (esim. Hydra). Litteä ruumis (esim. lapamato). Suurilla eläimillä pintaa on vähän: Laajat sisäiset pinta-rakenteet; verenkierto kuljettaa niihin aineita. Pinnat suojassa kuivumiselta; mahdollistaa elämisen maalla.
7 III Ruumiin rakenne ja ympäristö Nisäkäsruumiin yhteys ympäristöön. Suuret pinnat aineiden vaihtoon. Suojassa kuivumiselta. Keuhkojen kaasujenvaihtopintaa Suolen pintaa A. Homeostaasi Eläimellä on kaksi ympäristöä: ulkoinen ja sisäinen (Claude Bernard: milieu interior). Ulkoinen ympäristö = elinympäristö Sisäinen ympäristö = kudosneste ja veri Aineiden vaihto veren ja solujen välillä. Homeostaasi: Sisäisen ympäristön vakioisuus; dynaaminen tasapainotila (Walter B. Cannon). Säädeltäviä tekijöitä: ph, lämpötila, ioniväkevyys jne. B. Homeostaattiset säätelyjärjestelmät. Tunnistin (sensor) havaitsee muutoksen. Valvontakeskus (control center) käsittelee viestit ja ohjaa toteuttajia. Toteuttaja (effector) tuottaa vasteen. Vaste vaikuttaa ärsykkeeseen joko heikentämällä ällä (negatiivinen i palaute) tai voimistamalla (positiivinen palaute) sitä. ärsyke = lämpötila Valvontakeskus (termostaatti) Toteuttaja (lämpöpatteri) vaste
8 Negatiivinen palaute (negative feedback): Heikentää alkuperäistä ärsykettä ja pysäyttää muutoksen tai muuttaa sen suuntaa. Muuttujan arvo heilahtelee ärsyke määräarvon (set point) kahta puolta. Esim.-1: Veren glukoosipitoisuuden säätely. Esim.-2: Ruumiin lämpötilan säätely. Todellinen lämpötila Määräarvo (esim. 37 C) toteuttaja Positiivinen palaute (positive feedback, PFB): Voimistaa ärsykettä ja vastetta Esim. 1: Kohdun supistukset synnytyksessä Esim. 2: Mahan pepsiinin muodostuminen pepsinogeenistä. PFB Esim. 3: Natriumionikanavien aukeaminen hermo- ja lihassoluissa. Aivolisäkkeen takalohkon oksitosiini Kohdun lihasten supistukset Sikiö työntyy kohdunkaulan kanavaan Kohdun seinämä venyy (2) Muodostunut pepsiiniksi pilkkoo pepsinogeenistä yhä enemmän pepsiini. PFB (3) Proteiinien hajoaminen käynnistyy ja etenee nopeasti. Ruuan proteiinit Mahan pepsinogeeni + Aktiivinen pepsiini + HCl (1) Mahan proteiineja hajottava entsyymi on inaktiivisena esiasteena, pepsinogeeninä. Suolahapon eritys saa osan pepsinogeenistä pilkkoutumaan aktiiviseksi pepsiiniksi. Eläimet voidaan jakaa kahteen ryhmään: säätelijät ja mukautujat (a) Säätelijä (regulator). Ei kestä sisäisen ympäristön muutoksia. Voi elää hyvin erilaisissa olosuhteissa, jos tehokkaat homeostaattiset mekanismit.
9 (b) Mukautuja (conformer). Edellytykset, joiden ansiosta mukautuja voi menestyä: 1. Hyvä sietokyky 2Vkii 2. Vakioinen ympäristö (esim. Eteläinen jäämeri lämpötilan suhteen) 3. Siirtyminen edullisempiin olosuhteisiin
BI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
LisätiedotMiten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta
Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? - Taito (tasapaino,
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotELÄINFYSIOLOGIA A ELÄINFYSIOLOGIA. OPPIKIRJA: Reece et al. Cambell biology luvut 40-51
ELÄINFYSIOLOGIA Luennot 751388A 4op kevät Harjoitukset 755318A 4 op syksy Opettajat (luennot) Hohtola Esa 50 % Honkanen Henrika 25 % Saarela Seppo 25 % (kontaktihenkilö) Luennot 12 x 4 h kunkin osion päätteeksi
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotIhmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys
Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi
LisätiedotTehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
LisätiedotBIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta
BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotAro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia
Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen Käsikirja Lääketieteelliseen Teoria Kandiakatemia Käsikirja: Teoria Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen
LisätiedotBIOLOGIAN KANDIOHJELMAN TUTKINTORAKENNE
päivitetty 1.10.2018 lukuvuodelle 2018-2019 BIOLOGIAN KANDIOHJELMAN TUTKINTORAKENNE 2017 2020 BIO-100 Biologian perusopinnot, 2 BIO-101 Eliökunnan evoluutio BIO-102 Eläin- ja kasvikunnan rakenne BIO-103
LisätiedotKemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I
Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
Lisätiedot5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet
5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotBIOLOGIAN KANDIOHJELMAN AINEENOPETTAJAN OPINTOSUUNNAN TUTKINTORAKENNE
päivitetty 1.10.2018 lukuvuodelle 2018-2019 BIOLOGIAN KANDIOHJELMAN AINEENOPETTAJAN OPINTOSUUNNAN TUTKINTORAKENNE 2017 2020 BIO-100 Biologian perusopinnot, 2 BIO-101 Eliökunnan evoluutio BIO-102 Eläin-
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
Lisätiedot6.5 Biologia. Opetuksen tavoitteet
6.5 Biologia Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.
Lisätiedot5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet
5.7 Biologia Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.
Lisätiedot750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010
Oulun yliopisto Biologian laitos 750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 ELÄINEKOLOGIA Akatemiatutk. Jukka Forsman Habitaatinvalinta Lajien rinnakkaiselo (species coexistence)
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)
ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava
LisätiedotFM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle)
FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle) 1. SYVENTÄVÄT OPINNOT (522065), 70-100 op 1.1. Pakolliset opinnot,
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
Lisätiedotvälillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotLICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa
LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,
LisätiedotBiologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.
Pakolliset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (BI01) Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata
LisätiedotKehitysbiologia ja kehitysfysiologia
Postnataalinen yksilönkehitys 1 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
Lisätiedot4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.
K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
Lisätiedot5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)
5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotNikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
LisätiedotAlkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia
1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,
LisätiedotRUOKINTA VOI PELASTAA PALJON. Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke
RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke Luennon ydinasiat Vasikan kasvutaipumus on suuri aina 1 v ikään. Tasapainoisella ravinnolla
LisätiedotLUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003
LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 -BIOLOGIA (s. 1-5) -KEMIA (s. 6-7) BIOLOGIA Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset
LisätiedotIHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ
IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotTasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,
LisätiedotKoiran periytyvä persoonallisuus
Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=
LisätiedotLataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner. Lataa
Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner Lataa Kirjailija: Andreas Wagner ISBN: 9789525697735 Sivumäärä: 266 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.08 Mb Darwinin luonnonvalinnan voima on kiistaton ja se selittää,
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
Lisätiedotx _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma
Vanhenemisen fysiologia 1 Elinikä ja vanheneminen Käsitteet Elinikä - yksilön elinikä Eliniän odotusarvo, aktuaarinen (kirjanpidollinen) elinikä - keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä tietylle lajille,
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotLaatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke
porotietokansio teurastus Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Stressi... 2 3 Teurastusprosessi... 3 4 Teurastuksen
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotLääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja
LisätiedotHevosvalmennuksen sudenkuopat
Hevosvalmennuksen sudenkuopat Susanna Kinnunen, FT Suomen Hevostietokeskus ry susanna.kinnunen@hevostietokeskus.fi www.hevostietokeskus.fi Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Liikkeet (biomekaniikka) Suorituskyky
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotSuositeltu suoritusajankohta. Koodi Opintojakson nimi ja laajuus
Oulun yliisto Opintojen rakennekaavio 2017 2018 Tutkinto-ohjelman nimi, Biologian tutkinto-ohjelma Tutkinnon nimi, Luonnontieteiden kandidaatti (3 vuotta, 180 ) Koodi Opintojakson nimi ja laajuus Suositeltu
LisätiedotOSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotEvoluutioekologia 26.10.2014 1
Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys
LisätiedotMind Master. Matti Vire 11.5.2013
Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys
LisätiedotRuotsinkielinen opetus Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna 2015 2016 muutokset mahdollisia
Ruotsinkielinen opetus Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna 2015 2016 muutokset mahdollisia Selitteet opintojaksojen alla oleville kohdille: Opetus = Opintojaksoon sisältyvä ruotsinkielinen
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5
LisätiedotELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia
ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia Entsyymikatalyysi Vuento & Heino ss. 66-75 ECB: Luku 3, s. 90-93 & luku 4, s. 144- Dos. Tuomas Haltia, Biotieteiden laitos, biokemia ja biotekniikka Miten entsyymit
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan
LisätiedotVahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013
Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin
LisätiedotLataa Itse tulee mieleen - Antonio Damasio. Lataa
Lataa Itse tulee mieleen - Antonio Damasio Lataa Kirjailija: Antonio Damasio ISBN: 9789525697360 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.28 Mb Tässä kirjassa aikamme merkittävimpiin neurotieteilijöihin
LisätiedotLuku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino
Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotLuku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotTekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden
Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden kuituihin sisällytetyt bioaktiiviset mineraalit hellästi stimuloivat
LisätiedotMolekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme?
Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme? Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Molekyyli ja syöpäbiologian tutkimusohjelma Lääketieteellinenen
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotImatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU
Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien
Lisätiedot