RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA"

Transkriptio

1 Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology. Lippincott Williams &Wilkins

2 Luku 1 RR HISTO II: SUU JA SUOLIKANAVA Suolikanavan kullakin osalla on omat erityistoiminnat, joilla se osallistuu ruoansulatukseen. Nämä toiminnat heijastuvat osien rakenteessa. Karkeasti luonnehtien: ensin ruoka joutuu suuhun, jossa on erityiset leukaluihin kiinnittyvät kovakudoksiset ulokkeet, hampaat, ruoan pilkkomista varten. Toinen ruoaksi joutuneelle ainekselle vihamielinen ympäristö odottaa nielun ja ruokatorven jälkeen: mahalaukku, johon eritetään suolahappoa ja proteiineja pilkkovia entsyymejä. Sitten seuraakin ohutsuoli, joka on erikoistunut absorboimaan hajotetusta ravinnosta ravintoaineita. Lopulta ruokasulasta jäljelle jääneet ainekset päätyvät jätteidenkäsittelylaitoksena toimivaan paksusuoleen, josta ne poistetaan elimistöstä. Jokaisella ruoansulatuskanavan osalla on luonnollisesti edellisten lisäksi monia muitakin toimintoja, jotka nekin heijastuvat histologisessa rakenteessa. Tämä moniste on tarkoitettu yksinomaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön ja jaettavaksi ainostaan Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Teoksen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja edelleen jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. Kuva esittää histologista valmistetta pohjukaissuolen limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology. Lippincott Williams &

3 OSIO 1 Suu ja suolikanava Ruoansulatuskanava (RP6p. s569) Ruoansulatuskanavan perusrakenteeseen kuuluu neljä kerrosta, joilla kullakin on oma toimenkuvansa. Kuvassa näkyy kielen pintaa - rihmanystyjä. Kuva on kirjasta Ross & Pawlina: Histology. Lippincott Williams & Wilkins RUOANSULATUSKANAVAN OSIA Yleiskuva ruoansulatuskanavan rakenteesta Ruokatorvi, mahalaukku, ohutsuolen yleisrakenne Pohjukaissuoli Villukset ja suolirauhaset Peyerin levyt ja M-solut Paksusuoli, peräaukkokanava Suu, hammas, kieli 1. Limakalvo (mucosa) on kolmikerroksinen. Pinnalla on verhoava epiteeli, sen alla tukikerros (lamina propria) ja uloimpana muscularis mucosae. Verhoava epiteeli heijastaa kunkin suolistokanavan osan toimintaa (absorptio, eritys, suojaus, mekaaninen kestävyys; absorbtion, utsöndring, skydd, mekanisk hålfasthet). 2. Limakalvonalaiskerros (submucosa) on tiivistä sidekudosta, jossa kulkevat isommat verisuonet ja hermot (Meissnerin hermopunos). 3. Lihaskerros (muscularis externa) koostuu pääosin kahdesta kerroksesta, pitkittäisestä ja kehämäisestä. Toimii suolen sisällön sekoittamisessa ja liikuttelussa oman hermopunoksensa 2 Ruoansulatuskanavan yleisrakenne Limakalvo, mucosa Limakalvonalaiskudos, submucosa Herakalvo, serosa Lihaskerros, muscularis externa

4 säätelemänä (plexus Auerbachi). 4. Herakerroksen (serosa) pinnalla on yksikerroksinen levyepiteeli, mesoteeli ja sen alla on vähäinen määrä sidekudosta. Jatkossa ei tätä perusrakennetta kerrata joka kohdassa. Huomio kiinnitetään lähinnä poikkeuksiin ja erityispiirteisiin. Ruokatorvi (esophagus, oesophagus) (RP6p. s572-4) Ruokatorvi on noin cm:n pituinen suolikanavan osa, joka on ylhäällä nielun jatke ja rajoittuu tarkkarajaisesti mahalaukkuun (ventriculus). Lepotilassa muscularis mucosae-lihaskerros vetää ruokatorven limakalvon on voimakkaasti pitkittäisille poimuille. Nämä siliävät nielaistaessa ja antavat tilaa ruokabolukselle epiteeli ei joudu venyttymään. Ruokatorven limakalvon pinnalla on kulutusta kestävä kerrostunut levyepiteeli (tietysti). Joillakin, varsinkin karkeita kasviksia syövillä eläimillä ruokatorven epiteeli on keratinisoitunutta. Ihmisellä saattaa pintakerroksissa esiintyä keratohyaliinijyväsiä, mutta keratinisaatiota ei esiinny. Ruokatorven submukoosassa on runsaasti limarauhasia, Ruokatorven histologiaa Submukoosa Imukeränen Limarauhanen Adventitia Mukoosa Muscularis externa jotka erittävät ruokaa liukastavaa ja epiteeliä suojelevaa limaa. Ruokatorven lihaskerros on nielun lihaksiston jatkumoa. Nielun m. constrictor pharyngis inferiorin alin osa, m. cricopharyngeus muodostaakin ruokatorven yläosan vartijan, yläsulkijan. Niinpä yläosassa lihas on poikkijuovaista ja muuttuu kauttaaltaan sileäksi vasta ruokatorven alakolmanneksessa. Tämä on luontevaa kun tahdonalainen nielemisliike muuttuu ruokatorvessa autonomiseksi peristalttiseksi aalloksi. Ruokatorven alasulkija ei erotu rakenteeltaan muusta osasta tätä lihaskerrosta, mutta ruokatorven loppuosan kohdalla kehämäiset lihassyyt poikkeavat toiminnaltaan ja pitävät yllä jatkuvaa jännitystä (alasulkija). Mahalaukun limakalvon rakenteesta oli puhetta jo rauhasluennon yhteydessä. Tässä riittänee maininnaksi, että muscularis externassa on mahalaukun alueella kolmas, vino lihaskerros. Ohutsuoli (intestinum tenue) (RP6p. s ) Ohutsuoli on noin 6-7 m pitkä. Sen pinta-ala on noin neliömetriä. Ohutsuolen keskeinen toiminta on ruoka-aineiden pilkkominen ja absorbtio, valtaosa ravinnon yhdisteistä hajotetaan täällä ja ravintoaineista imeytyy täällä. Siksi pinta-ala on valtavan suuri ja suolen epiteelisolut ovat pitkälle erilaistuneita. Sivutoimintoina ohutsuolessa on 3

5 eritystoimintaa, motorista toimintaa sekä puolustus-, torjunta- ja immunologista toimintaa. duodenumissa ja jejunumissa, ne mataloituvat vähitellen ja loppuvat ileumin alueella. Pohjukaissuoli (duodenum) (20-30 cm) on ohutsuolen ensimmäinen osa mahalaukun jälkeen. Pohjukaissuolen ensimmäinen osa, avartuma, bulbus duodeni ottaa vastaan vaarallisen happaman ruokasulan. Siksi on tärkeää, että duodenumin submucosan rauhaskudos, nk. Brunnerin rauhaset erittävät neutraloivaa alkaalista (bikarbonaatti) nestettä tällä alueella. Pohjukaissuolen pinta on kolminkertaisilla poimuilla. Rengaspoimut, plicae circulares ovat pysyviä rakenteita, joissa ytimenä ovat submucosan poimut. Nämä eivät siliä venytyksessäkään (toisin kuin ruokatorven poimut ja mahalaukun rugaet). Ohutsuolen pinnan muodot 1. plica circularis 2. villus 3. kryptat 4. mikrovillukset Krypta Toinen pinta-alan lisääjä ovat sormimaiset tai lehdykäsmäiset nukkalisäkkeet, villukset. Ne ovat limakalvon muodostamia poimuja. Villuksen sisällä on lamina propria ja pinnalla epiteeli. Kolmas on sitten mikrovilluskerros kunkin epiteelisolun pinnalla. Niissä on sisällä solulimaa ja niiden pinnalla on solukalvo+glykokalyks-kerros. Rengaspoimuja on runsaasti Villus Sileälihassyt A. L. Kiersszenbaum: Histology and Cell Biology. 2. ed, Mosby Elsevier 2007 Villukset ja suolirauhaset Ohutsuolen villukset ja suolirauhaset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Villukset ovat siis ulokkeita, niiden pinnalla on yksikerroksinen lieriöepiteeli, jossa pääsoluna ovat enterosyytit. Lisänä epiteelissä on pikarisoluja, enteroendokriinisoluja ja satunnaisia puolustussoluja. Villuksen ytimenä on löyhän sidekudoksen lamina propria, jossa kulkevat villuksen verisuonet ja imusuoni, lakteaali. Villuksen lamina propriassa on myös muscularis mucosae kerroksesta nousevia sileän lihasen juosteita. Supistuessaan ne lyhentävät villusta, jännityksen lauetessa villus pitenee. Pumppuliike edistää ruokasulan hämmentymistä villusten väleissä. Suolirauhaset eli Lieberkühnin kryptat ovat epiteelin painumia villusten väleissä. Epiteelin kantasolut sijaitsevat täällä, lähellä Suolirauhanen Villus ja suolirauhanen Lacteaali Verisuonet Suolirauhanen Kantasolut Panethin solut kryptan pohjaa. Sieltä kypsyvät epiteelisolut vaeltavat toisaalta villukseen päin toisaalta rauhasen pohjalle. Koko epiteelin uusiutuminen kestää n. 3-5 vrk. 4

6 Suolirauhasten pohjat ovat aivan muscularis mucosakerroksen vieressä. Näissä osissa erottuvat kapean pyramidimaiset solut, joiden kärkiosissa on runsaasti eosinofiilisesti värjäytyviä eritejyväsiä. Nämä ovat puolustusjärjestelmään kuuluvia Panethin soluja, jotka erittävät antimikrobiaalisia proteiineja mm. lysotsyymiä ja defensiinejä. Suolirauhaset ovat aidosti erittäviä rauhasia. Niiden enterosyytit erittävät vettä ja elektrolyyttejä rauhasen lumeniin ja sitä tietä suolen lumeniin. Tämä erite huuhtelee paitsi rauhasputkea myös villusten välejä. Samalla saadaan nestekiertoa tasapainoon eli karkeasti: villusten epiteelin absorboimat neste ja elektrolyytit eritetään suolirauhasesta takaisin lumeniin. Epiteelin pikarisolut ovat jo ennestään tuttuja, samoin enteroendokriinisolut, joten niistä ei tässä yhteydessä enempää. Enterosyytit ovat korkeita pylväs/ lieriömäisiä soluja. Niiden tuma sijaitsee basaalisesti ja vapaata pintaa peittää mikrovilluskerros. Solut kiinnittyvät naapureihin hyvin kehittyneen liitoskompleksin välityksellä (tiivis liitos, vyöliitos, desmosomi). Valomikroskooppisesti mikrovillukset näkyvät sukasaumana (striated border). Pikarisolu Golgin laite Mikrovilluksia Tiivis liitos ser Erite/ limajyväsiä rer Golgi Kylomikronit Tuma Lakteaali Enterosyytti 1. Hajotus ja misellit 2. Soluunotto ja uudelleen synteesi 3. Kylomikronin teko 4. Kylomirkonin eritys 5. Lakteaaliin meno Mikrovilluksien sytoplasminen tukiranka, mikrofilamenttikimput kiinnittyvät poikittain solun kärjen poikki sijaitsevaan mikrofilamenttilevyyn, terminal web:iin. Kun tämä levy supistuu niin mikrovillukset harittavat ja suolen sisältö niiden väleissä vaihtuu. Myös enterosyytin basolateraalinen solukalvo on voimakkaasti poimuuntunut, mikä kertoo aktiivisista kuljetusmekanismeista myös solun tässä osassa. Sokereita ja proteiineja pilkkovat entsyymit sijaitsevat mikrovillusten pinnalla, solukalvolla siten, että niiden aktiivinen osa sijaitsee glykokalyksissa. Käyttövoima absorbtioon syntyy suureksi osaksi siitä, että enterosyytin basolateraalikalvolla Na+/K+-ATPaasi pumppaa natriumia solun sisästä soluvälitilaan. Solun sisään syntyy Na+-vajaus, joka pyrkii tasautumaan suolen lumenista. Useimmat monosakkaridit ja aminohapot käyttävät tätä hyväksi ja imeytyvät Na+-riippuvaista kuljetusmekanismia käyttäen solun sisään. Basolateraalisella kalvolla niitä varten on taas erilliset kuljetusmekanismit solusta ulos ja sitä tietä eteenpäin verenkiertoon. Triglyseridit hajotetaan suolessa, osaset otetaan miselleistä enterosyyttiin, rakennetaan uudelleen ser:ssa, eritetään basolateraaliselle puolelle kylomikroneissa, joissa ne kulkeutuvat lakteaaliin päätyäkseen lopulta verenkiertoon. 5

7 Näillä mekanismeilla ja niiden häiriöillä lienee vahva osuus nykyään lisääntymässä olevissa suoliston tulehduksellisissa sairauksissa, esim. Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus (ulseratiivinen koliitti). Peyerin levyt ja M-solut (RP6p. s594-5) Yksittäisiä imukudoksen keskittymiä, imukeräsiä esiintyy pitkin ohut- ja paksusuolta. Ileumissa nämä muodostavat laajempia levymäisiä limakalvon rakenteita, Peyerin levyjä (agmen Peyeri, Peyer s patches). Niin yksittäisten kuin kertymienkin pinnalla epiteelisolut ovat erityisiä M-soluja. Paksusuolen limakalvo (RP6p. s ) Paksusuolen katsotaan jakautuvan kolmeen osaan: umpisuoli (caecum), jossa umpisuolen lisäke, koolon (colon ascendens, transvesum, descendens ja sigmoideum) ja peräsuoli (rectum). Peyerin levyt ja M-solut M-solun pinta erottuu 1. M-solu ottaa antigeeneja luumenista ja 2. toimittaa ne lymfosyyteille enterosyyteistä. Sillä ei ole joka 3. toimittaa antigeenin antigeenejä esittelevällä solulle mikrovilluksia vaan pintaa peittävät matalat poimut. M-solut ulottuvat tyvikalvosta pinnalle asti. 4. antigeeneja esittelevä solu esittelee Näiden solujen kohdalla niitä T -lymfosyyteille epiteelissä näkyy suuri joukko muita soluja, lymfosyyttejä, jotka ovat tunkeutuneet M-solujen sisälle lamina proprian imukudoksesta. H Paksusuolen limakalvon pinta on tasainen, toisin sanoen poimut ja villukset puuttuvat. Pinnan epiteeli koostuu yksinkertaisesta lieriöepiteelistä, jossa on Enterosyytit Pikarisolut enterosyttien lisäksi pikarisoluja. Enterosyttien Tenia Lihaskerros apikaalikalvolla on runsaasti Paksusuoli lyhyitä mikrovilluksia mikä kertoo natrium- ja kloridi-ionien sekä veden absorbtio-toiminnasta. Mitooseja Mukoosa A. L. Kiersszenbaum: Histology and Cell Biology. 2. ed, Mosby Elsevier 2007 M-solut ottavat aktiivisesti näytteitä suolen lumenin antigeeneistä ja kuljettavat niitä pino/transsytoosilla lävitseen epiteelissä olevien lymfosyyttien (B-) ulottuville. Nämä näyttäisivät toimittavan antigeeneja edelleen alla olevan imukudoksen esittelijä soluille TH-esittelyä varten ja mahdollista immuunirektiota pohjustaen. Tässä toiminnassa on paljon tuntematonta. Suolirauhasten aukkoja limakalvon pinnalla on vieri vieressä. Niinpä limakalvon rakenteelle tunnusomaista ovatkin lyhyet, putkimaiset rauhaset pinnan ja muscularis mucosaen välissä. Rauhasepiteelissä pikarisolut ovat hallitseva solutyyppi. Enteroendokriini-, kanta- ja Panethin soluja esiintyy myös. Paksusuolen lamina propriassa on muutama erikoisuus. Epiteelin tyvikalvon alla on tavallista paksumpi pääosin 6

8 kollageenistä koostuva kerros (collagen table). Sen arvellaan osallistuvan veden ja elektrolyyttien absorbtion säätelyyn. Toinen erikoisuus on suolirauhasia vierustavat fibroblastin kaltaiset solut (pericryptal fibroblast sheat), jotka näyttävät kypsyvän makrofageiksi ja osallistuvan paksusuolen lamina propriassa runsaana esiintyvän GALTin toimintaan. Vielä viimeiseksi: lamina propriasta puuttuvat imusuonet (lähes täydelleen) vertaa ohutsuoli, jossa rasvojen absorbtio perustuu juuri lakteaaleihin. Näillä paksusuolen erikoisuuksilla on osuutensa toisaalta paksusuolen tulehduksellisissa sairauksissa ja toisaalta paksusuolisyövän heikkoon leviämiseen imuteitse. Näiden rauhasten tulehtuessa infektio saattaa levitä lihaskerroksen läpi iholle tai perianaalitilaan parianaaliabskessi. Suu (RP6p. luku 16, s ) Suuontelon limakalvon epiteeli on osin keratinisoituvaa, osin parakeratinivoituvaa (tumat säilyvät) ja osin ei-keratinisoituvaa kerrostunutta levyepiteeliä. Peräaukkokanava (canalis analis, anal canal) (RP6p. s603-4) Peräaukkokanava on ulkoisen ja sisäisen kurojalihaksen ympäröimä kanava anorektaali-liitoksen ja peräaukon välillä. Anorektaaliliitoksen kohdalla anaalipoimujen yläpuolella epiteeli on yksinkertaista lieriöepiteeliä. Anaalipylväiden alueella epiteeli muuttuu kerrostuneeksi lieriöepiteeliksi, joka anaalikanavan loppuosassa muuttuu kerrostuneeksi levyepiteeliksi. Peräaukon kohdalla alkaa iholle tyypillinen keratinisoitunut kerrostunut levyepiteeli. Anaalipylväiden välisiin sinuksiin avautuvat anaalirauhaset, pitkät haarautuvat limarauhasrakenteet jotka ulottuvat submukoosan läpi aina kurojalihaskerrokseen asti. Hampaat (RP6p. s ) Maitohampaita on 20, pysyviä hampaita (permanenta tänder) 32. Jokainen hammas on yksilöllinen rakenteeltaan, yleisesti luokitellaan etuhampaat (dens caninus), kulmahampaat (d. incisivus), välihampaat (d. premolaris) ja poskihampaat (d. molaris). Hampaan rakenteessa erotetaan kruunu (terä, corona dentis), kaula (cervix dentis) ja juuri (radix dentis), ydinontelo (cavum pulparis) ja juurikanava (canalis pulparis). Hampaan kudoksia taas ovat hammaskille (enamelum, substantia adamantina), hammasluu (dentinum, substantia eburnea), Juuri Kruunu Anatominen kruunu Kliininen kruunu Kiille Retziuksen-linjat Dentiini, jossa putkirakenteita Vajaasti mineralisoitunut linja Odontoblastit Ientasku, sulcus Ikenen epiteeli Kiilteen ja sementin raja Epiteelin kiinnittyminen Hampaan ydin, pulpa Tomesin jyväiskerros Juurikalvon säikeitä Soluton sementti Alveoliluu Juurikanava Sementti Juuren kärjen aukko 7

9 hammassementti (caementum) ja hammasydin (pulpa dentis). Hampaan vieruskudoksiin/ rakenteisiin kuuluvat lisäksi ien, ientasku, ien-hammasliitos, hampaan juurikalvo (periosteum alveolare, periodontaaliligamentti), hammaskuopan (alveolus dentalis) luu sekä tietysti hampaaseen tulevat ja siitä lähtevät hermot ja verisuonet. fosfoproteiini ja dentiinin sialoproteiini). Dentiini paksuuntuu läpi elämän, joten pulpaontelo kaventuu jatkuvasti. Hammasmätä (karies, caries dentis) aiheuttaa reaktion odontoblasteissa, ne ryhtyvät valmistamaan kompensatorisesti normaalia nopeammalla tahdilla dentiiniä vaurion kohdalle. Hammasluu l. dentiini on pulpan ja dentiinin rajalla sijaitsevien odontoblastien valmistamaa. Alkujaan odontoblastit sijaitsivat aivan muodostuvan kiilteen vieressä. Ajan mittaan dentiinin kertyessä ja paksuuntuessa odontoblastit etääntyivät rajalta yhä syvemmälle pulpaan, jossa sijaitsevat edelleen pulpan ja dentiinin rajalla. Odontoblastit jättävät dentiinin sisään ulokkeensa, näin dentiinissä nähdään mineraalin ympäröimiä putkia hieman samaan tapaan kuin luussa nähdään osteoblastien ulokkeiden auki pitämiä kanalikuluksia. Dentiini on elimistön toiseksi kovinta kudosta. Varsinkin dentiiniputkia ympäröivä peritubulaarinen dentiini on kovaa. Odontoblastit erittävät ensin mineralisoitumatonta predentiiniä, joka näkyy velomikroskooppivalmisteissa selkeänä vyohykkeenä. Tämä mineralisoituu sitten dentiiniksi. Dentiini koostuu % kalsiumhydroksiapatiittista, % orgaanisesta aineesta ja loput on sitoutunutta vettä. Orgaaninen aine on tyyppi I kollageenia, proteoglykaaneja ja glykoproteiineja, joista osa on dentiinille tyypillisiä (dentiinin Kiille on elimistön kovinta kudosta. Se on ameloblastien valmistamaa mutta ei hampaan puhjettua enää sisällä eläviä soluja tai niiden osia. Ameloblastit ovat alkujaan sijainneet muodostuvan dentiinin pinnalla ja kiillettä on syntynyt ameloblastien ja dentiinin väliin. Kiille sisältää 96 % hydroksyapatiittia sekä 4 % orgaanista materiaalia ja vettä. Kiille Orgaaniseen materiaaliin Kiille Hammasluu Kiille-elin Ameloblastit kuulu monia kiilteelle Kiille Dentiini Odontoblastit tyypillisiä proteiinieja kuten amelogeniinit ja amelo- Kiilleprismat blastiinit, enemaliinit ja tufteliinit. Näillä on merkitystä mineralisaation aloituksessa, edistämisessä ja ohjailussa. Odontoblastit Kiilteen paksuuntuessa ameloblastit loittonevat kille-dentiinirajalta, sijaitsevat siis aina kiilteen pinnalla. Kehityksen aikana ovat suojassa ikenen sisässä ja nk. Ameloblastit 8

10 kille-elimen solujen suojaamana, mutta hampaan puhkeamisessa ameloblastikerros pyyhkiytyy hampaan pinnalta pois. Sen jälkeen kiilteen ylläpidossa on kyse syljen ja kiilteen mineraalin välisestä tasapainosta. Hammassementti on ohut kerros ( µm) kalkkeutunutta kudosta, joka peittää kiilteeltä paljaaksi jääneen hammasluun ulkopinnan eli hampaan juuren pinnan. Sitä muodostavat ja ylläpitävät erityiset solut, sementosyytit/ blastit, jotka muistuttavat luun vastaavia soluja. Hammassementti kiinnittyy lujasti hammasluun pintaan. Juurikalvo, parodontaaliligamentti on tiivistä sidekudosta, jonka kollageenisyykimput ovat hautautuneet toisaalta hammassementtiin ja toiselta puolelta hammaskuopan luuhun. Hammaskuopan yläreunan Sementti ja juurikalvo PM parodontaali/ juurikalvo, sidekudoksinen liitos alveoliluun ja hampaan välillä (gomphosis) C - sementti B aloveoliluu M - Malassezin epiteliaaliset jäänteet Parodontaaliligamentti yläpuolella parodontaaliligamentin syykimput kiinnittyvät ikenen sidekudokseen. Sementti Kieli (RP6p. s ) Kielen rungon muodostaa poikkijuovainen lihas. Sen lihassyyt kulkevat vertikaalisesti, poikittaisesti ja pituussuuntaan. Näihin punoutuvat lisäksi kieleen ulkoapäin tulevat lihakset (ks. makroskooppinen anatomia). Kielen yläpinnan limakalvo muodostaa nystyjä (papillae). Rihmanystyt (p. filiformis) ovat yleisin kielen nystyistä. Ketä kissa tai lehmä on nuolaissut, hän tietää, että näiden kieli on santapaperin kaltaisen karhea. Karheus johtuu rihmanystyistä ja niiden vahvasti keratinisoituneesta pinnasta. Sidekudoksen ja sen päällä olevan epiteelin nysty on laakea, mutta pinnan epiteeli muodostaa keratinisoituneen töyhdön, joka ei hilseile, vaan sen kärki muodostaa rihmamaisen ulokkeen (siitä nimi filiformis). Sieninystyjä (p. fungiformes) esiintyy kielen yläpinnalla erityisesti kielen kärjen alueella. Siellä ne erottuvat rihmanystyjä punaisempina kohoumina. Punoitus johtuu siitä, että pinnan epiteeli ei ole keratinisoitunut, joten sidekudosnystyn verisuonet kuultavat läpi. Epiteelissä tavataan makusilmuja. Lehtinystyt (p. foliatae) ovat poikkileikkaukseltaan lehdykäsmäisiä. Niitä on kielen takaosien sivuilla. Niiden sivuilla epiteelissä on runsaasti makusilmuja. 9

11 Vallinystyt (p. circumvallatae) ovat kielen nystyistä suurimmat. Niitä on kpl ja ne sijaitsevat V-kirjaimen muotoisesti kielen sulcus terminaliksen etupuolella. Niiden sivupinnoilla on runsaasti makusilmuja. Rihmanystyt, pinnalla keratiinitupsut Lehtinystyt, sivuilla paljon makusilmuja Kielen nystyt Makuhuokonen Mikrovillukset Rauhaskudosta Sienynysty, ei keratiinia, sidekudospapilla lähelle pintaa Vallinysty, suuri, sivuilla paljon makusilmuja Vallinystyjä voit tarkastella itseltäsi tai kaveriltasi kunhan kurkistat tarpeeksi syvälle. Tarkastelussa auttaa, jos tartut kielen kärkeen harsokankaalla (pitävä ote) ja vedät kieltä ulos samalla kun painat kielen keskustaa lastalla alas. Kolmas käsi pitää taskulamppua. samanmuotoisten tukisolujen kanssa. Aistinsolut synapsoivat makusilmun hermosäikeiden kanssa. Makusilmujen tyviosassa sijaitsevat edellisten solujen kantasolut. Makusilmu (caliculus gustatorius) on intraepiteliaalinen noin 70x40 µm:n kokoinen, soikea aistinelin. Sen pinnan puoleisessa osassa on makuaukko, josta sylkeen liuenneet makuaineet pääsevät vaikuttamaan aistinsolujen (sinnesceller), apikaalipinnan mikrovillusten kalvolla oleviin makureseptoreihin. Aistinsolut ovat korkeita ja kapeita soluja, jotka ovat asettuneet vierekkäin Makusilmun rakenne Epiteelisolut Tyvi/kantasolut Tukisolut Aistinsolut Tyvikalvo Hermo 10

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen Ruoansulatuskanava (matsmältningskanal)(rp6p. s569) Ruoansulatuskanavan perusrakenteeseen kuuluu

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat): Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

577 SOLUT JA KUDOKSET

577 SOLUT JA KUDOKSET 577 F SOLUT JA KUDOKSET 578 F1 Solujen erilaistuminen aikuisessa Lipponen, Joonas & Sassi, Antti Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 8.9.2009

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Ydinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus

Ydinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus Ydinainestiedot Takaisin 30258 Ruoansulatus ja ravitsemus A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso

Lisätiedot

Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia

Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia I Mikroskopiatöistä ja ennakkotehtävistä: Mikroskoopin käyttö, histologisen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies

Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Tuula Salo Suupatologian professori Oulun yliopisto Mikroskooppinen diagnostiikka Valomikroskooppi: virtuaalinen

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II

VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL/ anatomia VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II DOLOR SET AMET Kuva tietokannasta Thieme Teaching Assistant 2.0 Luku 1 VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II Tässä dissektiossa jatketaan

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä

Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Jos halutaan tietää, miksi Renew Life on erityinen yhtiö, on tunnettava Renew Lifen vuonna 1997 perustaneen Brenda Watsonin tarina. Brenda kärsi huonosta terveydestä

Lisätiedot

Naisen genitaalien histologiaa

Naisen genitaalien histologiaa Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu

Lisätiedot

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

Jejunumin seinämässä on runsaasti poikittaisia poimuja. Iliocaecaalijunctio avattuna

Jejunumin seinämässä on runsaasti poikittaisia poimuja. Iliocaecaalijunctio avattuna 1 Ruora/Dissektio II/Vatsaontelon elimet / 2013 Sisältö ja oppimistavoitteet: - Jejunumin, ileumin, colonin ja mahalaukun topografinen anatomia. - Ruoansulatuskanavan seinämän rakenne ja siinä esiintyvien

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Oppimistavoite HAMPAAN HISTOLOGINEN RAKENNE. Histologia-käsite

Oppimistavoite HAMPAAN HISTOLOGINEN RAKENNE. Histologia-käsite HAMPAAN HISTOLOGINEN RAKENNE Opintojakso: Tuki- ja liikuntaelimistö. Osa II. Kasvot, suu, hampaat (350184). H1k, 4/2012 Pirjo-Liisa Lukinmaa Helsingin yliopisto Hammaslääketieteen laitos Oppimistavoite

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN. Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright

Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN. Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright SUUN ANATOMIAA Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Kuinka entsyymit toimivat?

Kuinka entsyymit toimivat? Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei

Lisätiedot

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana Topi Turunen Iho Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana 1) Ihon tehtävät 1) suoja fysikaalinen kemiallinen biologinen

Lisätiedot

6.10.2011. M.Rasmussen 30.07.2007

6.10.2011. M.Rasmussen 30.07.2007 Ileokolonoskopia Martin Rasmussen yleislääket. erik.lääkäri Tampereen kaupunki 29.09.2011 2011 Ileokolonoskopia toimenpidevälineistö tiimi toimenpidevalmistelu antibioottiprofylaksia toimenpiteen indikaatiot

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

RUORAHISTO I: RAUHASET

RUORAHISTO I: RAUHASET Ruoansulatus ja ravitsemus jakso/ BLL/ anatomia RUORAHISTO I: RAUHASET HEIKKI HERVONEN Seka-asinuksia sylkirauhasessa. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology. Luku 1 RUOANSULATUS- RAUHASET Maksa on ruoansulatusrauhasista

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä

Lisätiedot

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e.

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e. Epiteeli ja iho erottaa, estää ja torjuu - erittää, aistii ja uusiutuu. / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä Epiteelikudokset kuuluvat side-,

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

Ruora/makro II Ruokatorvi, mahalaukku, pohjukaissuoli, haima ja peräsuoli/ H.Hervonen 2013

Ruora/makro II Ruokatorvi, mahalaukku, pohjukaissuoli, haima ja peräsuoli/ H.Hervonen 2013 Ruora/makro II Ruokatorvi, mahalaukku, pohjukaissuoli, haima ja peräsuoli/ H.Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen 1.Tyhjäsuoli (tomtarmen) ja sykkyräsuoli (krumtarmen), jejunum ja ileum (Moore6p

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

molle alveolares, jopa mandibulan ramus.

molle alveolares, jopa mandibulan ramus. Ruora/makro III: Suu, sylkirauhaset ja puremaelimet/ H. Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen Kirjaviitteet: M6p=Moore 6 painos; G2p= Gray2. painos; N=Netter 5. painos 1. Suuontelo (munhålan) (M6p

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2014 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Luku 1 IHO Ross ja Romrell: Histology-kirja käyttää ihosta hämäävästi nimitystä integumentary system eikä skin plus appendices.

Lisätiedot

! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli!

! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli! Suolisto!! Ohutsuoli! GI-kanava / Suoli 2012 Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori Osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUSLAB Koliitit" Paksusuolen tulehdukset!! Mikroskooppinen koliitti!!

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia PIKAOPAS Kysymyksiä ja vastauksia K: Mikä ja mihin käyttötarkoitukseen Acetium on? V: Acetium on tarkoitettu karsinogeenisen asetaldehydin sitomiseen paikallisesti mahasta ihmisillä, jotka kuuluvat asetaldehydialtistuksen

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Killerjärvi 2013 EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Ohutsuoli immunologisena elimenä. Marja Ojaniemi, Jorma Kokkonen ja Tuomo J. Karttunen

Ohutsuoli immunologisena elimenä. Marja Ojaniemi, Jorma Kokkonen ja Tuomo J. Karttunen Katsaus Ohutsuoli immunologisena elimenä Marja Ojaniemi, Jorma Kokkonen ja uomo J. Karttunen Ohutsuolen limakalvo huolehtii ravintoaineiden muokkauksesta ja imeytymisestä elimistön tarpeisiin. erveen ohutsuolen

Lisätiedot

Hengitys - hengityselimet

Hengitys - hengityselimet Eläinfysiologia ja histologia Luento IX; Hengitys Hengitys - hengityselimet Ihmisen hengityselimet koostuvat ilmateistä ja keuhkoista. Ilmatiet: t nenä, nielu (pharynx), kurkunpää k (larynx), henkitorvi

Lisätiedot

1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto...

1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto... Porotietokansio Teurastusosio Karvonen Seppo, Pieski Kaarina 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Teurasporojen kuljetus...4 2. Ante mortem tarkastus...4 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4 4. Tainnuttaminen...4

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti KUVAT KERTOVAT Hannu Jalanko ja Krister Höckerstedt Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti monipuolisin elin. Maksan verenkierto on ainutlaatuinen, sillä veri tulee maksaan kahta tietä: maksavaltimo

Lisätiedot

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 Terve ja haavainen maha EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-

Lisätiedot

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat

Lisätiedot

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

DIASTEEMA HEVOSELLA 20/03/2016

DIASTEEMA HEVOSELLA 20/03/2016 DIASTEEMA HEVOSELLA 20/03/2016 (Diastema in horses) Diasteema on epänormaali väli kahden hampaan välissä, mihin kertyy rehua. Jos hevonen tiputtaa suusta heinämällejä, on diasteema siihen todennäköisin

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot