RUORAHISTO I: RAUHASET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUORAHISTO I: RAUHASET"

Transkriptio

1 Ruoansulatus ja ravitsemus jakso/ BLL/ anatomia RUORAHISTO I: RAUHASET HEIKKI HERVONEN Seka-asinuksia sylkirauhasessa. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology.

2 Luku 1 RUOANSULATUS- RAUHASET Maksa on ruoansulatusrauhasista suurin. Se toimii monipuolisesti koko elimistö palveluksessa. Oheinen kuva esittelee maksan perusyksikön rakennetta. Ruoansulatuksen puolesta maksan pääerite on sappineste. Toisaalta ruoansulatusta palvelee myös se, että maksa ottaa vastaan, varastoi ja metaboloi suolesta imeytyneet ranvintoaineet. Haima on pienempi kooltaan, mutta aivan keskeinen ruoansulatuksen kannalta. Haiman endokriininen osa vaikuttaa elimistöön laajemminkin. Sylkirauhaset aloittavat ruoan sulatuksen hampaiden jäljiltä ja maharauhanen jatkaa siitä välittömästi. Kaikilla näillä on oma tehtävänsä ja omat rakenteelliset tunnusmerkkinsä. Tämä moniste on tarkoitettu yksinomaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön ja jaettavaksi ainostaan Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Teoksen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja edelleen jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology. Lippincott Williams & Wilkins

3 OSIO 1 Ruoansulatusrauhaset Eksokriinista haimaa. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology. Lippincott Williams & Wilkins Sylkirauhaset Maharauhanen RUORAHISTO I: RAUHASET Suolirauhanen (käsitellään suolikanavan yhteydessä) Maksa Haima Sylkirauhaset (RP6p. s ) Sylkeä eritetään noin 1200 ml vuorokaudessa. Sillä on lukuisia toimintoja: Suun limakalvon kostutus; ruoan kostutus ja liukastaminen nielemistä varten; makuaineiden liuottaminen; syljen α-amylaasi aloittaa ruoansulatuksen; syljen bikarbonaatti puskuroi sylkeen sopivan ph:n; elimistön puolustus, mm. IgA, lysotsyymi, sialoperoksidaasi, laktoferriini; mineraalit, sylki on ylikyllästetty kalsiumfosfaatin suhteen hampaiden kehitys ja ylläpito. Syljessä on myös monia proteiineja, jotka saostuvat hampaan pinnalle ja säätelevät kalsiumfosfaatin vaihduntaa hampaan pinnan ja syljen välillä. Sjögrenin syndrooma on autoimmuunisairaus, jossa useat eksokriiniset rauhaset näivettyvät. Erityisesti sairaus johtaa sylki- ja kyynelrauhasten (tårkörteln) erityksen vähenemiseen, seuraa kuivat silmät ja suu (xerostomia). Suun kuivuminen taas johtaa suun kipeytymiseen, limakalvojen ja ikenien atrofiaan, haavaumiin ja tulehduksiin sekä kariekseen, hammasmätään. Sylkirauhaset ovat sidekudoksisen kapselin ympäröimiä, pienilohkoisia rauhasia. Suuret sylkirauhaset ovat parillisia. 2

4 Pieniä sylkirauhasia esiintyy eri puolilla suuta limakalvon alla (submucosa). Sylkirauhaset koostuvat rauhasrakkuloista eli asinuksista (acinus) ja niistä alkavista tiehytpuustosta. Laskutiehyet (excretory duct) avautuvat suuonteloon. Rauhasrakkulat ovat tyvikalvon ympäröimiä, yhteen kerrokseen järjestyneiden rauhassolujen muodostamia pallomaisia tai hieman pitkulaisia rakenteita. Myoepiteelisolut pitkine ulokkeineen ympäröivät rauhasrakkuloita ja myös niistä lähtevien yhdystiehyiden (intercalated duct) alkua. Myoepiteliaalisolujen supistuminen puristaa asinusta ja tiehyttä ja siten avustaa eritystä. Asinukset ovat seroosejä, mukooseja tai seka-asinuksia. Histologisessa valmisteessa Sylkirauhasen rakenteita seka-asinusnäytteissä Sekarauhasasinus asinus Mukoosi Seröösi puolikuu Myoepiteliaalisolu seroosi osa muodostaa Eritys kanava usein mukooseja soluja Tyvikalvo verhoavana puolikuu- Välitiehyissä on kuutioepiteeliä ja myoepiteliaalisolut rakenteen (demilune). Juovaisessa tiehyessä on kuutio/lieriö epiteeli Mukoosit asinukset ovat useimmiten pitkulaisia, Eritystiehyessä on lieriöepiteeli tai putkimaisia. kerrostunut kuutioepiteeli Seroosi asinus Korvasylkirauhanen (glandula parotidea) on sylkirauhasista suurin. Se on tyypiltään seroosi, mikä tarkoittaa proteiinipitoista eritettä erittävä. Seroosi rauhasasinus on muodoltaan pyöreähkö, rakkulamainen ja sen ontelo on IgA:ta erittäviä plasmasoluja. A. L. Kiersszenbaum: Histology and Cell Biology. 2. ed, Mosby Elsevier 2007 Rauhaskammio keskellä. Niinpä solut ovat A=Rauhasasinus luonnostaan pyramidin muotoisia, leveä basaaliosa tyvikalvoa vasten ja kapeampi kärki lumeniin päin. Koska ID=Välitiehyt, intercalated solu valmistaa runsaasti duct proteiinia sen sytoplasmaa PC= plasmasoluja hallitsee karkea- pintainen endoplasma- kalvosto, Golgin laite ja lukuisat varastossa olevat eritejyväset rakkuloissaan. Leuanalussylkirauhanen on sekarauhanen eli sisältää sekä serooseja (60%) että mukooseja (=limaa erittävä) asinuksia ja/tai seka-asinuksia. Kielenalussylkirauhanen (glandula sublingualis) on lähinnä mukoosi rauhanen vaikka mukoserooseja sekaasinuksia on joukossa runsaasti. Valomikroskooppivalmisteissa mukoosit solut ovat pyöreitä soluja, joiden apikaalinen sytoplasma on täynnä musinogeeni-jyväsiä (mukoproteiineja ja muita hiilihydraatteja) ja tuma sijaitsee basaalisesti litistyneenä. Musinogeeni ja hiilihydraatit liukenevat pois rutiini- näytteistä, joten solujen nämä osat näyttävät tyhjiltä. Erityismenetelmillä lima voidaan saada säilymään ja värjätyksi (PAS). Korvasylkirauhanen, glandula parotis Kielenalussylkirauhasen histologinen rakenne S = seröösi puolikuu, M = limarauhasyksikkö Pikajäädytetyssä näytteessä limasolut eivät kerkiä turvota ja seroosit solut näkyvät oikeilla paikoillaan. Pika-jäädytetty näyte Juovainen tiehyt, striated duct Tavallinen näyte Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Gartner et Hiat: Color Textbook of Histology. Saunders

5 Seka-asinuksissa näkyvä seroosien solujen muodostama kuun sirppi, demilune on näytteen kiinnittämisessä syntynyt artefakta. Elävässä kudoksessa kaikki solut ovat samassa kerroksessa. Yhdystiehyet (intercalated duct) alkavat asinuksista. Niiden epiteeli on kuutioepiteeliä. Etenkin serooseissä asinuksissa ne erittävät bikarbonaattia ja absorboivat kloridi-ioneja. Juovaiset tiehyet (striated duct) poikkeavat ulkonäöltään selvästi muista tiehyistä. Epiteeli on korkeaa, sytoplasma värjäytyy eosinofiilisesti ja solujen basaaliosassa on pystyjuovaisuutta. Juovaisuus johtuu basaalisen solukalvon poimuttumisesta, poimujen väleissä on paljon pitkulaisia mitokondrioita. Tämä rakenne kertoo vilkkaasta pumppaustoiminnasta ja siihen liittyvästä energiatarpeesta. Solut reabsorboivat primaarisyljestä Na+-ioneja sekä erittävät K+ja HCO3- ioneja. Juovaisten tiehyiden jälkeen seuraavat lohkojen sisäiset tiehyet, sitten lohkojen väliset tiehyet ja lopulta eritystiehyt, joka laskee suuonteloon. Niitä verhoaa putken koon mukaan korkeammaksi muuttuva kuutio- ja lieriöepiteeliä, valekerrostunut lieriö ja lopulta kerrostunut kuutio tai lieriöepiteeli. Näissä syljen koostumus ei enää muutu. Haima (RP6p. s ) Haima sijaitsee retroperitoneumissa (vatsaontelossa, mutta vatsakalvonontelon takana). Se on noin cm pitkä, kapea rauhanen, joka painaa noin 120 g. Haiman rauhaskudoksessa on kaksi osaa. Eksokriininen haima johtaa eritteen kudoksen keskellä kulkevan eritystiehyeen (haimatiehyt, ductus pancreaticus) kautta pohjukaissuoleen. Toisen osan, endokriinisen haiman muodostavat Langerhansin saarekkeet, joista hormonit erittyvät verenkiertoon (tästä enemmän endokrinologia ja genitaalit-jaksossa). Eksokriininen haima tuottaa yli 1000 ml eritettä vuorokaudessa. Erite sisältää noin 20 eri ruoansulatusentsyymiä sekä mahahappoa neutraloivaa bikarbonaattia. Eri entsyymit hajottavat kukin omia molekyylityyppejään kuten hiilihydraatteja, lipidejä, proteiineja tai nukleiinihappoja. Entsyymit eritetään soluista inaktiivisessa muodossa, proentsyymeinä. Nämä aktivoituvat vasta pohjukaissuolessa suolinukan enterokinaasientsyymin laukaiseman tapahtumasarjan jälkeen. Haiman rauhaskudos muodostuu pienistä pyöreähköistä tai hieman pitkulaisista rauhasrakkuloista. Rakenne muistuttaa korvasylkirauhasta. Haimassa tiehyet alkavat kuitenkin rauhasrakkulan keskeltä eikä sen kyljestä niin kuin 4

6 sylkirauhasessa. Tiehytsolut näkyvätkin asinusten keskellä nk. sentroasinaarisina soluina. Rauhassolut ovat pyöreässä asinuksessa luontevasti pyramidin muotoisia. Ne ovat polarisoituneita, niiden tumat sijaitsevat Haiman histologiaa (eksokriinisen) Sentroasinaari -solut Asinussolut Sentroasinaariset solut Verisuoni Välitiehyt A. L. Kiersszenbaum: Histology and Cell Biology. 2. ed, Mosby Elsevier 2007 Välitiehyt tyviosassa (periferiassa) ja eritejyväset (zymogeeni-jyväset) apikaalisesti (keskelle päin). Haiman rauhassolut ovat malliesimerkki runsaasti proteiinia valmistavasta, varastoivasta ja erittävästä solusta. Soluissa on runsaan proteiinisynteesin merkkinä hyvin kehittynyt RER (basofilia) solun basaaliosissa. Solusta löytyy tietysti myös useita Golgin laitteita. Proteiinipitoiset eritejyväset värjäytyvät asidofiilisesti solun kärkiosissa. Haiman asinuksien ympärillä ei ole myoepiteliaalisoluja auttamassa eritteen kulkeutumista (kuten sylkirauhasissa on). Eritteen poistuminen perustuu siihen, että sentroakinaariset ja välitiehyen solut erittävät suuren määrän bikarbonaattipitoista nestettä, jonka mukana myös proteiinit huuhtoutuvat eteenpäin putkistossa. Ruoansulatusentsyymit eritetään soluista siis inaktiivisessa proentsyymimuodossa ja sellaisena ne joutuvat pohjukaissuoleen. Siellä suolinukan enterokinaasi pilkkoo Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Eritejyväset/rakkulat ensin trypsinogeenin aktiiviksi trypsiiniksi. Tämä vuorostaan pilkkoo muutkin haiman erittämät entsyymit aktiivisiksi. Jotta entsyymit eivät pääse tekemään tuhoja ennen suoleen joutumistaan solut valmistavat ja pakkaavat samoihin zymogeenirakkuloihin trypsiini-inhibiittoria, joka estää entsyymin toiminnan, jos trypsiinogeenistä pienikin osa aktivoituu ennenaikaisesti. Haimatulehduksen eräänä keskeisenä alkumekanismina on esitetty, että aluksi nesteen eritys sentroasinaari- ja välitiehytsoluista heikentyy. Tämä johtaa siihen, että proteiinit eivät liiku pienissä putkissa vaan sakkautuvat ja muodostavat tukkeutumia. Tukkeutumien takana trypsiin pääsee aktivoitumaan, aktivoi muutkin entsyymit ja nämä taas ryhtyvät hajoittamaan haimakudosta. Sentroasinaarisolut jatkuvat samankaltaisten solujen muodostamana välitiehyenä (intercalated duct), joka laskee isompaan kokoavaan lohkotiehyeeseen ja edelleen eritystiehyeeseen. Eksokriinisen haiman eritystoiminta on autonomisen hermoston ja suolistohormonien säätelemää. Ohutsuolen enteroendokriinisolujen tuottama sekretiini stimuloi sentroasinaaristen ja tiehytsolujen bikarbonaattirikkaan nesteen tuottoa. Duodenumissa tuotettava kolekystokiniini (CCK) taas stimuloi entsyymien tuotantoa. Lisäksi insuloasinaarinen porttiverenkierto mahdollistaa Langerhansin saarekkeen erittämien hormonien parakriinisen vaikutuksen läheisiin asinuksiin. Näistä glukagoni, somatostatiini ja haiman polypeptidi (pancreatic polypeptide, PP) inhiboivat eksokriinisen haiman eritystä, kun taas insuliini ja vasoaktiivi intestinaalinen peptidi (VIP) stimuloivat sitä. 5

7 Langerhansin saarekkeet muodostavat endokriinisen haiman, minkä osuus haimasta kuuluu endokrinologia ja genitaalit jakson oppimistavoitteisiin. Saarekkeet erottuvat valomikroskooppivalmisteessa eksokriinisestä haimasta selkeärajaisina vaaleammin värjäytyvinä alueina. Kudosta on noin 2 % haiman massasta, noin miljoona saareketta. Saarekkeessa on ainakin 4-5 eri endokriinistä solutyyppiä. Endokriinisen kudoksen tyyliin sillä on runsas hiussuonisto. Tyvikalvo ja ohut sidekudoskerros erottaa saarekkeet eksokriinisesta haimasta. Beetta-solu on saarekkeen pääsolutyyppi (70 %). Solut tuottavat insuliinia. Alfa-solujen populaatio (20 %) on vähäisempi. Solut tuottavat glukagonia. Delta-soluja on vielä vähemmän kuin A-soluja (n. 5 %). Solut erittävät somatostatiinia, joka vaikuttaa sekä parakriinisesti että endokriinisesti. Muut solut tuottavat mm. PP:ä (pancreatic polypeptide). Maksa (RP6p. s ) Maksa on varmasti elimistön monipuolisimmin toimiva elin. Se ottaa vastaan suolistosta imeytyvät ravinto ja hivenaineet (ja myrkyt) sekä käsittelee, varastoi ja jakelee niitä elimistön tarpeiden mukaan. Silla on keskeinen osuus glukoositasapainon säätelyssä, rasvojen aineenvaihdunnassa (lipidmetabolin), proteiiniaineenvaihdunnassa, osallistuu vitamiinien, hivenaineiden ja hormonien käsittelyyn. Maksa osallistuu myös lääkeaineiden, myrkkyjen ja kuona-aineiden detoksifikaatioon, käsittelyyn ja poistoon elimistöstä sekä aineenvaihdunnan välituotteiden kierrätykseen. Maksa myös syntetisoi ja erittää valtaosan plasman proteiineista. Lisäksi maksa toimii eksokriinisenä rauhasena erittäen (sekreetio) sappea ja poistaa sen mukana myös osan kuona-aineista (ekskreetio). Maksa on elimistön suurin rauhanen. Maksaa ympäröi niukka, sidekudoksinen kapseli. Maksa on nk. parenkyymielin eli koostuu pääosiltaan varsinaisista maksasoluista. Parenkyymin tukena on kudoksessa nähtävissä lähinnä verisuonten ympärillä sidekudosstrooma (bindvävstroma). Maksasolukon tukena on vain hyvin hentoa retikuliinisäieverkostoa. Klassinen maksalobulus on pienin anatominen yksikkö maksassa. Se on 2 x 0,7 mm kokoinen kudoskappale, jonka poikkileikkaus on kuusikulmainen. Kunkin lobuluksen keskellä kulkee keskuslaskimo ja sen ääriosien kulmissa näkyvät nk. portatriadit. Portatriadissa sijaitsevat tuovat suonet: maksavaltimohaara ja porttilaskimo sekä kolmantena sappea pois vievä sappitiehyt. Näiden suonien ja tiehyiden pienemmät haarat ympäröivät kulkevat lobulusten väleissä ja syöttävät maksasolulevyjen välissä sijaitsevia sinusoideja. Siellä on myös pienempiä sappitiehyitä. Lobuluksessa maksasolut sijaitsevat vierivieressä, kuitenkin siten, että muodostavat pääosin yhden solun paksuisia levyjä, jotka haarautuvat ja liittyvät toisiinsa. Solulevyt suuntautuvat lobuluksen Laidoilla portatriadi: maksavaltimohaara, porttilaskimohaara, ja sappitiehyt Isompia suonia ja tiehyitä sidekudoksen ympäröimänä Maksasolujuosteet Maksalobulus Maksalobulus, keskellä keskuslaskimo Sinusoidit Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW

8 periferiasta kohti keskustaa, keskuslaskimoa ja näkyvät leikkeessä solujuosteina. Maksan verenkierto Porttilaskimo (vena portae) kerää vähähappisen ja runsasravinteisen veren (syrefattigt och näringsrikt blod) suoliston alueelta suoliston alueelta. Mukana myös punasolujen hajoamistuotteet pernasta ja suolen erittämät hormonit. Tämä käsittää noin 75 % maksaan tulevasta verestä. Arteria hepatica tuo happirikasta verta (syrerikt blod) (noin 25 %). Veri virtaa lobuluksessa ääriosista (triadeista) keskelle (keskus- laskimoon). Hiussuonet ovat sinusoideja ts. epäsäännöllisen muotoisia, löyhäseinäisiä kanavia maksasolulevyjen väleissä. Sappi virtaa päinvastaiseen suuntaan lobuluksen keskeltä solujuosteita pitkin portatriadin sappitiehyeeseen päin. Maksan histologiaa (H-E) Veren ja sapen virtaussuunta CV= keskuslaskimo Solujuosteet BD= sappitiehyt à triadi Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Toiminnalliset vyöhykkeet: Maksalobuluksen ulkoreunan solut saavat hapekasta (valtimohaara) ja runsasravinteista (porttilaskimohaara) verta. Tämä on metabolisesti aktiivinen vyöhyke - erityisesti glykogeenin ja plasmaproteiinien synteesiä (anaboliaa). Toisaalta sappistaasi aiheuttaa näissä soluissa ensimmäisenä muutoksia. Solut, jotka ovat lähinnä keskuslaskimoa ovat happiköyhässä ja ravinneköyhässä ympäristössä. Hapenpuutteesta, laskimostaasista, esimerkiksi sydämen vajaatoiminnassa, kärsivät ensimmäiseksi tämän keskialueen solut. Keskuslaskimon ympäristöön kertyvät ensimmäiseksi myös rasvamaksan rasvapisarat. Maksasolu, hepatosyytti on monikulmainen. Solut muodostavat anastomoivia yksikerroksisia levyjä, jotka kudosleikkeissä näkyvät juosteina. Siksi useimmat maksasolun sivut liittyvät naapurisoluun. Näissä soluväleissä kulkevat maksasolujen välisen tiivisliitos-vyöhykkeen rajaamana pienimmät sappitiehyet, sappihiustiehyet (canaliculi). Niillä ei siis ole erillistä epiteeliä. Maksasolulla on yleensä myös vapaat pinnat kummallakin puolella solulevyä. Nämä suuntautuvat maksasinusoidin päin. Sinusoidin ja maksasolun pinnan välissä on nk. Dissen tila. Maksasolut, hepatosyytit (H-E) Iso pyöreä tuma, iso nukleolus tai kaksi, paljon eukromatiinia. Solun muoto monikulmainen, juosteet, sinusoidit, muut solut Young et al.: Wheaters s Functional Histology. Churchill Livingstone 2006 Maksasolun tuma (kärna) on pyöreä. Se sijaitsee keskellä solua. Useimmat maksasolut ovat tetraploidisia eli niillä on 7

9 kaksinkertainen määrä kromosomeja tumassa ja monissa niistä on kaksi tumaa. Sytoplasmasta löytyvät monipuolisesti kaikki perussoluorganellit runsaina. Proteiinisynteesiin liittyvä karkeapintainen endoplasmakalvosto on runsasta, siitä solujen basofilia. Myös sileäpintainen endoplasmakalvosto on runsasta. Se liittyy lipidiaineenvaihduntaan ja detoksifikaatioon. Tietysti soluissa on myös useita Golgin laitteita ja paljon mitokondrioita sekä lysosomeja ja peroksisomeja. Erityispiirteinä maksasoluissa on paljon glykogeenia. Se esiintyy nk. α-partikkeleinä, jotka näkyvät vain erikoisvalmisteissa, sillä glykogeeni liukenee rutiinikäsittelyssä. PAS-värjäys-menetelmä osoittaa hiilihydraatit hyvin. Maksasolujen väleissä on runsaasti aukkoliitoksia (gap junctions). Lisäksi liitoskompleksit rajaavat sappikanalikuluksia. Maksasoluilla ei ole tyvikalvoa vaikka ovat epiteliaalista solukkoa. Maksasolujen väliin jäävissä tiloissa kulkevat maksasinusoidit. Niiden muoto määräytyy maksasolulevyjen mukaisesti epäsäännölliseksi. Seinämää on muodostamassa endoteelisolut. Niiden väleissä on aukkoja (epäjatkuva endoteeli). Samoin suonen tyvikalvo Maksan solut ja sinusoidi Maksasolu, hepatosyytti Itosolu Sinusoidin lumen Kupferin solut sinusoidin seinämäsä Sinusoidin endoteelisolut Sappikanalikulus Perisinusoidaalitila Dissen tila on epäjatkuva. Aukkojen kautta maksasolu pääsee välittömään kosketukseen veren ainesosien kanssa sillä plasma ja alle 0,5 mikronin partikkelit liikkuvat niiden kautta vapaasti perisinusoidaalitilaan (Dissen tila). Dissen tilaan työntyvät maksasolujen lukuisat lyhyet mikrovillukset. Dissen tilassa tavataan myös vähäinen ja hento maksasolukolle tarjoutuva sidekudostuki hentojen retikuliinisäikeiden muodossa (kollageeni III +fibronektiini). Erityisvärjäyksillä (hopea) nämä säikeet saadaan näkyviin valomikroskoopissa. Dissen tilasta tavataan myös yksi maksakudoksen tyyppisoluista, maksan tähtisolu, Ito solu (stellat cell, hepatic stellate cell). Itosolut varastoivat A-vitamiinia sytoplasman lipidipisaroissaan. Maksasoluvauriossa maksan tähtisolut voivat aktivoitua sytokiinien ja kasvutekijöiden vaikutuksesta ja alkavat lisääntyä. Ne voivat muuttua myofibroblasteiksi ja ryhtyä syntetisoimaan soluväliainetta, erityisesti kollageenia (tyyppi I) perisinusoidaalitilaan. Vuosia jatkuttuaan tämä prosessi johtaa sidekudoksen lisääntymiseen, fibroosiin. Kun lisäksi myofibroblasti pyrkii supistamaan kudosta ahtautuvat sinusoidit syntyy porttilaskimon maksakudoksen sisäinen ahtauma/tukkeutuma. Tämä taas johtaa lisääntyneeseen paineeseen porttilaskimossa (portahypertensio), josta taas on omat seurauksensa (ruokatorvikohjut, esofagusvaricer, peräpukamat, hemorrojder, caput medusae). 8

10 Sinusoidin seinämää on muodostamassa/seinämässä majailee myös makrofagi, tähtimäinen Kupferin solu. Se monitoroi ulokkeillaan ohi virtaavaa verta valmiina fagosytoimaan esim. pernasta saapuvia punasolujätteitä. Se myös varastoi rautaa. Sappitiet alkavat sappihiustiehyinä (canalikulus) maksasolujen väleissä. Kanalikulusta rajaavat liitoskompleksit (junctional complex). Ne muodostavat maksasolujen väleihin verkoston ja laskevat klassisen lobuluksen ääreisosissa nk. Heringin kanavien kautta sappitiehyeeseen. Lyhyet Heringin kanavat ovat ensimmäinen osa sappiteitä, jossa on omat epiteelisolunsa, cholangiosyytit. Ne ovat alkuun levymäisiä tai matalan kuutiomaisia, sitten kuutiomaisia ja lopuksi lieriömäisiä putken läpimitan kasvaessa. Vena portaehaara Sappitiehyt Heringin kanava Sappihiustiehyt ja Heringin kanavat Sappihiustiehyt Maksasolulevyt Sappirakko (RP6p. s643-6) varastoi ja konsentroi (x10) sappea poistamalla siitä vettä. Sappirakon pinta on voimakkaasti poimuileva, siinä on korkea yksinkertainen lieriöepiteeli. Epiteelisoluilla on lyhyet mikrovillukset, tiivisliitosvyöhykkeet ja laaja basolateraalinen pinta. Solut pumppaavat aktiivisesti natrium-, kloridi- ja bikarbonaatti-ioneja basolateraalisen solukalvon läpi soluvälitilaan. Vesi seuraa passiivisesti akvaporiini- vesikanavien läpi. Sappirakon seinämässä on paksu kerros sileää lihasta. Ruokasulan lipidit aiheuttavat kolekystokiniinin erityksen duodenumin epiteelin enteroendokriinisoluista. Tämä kulkeutuu systeemisen verenkierron kautta lihakseen ja aiheuttaa sen supistuksen, mikä ajaa sappea suoleen. Maksanulkoisissa sappiteiden seinämässä on vastaava lihaskerros. Ärsytystiloissa (esim. sappikivi) sappirakko tai sappiteiden lihaskerros voi joutua lihaskouristukseen, kramppiin mikä johtaa kivuliaaseen sappikivikohtaukseen. Netter Presenter copyright 2007 Maksan uusiutumiskyky: Maksakudos pystyy uusiutumaan varsin hyvin vaurion jälkeen. Kantasolut, joiden ansiosta uusiutuminen tapahtuu, sijaitsevat ilmeisesti ainakin Heringin kanavan solukossa. Rottakokeessa kolmasosaan typistetty maksa pystyy saavuttamaan entisen kokonsa viikossa! Ihmisellä uusiutuminen on samaa luokkaa suotuisissa olosuhteissa. Elinsiirroissa ei tarvitse siirtää koko maksaa, lohko tai pari segmenttiä riittää. 9

11 Mahalaukku (RP6p. s ) Mahalaukku on suolistokanavan laajin osa. Sen tilavuus on noin 1,5 litraa. Mahalaukku jaetaan osiin: kardia, fundus ja korpus ja pylorus. Mahalaukun seinämän sisin kerros on limakalvo (slemhinna, mucosa), jossa epiteeli, lamina propria ja muscularis mucosae. Tämän alla on tiiviin sidekudoksen submukoosa, jossa on runsaasti verisuonia ja hermoverkko (nervfläta)(submukoosan pleksus). Ulompana on kolmikerroksinen lihaskerros, muscularis externa ja kaikkein uloimpana vielä seroosa = mesoteeli, jonka alla ohut sidekudoskerros. Limakalvon pinnalla on yksinkertainen lieriöepiteeli. Sen solut ovat limasoluja (pinnan limasolut, surface mucous cells), joiden apikaaliosassa on runsaasti eriterakkuloita. Näiden solujen erite poikkeaa muualla tavatusta limasta. Se esiintyy valomikroskooppi-näytteissä hahtuvamaisena, se on erityisen takertuvaista solujen pintaan ja lisäksi alkaalista koska pintasolut erittävät limaan myös runsaasti bikarbonaattia. Limakerros suojaa soluja mm. entsyymeiltä, hapolta ja useimmilta mikrobeilta. Lima- kalvossa tuotetut prostaglandiinit stimuloivat voimakkaasti liman ja bikarbonaatin eritystä näistä soluista. Mahalaukun limakalvo ei toimi juurikaan ravinteiden imeytymisessä. Kuitenkin alkoholi ja esim. aspiriini imeytyvät ja aiheuttavat vauriota epiteeliin. Pienikin määrä aspiriiniä inhiboi lamina propriassa prostaglandiini-tuotantoa, mikä johtaa limakerroksen ohenemiseen ja sen suojavaikutuksen heikentymiseen. Tästä seuraa pintasolujen vaurioita ja lopulta tuloksena voi olla haavauma. Helikobakter pylori on mikrobi, joka kestää oman emästuotantonsa takia mahahapot ja löytyykin usein mahahaavan (magsår)taustalta. Maharauhaset Mahalaukun tyyppirauhasena voidaan pitää funduksen ja korpuksen alueen maharauhasta (fundic/gastric gland). Se erittää mahalaukkuun ruoansulatusentsyymiä, pepsiiniä, sisäistekijää (intrinsic factor), limaa, suolahappoa, parakriinisesti esim. histamiinia ja somatostatiinia ja endokriinisesti esim. ghreliinia. Mahalaukun epiteelin pinnalla on pieniä kuoppia (foveolae, gastric pits, maha-kuopakkeet). Maharauhaset aukeavat niihin lyhyen liitososan (isthmus) välityksellä. Itse rauhasosa on putkimainen (tubulaarinen) ja haarautuva rakenne, joka ulottuu muscularis mucosaeen asti. Rauhasen kaulaosa (neck) liittää rauhasputket isthmukseen. Kaulaosan limasolut (mucous neck cells) erittävät juoksevampaa limaa kuin pintasolut. Niiden sytoplasmassa on vähemmän eriterakkuloita. Pinta- ja rauhasepiteelin solut uusiutuvat kaulaosan kantasoluista. Pinnan suuntaan uusiutuminen ja liike on nopeaa (päiviä), mutta rauhasen pohjaan päin hidasta (viikkoja). Maharauhanen Kaulaosan limasolut Parietaali- eli katesolut (HCl) Limasolut Mahakuopake, foveolus Isthmus Kaula (kantasolut) Pinnan limasolut Neuroendokriinisolut Rauhasen pohja Pääsolut (pepsinogeenit) Pääsolut (chief cells) sijaitsevat enimmäkseen syvällä rauhasessa, erityisesti rauhasen umpipäässä. Niillä on tyypillisen proteiinia tuottavan solun ominaisuudet (laaja RER - basofilia-, Golgi ja eritejyväset). Niiden 10

12 zymogeenijyväset sisältävät pepsinogeeni-entsyymiä, joka muuttuu aktiiviseen muotoon happamassa. Suolahappoa erittävät parietaalisolut l. katesolut sijaitsevat pääosin maha- rauhasen keski/yläosissa, jopa kaulan alueella. Ne ovat isoja kolmikulmaisia soluja, jotka värjäytyvät eosiinilla. Solujen sisällä on erityiset eritekanavat (sekretoriska kanaler), kanalikulukset, johon suolahappo primaarisesti eritetään. RER Pääsolu Liitoskompleksi Zymogeenijyväset (eriterakkuloita) Golgin laite Katesolussa on runsaasti mitokondrioita, energian tarve on suuri kun ionipumput vaativat ATP:a. Hiilihappo-anhydraasi tuottaa vetyioneja ja Na+/K+ ATPaasi sekä H+/K+ ATPaasi hoitavat kuljetukset. Suolahapon lisäksi nämä solut erittävät sisäistekijää (intrinsic factor), jota tarvitaan B12 vitamiinin myöhempään imeytymiseen. Instinsic factorin puute aiheuttaa nk. pernisiöösin anemian (perniciös anemi). Tilanne voi syntyä jos mahalaukusta suuri osa joudutaan poistamaan tai limakalvo näivettyy (atrofinen gastriitti, atrofisk gastrit). RER Tyvikalvo Parietaali(kate)solu Tubulovesikulaari sokkelo Solunsisäiset kanalikulukset Enteroendokriiniset solut ovat pieniä, yksittäin esiintyviä soluja, joiden eritteet vaikuttavat para- tai endokriinisesti. Solujen sytoplasma ei värjäydy tavanomaisessa leikkeessä vaan erottuu kirkkaana, värjäytymättömänä. Hopeavärjäyksellä ne saadaan erityisen hyvin esiin. Osa soluista ulottuu epiteelin pintaan (avoimet solut). Niiden vapaalta pinnalla on makureseptoreita ja solut toimivat kemoreseptoreina. Toiset suljetut solut jäävät ilman kontaktia lumeniin. Pyloruksessa rauhaset tuottavat etenkin limaa. Epiteelissä on runsaasti gastriinia tuottavia G-soluja. Ruokatorven aukon ympäristön, kardian rauhaset avautuvat mahakuopakkeisiin. Nekin ovat lähinnä mukooseja rauhasia ja niissä on jonkin verran endokriinisia soluja - gastriinin eritys. 11

RR-Histo I luentomoniste: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku./heikki Hervonen 2013

RR-Histo I luentomoniste: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku./heikki Hervonen 2013 RR-Histo I luentomoniste: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku./heikki Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen Sylkirauhaset (spottkörtlarna) (RP6p. s545-554) Sylkeä eritetään noin 1200 ml vuorokaudessa.

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys

RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys RUORA 2014 Liisa Peltonen 3.3.2014 1 RS-KANAVAN TEHTÄVÄT 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄT Ravinnon muokkaaminen muotoon, jossa ihminen pystyy käyttämään sitä hyväkseen

Lisätiedot

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA. 2013

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA. 2013 RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 1 ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOKEKAALINEN SFINKTERI liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄ ravinnon

Lisätiedot

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat): Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti KUVAT KERTOVAT Hannu Jalanko ja Krister Höckerstedt Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti monipuolisin elin. Maksan verenkierto on ainutlaatuinen, sillä veri tulee maksaan kahta tietä: maksavaltimo

Lisätiedot

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia

Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia I Mikroskopiatöistä ja ennakkotehtävistä: Mikroskoopin käyttö, histologisen

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen Ruoansulatuskanava (matsmältningskanal)(rp6p. s569) Ruoansulatuskanavan perusrakenteeseen kuuluu

Lisätiedot

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed,

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013

MAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 Terve ja haavainen maha EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-

Lisätiedot

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus

Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Killerjärvi 2013 EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Ruuansulatus 29.09.2014. Kappale 24 Tortora 12ed

Ruuansulatus 29.09.2014. Kappale 24 Tortora 12ed Ruuansulatus 29.09.2014 Kappale 24 Tortora 12ed Yleiskatsaus Mekaaniset toiminnat Entsyymejä sisältävien ruuansulatusnesteiden eritys Ravintoaineiden entsymaattinen pilkkoutuminen Imeytyminen ruuansulatuskanavassa

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kuinka entsyymit toimivat?

Kuinka entsyymit toimivat? Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Naisen genitaalien histologiaa

Naisen genitaalien histologiaa Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu

Lisätiedot

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja

Lisätiedot

577 SOLUT JA KUDOKSET

577 SOLUT JA KUDOKSET 577 F SOLUT JA KUDOKSET 578 F1 Solujen erilaistuminen aikuisessa Lipponen, Joonas & Sassi, Antti Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 8.9.2009

Lisätiedot

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA

RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOKEKAALINEN SFINKTERI liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 1 liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄ ravinnon

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. 3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Ydinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus

Ydinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus Ydinainestiedot Takaisin 30258 Ruoansulatus ja ravitsemus A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e.

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e. Epiteeli ja iho erottaa, estää ja torjuu - erittää, aistii ja uusiutuu. / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä Epiteelikudokset kuuluvat side-,

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies

Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Tuula Salo Suupatologian professori Oulun yliopisto Mikroskooppinen diagnostiikka Valomikroskooppi: virtuaalinen

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Ihmisen elimistön energiatalous

Ihmisen elimistön energiatalous Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella 12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta SISÄLTÖ Hermosto ja välittäjäaineet GI-kanava Maksa Munuaiset ja virtsaneritys Endokrinologiaa HERMOSTO JA VÄLITTÄJÄAINEET KESKUSHERMOSTO (sentriaalinen) -

Lisätiedot

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa

Lisätiedot

Opintojakso 5. Ruoansulatuselimet. Lue tämä ennen kuin aloitat

Opintojakso 5. Ruoansulatuselimet. Lue tämä ennen kuin aloitat Opintojakso 5 Ruoansulatuselimet Lue tämä ennen kuin aloitat 1. Tämän opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot ruoansulatuselinten rakenteesta ja toiminnasta. Se auttaa ymmärtämään ongelmia, joiden

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus

Lisätiedot

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari

Lisätiedot

SIAN MAHAHAAVAUMA. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Tekijä: Mervi Melolinna. Valmistumisvuosi: 2009

SIAN MAHAHAAVAUMA. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Tekijä: Mervi Melolinna. Valmistumisvuosi: 2009 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Tekijä: Mervi Melolinna Valmistumisvuosi: 2009 Helsingin Yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos ja peruseläinlääketieteen

Lisätiedot

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot