RUORAHISTO I: RAUHASET
|
|
- Jalmari Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruoansulatus ja ravitsemus jakso/ BLL/ anatomia RUORAHISTO I: RAUHASET HEIKKI HERVONEN Seka-asinuksia sylkirauhasessa. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology.
2 Luku 1 RUOANSULATUS- RAUHASET Maksa on ruoansulatusrauhasista suurin. Se toimii monipuolisesti koko elimistö palveluksessa. Oheinen kuva esittelee maksan perusyksikön rakennetta. Ruoansulatuksen puolesta maksan pääerite on sappineste. Toisaalta ruoansulatusta palvelee myös se, että maksa ottaa vastaan, varastoi ja metaboloi suolesta imeytyneet ranvintoaineet. Haima on pienempi kooltaan, mutta aivan keskeinen ruoansulatuksen kannalta. Haiman endokriininen osa vaikuttaa elimistöön laajemminkin. Sylkirauhaset aloittavat ruoan sulatuksen hampaiden jäljiltä ja maharauhanen jatkaa siitä välittömästi. Kaikilla näillä on oma tehtävänsä ja omat rakenteelliset tunnusmerkkinsä. Tämä moniste on tarkoitettu yksinomaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön ja jaettavaksi ainostaan Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Teoksen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja edelleen jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology. Lippincott Williams & Wilkins
3 OSIO 1 Ruoansulatusrauhaset Eksokriinista haimaa. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology. Lippincott Williams & Wilkins Sylkirauhaset Maharauhanen RUORAHISTO I: RAUHASET Suolirauhanen (käsitellään suolikanavan yhteydessä) Maksa Haima Sylkirauhaset (RP6p. s ) Sylkeä eritetään noin 1200 ml vuorokaudessa. Sillä on lukuisia toimintoja: Suun limakalvon kostutus; ruoan kostutus ja liukastaminen nielemistä varten; makuaineiden liuottaminen; syljen α-amylaasi aloittaa ruoansulatuksen; syljen bikarbonaatti puskuroi sylkeen sopivan ph:n; elimistön puolustus, mm. IgA, lysotsyymi, sialoperoksidaasi, laktoferriini; mineraalit, sylki on ylikyllästetty kalsiumfosfaatin suhteen hampaiden kehitys ja ylläpito. Syljessä on myös monia proteiineja, jotka saostuvat hampaan pinnalle ja säätelevät kalsiumfosfaatin vaihduntaa hampaan pinnan ja syljen välillä. Sjögrenin syndrooma on autoimmuunisairaus, jossa useat eksokriiniset rauhaset näivettyvät. Erityisesti sairaus johtaa sylki- ja kyynelrauhasten (tårkörteln) erityksen vähenemiseen, seuraa kuivat silmät ja suu (xerostomia). Suun kuivuminen taas johtaa suun kipeytymiseen, limakalvojen ja ikenien atrofiaan, haavaumiin ja tulehduksiin sekä kariekseen, hammasmätään. Sylkirauhaset ovat sidekudoksisen kapselin ympäröimiä, pienilohkoisia rauhasia. Suuret sylkirauhaset ovat parillisia. 2
4 Pieniä sylkirauhasia esiintyy eri puolilla suuta limakalvon alla (submucosa). Sylkirauhaset koostuvat rauhasrakkuloista eli asinuksista (acinus) ja niistä alkavista tiehytpuustosta. Laskutiehyet (excretory duct) avautuvat suuonteloon. Rauhasrakkulat ovat tyvikalvon ympäröimiä, yhteen kerrokseen järjestyneiden rauhassolujen muodostamia pallomaisia tai hieman pitkulaisia rakenteita. Myoepiteelisolut pitkine ulokkeineen ympäröivät rauhasrakkuloita ja myös niistä lähtevien yhdystiehyiden (intercalated duct) alkua. Myoepiteliaalisolujen supistuminen puristaa asinusta ja tiehyttä ja siten avustaa eritystä. Asinukset ovat seroosejä, mukooseja tai seka-asinuksia. Histologisessa valmisteessa Sylkirauhasen rakenteita seka-asinusnäytteissä Sekarauhasasinus asinus Mukoosi Seröösi puolikuu Myoepiteliaalisolu seroosi osa muodostaa Eritys kanava usein mukooseja soluja Tyvikalvo verhoavana puolikuu- Välitiehyissä on kuutioepiteeliä ja myoepiteliaalisolut rakenteen (demilune). Juovaisessa tiehyessä on kuutio/lieriö epiteeli Mukoosit asinukset ovat useimmiten pitkulaisia, Eritystiehyessä on lieriöepiteeli tai putkimaisia. kerrostunut kuutioepiteeli Seroosi asinus Korvasylkirauhanen (glandula parotidea) on sylkirauhasista suurin. Se on tyypiltään seroosi, mikä tarkoittaa proteiinipitoista eritettä erittävä. Seroosi rauhasasinus on muodoltaan pyöreähkö, rakkulamainen ja sen ontelo on IgA:ta erittäviä plasmasoluja. A. L. Kiersszenbaum: Histology and Cell Biology. 2. ed, Mosby Elsevier 2007 Rauhaskammio keskellä. Niinpä solut ovat A=Rauhasasinus luonnostaan pyramidin muotoisia, leveä basaaliosa tyvikalvoa vasten ja kapeampi kärki lumeniin päin. Koska ID=Välitiehyt, intercalated solu valmistaa runsaasti duct proteiinia sen sytoplasmaa PC= plasmasoluja hallitsee karkea- pintainen endoplasma- kalvosto, Golgin laite ja lukuisat varastossa olevat eritejyväset rakkuloissaan. Leuanalussylkirauhanen on sekarauhanen eli sisältää sekä serooseja (60%) että mukooseja (=limaa erittävä) asinuksia ja/tai seka-asinuksia. Kielenalussylkirauhanen (glandula sublingualis) on lähinnä mukoosi rauhanen vaikka mukoserooseja sekaasinuksia on joukossa runsaasti. Valomikroskooppivalmisteissa mukoosit solut ovat pyöreitä soluja, joiden apikaalinen sytoplasma on täynnä musinogeeni-jyväsiä (mukoproteiineja ja muita hiilihydraatteja) ja tuma sijaitsee basaalisesti litistyneenä. Musinogeeni ja hiilihydraatit liukenevat pois rutiini- näytteistä, joten solujen nämä osat näyttävät tyhjiltä. Erityismenetelmillä lima voidaan saada säilymään ja värjätyksi (PAS). Korvasylkirauhanen, glandula parotis Kielenalussylkirauhasen histologinen rakenne S = seröösi puolikuu, M = limarauhasyksikkö Pikajäädytetyssä näytteessä limasolut eivät kerkiä turvota ja seroosit solut näkyvät oikeilla paikoillaan. Pika-jäädytetty näyte Juovainen tiehyt, striated duct Tavallinen näyte Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Gartner et Hiat: Color Textbook of Histology. Saunders
5 Seka-asinuksissa näkyvä seroosien solujen muodostama kuun sirppi, demilune on näytteen kiinnittämisessä syntynyt artefakta. Elävässä kudoksessa kaikki solut ovat samassa kerroksessa. Yhdystiehyet (intercalated duct) alkavat asinuksista. Niiden epiteeli on kuutioepiteeliä. Etenkin serooseissä asinuksissa ne erittävät bikarbonaattia ja absorboivat kloridi-ioneja. Juovaiset tiehyet (striated duct) poikkeavat ulkonäöltään selvästi muista tiehyistä. Epiteeli on korkeaa, sytoplasma värjäytyy eosinofiilisesti ja solujen basaaliosassa on pystyjuovaisuutta. Juovaisuus johtuu basaalisen solukalvon poimuttumisesta, poimujen väleissä on paljon pitkulaisia mitokondrioita. Tämä rakenne kertoo vilkkaasta pumppaustoiminnasta ja siihen liittyvästä energiatarpeesta. Solut reabsorboivat primaarisyljestä Na+-ioneja sekä erittävät K+ja HCO3- ioneja. Juovaisten tiehyiden jälkeen seuraavat lohkojen sisäiset tiehyet, sitten lohkojen väliset tiehyet ja lopulta eritystiehyt, joka laskee suuonteloon. Niitä verhoaa putken koon mukaan korkeammaksi muuttuva kuutio- ja lieriöepiteeliä, valekerrostunut lieriö ja lopulta kerrostunut kuutio tai lieriöepiteeli. Näissä syljen koostumus ei enää muutu. Haima (RP6p. s ) Haima sijaitsee retroperitoneumissa (vatsaontelossa, mutta vatsakalvonontelon takana). Se on noin cm pitkä, kapea rauhanen, joka painaa noin 120 g. Haiman rauhaskudoksessa on kaksi osaa. Eksokriininen haima johtaa eritteen kudoksen keskellä kulkevan eritystiehyeen (haimatiehyt, ductus pancreaticus) kautta pohjukaissuoleen. Toisen osan, endokriinisen haiman muodostavat Langerhansin saarekkeet, joista hormonit erittyvät verenkiertoon (tästä enemmän endokrinologia ja genitaalit-jaksossa). Eksokriininen haima tuottaa yli 1000 ml eritettä vuorokaudessa. Erite sisältää noin 20 eri ruoansulatusentsyymiä sekä mahahappoa neutraloivaa bikarbonaattia. Eri entsyymit hajottavat kukin omia molekyylityyppejään kuten hiilihydraatteja, lipidejä, proteiineja tai nukleiinihappoja. Entsyymit eritetään soluista inaktiivisessa muodossa, proentsyymeinä. Nämä aktivoituvat vasta pohjukaissuolessa suolinukan enterokinaasientsyymin laukaiseman tapahtumasarjan jälkeen. Haiman rauhaskudos muodostuu pienistä pyöreähköistä tai hieman pitkulaisista rauhasrakkuloista. Rakenne muistuttaa korvasylkirauhasta. Haimassa tiehyet alkavat kuitenkin rauhasrakkulan keskeltä eikä sen kyljestä niin kuin 4
6 sylkirauhasessa. Tiehytsolut näkyvätkin asinusten keskellä nk. sentroasinaarisina soluina. Rauhassolut ovat pyöreässä asinuksessa luontevasti pyramidin muotoisia. Ne ovat polarisoituneita, niiden tumat sijaitsevat Haiman histologiaa (eksokriinisen) Sentroasinaari -solut Asinussolut Sentroasinaariset solut Verisuoni Välitiehyt A. L. Kiersszenbaum: Histology and Cell Biology. 2. ed, Mosby Elsevier 2007 Välitiehyt tyviosassa (periferiassa) ja eritejyväset (zymogeeni-jyväset) apikaalisesti (keskelle päin). Haiman rauhassolut ovat malliesimerkki runsaasti proteiinia valmistavasta, varastoivasta ja erittävästä solusta. Soluissa on runsaan proteiinisynteesin merkkinä hyvin kehittynyt RER (basofilia) solun basaaliosissa. Solusta löytyy tietysti myös useita Golgin laitteita. Proteiinipitoiset eritejyväset värjäytyvät asidofiilisesti solun kärkiosissa. Haiman asinuksien ympärillä ei ole myoepiteliaalisoluja auttamassa eritteen kulkeutumista (kuten sylkirauhasissa on). Eritteen poistuminen perustuu siihen, että sentroakinaariset ja välitiehyen solut erittävät suuren määrän bikarbonaattipitoista nestettä, jonka mukana myös proteiinit huuhtoutuvat eteenpäin putkistossa. Ruoansulatusentsyymit eritetään soluista siis inaktiivisessa proentsyymimuodossa ja sellaisena ne joutuvat pohjukaissuoleen. Siellä suolinukan enterokinaasi pilkkoo Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Eritejyväset/rakkulat ensin trypsinogeenin aktiiviksi trypsiiniksi. Tämä vuorostaan pilkkoo muutkin haiman erittämät entsyymit aktiivisiksi. Jotta entsyymit eivät pääse tekemään tuhoja ennen suoleen joutumistaan solut valmistavat ja pakkaavat samoihin zymogeenirakkuloihin trypsiini-inhibiittoria, joka estää entsyymin toiminnan, jos trypsiinogeenistä pienikin osa aktivoituu ennenaikaisesti. Haimatulehduksen eräänä keskeisenä alkumekanismina on esitetty, että aluksi nesteen eritys sentroasinaari- ja välitiehytsoluista heikentyy. Tämä johtaa siihen, että proteiinit eivät liiku pienissä putkissa vaan sakkautuvat ja muodostavat tukkeutumia. Tukkeutumien takana trypsiin pääsee aktivoitumaan, aktivoi muutkin entsyymit ja nämä taas ryhtyvät hajoittamaan haimakudosta. Sentroasinaarisolut jatkuvat samankaltaisten solujen muodostamana välitiehyenä (intercalated duct), joka laskee isompaan kokoavaan lohkotiehyeeseen ja edelleen eritystiehyeeseen. Eksokriinisen haiman eritystoiminta on autonomisen hermoston ja suolistohormonien säätelemää. Ohutsuolen enteroendokriinisolujen tuottama sekretiini stimuloi sentroasinaaristen ja tiehytsolujen bikarbonaattirikkaan nesteen tuottoa. Duodenumissa tuotettava kolekystokiniini (CCK) taas stimuloi entsyymien tuotantoa. Lisäksi insuloasinaarinen porttiverenkierto mahdollistaa Langerhansin saarekkeen erittämien hormonien parakriinisen vaikutuksen läheisiin asinuksiin. Näistä glukagoni, somatostatiini ja haiman polypeptidi (pancreatic polypeptide, PP) inhiboivat eksokriinisen haiman eritystä, kun taas insuliini ja vasoaktiivi intestinaalinen peptidi (VIP) stimuloivat sitä. 5
7 Langerhansin saarekkeet muodostavat endokriinisen haiman, minkä osuus haimasta kuuluu endokrinologia ja genitaalit jakson oppimistavoitteisiin. Saarekkeet erottuvat valomikroskooppivalmisteessa eksokriinisestä haimasta selkeärajaisina vaaleammin värjäytyvinä alueina. Kudosta on noin 2 % haiman massasta, noin miljoona saareketta. Saarekkeessa on ainakin 4-5 eri endokriinistä solutyyppiä. Endokriinisen kudoksen tyyliin sillä on runsas hiussuonisto. Tyvikalvo ja ohut sidekudoskerros erottaa saarekkeet eksokriinisesta haimasta. Beetta-solu on saarekkeen pääsolutyyppi (70 %). Solut tuottavat insuliinia. Alfa-solujen populaatio (20 %) on vähäisempi. Solut tuottavat glukagonia. Delta-soluja on vielä vähemmän kuin A-soluja (n. 5 %). Solut erittävät somatostatiinia, joka vaikuttaa sekä parakriinisesti että endokriinisesti. Muut solut tuottavat mm. PP:ä (pancreatic polypeptide). Maksa (RP6p. s ) Maksa on varmasti elimistön monipuolisimmin toimiva elin. Se ottaa vastaan suolistosta imeytyvät ravinto ja hivenaineet (ja myrkyt) sekä käsittelee, varastoi ja jakelee niitä elimistön tarpeiden mukaan. Silla on keskeinen osuus glukoositasapainon säätelyssä, rasvojen aineenvaihdunnassa (lipidmetabolin), proteiiniaineenvaihdunnassa, osallistuu vitamiinien, hivenaineiden ja hormonien käsittelyyn. Maksa osallistuu myös lääkeaineiden, myrkkyjen ja kuona-aineiden detoksifikaatioon, käsittelyyn ja poistoon elimistöstä sekä aineenvaihdunnan välituotteiden kierrätykseen. Maksa myös syntetisoi ja erittää valtaosan plasman proteiineista. Lisäksi maksa toimii eksokriinisenä rauhasena erittäen (sekreetio) sappea ja poistaa sen mukana myös osan kuona-aineista (ekskreetio). Maksa on elimistön suurin rauhanen. Maksaa ympäröi niukka, sidekudoksinen kapseli. Maksa on nk. parenkyymielin eli koostuu pääosiltaan varsinaisista maksasoluista. Parenkyymin tukena on kudoksessa nähtävissä lähinnä verisuonten ympärillä sidekudosstrooma (bindvävstroma). Maksasolukon tukena on vain hyvin hentoa retikuliinisäieverkostoa. Klassinen maksalobulus on pienin anatominen yksikkö maksassa. Se on 2 x 0,7 mm kokoinen kudoskappale, jonka poikkileikkaus on kuusikulmainen. Kunkin lobuluksen keskellä kulkee keskuslaskimo ja sen ääriosien kulmissa näkyvät nk. portatriadit. Portatriadissa sijaitsevat tuovat suonet: maksavaltimohaara ja porttilaskimo sekä kolmantena sappea pois vievä sappitiehyt. Näiden suonien ja tiehyiden pienemmät haarat ympäröivät kulkevat lobulusten väleissä ja syöttävät maksasolulevyjen välissä sijaitsevia sinusoideja. Siellä on myös pienempiä sappitiehyitä. Lobuluksessa maksasolut sijaitsevat vierivieressä, kuitenkin siten, että muodostavat pääosin yhden solun paksuisia levyjä, jotka haarautuvat ja liittyvät toisiinsa. Solulevyt suuntautuvat lobuluksen Laidoilla portatriadi: maksavaltimohaara, porttilaskimohaara, ja sappitiehyt Isompia suonia ja tiehyitä sidekudoksen ympäröimänä Maksasolujuosteet Maksalobulus Maksalobulus, keskellä keskuslaskimo Sinusoidit Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW
8 periferiasta kohti keskustaa, keskuslaskimoa ja näkyvät leikkeessä solujuosteina. Maksan verenkierto Porttilaskimo (vena portae) kerää vähähappisen ja runsasravinteisen veren (syrefattigt och näringsrikt blod) suoliston alueelta suoliston alueelta. Mukana myös punasolujen hajoamistuotteet pernasta ja suolen erittämät hormonit. Tämä käsittää noin 75 % maksaan tulevasta verestä. Arteria hepatica tuo happirikasta verta (syrerikt blod) (noin 25 %). Veri virtaa lobuluksessa ääriosista (triadeista) keskelle (keskus- laskimoon). Hiussuonet ovat sinusoideja ts. epäsäännöllisen muotoisia, löyhäseinäisiä kanavia maksasolulevyjen väleissä. Sappi virtaa päinvastaiseen suuntaan lobuluksen keskeltä solujuosteita pitkin portatriadin sappitiehyeeseen päin. Maksan histologiaa (H-E) Veren ja sapen virtaussuunta CV= keskuslaskimo Solujuosteet BD= sappitiehyt à triadi Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Toiminnalliset vyöhykkeet: Maksalobuluksen ulkoreunan solut saavat hapekasta (valtimohaara) ja runsasravinteista (porttilaskimohaara) verta. Tämä on metabolisesti aktiivinen vyöhyke - erityisesti glykogeenin ja plasmaproteiinien synteesiä (anaboliaa). Toisaalta sappistaasi aiheuttaa näissä soluissa ensimmäisenä muutoksia. Solut, jotka ovat lähinnä keskuslaskimoa ovat happiköyhässä ja ravinneköyhässä ympäristössä. Hapenpuutteesta, laskimostaasista, esimerkiksi sydämen vajaatoiminnassa, kärsivät ensimmäiseksi tämän keskialueen solut. Keskuslaskimon ympäristöön kertyvät ensimmäiseksi myös rasvamaksan rasvapisarat. Maksasolu, hepatosyytti on monikulmainen. Solut muodostavat anastomoivia yksikerroksisia levyjä, jotka kudosleikkeissä näkyvät juosteina. Siksi useimmat maksasolun sivut liittyvät naapurisoluun. Näissä soluväleissä kulkevat maksasolujen välisen tiivisliitos-vyöhykkeen rajaamana pienimmät sappitiehyet, sappihiustiehyet (canaliculi). Niillä ei siis ole erillistä epiteeliä. Maksasolulla on yleensä myös vapaat pinnat kummallakin puolella solulevyä. Nämä suuntautuvat maksasinusoidin päin. Sinusoidin ja maksasolun pinnan välissä on nk. Dissen tila. Maksasolut, hepatosyytit (H-E) Iso pyöreä tuma, iso nukleolus tai kaksi, paljon eukromatiinia. Solun muoto monikulmainen, juosteet, sinusoidit, muut solut Young et al.: Wheaters s Functional Histology. Churchill Livingstone 2006 Maksasolun tuma (kärna) on pyöreä. Se sijaitsee keskellä solua. Useimmat maksasolut ovat tetraploidisia eli niillä on 7
9 kaksinkertainen määrä kromosomeja tumassa ja monissa niistä on kaksi tumaa. Sytoplasmasta löytyvät monipuolisesti kaikki perussoluorganellit runsaina. Proteiinisynteesiin liittyvä karkeapintainen endoplasmakalvosto on runsasta, siitä solujen basofilia. Myös sileäpintainen endoplasmakalvosto on runsasta. Se liittyy lipidiaineenvaihduntaan ja detoksifikaatioon. Tietysti soluissa on myös useita Golgin laitteita ja paljon mitokondrioita sekä lysosomeja ja peroksisomeja. Erityispiirteinä maksasoluissa on paljon glykogeenia. Se esiintyy nk. α-partikkeleinä, jotka näkyvät vain erikoisvalmisteissa, sillä glykogeeni liukenee rutiinikäsittelyssä. PAS-värjäys-menetelmä osoittaa hiilihydraatit hyvin. Maksasolujen väleissä on runsaasti aukkoliitoksia (gap junctions). Lisäksi liitoskompleksit rajaavat sappikanalikuluksia. Maksasoluilla ei ole tyvikalvoa vaikka ovat epiteliaalista solukkoa. Maksasolujen väliin jäävissä tiloissa kulkevat maksasinusoidit. Niiden muoto määräytyy maksasolulevyjen mukaisesti epäsäännölliseksi. Seinämää on muodostamassa endoteelisolut. Niiden väleissä on aukkoja (epäjatkuva endoteeli). Samoin suonen tyvikalvo Maksan solut ja sinusoidi Maksasolu, hepatosyytti Itosolu Sinusoidin lumen Kupferin solut sinusoidin seinämäsä Sinusoidin endoteelisolut Sappikanalikulus Perisinusoidaalitila Dissen tila on epäjatkuva. Aukkojen kautta maksasolu pääsee välittömään kosketukseen veren ainesosien kanssa sillä plasma ja alle 0,5 mikronin partikkelit liikkuvat niiden kautta vapaasti perisinusoidaalitilaan (Dissen tila). Dissen tilaan työntyvät maksasolujen lukuisat lyhyet mikrovillukset. Dissen tilassa tavataan myös vähäinen ja hento maksasolukolle tarjoutuva sidekudostuki hentojen retikuliinisäikeiden muodossa (kollageeni III +fibronektiini). Erityisvärjäyksillä (hopea) nämä säikeet saadaan näkyviin valomikroskoopissa. Dissen tilasta tavataan myös yksi maksakudoksen tyyppisoluista, maksan tähtisolu, Ito solu (stellat cell, hepatic stellate cell). Itosolut varastoivat A-vitamiinia sytoplasman lipidipisaroissaan. Maksasoluvauriossa maksan tähtisolut voivat aktivoitua sytokiinien ja kasvutekijöiden vaikutuksesta ja alkavat lisääntyä. Ne voivat muuttua myofibroblasteiksi ja ryhtyä syntetisoimaan soluväliainetta, erityisesti kollageenia (tyyppi I) perisinusoidaalitilaan. Vuosia jatkuttuaan tämä prosessi johtaa sidekudoksen lisääntymiseen, fibroosiin. Kun lisäksi myofibroblasti pyrkii supistamaan kudosta ahtautuvat sinusoidit syntyy porttilaskimon maksakudoksen sisäinen ahtauma/tukkeutuma. Tämä taas johtaa lisääntyneeseen paineeseen porttilaskimossa (portahypertensio), josta taas on omat seurauksensa (ruokatorvikohjut, esofagusvaricer, peräpukamat, hemorrojder, caput medusae). 8
10 Sinusoidin seinämää on muodostamassa/seinämässä majailee myös makrofagi, tähtimäinen Kupferin solu. Se monitoroi ulokkeillaan ohi virtaavaa verta valmiina fagosytoimaan esim. pernasta saapuvia punasolujätteitä. Se myös varastoi rautaa. Sappitiet alkavat sappihiustiehyinä (canalikulus) maksasolujen väleissä. Kanalikulusta rajaavat liitoskompleksit (junctional complex). Ne muodostavat maksasolujen väleihin verkoston ja laskevat klassisen lobuluksen ääreisosissa nk. Heringin kanavien kautta sappitiehyeeseen. Lyhyet Heringin kanavat ovat ensimmäinen osa sappiteitä, jossa on omat epiteelisolunsa, cholangiosyytit. Ne ovat alkuun levymäisiä tai matalan kuutiomaisia, sitten kuutiomaisia ja lopuksi lieriömäisiä putken läpimitan kasvaessa. Vena portaehaara Sappitiehyt Heringin kanava Sappihiustiehyt ja Heringin kanavat Sappihiustiehyt Maksasolulevyt Sappirakko (RP6p. s643-6) varastoi ja konsentroi (x10) sappea poistamalla siitä vettä. Sappirakon pinta on voimakkaasti poimuileva, siinä on korkea yksinkertainen lieriöepiteeli. Epiteelisoluilla on lyhyet mikrovillukset, tiivisliitosvyöhykkeet ja laaja basolateraalinen pinta. Solut pumppaavat aktiivisesti natrium-, kloridi- ja bikarbonaatti-ioneja basolateraalisen solukalvon läpi soluvälitilaan. Vesi seuraa passiivisesti akvaporiini- vesikanavien läpi. Sappirakon seinämässä on paksu kerros sileää lihasta. Ruokasulan lipidit aiheuttavat kolekystokiniinin erityksen duodenumin epiteelin enteroendokriinisoluista. Tämä kulkeutuu systeemisen verenkierron kautta lihakseen ja aiheuttaa sen supistuksen, mikä ajaa sappea suoleen. Maksanulkoisissa sappiteiden seinämässä on vastaava lihaskerros. Ärsytystiloissa (esim. sappikivi) sappirakko tai sappiteiden lihaskerros voi joutua lihaskouristukseen, kramppiin mikä johtaa kivuliaaseen sappikivikohtaukseen. Netter Presenter copyright 2007 Maksan uusiutumiskyky: Maksakudos pystyy uusiutumaan varsin hyvin vaurion jälkeen. Kantasolut, joiden ansiosta uusiutuminen tapahtuu, sijaitsevat ilmeisesti ainakin Heringin kanavan solukossa. Rottakokeessa kolmasosaan typistetty maksa pystyy saavuttamaan entisen kokonsa viikossa! Ihmisellä uusiutuminen on samaa luokkaa suotuisissa olosuhteissa. Elinsiirroissa ei tarvitse siirtää koko maksaa, lohko tai pari segmenttiä riittää. 9
11 Mahalaukku (RP6p. s ) Mahalaukku on suolistokanavan laajin osa. Sen tilavuus on noin 1,5 litraa. Mahalaukku jaetaan osiin: kardia, fundus ja korpus ja pylorus. Mahalaukun seinämän sisin kerros on limakalvo (slemhinna, mucosa), jossa epiteeli, lamina propria ja muscularis mucosae. Tämän alla on tiiviin sidekudoksen submukoosa, jossa on runsaasti verisuonia ja hermoverkko (nervfläta)(submukoosan pleksus). Ulompana on kolmikerroksinen lihaskerros, muscularis externa ja kaikkein uloimpana vielä seroosa = mesoteeli, jonka alla ohut sidekudoskerros. Limakalvon pinnalla on yksinkertainen lieriöepiteeli. Sen solut ovat limasoluja (pinnan limasolut, surface mucous cells), joiden apikaaliosassa on runsaasti eriterakkuloita. Näiden solujen erite poikkeaa muualla tavatusta limasta. Se esiintyy valomikroskooppi-näytteissä hahtuvamaisena, se on erityisen takertuvaista solujen pintaan ja lisäksi alkaalista koska pintasolut erittävät limaan myös runsaasti bikarbonaattia. Limakerros suojaa soluja mm. entsyymeiltä, hapolta ja useimmilta mikrobeilta. Lima- kalvossa tuotetut prostaglandiinit stimuloivat voimakkaasti liman ja bikarbonaatin eritystä näistä soluista. Mahalaukun limakalvo ei toimi juurikaan ravinteiden imeytymisessä. Kuitenkin alkoholi ja esim. aspiriini imeytyvät ja aiheuttavat vauriota epiteeliin. Pienikin määrä aspiriiniä inhiboi lamina propriassa prostaglandiini-tuotantoa, mikä johtaa limakerroksen ohenemiseen ja sen suojavaikutuksen heikentymiseen. Tästä seuraa pintasolujen vaurioita ja lopulta tuloksena voi olla haavauma. Helikobakter pylori on mikrobi, joka kestää oman emästuotantonsa takia mahahapot ja löytyykin usein mahahaavan (magsår)taustalta. Maharauhaset Mahalaukun tyyppirauhasena voidaan pitää funduksen ja korpuksen alueen maharauhasta (fundic/gastric gland). Se erittää mahalaukkuun ruoansulatusentsyymiä, pepsiiniä, sisäistekijää (intrinsic factor), limaa, suolahappoa, parakriinisesti esim. histamiinia ja somatostatiinia ja endokriinisesti esim. ghreliinia. Mahalaukun epiteelin pinnalla on pieniä kuoppia (foveolae, gastric pits, maha-kuopakkeet). Maharauhaset aukeavat niihin lyhyen liitososan (isthmus) välityksellä. Itse rauhasosa on putkimainen (tubulaarinen) ja haarautuva rakenne, joka ulottuu muscularis mucosaeen asti. Rauhasen kaulaosa (neck) liittää rauhasputket isthmukseen. Kaulaosan limasolut (mucous neck cells) erittävät juoksevampaa limaa kuin pintasolut. Niiden sytoplasmassa on vähemmän eriterakkuloita. Pinta- ja rauhasepiteelin solut uusiutuvat kaulaosan kantasoluista. Pinnan suuntaan uusiutuminen ja liike on nopeaa (päiviä), mutta rauhasen pohjaan päin hidasta (viikkoja). Maharauhanen Kaulaosan limasolut Parietaali- eli katesolut (HCl) Limasolut Mahakuopake, foveolus Isthmus Kaula (kantasolut) Pinnan limasolut Neuroendokriinisolut Rauhasen pohja Pääsolut (pepsinogeenit) Pääsolut (chief cells) sijaitsevat enimmäkseen syvällä rauhasessa, erityisesti rauhasen umpipäässä. Niillä on tyypillisen proteiinia tuottavan solun ominaisuudet (laaja RER - basofilia-, Golgi ja eritejyväset). Niiden 10
12 zymogeenijyväset sisältävät pepsinogeeni-entsyymiä, joka muuttuu aktiiviseen muotoon happamassa. Suolahappoa erittävät parietaalisolut l. katesolut sijaitsevat pääosin maha- rauhasen keski/yläosissa, jopa kaulan alueella. Ne ovat isoja kolmikulmaisia soluja, jotka värjäytyvät eosiinilla. Solujen sisällä on erityiset eritekanavat (sekretoriska kanaler), kanalikulukset, johon suolahappo primaarisesti eritetään. RER Pääsolu Liitoskompleksi Zymogeenijyväset (eriterakkuloita) Golgin laite Katesolussa on runsaasti mitokondrioita, energian tarve on suuri kun ionipumput vaativat ATP:a. Hiilihappo-anhydraasi tuottaa vetyioneja ja Na+/K+ ATPaasi sekä H+/K+ ATPaasi hoitavat kuljetukset. Suolahapon lisäksi nämä solut erittävät sisäistekijää (intrinsic factor), jota tarvitaan B12 vitamiinin myöhempään imeytymiseen. Instinsic factorin puute aiheuttaa nk. pernisiöösin anemian (perniciös anemi). Tilanne voi syntyä jos mahalaukusta suuri osa joudutaan poistamaan tai limakalvo näivettyy (atrofinen gastriitti, atrofisk gastrit). RER Tyvikalvo Parietaali(kate)solu Tubulovesikulaari sokkelo Solunsisäiset kanalikulukset Enteroendokriiniset solut ovat pieniä, yksittäin esiintyviä soluja, joiden eritteet vaikuttavat para- tai endokriinisesti. Solujen sytoplasma ei värjäydy tavanomaisessa leikkeessä vaan erottuu kirkkaana, värjäytymättömänä. Hopeavärjäyksellä ne saadaan erityisen hyvin esiin. Osa soluista ulottuu epiteelin pintaan (avoimet solut). Niiden vapaalta pinnalla on makureseptoreita ja solut toimivat kemoreseptoreina. Toiset suljetut solut jäävät ilman kontaktia lumeniin. Pyloruksessa rauhaset tuottavat etenkin limaa. Epiteelissä on runsaasti gastriinia tuottavia G-soluja. Ruokatorven aukon ympäristön, kardian rauhaset avautuvat mahakuopakkeisiin. Nekin ovat lähinnä mukooseja rauhasia ja niissä on jonkin verran endokriinisia soluja - gastriinin eritys. 11
II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko
1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään
LisätiedotRUUANSULATUS. Enni Kaltiainen
RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg
Lisätiedotlisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon
Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotRuora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013
1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotRAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki
RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotMikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.
Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa
LisätiedotRuoansulatus ja suolisto
Ruoansulatus ja suolisto Suoliston ja suolistoflooran terveys on hyvän terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta. Kun suolisto voi huonosti, myös ihminen voi huonosti. Se ei ole ihme, sillä suoliston limakalvo
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotRUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA. 2013
RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 1 ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOKEKAALINEN SFINKTERI liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄ ravinnon
LisätiedotRuuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):
Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis
LisätiedotRUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys
RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys RUORA 2014 Liisa Peltonen 3.3.2014 1 RS-KANAVAN TEHTÄVÄT 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄT Ravinnon muokkaaminen muotoon, jossa ihminen pystyy käyttämään sitä hyväkseen
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotVahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013
Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotRR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA
Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.
LisätiedotHistokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,
LisätiedotSBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys
SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää
LisätiedotMaksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti
KUVAT KERTOVAT Hannu Jalanko ja Krister Höckerstedt Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti monipuolisin elin. Maksan verenkierto on ainutlaatuinen, sillä veri tulee maksaan kahta tietä: maksavaltimo
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotRUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa
Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön
LisätiedotMikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia
Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia I Mikroskopiatöistä ja ennakkotehtävistä: Mikroskoopin käyttö, histologisen
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotRUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa
Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön
LisätiedotHistologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia
Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed,
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotEPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN
Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotMAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013
MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 Terve ja haavainen maha EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-
LisätiedotTerve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus
Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Killerjärvi 2013 EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-
LisätiedotVIIKKO 3. Ruuansulatus
VIIKKO Ruuansulatus VIIKON SISÄLTÖ Video Alkusanat ja anatomia Ruuansulatusnesteet ja suolisto Mistä ruuansulatus muodostuu. 4 Bakteerit hyviä vai huonoja? Syöminen käytännössä Korjaavia toimenpiteitä
LisätiedotYläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015
Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen
LisätiedotMunuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:
Maksa & Munuaiset Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla: Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä? Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon
LisätiedotSOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015
SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten
Lisätiedotumpieritysjärjestelmä
umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen
LisätiedotRuuansulatus 29.09.2014. Kappale 24 Tortora 12ed
Ruuansulatus 29.09.2014 Kappale 24 Tortora 12ed Yleiskatsaus Mekaaniset toiminnat Entsyymejä sisältävien ruuansulatusnesteiden eritys Ravintoaineiden entsymaattinen pilkkoutuminen Imeytyminen ruuansulatuskanavassa
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston
LisätiedotKuinka entsyymit toimivat?
Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotRUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA
RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOKEKAALINEN SFINKTERI liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 1 liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄ ravinnon
LisätiedotNaisen genitaalien histologiaa
Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu
LisätiedotAikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä
KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.
LisätiedotHiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.
Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä
Lisätiedot577 SOLUT JA KUDOKSET
577 F SOLUT JA KUDOKSET 578 F1 Solujen erilaistuminen aikuisessa Lipponen, Joonas & Sassi, Antti Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 8.9.2009
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotVALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotEläinfysiologia ja histologia
Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotSjögrenin syndrooma sekä kyynel- ja sylkirauhasten toiminta
Sjögrenin syndrooma sekä kyynel- ja sylkirauhasten toiminta Itä-Suomen yliopisto Hammaslääketieteen laitos Syventävä tutkielma Tekijä: Kira Lehtoranta, 181036 Ohjaaja: professori Arja Kullaa ITÄ-SUOMEN
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
Lisätiedot3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.
3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotEpiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e.
Epiteeli ja iho erottaa, estää ja torjuu - erittää, aistii ja uusiutuu. / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä Epiteelikudokset kuuluvat side-,
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
Lisätiedot8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)
8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja
LisätiedotYdinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus
Ydinainestiedot Takaisin 30258 Ruoansulatus ja ravitsemus A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen
Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju
Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotIhmisen elimistön energiatalous
Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotHevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa
HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
LisätiedotSuun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies
Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Tuula Salo Suupatologian professori Oulun yliopisto Mikroskooppinen diagnostiikka Valomikroskooppi: virtuaalinen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotJoka viidennen aikuisen vaiva
Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta
LisätiedotSuolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa
Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
Lisätiedot12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella
12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.
LisätiedotLääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat
Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotHERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta
HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta SISÄLTÖ Hermosto ja välittäjäaineet GI-kanava Maksa Munuaiset ja virtsaneritys Endokrinologiaa HERMOSTO JA VÄLITTÄJÄAINEET KESKUSHERMOSTO (sentriaalinen) -
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
Lisätiedot