Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen"

Transkriptio

1 eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus seminiferus), pituus ihmisellä n. 50 cm, yhteispituus 350 m tiehyissä ei lumenia ennen puberteettia spermatogoniot eli kantasolut, jakaantuvat mitoottisesti spermatosyytit spermatidi haploidinen spermiogeesi = spermatidi siittiö (mobiliteetti) Golgin laite akrosomi (kr. 'kärkikappale') sentrioli flagella, siima (lat. flagellum = ruoska) mitokondriot spiraali flagellan tyvelle solun muu sisältö poistetaan nisäkkäillä liikkumis- ja hedelmöityskyky lisäkiveksessä (epididymis) (akrosomi), pään kuivapainosta 40 % DNA:ta 3 pg DNA/siittiö (ihminen) siittiöiden tuotto jatkuvaa (+ vaihtelua vuodenajan mukaan), vrt. oogeneesi, ihmisellä -3 C alle 37 C, myös sidekudoksen paine koholla! ihminen: n /vrk, kypsyminen ihmisellä n. 64 vrk spermatogeneesi tapahtuu Sertolin solun sisällä ("ruokkijasolu") meioosi I meioosi II spermatogonio 1. asteen spermatosyytti. asteen spermatosyytti spermatidi spermatozoidi 1 7 = Sertolin solu, huomaa tiiviit liitokset = blood-testis-barrier Testis: siementiehyet ja spermatogeneesi Huomaa solujen yhteydet (syncytium*) 3 4

2 spermatidit Sertolin solun sisällä Spermatogeneesi etenee tiehyissä spiraalimaisina aaltoina 5 6 Tubulus seminiferus SEM-kuva (+ värjäys) Lisäkives (liikkumiskyky, hedelmöityskyky) Siittiöt + siemenplasma (eri rauhasista) = siemenneste (sperma) Huom: engl. sperm = siittiö, semen = siemenneste epididymis epididymis testis 7 8

3 Teratozoospermia = siittiöiden epämuodostumat, ihmisellä n. 10 % Siemennesteen koostumus (nisäkkäillä) Siemennesteen tuottavat Rakkularauhanen Eturauhanen Bulbouretraalirauhanen Fruktoosi - pääasiallinen siittiöiden energianlähde Prostaglandiinit - estävät naaraspuolisten kudosten immuunivastetta Sinkki - stabiloi DNA:ta (Zn-vaje voi aiheuttaa hedelmättömyyttä) Tuman histonit korvataan protamiinilla Geelimäisiä proteoglykaaneja - koagulaatio parantaa siittiöiden pysyvyyttä Lisäksi mm. aminohappoja, entsyymejä, C-vitamiinia, sitruunahappoa Prostata-spesifinen antigeeni (hajottaa geeliä) siittiöt vapaiksi miljoonaa siittiötä / ejakulaatti 9 10 Golgin laitteen ja sentriolin merkitys, mitokondrioiden muuntuminen Gilbert* (sentrioli flagella, Golgin laite akrosomi) 11 1

4 Siittiön rakenne (ihminen) pää tuma keskikappale akrosomi mitokondrio keskikappale päätekappale häntä "9 + " -rakenne (mikrotubulukset) Siittiöiden liikkuvuus Ihminen Merisiili Flagella-moottori Dyneiinin liike pitkittäisliike mikrotubulusten vastinpareissa flagellan 'ruoskaliike' 15 16

5 Siittiöiden morfologia vaihtelee Drosophila bifurca (häntä 7.5 x kärpäsen pituus) Kyyhky Kalkkuna Oogeneesi: munasolun synty Ihminen: munasolujen kehitys alkaa. 6. raskauskuukauden välillä 1000 primordiaalisolua suurin osa kuolee 7 milj. alkumunasolua (oogoniot) milj. primaarista oosyyttiä primaarifollikkeleina 1. meioottinen jakautuminen pysähtyy profaasin diploteenissa jatkuu puberteetissa (jäljellä n ) n. 500 irtoaa ovulaatioissa, muut surkastuvat (atresia) primaariset oosyytit: meioosi I + 1. napakappale meioosin 1. jakautuminen loppuun juuri ennen ovulaatiota 1 munasolu/kk-kierto irtoaa (joskus >); useampi munasolu kehittyy kunkin kierron aikana mutta yleensä vain 1 loppuun asti sekundaariset oosyytit:meioosi II +. napakappale kumpi ovario ovuloi on sattumanvaraista ovulaatioita v ajan (alkaa menarchesta, päättyy menopaussiin) 19 0

6 Keinohedelmöitys Follikkelit In vitro -hedelmöitys tai Intrasytoplasminen injektio (1 siittiö per munasolu) primordiaalifollikkeli: oosyytti + litistyneet granulosa-solut, 1 kerros (= follikkeliepiteeli) primaarifollikkeli: oosyytti + zona pellucida + kuutiomainen granulosa Huom. esitumat! Toisen napakappaleen ilmestyminen osoittaa hedelmöittymisen onnistumisen - voidaan käyttää preimplantaatioanalyysiin (geenivirheet) ovarion stroma muodostaa ympärille: theca interna ja t. externa sekundaarifollikkeli: follikkeliepiteeliin ontelo (antrum), johon erittyy proteoglykaaneja (liquor folliculi) follikkeli siirtyy ovarion pintaan preovulatorinen follikkeli (Graafin follikkeli) 1 Follikkelin kehitys (Gilbert*) primaari sekundaari valkorauhanen jos ei hedelmöitystä keltarauhanen jos hedelmöitys 3 4

7 1 = primordiaalifollikkeli = primaarifollikkeli 4 = sekundaarifollikkelin ontelo 5 = munasolu puhkeava Graafin follikkeli huom: antrumin laajuus 5 6 Graafin follikkeli (nisäkäs) antrum primaari granulosa theca zona pellucida 3-15 µm corona radiata (mukaan ovulaatiossa) tuma cumulus oviger = c. oviphorus keltarauhanen 7 8

8 Ovulaatio 1. Ympäristötekijöiden kontrolloima 1 tai muutama ajanjakso vuodessa (poro, karhu, linnut) Refleksiovulaatio: parittelu laukaisee (esim. kissa, kani, minkki, kameli). Endogeeninen ei riipu vuodenajasta ihminen 8 vrk rotta, hiiri n. 5 vrk (useita munasoluja irtoaa) estrus-kierto Molemmissa sisäinen hormonaalinen säätely sama, 1. kytkeytyy ympäristön muutoksiin seksuaalinen fotoperiodismi melatoniini l. pimeähormoni! (gametogeneesin hormonaalinen säätely fysiologian peruskurssi) Oogeneesi: munasolun koon kasvu, soluorganellien varastoituminen, vararavinto sammakko 7000 x hiiri 43 x vitellogeneesi: vararavinnon (ruskuainen) kertyminen sytoplasman osuus pieni (myös linnuilla) mitokondrioiden ja RNA:n määrä kasvaa Kynsisammakko: solukomponenttien ylimäärä munasolussa (verrattuna toukkavaiheen soluihin) Mitokondriot x RNA polymeraasit x DNA polymeraasit x Ribosomit x trna x Histonit x 9 Deoksiribonukleosidi trifosfaatit 500 x 30 Ruskuainen oligolesitaalinen munasolu: vararavintoa vähän, tasaisesti isolesitaalinen: nisäkkäät (paitsi Platypus), ympyräsuiset, merisiilit, kotilot Kynsisammakko megalesitaalinen munasolu: vararavintoa paljon, keskittynyt vegetatiiviseen pooliin (vs. animaalinen) telolesitaalinen: kalat, sammakkoeläimet*, matelijat, linnut; tai keskelle: hyönteiset (sentrolesitaalinen) ruskuainen = vitelliini (fosfoproteiini) + lipidit vitellogeniini-geeni tuottaa ruskuaisen peruskomponentit useimmilla selkärangattomilla ja selkärankaisilla nisäkkäitä lukuunottamatta, ekspressoituu voimakkaasti maksassa follikkeliepiteeli ottaa osaa munasolun ravitsemukseen vitelliinikalvo nisäkkäillä z. pellucida linnuilla (ja matelijoilla) ympäröi ruskuaista, joka varsinainen munasolu muut kerrokset (valkuainen, kalvot, kuori) munanjohtimessa 31 3

9 Oligolesitaalinen - isolesitaalinen (nisäkäs) Linnun oogeneesi I Megalesitaaliset munasolut valkuainen hyönteinen lintu kala Linnun oogeneesi II Linnun muna alkiolevy ruskuainen Lajienvälisiä eroja linnuilla vain yksi ovario ulkosiittoisilla suuri määrä munasoluja turska: 7 miljoonaa munasolua/lis. kerta 35 36

10 Kaloilla ja sammakkoeläimillä munasolutuotanto jatkuu koko eliniän Sukusolujen kierto sammakolla (Xenopus) ituplasma animaatio Continuity/content/Continuity/c1a/screen0.swf 39 40

Naisen genitaalien histologiaa

Naisen genitaalien histologiaa Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu

Lisätiedot

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala) Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä Kuvat kertovat Jorma Toppari ja Ilpo Huhtaniemi Kiveksen tehtävänä on tuottaa siittiöitä ja miessukupuolihormonia eli testosteronia. iittiöitten tuotanto eli spermatogeneesi tapahtuu siementiehyissä. e

Lisätiedot

Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2

Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2 Eläinten elämänkierto Gametogenesis Pätee useimmille eläimille Gameetit: siittiö (spermatozoa), munasolu (ovum) Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen 1/2 Lisääntymissyklit Usein vuodenaikoihin sidottu:

Lisätiedot

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia 1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,

Lisätiedot

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon

Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Kirsi Sainio Perimä ja kehitys 2017-2018 } Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. -2. } Sariola ym. Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, kappaleet

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta

Lisätiedot

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 649 G YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 650 G1 Meioosi vähemmän on enemmän Koistinen, Netta & Jääskeläinen, Jenny Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 4.9.2009

Lisätiedot

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. 3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial

Lisätiedot

Kehitysbiologia ja histologia

Kehitysbiologia ja histologia Kehitysbiologia ja histologia Opettajat: Harjoitustyöt: Verkossa Luennot: Esa Hohtola kehitysbiologia: 5 4 h http://cc.oulu.fi/~ehohtola salasana: kbkbkb Harjoitukset: histologia: 6 4 h Yliopisto-opettaja

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Munasarja alati muuttuva elin

Munasarja alati muuttuva elin Kuvat kertovat Eeva-Marja Rutanen Munasarjojen tehtävänä on tuottaa hedelmöityskelpoisia munasoluja ja steroidihormoneja, jotka valmistavat kohdun limakalvon hedelmöittyneen munasolun vastaanottoon. Ellei

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens LISÄÄNTYMINEN JA YKSILÖNKEHITYS (kpl 2-3) TYTÖSTÄ NAISEKSI - POJASTA MIEHEKSI sukupuoli (xx/xy) määräytyy hedelmöityksessä sukupuolirauhaset - kehittyvät 6 vko:lla

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään Yksilönkehitys Hedelmöityksestä syntymään Tunnin sisältö Yksilönkehityksen vaiheet: hedelmöitys, solunjakautuminen, alkiovaihe, sikiövaihe Yksilönkehityksen säätely Sikiön ravinnonsaanti Monisikiöraskaus

Lisätiedot

Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia

Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Postnataalinen yksilönkehitys 1 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia

Lisätiedot

KARJUN SIITTIÖIDEN MORFOLOGINEN TUTKIMINEN

KARJUN SIITTIÖIDEN MORFOLOGINEN TUTKIMINEN KARJUN SIITTIÖIDEN MORFOLOGINEN TUTKIMINEN Elina Takalo Opinnäytetyö Joulukuu 2016 Laboratorioalan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Laboratorioalan koulutusohjelma TAKALO, ELINA:

Lisätiedot

The Plant Cell / Sytoskeleton

The Plant Cell / Sytoskeleton The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin

Lisätiedot

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Ongelmatamman tiineyttäminen

Ongelmatamman tiineyttäminen Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014

Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014 Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014 ruotsinnokset Henri Puttonen Naisen sukuelimet Naisen sukurauhanen on munasarja, ovario (äggstock). Se tuottaa (oogenesis) naispuolisia sukusoluja

Lisätiedot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi 6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.

Lisätiedot

Hevosten keinosiemennys

Hevosten keinosiemennys Hevosten keinosiemennys Seminaaliplasma ja siirtosperman säilyvyys Maria Kareskoski ELT DiplECAR Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 16.3.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi

Lisätiedot

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna: LINNUT KOE-ELÄIMINÄ Lintujen käyttö koe-eläiminä Koe-eläinkurssi 1.9.2011 Heli Siitari Jyväskylän yliopisto ARTIKKELIEN LUKUMÄÄRÄ (TUHANSIA) 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 ROTTA HIIRI KANI 12 10 8

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012 Kirsi Sainio 2012 Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n. 3,5 miljardia vuotta sitten, kun solujen peruskomponentit

Lisätiedot

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ; SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Miehen hedelmättömyys. Aarne I. Koskimies

Miehen hedelmättömyys. Aarne I. Koskimies Katsaus Aarne I. Koskimies Vaikeissa spermahäiriöissä löytyy lähes neljasosalta miehistä geneettinen syy hedelmättömyyteen. Näissä tapauksissa on tärkeätä antaa geneettistä tietoa ennen hoitoja. Mikrokirurgiset

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3 Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman

Lisätiedot

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET 25 Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Wendla Paile, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Jorma Sandberg, Heidi

Lisätiedot

Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016

Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016 Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016 30-50%:lla lapsettomuustutkimuksiin tulevista miehistä on poikkeava siemenneste Siittiön rakenne Mikrotubulukset hännän liike; vaatii

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä

Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Katsaus Markku Seppälä, Hannu Koistinen, Riitta Koistinen, Philip CN Chiu ja William S Yeung Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Useissa eläinkokeissa on todettu hiilihydraattien osallistuvan

Lisätiedot

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014 Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fertavid 50 IU/0,5 ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 50 IU rekombinantti follikkelia stimuloivaa

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA

Lisätiedot

Viljelyliuoksen ja -menetelmän vaikutukset alkioiden laatuun, raskauksiin ja oksidatiiviseen stressiin koeputkihedelmöityksessä.

Viljelyliuoksen ja -menetelmän vaikutukset alkioiden laatuun, raskauksiin ja oksidatiiviseen stressiin koeputkihedelmöityksessä. Viljelyliuoksen ja -menetelmän vaikutukset alkioiden laatuun, raskauksiin ja oksidatiiviseen stressiin koeputkihedelmöityksessä Maria Vitie Pro gradu -tutkielma Jyväskylän Yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

Hevosen keinosiemennys tuore- ja pakastespermalla

Hevosen keinosiemennys tuore- ja pakastespermalla KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 60 Hevosen keinosiemennys tuore- ja pakastespermalla Minna-Liisa Heiskanen Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 1983 Julkaisija: Kotieläinten jalostustieteen laitos,

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Kiimantarkkailurutiinien pohjaksi tarvitaan Säännölliset tiineystarkastukset (6 vkoa, viim.2

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) 11882/17 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 4. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: ENV 727 MI 607 AGRI 443 CHIMIE 78 SAN 319 CONSOM 293 DELACT 149

Lisätiedot

I JAKSO ELÄVÄT ELÄIMET JA ELÄINTUOTTEET

I JAKSO ELÄVÄT ELÄIMET JA ELÄINTUOTTEET I JAKSO ELÄVÄT ELÄIMET JA ELÄINTUOTTEET Huomautuksia 1. Jollei toisin määrätä, tässä jaksossa tarkoitetaan maininnalla tietystä eläinsuvusta tai -lajista myös saman suvun tai lajin nuoria yksilöitä. 2.

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1 Ribosomit 1 Ribosomit 4 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048947/06 LIITE 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048947/06 LIITE 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11470/17 ADD 1 AGRILEG 145 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat: Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot